• Ei tuloksia

Tieteen ja teknologian historiaa Euroopan periferioissa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tieteen ja teknologian historiaa Euroopan periferioissa näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

SEMINAARIT JA MATKAT

40

Tekniikan Waiheita 3/06

STEP (Science and Technology in the European Periphery) järjesti viidennen kokouksensa Es- panjassa, Minorcan saarella, kesäkuun alussa.

STEP on perustettu Barcelonassa vuonna 1999, ja sen tavoitteena on kerätä yhteen Euroopan periferia-alueita tutkivia tieteen- ja teknologian- historioitsijoita. Periferia ymmärretään laajasti, eli sen sisäpuolelle jää lähinnä kolmen suuren keskusta: Ranska, Saksa ja Iso-Britannia. Tä- mänvuotisen kokouksen teemana oli tieteen ja teknologian popularisoiminen, jonka laajasta tut- kimuskentästä osallistujat saivat kuulla yhteensä lähes neljäkymmentä esitystä kolmen päivän ai- kana. Suomesta kokoukseen osallistuivat ensim- mäistä kertaa professori Timo Myllyntaus sekä jatko-opiskelijat Tiina Männistö ja Riikka Terho Turun yliopistosta. Pohjoismaat olivat edustet- tuina myös ruotsalaisin ja tanskalaisin voimin, mutta enimmäkseen osallistujat tulivat Etelä-Eu- roopan maista.

Kokouksen johdantoluennoijaksi oli kut- suttu tieteen sosiaalihistoriaan ja erityisesti popularisointiin erikoistunut Paola Govoni Bolognan yliopistosta. Ensimmäisen päivän esitykset perustuivat enimmäkseen popu- larisoidun tieteen ja teknologian erilaisille tiloille, ja saimme kuulla mielenkiintoisia esityksiä niin teatterista, museoista, näyt- telyistä kuin perinteisistä sanomalehdistä popularisoinnin välineinä 1800-luvun alus- ta lähes nykypäivään asti. Päivän päätti su- kupuoliteemalle rakennettu istunto, jossa myös Tiina Männistö ja Riikka Terho pää- sivät esiintymään. Sukupuolinäkökulma he-

rätti mukavaa keskustelua, vaikka sen osuus kokouksessa oli varsin marginaalinen, to- sin muutamissa muissakin esityksissä sitä sivuttiin. Ensimmäisen päivän keskustelu painottui erityisesti sanomalehtien käyttöön lähteinä, ja osallistujat olivat varsin yksimie- lisiä siitä, että lukevan yleisön merkitys on otettava huomioon – kuka lehtiä lukee, ja mitä niistä ymmärretään – ja toisaalta, mikä on lehden tekijöiden/toimituksen merkitys.

Lisäksi keskusteltiin popularisoimisen syistä ja tarkoituksista, joista pohdinnat laajenivat koskemaan keskuksen ja periferian välistä suhdetta.

Toisen päivän esitykset jakautuivat kah- delle teemalle: kirjoille popularisoinnin väli- neinä ja tiloina sekä paikallisten kontekstien ja kansallisten identiteettien väliselle vuo- rovaikutussuhteelle. Esitysten aiheet olivat kiinnostavia ja monipuolisia, mutta painot- tuivat lähinnä tieteen popularisointiin. Tek- nologian historian vähäistä osuutta edus- tivat Timo Myllyntauksen esitys Suomen sähköistymisestä sekä Lissa Robertsin esitys höyryteknologian saapumisesta Alankomai- hin. Useissa toisen päivän puheenvuoroissa nostettiin esiin se, että monissa esityksissä popularisointi ja kouluttaminen/opettami- nen (education) näyttivät tarkoittavan samaa asiaa. Vaikka käsitteet haluttiin erottaa toi- sistaan, ilmaan jäi kuitenkin kysymys, voi- daanko niin tehdä.

Viimeisenä päivänä oli jäljellä kaksi is- tuntoa, joista ensimmäisen teemana oli po- pulaari fysiikka ja joka sisälsi esityksiä muun muassa astronomiasta ja radioaktiivisuudes- ta. Kokouksen viimeinen istunto oli mie- lenkiintoinen siinä mielessä, että se rakentui kansainväliselle yhteistyölle ja oli käynnis- tetty nimenomaan STEP-kokousta varten.

Sekä jatko-opiskelijoista että kokeneemmis- ta tutkijoista koostuvat espanjalais-, kreik- kalais-, portugalilais- ja tanskalaistutkimus- ryhmät esittivät tutkimustuloksiaan tieteen ja teknologian roolista 1900-luvun alun lehdistössä oman maansa osalta. Tämän-

TIETEEN JA TEKNOLO- GIAN HISTORIAA

EUROOPAN PERIFERIOISSA

Riikka Terho

(2)

SEMINAARIT JA MATKAT

Tekniikan Waiheita 3/06

41 kaltaisiin projekteihin saattaisi ja kannattaisi myös suomalaisilla jatko-opiskelijoilla olla kiinnostusta, sillä usein tällaiset ryhmät pää- tyvät myös julkaisemaan tutkimustuloksen- sa. Kokouksen päätöspuhetta pitämään oli kutsuttu Jonathan Topham Leedsin yliopis- tosta. Hän painotti esityksessään sitä, miten moninaisesti ymmärrettyjä ja ongelmallisia- kin käsitteitä periferia, populaari, popularisoi- minen sekä jopa tiede ovat. Viimeisen päivän yleiskokouksessa pohdittiin STEPin tulevai- suutta. Kokeneemmat steppiläiset toivoivat lisää osallistujia jatko-opiskelijoiden ja nuor- ten tutkijoiden keskuudesta. Lisäksi ehdo- tettiin, että STEP voisi osallistua isompiin konferensseihin, kuten ESHS:n tai SHOTin kokouksiin juuri pienten kansainvälisten tutkimusryhmien projekteilla. Seuraavaksi kokouspaikaksi vuodelle 2008 kaavailtiin Istanbulia. Néstor Herrán Barcelonan yli- opistosta mainitsi myös jatko-opiskelijoille ensi vuoden heinäkuussa suunnatusta tie- teen ja teknologian historian kokouksesta Barcelonassa. Kokouksen CFP julkistetaan joulukuussa.

STEP-kokouksen järjestelyt toimivat erinomaisesti, ja jokaiselle illalle oli järjestet-

ty ohjelmaa. Koska päällekkäisiä sessioita ei ollut, muotoutui kokousporukka varsin yh- tenäiseksi ja tiiviiksi, mikä helpotti ajatusten vaihtoa mahdollisimman monien kanssa.

Keskustelut esityksistä jatkuivatkin usein vielä illallispöydässä, sillä tiukka aikataulu salli esitysten pituudeksi maksimissaan 10 minuuttia, mikä oli varmasti jokaisen esiin- tyjän mielestä liian lyhyt aika. Jatko-opiske- lijoiden taloutta ajatellen STEP-kokouksen kustannukset jäivät kohtuullisiksi, sillä osal- listujan vastuulle jäivät ainoastaan matka- kustannukset, lopuista vastasi STEP-orga- nisaatio. Istanbulissa olisi siis puolentoista vuoden kuluttua tarjolla erinomainen esiin- tymisareena myös suomalaisille tieteen- ja teknologianhistorioitsijoille.

5th STEP Meeting: Popularisation of Science and Technology in the European Periphery, Museu de Menorca (Mahon) Minorca, 1.-3.6.2006

http://www.cc.uoa.gr/step/

Riikka Terho on Suomen historian jatko-opiskelija Turun yliopistossa.

Suomalaisten kokousvieraiden ikkunoista avautui näkymä Menorcan satamaan. Kuva:

Timo Myllyntaus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tapahtuman tarkoituksena oli saat- taa teknologian historian tutkijat, tieteen ja teknologian tutkijat, opiskelijat, opettajat, teknologian kannattajat ja muut toimijat yh-

Vaikka esitelmiä riitti monista kylmään sotaan liittymättömistä aiheista, olivat lu- kuisat oivaltavat esitelmät osoitus siitä, että lähihistoriassa riittää vielä

Tästä alkoi tie teknologian historian pariin energiatekniikan historiaa käsitelleen projektin merkeissä, ja näin Myllyntaus tuli mukaan myös Tekniikan Historian

Nämä väitteet ovat tärkeitä siksi, että ne ovat analyyttisessä mielessä kunnianhimoisia ja strategisesti keskeinen osa viimeaikaista yh- teiskuntateoriaa: niihin nojautumalla

Suomalaisia kirjoittajia lehdessä ovat Riikka Jalonen, joka toimi myös numeron avustavana toimittajana, Tiina Männistö- Funk, Markku Norvasuo sekä Myllyntaus, jolta on

Teknologian historian kansainvälinen jär- jestö ICOHTEC kokoontui Barcelonassa.. Outi Ampuja kertoo miten teknologian historiaa tehtiin

Kolmantena päivänä esitelmät pidettiin Katalonian tieteen ja teknologian museossa, joka sijaitsee Terrassan pienessä teollisuus- kaupungissa.. Paikan arkkitehtuuriset puit-

Kuluttajien roolia teknologian kehityksessä on tarkasteltu viime vuosina yhä enemmän myös historiallisessa tekniikan ja innovaati- oiden tutkimuksessa.. Aihepiiristä oli