Turun seudun kierrätysterminaali arviointiselostus Ympäristö-vaikutusten

(1)

Ympäristö- vaikutusten

arviointiselostus

NCC ROADS OY

Turun seudun kierrätysterminaali

(2)

NCC ROADS OY

TURUN SEUDUN KIERRÄTYSTERMINAALI

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

14.11.2014

(3)

(4)

Esipuhe

NCC Roads Oy kehittää toimintaansa kierrätyspainotteiseen suuntaan ja tähän liittyen NCC Roads Oy on käynnistänyt selvitykset kierrätysterminaalitoiminnan sijoittamiseksi Turun seudun alueelle. Mahdollisia kierrätysterminaalin sijoituspaikkoja ovat Isosuon, Hujalan ja/tai Vaisten maa-ainesten ottoalueet. Arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy hankevastaavan toimeksiannosta.

Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen asiakirja, jossa esite- tään tiedot hankekokonaisuudesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhte- näinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on tehty joulukuussa 2013 laaditun arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Selostuksen laatimisessa on pyritty huomioimaan myös muissa lausunnoissa, mielipiteissä, yleisötilaisuuksissa, asukastyöpajassa sekä ohjausryhmän kokouksissa esille nousseet kysymykset ja kommentit. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (ELY-keskus).

Hankkeesta vastaa NCC Roads Oy, mistä arviointityöskentelyä ovat ohjanneet FM Jukka Viitanen, rakennusmestari Riku Rousku ja Ins.

Hanna Haukilahti.

YHTEYSTIEDOT

Hankkeesta vastaava NCC Roads Oy

Kaskimäenkatu 1

33900 TAMPERE

Yhteyshenkilöt

Jukka Viitanen

puh. 010 507 6963

jukka.viitanen@ncc.fi

Hanna Haukilahti

puh. 050 316 5881

hanna.haukilahti@ncc.fi

Yhteysviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

puh. 0295 022 500

PL 236

20101 TURKU

Käyntiosoite

Itsenäisyydenaukio 2

20100 TURKU

Yhteyshenkilö

Seija Savo

puh. 0295 022 941

seija.savo@ely-keskus.fi YVA –selostus saatavissa

www –sivuilta: www.ely-keskus.fi

> Varsinais-Suomen ELY

> Ympäristönsuojelu

> Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA

YVA –konsultti Ramboll Finland Oy

Ylistönmäentie 26

40500 JYVÄSKYLÄ

Yhteyshenkilöt

Eero Parkkola

puh. 0400 742 271 eero.parkkola@ramboll.fi

Virve Suoaro

puh. 050 348 2611 virve.suoaro@ramboll.fi

(5)

(6)

TIIVISTELMÄ 4 SAMMANDRAG 10 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN

ARVIOINTIMENETTELY 17

1. JOHDANTO 18

1.1 Hankkeen lähtökohdat ja taustaa 18 1.2 Hanke ja vaikutusten arviointi 19

1.3 Projektiryhmä 19

2. HANKKEESTA VASTAAVA 20 3. HANKKEEN KUVAUS 21

3.1 Hankkeen tavoitteet 21

3.2 Maa-ainesoton ja jätteenkäsittelyn yleiset tavoitteet 22

3.3 Arvioitavat vaihtoehdot 22

3.4 Vaihtoehtojen nykyinen toiminta, luvat ja aikaisemmat suunnitteluvaiheet 27 3.5 Vaihtoehdoissa käsiteltävät materiaalit 30

3.6 Toiminta-ajat ja liikenne 31

3.7 Toimintojen kuvaus 32

3.8 Toiminnasta muodostuvat päästöt 42 3.9 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT)

huomioiminen hankkeessa 43

3.10 Hankkeen liittyminen lainsäädäntöön 43 3.11 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin 44

3.12 Tavoiteaikataulu 45

4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA

OSALLISTUMINEN 46

4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 46 4.2 Arviointitehtävä ja vaikutusalueen rajaus 46 4.3 Arvioinnissa käytetty aineisto 48 4.4 Arviointiohjelman kuuluttaminen ja nähtävilläolo 48 4.5 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen 48 4.6 Arviointimenettelyn osallistumisen järjestäminen 50 4.7 Arviointimenettelyn päättyminen 51

4.8 Arviointimenetelmät 51

OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 55 5. LUONNONYMPÄRISTÖ 56

5.1 Maa- ja kallioperä 56

5.2 Pohjavedet 63

5.3 Pintavedet 77

5.4 Luonto ja luonnonsuojelu 87

5.5 Ilmasto 104

5.6 Luonnonvarojen hyödyntäminen ja jätehuolto 106

6. YHDYSKUNTARAKENNE JA

MAISEMA 111

6.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 111

6.2 Elinkeinoelämä 125

6.3 Maisema ja kulttuuriympäristö 128

7. IHMISTEN ELINOLOT 140

7.1 Liikenne 140

7.2 Melu ja tärinä 150

7.3 Ilmanlaatu 162

7.4 Elinolot, viihtyvyys ja ihmisten terveys 172

8. MUUT VAIKUTUKSET 183

8.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 183

8.2 Yhteisvaikutukset 183

8.3 Ympäristöriskit 184

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET 187 9. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA

TOTEUTTAMISKELPOISUUS 188

9.1 Vaihtoehtojen vertailu 188

9.2 Vaihtoehtojen yhdistelmät 191

9.3 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus 192

10. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI 193

10.1 Seurannan periaatteet 193

10.2 Olemassa oleva tarkkailu 193

10.3 Vastaanoton seuranta 194

10.4 Ilmapäästöt 194

10.5 Pintavesi 194

Sisältö

(7)

10.6 Pohjavedet 194

10.7 Melu ja tärinä 194

10.8 Raportointi 194

11. JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA

PÄÄTÖKSET 195

11.1 Ympäristövaikutusten arviointi 195

11.2 Kaavoitus 195

11.3 Maa-ainesottolupa 195

11.4 Rakennus- ja toimenpidelupa 195

11.5 Maisematyölupa 195

11.6 Ympäristölupa 195

11.7 Vesilain mukainen lupa 196

11.8 Lentoestelupa 196

11.9 Kajoamislupa 196

12. SANASTO (JA LYHENTEET) 197

13. LÄHTEET 199

LIITTEET

Liite 1 Lausunto arviointiohjelmasta Liite 2 Merkittävyyden arviointi Liite 3 Meluselvitykset

Liite 4 Työpajojen kutsu ja muistiot

(8)

(9)

TIIVISTELMÄ

Hankkeen kuvaus ja tavoitteet

NCC Roads Oy on Pohjoismaissa toimiva infrastruktuuri- en rakentamisen palveluja tarjoava yritys. Sen toimialoja ovat kiviainestuotanto, asfalttiurakointi ja tienhoitopalvelut. NCC Roads Oy kehittää toimintaansa kierrätyspainot- teiseen suuntaan ja tähän liittyen on kehittänyt kierrätys- terminaalikonseptin, joka mahdollistaa tehokkaiden infra- rakentamiseen liittyvien kierrätysteknologioiden käyttöön- oton. Kierrätysterminaalissa otetaan vastaan ja jalostetaan mineraalisia jätteitä, kuten betonia, tiiltä, tuhkaa, lasia ja yli- jäämälouheita uudelleenkäyttöön soveltuvaan muotoon.

Tähän liittyen NCC Roads Oy on käynnistänyt selvitykset kierrätysterminaalitoiminnan sijoittamiseksi Turun seudun alueelle.

NCC Roads Oy:llä on Turun alueella kolme kalliolouhos -aluetta; Isosuon louhos Maskun kunnassa, Hujalan louhos Ruskon kunnassa sekä Vaisten louhos Turun kaupungissa. Isosuolla toiminta käsittää teollisuustontin esirakenta- misen, johon liittyen tontti tasataan louhimalla. Murskattu louhe hyödynnetään tontilla ja muissa kohteissa. Toiminta alueella on aloitettu vuonna 2011. Hujalan louhoksen nykyinen toiminta käsittää maa- ja kiviainesten oton sekä kiviainesten murskauksen. Myös Hujalassa maa-ainesten ot- totoimintaan on liittynyt alueen tasaaminen Heikkilän tilan sikalarakennusten ja piha-alueen rakentamista varten.

Ottotoiminta on alueella perustunut sikalan rakennuslupaan. Murskausta on tehty meluilmoituksen sekä ympä- ristöluvan nojalla. Vaisten alue sijaitsee Turun lentoaseman kiitotien lähestymissektorin alueella. Vaisten alueen toimintaan kuuluu maa- ja kiviainesten ottoa, kiviaineksen murskausta sekä ylijäämämaiden vastaanottoa. Toiminta on aloitettu vuonna 2008.

Kierrätysterminaalin sijoitusta suunnitellaan näil- le kolmelle louhosalueelle; Isosuo, Hujala sekä Vaiste.

Kierrätysterminaalin suunniteltuja toimintoja ovat:

• ylijäämämaiden vastaanotto ja käsittely (kaikilla alueilla) sekä loppusijoitus (ei Isosuon alueella),

• ylijäämälouheen vastaanotto ja käsittely (ei Vaisten alueella),

• rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely (ei Vaisten alueella),

• asfaltin valmistus sekä kierrätysasfaltin vastaanotto (ei Vaisten alueella) ja

• kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa- aineksen vastaanotto ja loppusijoitus. Pitoisuudet alittavat valtioneuvoston pilaantuneen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antamassa asetuksessa (PIMA-asetus, 214/2007) ase- tetut alemmat ohjearvot. (vain Hujalan alueella) Hujalan ja Vaisten kohteiden osalta louhintaa on suunniteltu laajennettavan.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristövaiku- tusten arviointia ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain mukaisessa arviointimenettelyssä. YVA- menettelyn yhteydessä toiminnan aiheuttamat ympäristö- vaikutukset arvioitiin YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen ympäristölupahakemukseen. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen toiminnoille tullaan hakemaan tarvitta- vat ympäristö- ja muut luvat ja toiminnot aloitetaan lupien mukaisesti. Tavoitteena on, että kierrätysterminaalitoi- minta aloitetaan Turun seudulla vuoteen 2016 mennessä.

Erityisesti ylijäämämaiden vastaanoton osalta toiminta py- ritään aloittamaan mahdollisimman pian.

Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioitavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointi on YVA-lakiin (468/1994) perustuva menettely, jonka tarkoituksena on arvioida hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuuksia haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismahdollisuudet hankkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Arvioitavana hankkeena on kierrätysterminaalien pe- rustaminen Turun seudulle. Sijoituspaikkavaihtoehtojen lisäksi hankevaihtoehtojen toiminnat eroavat toisistaan.

Tiivistelmä

(10)

Vaihtoehdoista voidaan toteuttaa useampi, jos ne todetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä toteuttamiskelpoisiksi.

Tarkastellut hankevaihtoehdot 1–3, joista voi toteutua yksi tai useampi kokonaan tai osittain, olivat:

Vaihtoehto 1, Isosuo

Vaihtoehdossa 1 kierrätysterminaali sijoittuu Isosuon alueelle. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisten lupien mukaisesti vuoden 2014 loppuun. Uusia toimintoja ovat:

• Ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus ja myynti

• Rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsit- tely

• Ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus

• Asfaltin valmistus

Toiminnan arvioidaan jatkuvan alueella 30 vuotta.

Vaihtoehto 2a, Hujala

Vaihtoehdossa 2a kierrätysterminaali sijoittuu Hujalan alueelle. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisten lupien mukaisesti. Uusia toimintoja ovat:

• Ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läji- tys (määrä yhteensä 925 000 m³)

• Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa- aineksen vastaanotto ja loppusijoitus

Maankaatopaikkatoiminnan arvioidaan kestävän noin 5 vuotta. Muun toiminnan arvioidaan jatkuvan alueella 30 vuotta.

Vaihtoehto 2b, Hujalan

kierrätysterminaali ja louhinnan laajentaminen

Vaihtoehdossa 2b kierrätysterminaali sijoittuu Hujalan alueelle. Uusia toimintoja ovat:

• Ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läji- tys (määrä yhteensä 4 827 000 m³)

• Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa- aineksen vastaanotto ja loppusijoitus

• Kiviaineksen louhinnan ja murskauksen laajentaminen (louhinta 6 975 000 m³ ktr)

Louhinnan, maankaatopaikka- ja muun toiminnan arvioidaan kestävän yli 50 vuotta.

Vaihtoehto 3, Vaiste

Vaihtoehdossa 3 kierrätysterminaali sijoittuu Vaisten alueelle. Alueen toimintoja ovat:

• Ylijäämämaiden vastaanotto ja läjitys (määrä yhteen- sä 1 370 000 m³)

• Kiviaineksen louhinnan ja murskauksen laajentaminen D-alueelle (louhinta 1 464 000 m³ ktr), ottotasoa lasketaan +37 tasosta +23 tasoon

Kiviainesoton arvioidaan jatkuvan alueella noin 10 vuotta. Maankaatopaikkatoiminta voidaan aloittaa osin päällek- käin ja maankaatopaikkatoiminnan arvioidaan kestävän 5–10 vuotta.

Vaihtoehto 0

Vaihtoehdossa 0 toimintaa jatketaan mahdollisilla kierrä- tysterminaalien sijoituspaikoilla eli Isosuolla, Hujalassa ja Vaisten alueilla nykyisten lupien mukaisesti, eikä alueille tuoda uusia toimintoja.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaa arvioita- vissa kohteissa nykyisten maa-ainestenotto- ja ympäristö- lupien mukaisen toiminnan jatkamista ja loppuunsaatta- mista eli vaihtoehdon 0 mukaista tilannetta.

Ympäristövaikutukset

Vaikutukset maa- ja kallioperään

Maa- ja kallioperävaikutusten arvioitu merkittävyys on vaihtoehdoissa 2b Hujala ja 3 Vaiste vähäinen, muissa vaihtoehdoissa merkityksetön. Kaikissa hankevaihtoehdoissa maa- ja kallioperää on jo muokattu. Vaihtoehtoon 0 näh- den lisälouhintaa sisältyi vain vaihtoehtoihin 2b Hujala ja 3 Vaiste. Vaikutukset kohdistuvat hankealueelle tai aivan sen välittömään läheisyyteen. Louhinnan loputtua maaperää ennallistetaan ympäröivään maisemaan sopivaksi. Kallion louhinnalla vähennetään paineita ottaa kiveä alueellisesti harvinaisista luonnonsoramuodostumista, mikä katsotaan alueellisesti maaperään kohdistuvaksi positiiviseksi vaiku- tukseksi.

Vaikutukset pohjavesiin

Pohjavesivaikutusten arvioitu merkittävyys on molemmissa Isosuon vaihtoehdoissa (0 ja 1) merkityksetön ja muissa vaihtoehdoissa vähäinen. Suurimmat riskit pohjavesivaiku- tuksista arvioidaan sisältyvän vaihtoehtoon 2b Hujala, jossa louhinnan laajuus on suurin ja louhoksen sisällä pohjave-

Tiivistelmä

(11)

den haitta-ainepitoisuudet saattavat louhoksen täyttämi- sen jälkeen nousta. Toisaalta myös positiiviset vaikutukset luonnonsoramuodostumien ja tärkeiden pohjavesiesiinty- mien säilymiseksi ovat suurimmat. Merkittävimmät pohja- vesivaikutukset rajoittuvat Hujalan ja Vaisten vaihtoehtojen (0, 2a, 2b ja 3) louhintavaiheeseen, missä sameutta ja rä- jähdeainejäämien typpeä voi vähäisissä määrin kulkeutua hankealueen ympäristön kalliopohjavesiin. Louhinnan laajentuessa vaikutusten todennäköisyys kasvaa, mutta lou- hintatason syventyessä vaikutusten todennäköisyys laskee.

Mikäli louhoksista joudutaan pumppaamaan louhintata- son syventyessä enemmän kuivatusvesiä, voi lähialueiden pohjaveden pinta hieman laskea.

Vaikutukset pintavesiin

Pintavesivaikutusten arvioitu merkittävyys on kaikissa hankevaihtoehdoissa vähäinen ja vaihtoehdossa 0 kaikkien alueiden osalta merkityksetön. Hankkeiden vaiku- tusalueella vesistöjä on vähän ja ne sijaitsevat kaukana.

Laskeutusaltaassa käsitellyt louhos- ja hulevedet johde- taan pieniin ojiin, joissa räjähdeaineperäinen typpikuor- mitus voi aiheuttaa rehevöitymistä. Samentumista ei pur- kuvesien juuri arvioida aiheuttavan. Vesistöihin sekoittues- saan edellä mainittujen vaikutusten arvioidaan jäävän pieniksi. Missään hankevaihtoehdossa ei arvioida olevan pur- kuvesistön kannalta merkittäviä alueen vesitaseeseen liitty- viä vaikutuksia. Pintavesivaikutusten suuruus on vaihtoehdossa 2b Hujala arvioitu keskisuureksi valtaosin vaikutusten pitkän ajallisen keston vuoksi.

Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön

Luonnonympäristön osalta vaikutuksia suunnittelualueen osalta ei muodostu suunnitteluvaihtoehdoissa 1 Isosuo ja 3 Vaiste. Hujalan suunnitteluvaihtoehdoissa 2a ja 2b vaikutukset kohdistuvat talousmetsään.

Ympäröiville alueille muodostuu melun ja pölyn vaikutuksia erityisesti suunnitteluvaihtoehdossa 2b Hujala.

Kaikkien vaihtoehtojen osalta vaikutukset kohdistuvat pää- osin tyypilliseen lajistoon ja luontotyyppeihin. Vaikutuksia voi kohdistua mahdollisiin metsälakikohteisiin suunnitte- lualueella (VE 2b Hujala), ympäröivillä alueilla (VE 1 Isosuo, VE 3 Vaiste), sekä vaihtoehtojen 2b Hujala ja 3 Vaiste osalta lintudirektiivin lajiin kehrääjä sekä 2b Hujala osalta luontodirektiivin lajiin liito-orava. Vaikutuksia ei muodostu suoje- lusuunnitelmien tai -ohjelmien alueisiin.

Vaikutukset ilmastoon

Vaikutukset ilmastoon muodostuvat hiilidioksiditaseen muutoksista. Toiminnan ilmastovaikutukset muodostuvat kuljetuksista ja murskauksesta, eli näiden toimintojen polt- toaineen kulutuksesta. Vaihtoehdon 1 Isosuo, 2a Hujala, 2b Hujala tai 3 Vaiste vaatimat toiminnot (murskaus ja kuljetus) tuottavat vuosittain hieman vähemmän tai lähes vastaavan määrän hiilidioksidia kuin mitä nykyisin tulee kaikilta alueil- ta yhteensä (2 500 t/a). Vuosittaiset hiilidioksidimäärät ovat suurimmat Hujalan vaihtoehdoissa 2a ja 2b. Vaihtoehdossa 2b myös kokonaishiilidioksidimäärä on muita suurempi, koska sen toiminta-aika jatkuu jopa 20 vuotta pidem- pään. Hiilidioksidimäärät ovat kuitenkin kohtuullisen pienet, koska kuljetusmatkat ovat kohtuullisen lyhyet Turun seudulla. Huomioitavaa on, että jätteenkäsittelytoimintoja, maa-ainesten ottotoimintoja ja maankaatopaikkatoiminto- ja säätelevät yleiset suhdanteet ja kysyntä. Eli vastaavat toiminnat joudutaan joka tapauksessa sijoittamaan jonnekin.

Maankaatopaikka ja louhintatoiminnat sijoittuvat pääasias- sa Turun ulkopuolelle, joten ilmastovaikutuksen globaalista luonteesta johtuen vaihtoehdoilla ei ole juuri eroa nykytilanteeseen.

Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuoltoon

Turun seudulla on tarvetta uusille ylijäämämaiden vas- taanottopaikoille eli ns. maankaatopaikoille sekä kiviai- neksille ja niitä korvaaville jäteperäisille materiaaleille.

Kierrätysterminaalitoiminnalla pyritään vastaamaan tähän kysyntään. Hujalan ja Vaisten vaihtoehdoissa 0, 2a, 2b ja 3 hankkeessa hyödynnetään neitseellisiä luonnonvaroja.

Vaihtoehdossa 2b Hujala määrä on huomattavasti suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Kiviainesta tarvitaan joka tapauksessa myös jatkossa, joten alueellisesti luonnonvarojen käytössä ei ole merkittävää muutosta. Vaihtoehdoissa 1 (Isosuo), sekä 2a ja 2b (Hujala) hankkeella vähennetään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, kun jätteitä vas- taanotetaan ja toimitetaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön toimitettavilla jätteillä voidaan korvata vähäinen määrä muita luonnonvaroja. Vaihtoehdossa 3 Vaiste vaikutukset Turun seudun jätehuoltoon ovat pienet. Vaihtoehdoissa 1 (Isosuo), sekä 2a ja 2b (Hujala) vaikutukset jätehuoltoon ulottuvat Turun seudun alueelle. Hankealueella hyötykäy- tetään jätteitä ja niitä toimitetaan muualle hyötykäyttöön korvaamaan neitseellisiä luonnonvaroja. Pääosin hankkeen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat vähäi- siä. Hankkeen vaikutukset jätehuoltoon ovat vähäisiä tai kohtalaisia.

Tiivistelmä

(12)

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön

Vaihtoehdoissa 0 (Isosuo, Hujala ja Vaiste) sekä 1 Isosuo hanke sijoittuu nykyiselle toiminta-alueelle, eikä edelly- tä uusien alueiden ottamista kiviainesten ottoon tai kier- rätysterminaalitoimintaan. Alueen nykyinen maankäyttö- muoto ei merkittävästi muutu, mutta hanke voi aiheuttaa häiriöitä (melu, pöly, tärinä) lähimmälle asutukselle. Häiriöt ovat lähinnä viihtyisyyshaittoja, eivätkä ne rajoita nykyisten asuinkiinteistöjen käyttöä tehtyjen laskentojen perusteella. Toiminnan päättyessä Isosuon hankealue voidaan ottaa muuhun teollisuustoimintaan, Hujalan hankealue tukee sikalan maataloustoimintaa ja Vaisten alue tulee toimimaan lentoliikennealueena, kuten nykyisinkin.

Vaihtoehdossa 2a Hujala hanke sijoittuu nykyiselle toiminta-alueelle, eikä edellytä uusien alueiden ottamista kiviainesten ottoon ja kierrätysterminaalitoimintaan. Alueen nykyinen maankäyttömuoto ei merkittävästi muutu.

Hujalan vaihtoehdossa 2b hanke edellyttää laajennusalueen ottamista kiviainesten ottoon ja maankaatopaikkatoi- mintaan. Laajennus muuttaa alueen nykyisen maankäyt- tömuodon. Vaihtoehtojen 2a ja 2b mukainen kierrätyster- minaali- ja maanvastaanottotoiminta poikkeaa merkinnäs- tä EO ja M, joten se vaatii kaavamuutoksen. Hanke voi aiheuttaa häiriöitä lähimmälle asutukselle. Vaikutukset voivat ulottua hankealueen ulkopuolisille alueille, kun suojaavaan puustoon tulee uusia aukkoja muun muassa Palovuoren Kivi Oy:n ottotoiminnasta johtuen. Lähiympäristöön ei ole suunnitteilla tai tarkoituksenmukaista osoittaa muita maankäyttömuotoja. Toiminnan päättyessä hankealue tu- kisi sikalan maataloustoimintaa.

Vaihtoehdossa 3 Vaiste hanke edellyttää laajennusalueen ottamista kiviainesten ottoon ja maankaatopaikkatoi- mintaan. Alue toimii sekä toiminnan aikana että sen jälkeen lentoliikennealueena. Hanke voi aiheuttaa häiriöitä lähim- mälle asutukselle.

Vaikutukset elinkeinoelämään

Hankkeen suorat vaikutukset elinkeinoelämään ovat uudet työpaikat. Toiminta luo 1–2 pysyvää työpaikkaa jätteen kä- sittelyn myötä, joten paikallisesti vaikutusta elinkeinoelä- mään voidaan pitää melko pienenä. Sen sijaan välilliset vaikutukset voivat olla suuret. Hanke mahdollistaa teollisuu- den, palvelujen, asuinrakennusten ja kuntatekniikan rakentamisen ja luo sitä kautta edellytykset elinkeinoelämän ke- hitykselle. Kierrätysterminaalin kiviainesten sekä jätemate- riaalien käsittelymäärä on suuri.

Vaihtoehtoa 2b Hujala voidaan alueen elinkeinoelämän kannalta pitää parhaimpana, koska kiviainestuotannon, jätteenkäsittelyn ja maa-ainesten vastaanottomäärät ovat kokonaisuudessaan suurimmat (toiminta pitkäaikaisinta).

Vaihtoehdossa 2b toimintaa voidaan jatkaa pitkään, mikä vähentää korvaavien alueiden etsimistä ja antaa siten va- kautta elinkeinoelämän kehittymiselle. Vaihtoehdoissa 0 (Isosuo, Hujala sekä Vaiste) ja 3 Vaiste vaikutusten elinkei- noelämään arvioidaan pysyvän ennallaan.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Vaihtoehdossa 0 Isosuon hankealueen lupa on vuoden 2014 loppuun voimassa, joten merkittäviä vaikutuksia verrattuna nykytilaan ei tule syntymään. Vaihtoehdossa 1 ra- kennettavat asfalttiaseman siilot tulevat nousemaan noin 20 metrin korkeuteen jolloin näkymiä puuston välistä voi hankealueelle paikoin syntyä. Hankkeella ei ole kuitenkaan vaikutusta alueen kulttuuriympäristön säilymiseen ja vaikutus katsotaan olevan korkeintaan vähäinen.

Hujalan vaihtoehtojen 0, 2a ja 2b aiheuttamat vaikutukset katsotaan vähäisiksi. Vaihtoehdossa 0 louhinnan aiheuttamat muutokset tulevat kohdistumaan etenkin hankealueen välittömässä lähiympäristössä sijaitseville asunnoille.

Vaihtoehdossa 2a louhinta ei muutu verrattuna vaihtoehtoon 0, mutta alueelle tulee kierrätysterminaali ja asfalttiasema. Asfalttiaseman siilot tulevat nousemaan noin 20 metrin korkeuteen jolloin näkymiä puuston välistä voi syn- tyä myös Kajamon suunnalle. Vaihtoehdossa 2b alueelle si- joitetaan kierrätysterminaali ja asfalttiasema sekä louhintaa laajennetaan. Louhinnan myötä näkymiä tulee muodostu- maan hankealueelle myös koillisesta Saaripellon suunnalta.

Kaakon suunnalta näkymä hankealueelle ei juuri laajene, metsän latvuspeite voi kuitenkin paikoin harventua louhinnan laajentuessa koillisen suuntaan.

Vaisten vaihtoehdon 0 ja 3 aiheuttamat vaikutukset mai- semassa katsotaan merkityksettömiksi. Louhinnan päätyt- tyä alueet maisemoidaan molemmissa vaihtoehdoissa.

Maisemoinnin jälkeiset vaikutukset katsotaan positiivisiksi.

Vaikutukset liikenteeseen

Vaihtoehdossa 0 ei tapahdu merkittävää muutosta nykytilaan Isosuon ja Vaisten hankealueiden vaikutusalueen teil- lä. Vaihtoehdoissa 1 Isosuo ja 3 Vaiste liikennevaikutukset tieverkolle jäävät pieniksi, koska liikennemäärän lisäys ei ole suuri verrattuna kokonaisliikennemäärään. Liikennemäärät kasvavat 0–2 % niillä vaikutusalueen tieosuuksilla, joiden lii- kennemäärät ovat olleet käytettävissä. Härjänkurkuntiellä,

Tiivistelmä

(13)

vaihtoehtojen 1 Isosuon, sekä 2a ja 2b Hujalan alueita voidaan pitää kohtalaisen herkkinä muutoksille lähinnä asu- tuksen läheisyyden vuoksi. Vaisten vaihtoehdon 3 ympäröi- vää alueen herkkyyttä voidaan pitää pienenä muun ilmanlaatuun vaikuttavan toiminnan vuoksi.

Vähiten vaikutuksia muodostuu Vaisten vaihtoehdossa 3, koska ilmanlaatuun vaikuttavat toiminnat pysyvät nykyisen kaltaisina. Tämän vuoksi vaihtoehdon 3 vaikutukset jäävät merkityksettömiksi. Isosuon vaihtoehdossa 1 ja Hujalan vaihtoehdoissa 2a ja 2b herkät kohteet sijaitsevat melko etäällä ilmapäästöjä aiheuttavista toiminnoista, mutta vaihtoehdon 2b osalta toiminta on muita vaihtoehtoja laajempaa ja pidempiaikaista. Vaikutuksen merkittävyys arvioidaan vaihtoehdon 1 Isosuo sekä 2a Hujala osalta pie- neksi ja vaihtoehdon 2b Hujala vaikutusten merkittävyys on kohtalainen.

Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen

Vaikutuksia asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen voi ai- heutua lähinnä melusta, pölystä, hajusta ja liikenteestä.

Lisäksi hankkeen aiheuttama huoli on merkittävä sosiaali- nen vaikutus.

Merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset aiheutuvat vaihtoehdosta 2b, eli Hujalan laajemmasta vaihtoehdosta. Melu ja pöly voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja raskaan liikenteen lisääntyminen heikentää liikenneturvallisuutta etenkin Hujalantiellä. Hujalan vaihtoehtojen 2a ja 2b toteuttaminen edellyttää olemassa olevan virkistysreitin siirtoa hankealueen läpi kulkevalla osalla. Lisäksi vaikutuksia virkistys- käyttöön voi syntyä melusta ja pölystä. Vaihtoehdossa 2b Hujala pitkä toiminta-aika kasvattaa vaikutusten suuruutta.

Vaihtoehdossa 2b Hujala maiseman muuttuminen on suu- rinta, millä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia asuinympä- ristön ja virkistyskäytön näkökulmasta. Vaihtoehdossa 3 eli Vaisten alueella sosiaaliset vaikutukset jäävät pienimmiksi.

Alueella on nykyisellään paljon ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa, eikä vaihtoehdon 3 toteuttamisella ole arvioitu olevan asuinviihtyvyyden tai virkistyskäytön kannalta merkitystä. Isosuon vaihtoehdossa 1 vaikutuksia asuin- viihtyvyydelle voi syntyä lähimmillä asuinkiinteistöillä melusta, pölystä ja hajusta. Hankealueen lähialueilla on jon- kin verran virkistyskäyttöä, jota hanke ei estä, mutta viihty- vyyshaitta on mahdollinen.

Hankkeen toteuttamiskelpoisuus

Hankekuvauksessa esitetyt toiminnat ovat varsin va- kiintunutta tekniikkaa ja siten toteuttamiskelpoi- sia. Yhteiskunnallisesti voidaan todeta hankkeen ole-

Tiivistelmä

Isosuontiellä, Vaistentiellä ja Moisiontiellä liikennemäärien kasvu voi olla tätä suurempi. Vaikutukset arvioidaan merki- tyksettömiksi tai vähäisiksi.

Vaihtoehdossa 0 Hujalantiellä kokonaisliikennemäärän kasvu on pieni (3–5 %), mutta raskaan liikenteen osuus kasvaa nykyisestä vähäisestä (5 %) keskimääräistä suuremmak- si (14 %). Vaihtoehdoissa 2a ja 2b Hujalantiellä kokonais- liikennemäärän kasvu on pieni (3–5 %), mutta raskaan liikenteen osuus kasvaa huomattavasti (19 %). Hanke on pit- käkestoinen (30–50 v.). Hankkeen ei arvioida vaikuttavan tien käyttöön. Lisääntyvä raskas liikenne aiheuttaa melua ja heikentää muiden tienkäyttäjien viihtyisyyttä ja turval- lisuutta. Vaikutukset muihin vaikutusalueen teihin ja liitty- miin ovat vähäisiä. Kokonaisuutena Hujalan vaihtoehdon 0 vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi ja vaihtoehdon 2a sekä 2b merkittäviksi.

Vaikutukset meluun ja tärinään

Suurimmat kielteiset meluvaikutukset ovat Hujalan alueella vaihtoehdossa 2b, muuten kielteiset meluvaikutukset ovat pieniä verrattuna nykytilanteeseen. Vaihtoehdossa 0 Hujalan ja Vaisten alueilla ei tapahdu merkittävää muutosta nykytilaan olemassa olevien melua aiheuttavien toimintojen jatkuessa. Isosuolla vaihtoehdossa 0 meluvaikutuksiin voidaan arvioida olevan pieni myönteinen vaikutus kiviaineksen ottotoiminnan päätyttyä. Vaihtoehdoissa 1 Isosuon ja 2a Hujalan toiminnan aiheuttamat melutasot ovat alle päiväajan ohje/-raja-arvotasojen ilman lieventämistoimen- piteitä. Vaihtoehdossa 2b Hujalan alueella toiminnan aiheuttamat melutasot ovat suurimmillaan päiväajan ohje-/raja-arvojen tasalla tai hieman alle lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilman lieventämistoimenpiteitä. Vaihtoehdoissa 3 Vaisten alueella toiminnan aiheuttamat melutasot ovat alle päiväajan ohje-/raja-arvotasojen meluntorjuntatoi- menpiteet huomioituna. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen meluvaikutukset ovat merkittävyydeltään pääasiassa vä- häisiä. Vaihtoehdossa 2b Hujalan meluvaikutukset ovat merkittävyydeltään kohtalaisia.

Tärinävaikutukset jäävät kaikissa vaihtoehdoissa pieniksi.

Isosuon vaihtoehdossa 1 tärinävaikutukset arvioidaan jopa pienenevän louhintatoiminnan päättyessä ennen kierrä- tysterminaalitoiminnan aloittamista.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Vaikutukset ilmanlaatuun muodostuvat lähinnä hiukkas- päästöistä ja osin myös asfalttiaseman hajupäästöistä.

Ilman laatu Turun seudulla on pääosin hyvä ja pääasialliset päästölähteet ovat liikenne ja energian tuotanto. Kaikissa kohteissa on jo hiukkaspäästöjä aiheuttavaa toimintaa ja

(14)

van toteuttamiskelpoinen kaikkien vaihtoehtojen osalta. Toteuttamiskelpoisuus edellyttää kaavamuutoksen Hujalan hankevaihtoehtojen 2a ja 2b mukaiselle kierrätys- terminaali- ja maankaatopaikkatoiminnalle. Ruskon kunta päättää alueen kuntakaavoituksesta.

Ympäristövaikutusten osalta kaikki vaihtoehdot ovat to- teuttamiskelpoisia. Toteuttamiskelpoisuus edellyttää, että vaihtoehdossa 2b Hujala huomioidaan luontodirektiivin laji liito-orava, jos se edelleen esiintyy alueella vaikka havaitun reviirialueen metsä on uudistettu täysin. Vaihtoehdossa 2b Hujala tulee huomioida myös alueella sijaitsevat muinais- jäännökset. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttäisi näiden muinaisjäännösten tutkimista siinä määrin, että rauhoitus voitaisiin purkaa. Vaihtoehtoisesti alueiden ympärille voitaisiin jättää suoja-alue (inventoinnissa suositeltu 20 metriä).

Lopullisten suoja-alueen laajuudesta päättää Museovirasto / Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Muinaisjäännösten rauhoituksen purkamiseen tulee hakea kaivulupaa.

Hanke ja sen vaihtoehdot herättivät niin negatiivisia kuin positiivisia näkemyksiä. Tässä hankkeessa sosiaalis- ten vaikutusten osalta korostui Hujalan ympäristön asuk- kaiden huolet ja pelot hankkeen vaikutuksista. Sosiaalisesti toteuttamiskelpoisimpina nähdään vaihtoehdot 1 Isosuo ja 3 Vaiste. Hujalan vaihtoehtojen 2a ja 2b sosiaalista toteut- tamiskelpoisuutta parantaisivat liikennejärjestelyjen parantaminen, pölynsidonnan tehostaminen sekä meluhaittojen lieventämistoimenpiteiden toteuttaminen.

Tiivistelmä

(15)

Sammandrag

SAMMANDRAG

Projektbeskrivning och mål

NCC Roads Oy är ett företag som har verksamhet i de nordis- ka länderna och erbjuder tjänster inom byggande av infrastruktur. Dess verksamhetsområden är produktion av stenmaterial, asfaltentreprenad och vägunderhållstjänster. NCC Roads Oy utvecklar sin verksamhet genom att allt mera sat- sa på återvinning och har i anknytning till detta utvecklat ett koncept för en återvinningsterminal som gör det möj- ligt att ta i bruk effektiv återvinningsteknologi i samband med byggande av infrastruktur. Återvinningsterminalen tar emot och förädlar mineralavfall såsom betong, tegel, aska, glas och överskottssprängsten till en form som möjliggör ny användning. I samband med detta har NCC Roads Oy startat utredningar för att placera en återvinningsterminal i Åboregionen.

NCC Roads Oy har tre stenbrottsområden i Åboområdet;

Isosuo stenbrott i Masku kommun, Hujala stenbrott i Rusko kommun samt Vaiste stenbrott i Åbo stad. I Isosuo omfattar verksamheten att preliminärt anlägga en industritomt, varvid tomten jämnas ut genom sprängning. Den krossa- de sprängstenen utnyttjas på tomten och på andra platser.

Verksamheten på området startade år 2011 och en bulle- ranmälan om den har gjorts. Den nuvarande verksamheten i stenbrottet i Hujala omfattar täkt av jord- och stenmaterial samt krossning av sten. Även i Hujala har täktverk- samheten omfattat utjämning av området för att bygga svingårdsbyggnader och gårdsområde vid Heikkiläs gård.

Täktverksamheten på området har baserats på svingår- dens bygglov. Krossning har skett med stöd av bulleran- mälan samt miljötillstånd. Området i Vaiste ligger inom inflygningssektorn för landningsbanan vid Åbo flygplats.

Verksamheten på Vaisteområdet omfattar täkt av jord- och stenmaterial, krossning av stenmaterial samt mottagning av överskottsjord. Verksamhet startade år 2008.

Placering av en återvinningsterminal planeras på dessa tre stenbrottsområden; Isosuo, Hujala och Vaiste. Planerade verksamheter vid återvinningsterminalen är:

• mottagning, behandling (på alla områden) och slutdeponering (inte på området i Isosuo) av överskotts- jord,

• mottagning och behandling av överskottssprängsten (inte på Vaisteområdet),

• mottagning och behandling av avfall från byggverk- samhet (inte på Vaisteområdet),

• asfalttillverkning samt mottagning av återvin- ningsasfalt (inte på Vaisteområdet) och

• mottagning och slutdeponering av marksubstans som innehåller förhöjda halter av skadliga ämnen.

Halterna understiger de lägre riktvärdena i statsrå- dets förordning om bedömning av markens föro- reningsgrad och saneringsbehovet (den s.k. PIMA- förordningen, 214/2007). (endast på Hujalaområdet) Beträffande Hujala och Vaiste har en utvidgning av brytningen planerats.

För att genomföra projektet förutsätts en miljökonsek- vensbedömning genom ett bedömningsförfarande (MKB) enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedöm- ning. I samband med förfarandet vid miljökonsekvensbe- dömning bedömdes miljökonsekvenserna av verksamheten i den omfattning som anges i MKB-lagen och förord- ningen.

Miljökonsekvensbeskrivningen och kontaktmyndighe- tens utlåtande om den bifogas till projektets miljötillstånd- sansökan. Efter miljökonsekvensbedömningen kommer behövliga miljö- och andra tillstånd att ansökas för verksamheten, och verksamheten startas i enlighet med till- stånden. Målet är att återvinningsterminalen ska inleda sin verksamhet i Åboregionen senast år 2016. Speciellt när det gäller mottagning av överskottsjord försöker man komma i gång med verksamheten så snart som möjligt.

Miljökonsekvensbedömning och bedömda alternativ

En miljökonsekvensbedömning är ett förfarande baserat på MKB-lagen (468/1994) med avsikt att bedöma betydande miljökonsekvenser av projekt, undersöka möjligheterna att förhindra skadliga konsekvenser samt trygga medbor- garnas möjligheter att delta i projektplaneringen och bes- lutsfattandet.

(16)

Sammandrag Projektet som ska bedömas är anläggningen av en åter-

vinningsterminal i Åboregionen. Projektalternativen skil- jer sig från varandra i fråga om både förläggningsplats och verksamhet. Flera av alternativen kan förverkligas, om förfa- randet vid miljökonsekvensbedömning visar att de är gen- omförbara.

De undersökta projektalternativen 1–3, av vilka ett eller flera kan förverkligas helt eller delvis, är:

Alternativ 1, Isosuo

I alternativ 1 placeras återvinningsterminalen på området i Isosuo. Brytningen och krossningen av stenmaterial fort- sätter enligt de nuvarande tillstånden till utgången av år 2014. Nya verksamheter är:

• Mottagning, förädling och försäljning av överskotts- jord

• Mottagning och behandling av avfall från byggverk- samhet

• Mottagning och krossning av överskottssprängsten

• Asfalttillverkning

Verksamheten bedöms fortsätta på området i 30 år.

Alternativ 2a, Hujala

I alternativ 2a placeras återvinningsterminalen på Hujalaområdet. Brytningen och krossningen av stenmaterial fortsätter enligt de nuvarande tillstånden. Nya verksamheter är:

• Mottagning, förädling, försäljning och deponering av överskottsjord (mängd totalt 925 000 m3)

• Mottagning och slutdeponering av marksubstans som innehåller förhöjda halter av skadliga ämnen Jorddeponiverksamheten bedöms pågå cirka 5 år. Den övriga verksamheten bedöms fortsätta på området i 30 år.

Alternativ 2b, Hujala återvinningsterminal och utvidgning av stenbrytningen

I alternativ 2b placeras återvinningsterminalen på Hujalaområdet. Nya verksamheter är:

• Mottagning, förädling, försäljning och deponering av överskottsjord (mängd totalt 4 827 000 m3)

• Mottagning och slutdeponering av marksubstans som innehåller förhöjda halter av skadliga ämnen

• Utvidgning av brytningen och krossningen av stenmaterial (brytning 6 975 000 m3 teoretisk fast volym) Brytningen, jorddeponiverksamheten och övrig verksamhet bedöms pågå över 50 år.

Alternativ 3, Vaiste

I alternativ 3 placeras återvinningsterminalen på Vaisteområdet. Verksamheter på området är:

• Mottagning och deponering av överskottsjord (mängd totalt 1 370 000 m3)

• Utökning av brytningen och krossningen av stenmaterial till D-området (brytning 1 464 000 m3 teoretisk fast volym), täktnivån sänks från +37 till +23 Täkten av stenmaterial bedöms fortsätta på området cirka 10 år. Jorddeponiverksamheten kan starta delvis jämsi- des med övrig verksamhet och den bedöms pågå 5–10 år.

Alternativ 0

I alternativ 0 fortsätter verksamheten på de möjliga förlägg- ningsplatserna för återvinningsterminaler, alltså på Isosuo-, Hujala- och Vaisteområdena, enligt nuvarande tillstånd och inga nya verksamheter tas till områdena.

Att inte genomföra projektet innebär på de bedöm- da platserna att verksamheten enligt de nuvarande mark- täkts- och miljötillstånden fortsätter och slutförs, alltså en situation enligt alternativ 0.

Miljökonsekvenser

Konsekvenser för jordmån och berggrund

Påverkan på jordmån och berggrund bedöms bli liten i alternativ 2b Hujala och 3 Vaiste, i de övriga alternativen bety- delselös. I alla projektalternativ har jordmån och berggrund redan bearbetats. Jämfört med alternativ 0 ingår ytterliga- re stenbrytning endast i alternativ 2b Hujala och 3 Vaiste.

Konsekvenserna berör projektområdet eller dess omedelbara närhet. Efter avslutad stenbrytning återställs marken så att den smälter in i det omgivande landskapet. Genom att bryta berg minskar man trycket på att ta sten i de regionalt sällsynta naturliga grusformationerna. Detta anses vara en positiv konsekvens för jordmånen regionalt sett.

(17)

Konsekvenser för grundvattnet

Påverkan på grundvattnet blir betydelselös i båda alternativen i Isosuo (0 och 1) och i de övriga alternativen liten.

De största riskerna för grundvattnet bedöms ingå i alternativ 2b Hujala, där stenbrytningen är mest omfattande och halterna av skadliga ämnen i grundvattnet inne i stenbrottet kan stiga efter att stenbrottet fyllts. Å andra sidan blir de positiva konsekvenserna också störst, då naturliga grusförekomster och viktiga grundvattenförekomster be- varas. Den största påverkan på grundvattnet begränsas till brytningsskedet i alternativen i Hujala och Vaiste (0, 2a, 2b och 3), där grumlighet och kväve från sprängämnesrester i liten omfattning kan spridas till berggrundvattnet i pro- jektområdets omgivning. Då stenbrytningens omfattning ökar, ökar också sannolikheten för konsekvenser, men då brytningsnivån går djupare minskar sannolikheten för konsekvenser. Om mera dräneringsvatten måste pumpas bort ur brottet, då brytningen går djupare, kan grundvattenni- vån i närområdena sjunka en aning.

Konsekvenser för ytvattnet

Betydelsen av att ytvattnet påverkas är liten i alla projektalternativ, och i alternativ 0 betydelselös på alla område- na. Inom projektens influensområde finns liten mängd vat- tendrag och de ligger på långt avstånd. Vattnet från stenbrottet och dagvattnet leds efter behandling i en sedimen- teringsbassäng till små diken där kvävebelastningen från sprängämnena kan orsaka eutrofiering. I de mottagan- de vattendragen bedöms nästan ingen grumling uppstå.

Då vattnet blandas i vattendragen bedöms ovannämnda påverkan bli liten. Inget av projektalternativen bedöms orsaka sådana konsekvenser som kunde vara av betydelse för områdets vattenbalans med tanke på vattendragen.

Inverkan på ytvattnet bedöms bli medelstor i alternativ 2b Hujala, främst på grund av att påverkan förekommer under en lång tid.

Konsekvenser för vegetation och fauna

Beträffande naturmiljön uppstår inga konsekvenser i planeringsalternativ 1 Isosuo och 3 Vaiste. I Hujala planeringsalternativ 2a och 2b berör konsekvenserna ekonomiskog.

I de omgivande områdena uppstår buller- och damm- påverkan speciellt i planeringsalternativ 2b Hujala. I alla alternativ berör konsekvenserna främst arter som är typiska för området och vanliga naturtyper. Konsekvenserna kan beröra eventuella objekt som motsvarar det som avses i skogslagen på planeringsområdet (ALT 2b Hujala), på de omgivande områdena (ALT 1 Isosuo, ALT 3 Vaiste) samt i alternativ 2b Hujala och 3 Vaiste också arten nattskärra, som ingår i fågeldirektivet, samt i 2b Hujala flygekorre, som in-

går i habitatdirektivet. Inga områden som hör till någon skyddsplan eller något skyddsprogram påverkas.

Konsekvenser för klimatet

Klimatet påverkas via förändringar i koldioxidbalansen.

Klimatpåverkan uppkommer av transporter och krossning, alltså till följd av bränsleförbrukning i dessa verksamheter.

De verksamheter som behövs i alternativ 1 Isosuo, 2a Hujala, 2b Hujala eller 3 Vaiste (krossning och transport) produce- rar årligen något mindre eller nästan lika stor mängd kol- dioxid som för närvarande produceras på alla dessa områ- den sammanlagt (2 500 t/a). De årliga koldioxidmängderna blir störst i alternativen i Hujala 2a och 2b. I alternativ 2b blir också den totala koldioxidmängden större än i de övriga alternativen, eftersom verksamheten kommer att pågå upp till 20 år längre. Koldioxidmängderna är dock relativt små, eftersom transportsträckorna inom Åboregionen är ganska korta. Det är skäl att notera att de allmänna konjunktu- rerna och efterfrågan reglerar avfallsbehandlingsverksam- heten, marktäktsverksamheten och jorddeponiverksamheten. Dessa verksamheter måste i varje fall placeras någons- tans. Jorddeponin och stenbrytningsverksamheten placeras i huvudsak utanför Åbo. Det innebär att eftersom kli- matpåverkan är global är det nästan ingen skillnad mellan alternativen jämfört med nuläget.

Konsekvenser för utnyttjande av naturresurser och avfallshantering

I Åboregionen behövs nya mottagningsplatser för överskottsjord, alltså s.k. jorddeponier, samt stenmaterial och avfallsbaserat material som ersätter dessa.

Återvinningsterminalen är ett sätt att svara mot den här efterfrågan. I Hujala- och Vaistealternativen 0, 2a, 2b och 3 utnyttjas jungfruliga naturresurser i projektet. I alternativ 2b Hujala är mängden betydligt större än i de övriga alternativen. Stenmaterial behövs i varje fall även i fortsätt- ningen, så det blir ingen påtaglig förändring i den region- ala användningen av naturresurser. I alternativ 1 (Isosuo) samt i 2a och 2b (Hujala) minskar projektet utnyttjandet av jungfruliga naturresurser, då avfall tas emot och levereras till nyttoanvändning. Med avfall som levereras till nyttoan- vändning kan en liten mängd andra naturresurser ersättas.

I alternativ 3 Vaiste blir konsekvenserna för Åboregionens avfallshantering små. I alternativ 1 (Isosuo) samt 2a och 2b (Hujala) sträcker sig konsekvenserna av avfallshanteringen till Åboregionens område. På projektområdet utnyttjas avfall och det levereras till andra platser för nyttoanvändning och ersätter då jungfruliga naturresurser. I huvudsak blir konsekvenserna för utnyttjandet av naturresurserna små.

Projektet har liten eller måttlig inverkan på avfallshanteringen.

Sammandrag

(18)

Konsekvenser för samhällsstrukturen och markanvändningen

I alternativ 0 (Isosuo, Hujala och Vaiste) samt i 1 Isosuo placeras projektet på ett område där verksamhet redan finns, vilket innebär att inga nya områden behöver tas i bruk för stentäkt eller för återvinningsterminalens verksamhet.

Områdets nuvarande form av markanvändning förändras inte påtagligt, men projektet kan ge upphov till störnin- gar (buller, damm, vibrationer) för den närmaste bebyggelsen. Störningarna påverkar främst trivseln och begränsar enligt beräkningar inte den nuvarande användningen av bostadsfastigheterna. Efter avslutad verksamhet kan pro- jektområdet i Isosuo tas i bruk för annan industriverksam- het, projektområdet i Hujala stöder svingårdens jordbruksverksamhet och området i Vaiste kommer att utgöra områ- de för flygtrafik liksom nu.

I alternativ 2a Hujala placeras projektet på ett områ- de där verksamhet redan finns, vilket innebär att inga nya områden behöver tas i bruk för stentäkt eller för återvin- ningsterminalens verksamhet. Områdets nuvarande typ av markanvändning förändras inte nämnvärt. I alternativ 2b Hujala förutsätter projektet att ett utvidgningsområde tas i bruk för stentäkt och som jorddeponi. Utvidgningen fö- rändrar områdets nuvarande typ av markanvändning. En återvinningsterminal och mottagning av överskottsjord enligt alternativ 2a och 2b avviker från beteckningen EO och M, så det krävs en planändring. Projektet kan orsaka störningar för den närmaste bebyggelsen. Konsekvenserna kan sträcka sig också utanför projektområdet, då det blir nya öppningar i det skyddande trädbeståndet bland an- nat på grund av Palovuoren Kivi Oy:s täktverksamhet. Det är inte planerat eller ändamålsenligt att anvisa andra for- mer av markanvändning i näromgivningen. Då verksamheten upphör kommer projektområdet att stöda svingårdens jordbruksverksamhet.

I alternativ 3 Vaiste förutsätter projektet att ett utvidg- ningsområde tas i bruk för stentäkt och som jorddeponi.

Området utgör flygtrafikområde både medan verksamheten pågår och därefter. Projektet kan orsaka störningar för den närmaste bebyggelsen.

Konsekvenser för näringslivet

Projektets direkta konsekvenser för näringslivet är nya arbetsplatser. Verksamheten skapar 1–2 bestående arbetsplatser på grund av avfallshanteringen, så inverkan på näringslivet lokalt kan anses vara ganska liten. Däremot kan de indirekta konsekvenserna bli stora. Projektet ger möj- ligheter att bygga industri, service, bostadsbyggnader och kommunalteknik och skapar på så sätt förutsättningar för att utveckla näringslivet. Mängden stenmaterial och avfall som ska hanteras vid återvinningsterminalen är stor.

Alternativ 2b Hujala kan anses vara ett av de bästa med tanke på områdets näringsliv, eftersom produktionen av stenmaterial, avfallshanteringen och mottagningen av marksubstans omfattar de största mängderna (längst verk- samhetstid). I alternativ 2b kan verksamheten fortsätta län- ge, vilket minskar behovet av att söka ersättande områden och ger därför stabilitet för utvecklingen av näringslivet. I alternativ 0 (Isosuo, Hujala och Vaiste) och 3 Vaiste bedöms konsekvenserna för näringslivet förbli oförändrade.

Konsekvenser för landskapet och kulturmiljön

I alternativ 0 är tillståndet för projektområdet i Isosuo i kraft till slutet av år 2014. Det innebär att det inte kommer att uppstå några stora konsekvenser jämfört med nuläget.

De silor som ska byggas för asfaltstationen i alternativ 1 kommer att resa sig till cirka 20 meters höjd, vilket gör att projektområdet ställvis kommer att synas mellan träden.

Projektet påverkar dock inte bevarandet av områdets kul- turmiljö och påverkan bedöms bli högst liten.

Konsekvenserna av alternativ 0, 2a och 2b i Hujala be- döms bli små. Förändringarna till följd av stenbrytningen i alternativ 0 kommer att beröra framför allt bostäderna i projektområdets omedelbara näromgivning. I alternativ 2a förändras stenbrytningen inte jämfört med alternativ 0, men en återvinningsterminal och en asfaltstation anläggs på området. Asfaltstationens silor kommer att resa sig till cirka 20 meters höjd, vilket gör att projektområdet ställ- vis kommer att synas mellan träden också i riktning mot Kajamo. I alternativ 2b placeras återvinningsterminalen och asfaltstationen på området och stenbrytningen utö- kas. Till följd av stenbrytningen kommer projektområdet att synas också från nordost från Saaripelto. Från sydost kommer utsikten mot projektområdet inte nämnvärt att öka. Den skymmande skogen kan dock ställvis glesna, då stenbrytningen utökas mot nordost.

Inverkan av alternativ 0 och 3 i Vaiste bedöms vara be- tydelselös för landskapet. Efter avslutad stenbrytning ef- terbehandlas områdena i båda alternativen för att smälta in i landskapet. Konsekvenserna efter att området efterbe- handlats anses bli positiva.

Konsekvenser för trafiken

I alternativ 0 sker inga påtagliga förändringar jämfört med nuläget på vägarna inom influensområdet för projektområ- dena i Isosuo och Vaiste. I alternativ 1 Isosuo och 3 Vaiste blir trafikpåverkan på vägnätet liten, eftersom ökningen i trafikmängden inte är stor jämfört med den totala trafik- mängden. Trafikmängderna ökar med 0–2 % på de vägavs- nitt på influensområdet för vilka uppgifter om trafikmäng- den har funnits tillgängliga. På vägarna Härjänkurkuntie, Isosuontie, Vaistentie och Moisiontie kan ökningen i trafik-

Sammandrag

(19)

mängderna bli större än detta. Konsekvensen bedöms bli betydelselös eller liten.

I alternativ 0 blir ökningen av den totala trafikmäng- den på Hujalantie liten (3–5 %), men andelen tung trafik ökar från liten andel (5 %) nu till större än genomsnittet (14

%). I alternativ 2a och 2b blir ökningen av den totala trafik- mängden på Hujalantie liten (3–5 %), men andelen tung trafik ökar betydligt (19 %). Projektet pågår under en lång tid (30–50 år). Projektet bedöms inte påverka användnin- gen av vägen. Den ökande tunga trafiken ger upphov till buller och försämrar trivseln och säkerheten för andra som använder vägen. Inverkan på andra vägar och anslutningar inom influensområdet blir liten. Som helhet bedöms konsekvenserna av alternativ 0 i Hujala bli måttliga och av alternativ 2a och 2b betydande.

Inverkan på buller och vibrationer

De största negativa bullerkonsekvenserna uppstår på Hujalaområdet i alternativ 2b, i övrigt blir bullerpåverkan liten jämfört med nuvarande situation. I alternativ 0 sker inga betydande förändringar på områdena i Hujala och Vaiste jämfört med nuläget, eftersom de verksamheter som orsakar buller fortsätter. I Isosuo kan alternativ 0 be- dömas ha en liten positiv inverkan på bullret efter att sten- täkten upphört. I alternativ 1 Isosuo och 2a Hujala kommer bullernivåerna från verksamheten att ligga under rikt-/

gränsvärdena för buller dagtid utan att några åtgärder för att minska bullret behöver vidtas. I alternativ 2b ligger bul- lernivåerna från verksamheten i Hujalaområdet som högst ungefär vid rikt-/gränsvärdena eller något under dessa vid de närmaste platserna som kan bli störda, om inga åtgär- der för att minska bullret vidtas. I alternativ 3 kommer bul- lernivåerna från verksamheten i Vaisteområdet att ligga under rikt-/gränsvärdena för buller dagtid, då bullerbekämp- ningsåtgärder beaktas. Bullerpåverkan från projektet och dess alternativ är huvudsakligen av liten betydelse. I alternativ 2b blir bullerpåverkan i Hujala måttlig.

Påverkan av vibrationer blir liten i alla alternativ. I alternativ 1 Isosuo bedöms vibrationspåverkan till och med minska, då stenbrytningsverksamheten upphör innan verksamheten vid återvinningsterminalen startar.

Konsekvenser för luftkvaliteten

Konsekvenserna för luftkvaliteten beror närmast på parti- kelutsläpp och delvis också illaluktande utsläpp från asfaltstationen. Luftkvaliteten i Åboregionen är huvudsakligen god och de största utsläppskällorna är trafiken och ener-

giproduktionen. På alla de aktuella platserna finns redan verksamhet som orsakar partikelutsläpp och områdena i alternativ 1 Isosuo samt 2a och 2b Hujala kan anses vara måttligt känsliga för förändringar, främst på grund av när- belägen bebyggelse. Området kring Vaiste, alternativ 3, kan anses ha liten känslighet på grund av att annan verksamhet också påverkar luftkvaliteten.

Minst konsekvenser uppstår i alternativ 3 i Vaiste, eftersom de verksamheter som påverkar luftkvaliteten förblir li- kadana som i nuläget. Därför blir konsekvenserna av alternativ 3 betydelselösa. I Isosuo alternativ 1 och Hujala alternativ 2a och 2b finns de känsliga platserna ganska långt från den verksamhet som ger upphov till utsläpp i luften, men i alternativ 2b är verksamheten mera omfattande och pågår längre tid än i de övriga alternativen. Konsekvenserna i alternativ 1 Isosuo och 2a Hujala bedöms ha liten betydelse och i alternativ 2b Hujala måttlig.

Konsekvenser för levnadsförhållanden, trivsel och människornas hälsa

Konsekvenser för bostads- och livsmiljöernas trivsel kan uppkomma på grund av buller, damm, lukt och trafik. En betydelsefull social konsekvens är dessutom oro på grund av projektet.

De största sociala konsekvenserna uppkommer i alternativ 2b, alltså det större alternativet i Hujala. Buller och damm kan störa trivseln och den ökade tunga trafiken för- sämrar trafiksäkerheten, framför allt på Hujalantie. Om alternativ 2a och 2b i Hujala förverkligas måste den befint- liga rekreationsleden flyttas på det avsnitt som löper genom projektområdet. Dessutom kan konsekvenser för an- vändningen av området för rekreation uppkomma till följd av buller och damm. I alternativ 2b Hujala ökas konsekvenserna av att verksamheten kommer att pågå under en lång tid. I alternativ 2b Hujala blir förändringen av landskapet störst, vilket också kan medföra negativa konsekvenser för boendemiljön och rekreationen i området.

I alternativ 3, alltså Vaisteområdet, blir de sociala konsekvenserna minst. På området finns för närvarande mycket verksamhet som orsakar miljöstörningar, och om alternativ 3 genomförs bedöms det inte ha någon betydelse för boendetrivseln eller rekreationen. I alternativ 1 i Isosuo kan konsekvenser för boendetrivseln uppkomma vid de när- maste bostadsfastigheterna på grund av buller, damm och lukt. Projektområdets närområden används i någon mån för rekreation, vilket projektet inte hindrar, men trivseln kan försämras.

Sammandrag

(20)

Projektets genomförbarhet

De verksamheter som anges i projektbeskrivningen byg- ger på tämligen vedertagen teknik och är därför genom- förbara. Beträffande samhället kan man konstatera att projektet är genomförbart i alla alternativ. För att projektet ska bli genomförbart krävs en planändring för återvinningster- minalen och jorddeponin enligt projektalternativ 2a och 2b i Hujala. Rusko kommun beslutar om den kommunala planläggningen.

I fråga om miljökonsekvenser är alla alternativ genom- förbara. För att projektet ska kunna genomföras krävs i alternativ 2b Hujala att flygekorren, som ingår i habitatdirektivet, beaktas om den fortfarande förekommer i områ- det, fastän revirets skog nyligen har kalhuggits. I alternativ 2b Hujala måste också fornlämningarna på området beaktas. För att alternativet ska kunna förverkligas mås- te dessa fornlämningar undersökas så mycket att det se- dan går att upphäva fredningen. Alternativt går det att lämna ett skyddsområde kring områdena (i inventerin- gen rekommenderas 20 meter). Museiverket/Egentliga Finlands landskapsmuseum fattar det slutgiltiga beslutet om skyddsområdets storlek. För upphävning av fornläm- ningarnas fredning ska grävningstillstånd ansökas.

Projektet och dess alternativ väckte både negativa och positiva åsikter. När det gäller sociala konsekvenser i det här projektet framkom speciellt oro och rädslor för projektets konsekvenser bland dem som bor i området kring Hujala.

Alternativ 1 Isosuo och 3 Vaiste anses vara bäst genomför- bara från social synpunkt. Genomförbarheten för alternativ 2a och 2b i Hujala skulle bli bättre, om trafikregleringen kunde förbättras, dammbindningen effektiveras och bulle- rolägenheterna minskas.

Sammandrag

(21)

(22)

OSA I: HANKE JA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN

ARVIOINTIMENETTELY

(23)

1. JOHDANTO

1.1 Hankkeen lähtökohdat ja taustaa

NCC Roads Oy on Pohjoismaissa toimiva infrastruktuuri- en rakentamisen palveluja tarjoava yritys. Sen toimialoja ovat kiviainestuotanto, asfalttiurakointi ja tienhoitopalvelut. NCC Roads Oy on kehittänyt uuden kierrätysterminaa- likonseptin, joka mahdollistaa tehokkaiden infrarakenta- miseen liittyvien kierrätysteknologioiden käyttöönoton.

Kierrätysterminaalissa otetaan vastaan ja jalostetaan mineraalisia jätteitä, kuten betonia, tiiltä, tuhkaa, lasia ja yli- jäämälouheita uudelleenkäyttöön soveltuvaan muotoon.

NCC Roads Oy suunnittelee mahdollisuutta sijoittaa kier- rätysterminaali Turun Seudulle jo käytössä oleville louhosalueille.

NCC Roads Oy:llä on Turun alueella kolme kalliolouhos- aluetta, joita arvioidaan mahdollisina kierrätysterminaalin sijoituspaikkoina; 1) Isosuon louhos Maskun kunnassa, 2) Hujalan louhos Ruskon kunnassa ja 3) Vaisten louhos Turun

kaupungissa. Isosuolla toimintaan kuuluu teollisuustontin tasaus louhimalla ja murskaamalla louhe hyötykäytettä- väksi tontilla ja muissa kohteissa. Toiminta louhosalueella on aloitettu vuonna 2011. Hujalan louhoksen toimintaan sisältyy maa- ja kiviainesten ottoa ja murskausta. Myös Hujalassa maa-ainesten ottotoiminta liittyy alueen tasaa- miseen Heikkilän tilan sikalarakennusten ja piha-alueen rakentamista varten. Ottotoiminta on alueella perustunut sikalan rakennuslupaan. Murskausta on tehty meluilmoituksen ja ympäristöluvan nojalla. Vaisten alue sijaitsee Turun lentoaseman kiitotien lähestymissektorin alueella. Vaisten alueen toimintaan kuuluu maa- ja kiviainesten ottoa, kiviaineksen murskausta ja ylijäämämaiden vastaanottoa.

Toiminta on aloitettu vuonna 2008.

NCC Recycling on NCC:n uusi kierrätysterminaalikon- septi. Kierrätysterminaalikonseptiin kuuluu yleisesti materiaalin vastaanoton lisäksi asfaltin, betonin, kiviaineksen, kaivumaiden ja puutarhajätteen jatkojalostus uudel-

Kuva 1-1. Materiaalin varastointia kierrätysterminaalissa.

(24)

leenkäyttöön soveltuvaan muotoon. Kierrätyksen mah- dollistavan toiminnan lisäksi terminaalit tarjoavat rakentamiseen neitseellisiä materiaaleja kuten soraa ja murs- ketta. Tämän lisäksi uudelleenkäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset läjitetään terminaalialueilla, mikä mahdollistaa louhosten täytön ja näin alueiden palautumisen pin- nanmuodoiltaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä ti- laa. Kierrätysterminaaleissa jalostettuja materiaaleja voivat hyödyntää sekä NCC:n oma tuotanto että NCC:n asiakkaat.

1.2 Hanke ja vaikutusten arviointi

Arvioitavana hankkeena on kierrätysterminaalien perus- taminen Turun seudulla jo olemassa oleville NCC Roads Oy:n louhosalueille. Suunniteltuja kierrätysterminaalien alueita ovat Isosuon alue Maskun kunnassa, Hujalan alue Ruskon kunnassa sekä Vaisten alue Turun kaupungissa.

Sijoituspaikkavaihtoehtojen lisäksi hankevaihtoehtojen toiminnat eroavat toisistaan. Vaihtoehdoista voidaan toteuttaa useampi, jos ne todetaan ympäristövaikutusten arvi- ointimenettelyssä toteuttamiskelpoisiksi.

Hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset ympäris- tövaikutukset on arvioitu tässä arviointimenettelyssä YVA- lain mukaisessa laajuudessa. Hankkeen ympäristövaiku- tusten arvioinnin tarpeen määrittelyssä sovelletaan YVA- asetuksen 6 §:n kohtaa:

”11) jätehuolto:

b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitok- siin ja fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuoro- kaudessa;

d) muiden kuin a tai c alakohdassa tarkoitettujen jättei- den kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle;”

Hanke luetaan laajennusalueen osalta myös YVA- asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtaan

”2) luonnonvarojen otto ja käsittely

b) kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivu- alueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava aines- määrä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodes- sa;”.

YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja edesauttaa niiden yhte- näistä huomioon ottamista osana hankkeen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia. Menettelyn avulla pyritään lisäk- si parantamaan kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumis- mahdollisuuksia hankesuunnittelun ja sen ympäristövaiku- tusten minimoinnin kannalta.

YVA-menettelyn aikana selvitettiin hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, joihin kuuluvat melu- ja pöly- vaikutusten ohella esimerkiksi hankkeen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja lii-

kenteeseen. Arvioinnin keskeisiä tekijöitä olivat avoimuus sekä toimiva vuorovaikutus eri toimijoiden ja sidosryhmi- en kesken, joihin pyrittiin tehokkaan tiedottamisen avulla. Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä myönnettävälle ympä- ristöluvalle.

Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen asiakirja, jossa esitetään tiedot hankekokonaisuudesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaiku- tuksista. Arviointiselostus on tehty joulukuussa 2013 laaditun arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Selostuksen laatimisessa on pyritty huomioimaan myös muissa lausunnoissa, mielipiteis- sä, yleisötilaisuuksissa, asukastyöpajassa sekä ohjausryh- män kokouksissa esille nousseet kysymykset ja kommentit.

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

1.3 Projektiryhmä

Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy NCC Roads Oy:n toimeksiannosta. Arviointityön projektipäällikkönä on FM Ins. Eero Parkkola ja projekti- koordinaattorina hankkeessa on toiminut DI Virve Suoaro.

Arviointiin osallistuneet asiantuntijat olivat seuraavat:

Tarkasteltu kokonaisuus Asiantuntija Maaperä, pohjavesi ja pintavedet FM Matias Viitasalo Luonto, luonnonsuojelu FM Niina Onttonen Ilmasto, luonnonvarat ja jätehuolto DI Virve Suoaro Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö DI Virve Suoaro Elinkeinoelämä ja liikenne DI Virve Suoaro Maisema ja kulttuuriympäristö Ins. (AMK) Tuomas Pelkonen

Melu Ins. (AMK) Sakari Ruokolainen

Tärinä ja ilmapäästöt FM Ins. Eero Parkkola Ihmisten elinolot ja viihtyvyys FM Hanna Herkkola Terveysvaikutukset FM Ins. Eero Parkkola Arviointimetodologia, merkittävyys FT Joonas Hokkanen

Hankkeesta vastaavan puolelta työtä ovat ohjanneet FM Jukka Viitanen, rakennusmestari Riku Rousku ja Ins. Hanna Haukilahti NCC Roads Oy:stä.

Hankkeesta vastaavan ohella ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka tavoitteena on ollut ohjata arviointimenettelyn toteuttamista ja tehtäviä selvityksiä.

(25)

2. HANKKEESTA VASTAAVA

Hankkeesta vastaava on NCC Roads Oy, joka kuuluu pohjoismaiseen NCC-rakennuskonserniin. NCC- rakennuskonsernin yhtiöitä Suomessa ovat NCC Rakennus Oy, NCC Property Development Oy, NCC Asuminen, Optiplan Oy ja NCC Roads Oy. Yhtiöiden asiakkaita ovat muun muassa asunnon tarvitsijat, palveluja toimitiloja sekä liike- ja kauppapaikkoja, kiviainesta, asfalttia tai tien- hoitoa tarvitsevat yritykset ja yhteisöt sekä valtio ja kun- nat. Yhtiön Suomen toimintojen markkina-alue on Suomi, Baltia ja Venäjä.

Kuva 2-1. NCC-konsernin rakenne.

NCC Roads tarjoaa tuotteita ja palveluja, joita tarvitaan infrastruktuurin rakentamisessa, kunnostuksessa ja hoi- dossa. Toimialoja ovat kiviainestuotanto, asfalttiurakointi ja tienhoitopalvelut. Toiminta kattaa koko ketjun kiviaineksen ja asfaltin valmistuksesta tien päällystykseen ja hoi- toon sekä tien rakenteiden ja liikenneturvallisuuden paran- tamiseen. NCC Roads on Pohjoismaiden suurin asfalttiura- koitsija ja kiviainestoimittaja. Toimintaa on Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Pietarin alueella.

(26)

3. HANKKEEN KUVAUS

3.1 Hankkeen tavoitteet

NCC Roads Oy haluaa kehittää toimintaansa kierrätyspai- notteiseen suuntaan ja tähän liittyen on kehitetty uusi NCC Recycling kierrätysterminaalikonsepti, johon suuntaan Turun seudulla toimivien kalliolouhoksien toiminta on tarkoitus laajentaa. Kierrätysterminaalin toimintaan kuuluvat suunnitelmien mukaisesti ylijäämämaiden vastaanotto, kä- sittely ja läjitys, asfalttiasema, rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely, ylijäämälouheen vastaanotto ja kä- sittely sekä haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavien maa-ainesten (VNA 214/2007) läjitys.

Turun seudulla on tarvetta uusille ylijäämämaiden vas- taanottopaikoille eli ns. maankaatopaikoille sekä kiviainek-

sille ja niitä korvaaville jäteperäisille materiaalien käsittely- laitoksille. Kierrätysterminaalitoiminnalla pyritään vastaamaan rakennustoiminnan kysyntään tuottamalla materiaaleja erityisesti maarakentamiseen siten, että kierrätet- tävissä oleva materiaali saadaan tuotantoprosessiin mukaan. Lisäksi toiminnalla pyritään myös tuottamaan puu-/

jäteperäistä polttoainetta energiateollisuuden tarpeisiin lisäten samalla näiden materiaalien uudelleenkäyttöä.

Ylijäämämaat hyödynnetään louhittujen alueiden maise- moinnissa ja lisäksi niistä jalostetaan myyntikelpoisia tuotteita.

Mahdollisia kierrätysterminaalin sijoituspaikkoja ovat edellä mainitut louhosalueet Isosuo, Hujala sekä Vaiste.

Kuva 3-1. Isosuon, Hujalan ja Vaisten alueiden sijainti.

(27)

Kierrätysterminaalin suunniteltuja toimintoja ovat

• ylijäämämaiden vastaanotto ja käsittely (kaikilla alueilla) sekä loppusijoitus (ei Isosuon alueella),

• ylijäämälouheen vastaanotto ja käsittely (ei Vaisten alueella),

• rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely (ei Vaisten alueella),

• asfaltin valmistus sekä kierrätysasfaltin vastaanotto (ei Vaisten alueella) ja

• kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa- aineksen vastaanotto ja loppusijoitus. Pitoisuudet alittavat valtioneuvoston pilaantuneen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antamassa asetuksessa (PIMA-asetus, 214/2007) ase- tetut alemmat ohjearvot. (vain Hujalan alueella) Hujalan ja Vaisten kohteiden osalta louhintaa on suunniteltu laajennettavan. Vaisten sijoituspaikassa ei ole tarkoitus vastaanottaa tai käsitellä rakennustoiminnan jätteitä, ylijää- mälouheita tai kierrätysasfalttia eikä sijoittaa asfalttiasemaa.

3.2 Maa-ainesoton ja jätteenkäsittelyn yleiset tavoitteet

Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 §:n perusteella päätöksen valtakun- nallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maan- käyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnit- telujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on muun muassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maa- kunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet on ryhmitelty sisäl- lön perusteella kokonaisuuksiin. Maa-ainestoimintaa kos- kevat erityisesti seuraavat tavoitteet:

• Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kes- tävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.

Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismah- dollisuudet.

• Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuoltoja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviai- neshuoltoon.

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 on tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ryhmitelty kuuden painopisteen alle. Rakentamisen materiaalite- hokkuus-painopisteen lähtökohtana on ehkäistä jätteen syntyä ja edistää materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maa-ainesten hyödyntämis- tä. Tavoitteina on maamassojen hyötykäytön lisääminen, maa-ainesjätteen synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuuden ja muunneltavuuden parantaminen uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa sekä purkuosien hyödyntämisen edistäminen. Jätesuunnitelmassa on todettu, että Etelä- ja Länsi-Suomen kasvukeskuksissa rakennusalan toimijat kokevat rakennuskohteista irrotettujen maa-ainesten siir- tämisen ja sijoittelun ongelmalliseksi puuttuvien maa-ainesten läjityspaikkojen tai maa-ainespankkien vähäisyyden johdosta.

3.3 Arvioitavat vaihtoehdot

Arvioitavana hankkeena on kierrätysterminaalien pe- rustaminen Turun seudulla jo toimiville louhosalueille.

Kierrätysterminaalitoimintaan kuuluvat sijoituspaikasta riippuen ylijäämämaiden vastaanotto, käsittely ja läjitys, rakennustoiminnan jätteiden ja ylijäämälouheen vastaanotto ja käsittely, haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavien maiden vastaanotto ja läjitys sekä asfaltin valmistus asfalttiasemilla. Lisäksi Hujalan ja Vaisten alueella louhintaa on suunniteltu laajennettavan. Kierrätysterminaalit sijoittuvat olemassa oleville NCC Roads Oy:n louhosalueille. Suunniteltuja kierrätysterminaalien alueita ovat Isosuon alue Maskun kunnassa, Hujalan alue Ruskon kunnassa sekä Vaisten alue Turun kaupungissa. Toiminnat vaihtelevat si- joituspaikoittain.

Sijoituspaikkavaihtoehtojen lisäksi hankevaihtoehtojen toiminnat eroavat toisistaan. Vaihtoehdoista voidaan toteuttaa useampi, jos ne todetaan ympäristövaikutusten ar- viointimenettelyssä toteuttamiskelpoisiksi.