TIETEESSÄ TAPAHTUU 1 2018 65
Tutkijat suomalaista teknologian historiaa popularisoimassa
Tiina Männistö-Funk (toim.): Mi- ten Suomesta tuli tekniikan maa. Tekniikan museo 2017.
Tutkimustulosten välittäminen tut- kijoilta suurelle yleisölle ja tie- teen toimijoiden merkitys yhteis- kunnassa herättää syystä vilkasta keskustelua alasta riippumatta.
Mitä olisivat ne tarinat, joita nyt nostettaisiin esiin, ja mikä on tut- kimuksen merkitys satavuotiaan Suomen itseymmärryksille? Tulkin- tojen tie perustutkimuksesta pe- dagogiaan ja populaariin on usein ajallisesti pitkä ja käytännössä mutkikas. Vielä vaikeammaksi sen tekee valmiiden yhteenvetojen puute. Näiden silmäänpistävien puutteiden pohjalta on syntynyt Tekniikan museon uusi kokoelma- teos Miten Suomesta tuli teknii- kan maa.
Teknologian historian suuret linjat
Historiantutkimuksen tulosten siir- tyminen museoihin on hidasta siitä huolimatta, että tutkijoiden ja mu- seoammattilaisten koulutustaustat ovat suurelta osin samat. Akatee- misen tutkimuksen tekstilähtöi- syys ja museotyön esineellisyys eroavat toisistaan lähtökohtaises- ti. Museokokoelmien esineiden varaan rakennetun näyttelyn suh- de historian suuriin tarinoihin jää helposti ohueksi, etenkin kun se- littävälle tekstille ei ole paljoa ti- laa. Puutetta paikataan tyypillisesti opastuksissa mutta tällöinkin tuek- si olisi löydettävä juuri näyttelyn teemaa käsittelevää ja saavutetta- vaa kirjallisuutta.
Tekniikan ja teknologian histo-
66 TIETEESSÄ TAPAHTUU 1 2018 KIRJALLISUUS
rian suuret kertomukset ovat yli- ja monikansallisia. Samanaikaises- ti teknologia itsessään kietoutuu arjen toistuviin, pieniin hetkiin ja häipyy näkökentästä. Suomen ta- rinaa ei ole avattu riittävästi tekno- logisen muutoksen, verkostojen ja järjestelmien näkökulmasta koko- naisuutena. Tämä ongelma ohjasi Tekniikan museon vuonna 2014 al- kanutta kehityshanketta Suomen itsenäisyyden juhlavuodelle. Miten teknologian roolista yhteiskun- nassa voidaan käydä keskustelua, kun kokonaista tarinaa ei ole ole- massa?
Ratkaisuksi nostettiin suora vuoropuhelu alan akateemisten tutkijoiden kanssa. Edellytykset tälle olivat hyvät, sillä teknologian historian tutkimuskenttä on pie- nestä koostaan huolimatta aktiivi- nen sekä tieteellisten seurojen ja organisatoriset rajat ylittävien yh- teistyöhankkeiden kautta lähel- lä alan erikoismuseota. Päänäyt- telyn uudistushankkeelle valittiin asiantuntijaryhmä, jossa yhdistyi- vät teollisuus- ja yrityshistoria, et- nologia, työelämän- ja kulutuksen- tutkimus sekä uusmaterialistinen näkökulma. Välitön keskustelu tutkijoiden kanssa kääntyi Teknii- kan maa -näyttelyn suunnittelua ohjanneeksi tieteelliseksi käsi- kirjoitukseksi, jonka avulla aka- teemiset painotukset ja synteesit otettiin käytännön suunnittelu- työn välineiksi. Vuoropuhelu ohja- si museon ja yliopistotutkijat luo- maan näyttelylle kirjallisen parin, näyttelyn tieteellisen käsikirjoituk- sen laatineen tutkija Tiina Män- nistö-Funkin toimittaman artikkeli- kokoelman. Näyttelyjulkaisut ovat sinänsä tyypillisiä, mutta tässä ta- pauksessa kunnianhimoisena ta- voitteena oli kerätä sekä edusta- va että näkökulmiltaan terävä otos teknologian historiasta Suomes- sa. Kirjaan päätyneet artikkelit luo- taavat näin ilmiöitä näyttelyn saa- vutettavan ja käsin kosketeltavan ilmiasun takana täydentäen sen kertomusta ja paljastaen akatee- misten tutkijoiden työn tulokset yleistajuisesti.
Näkökulmia Suomen teollistumiseen ja teknologisoitumiseen Miten Suomesta tuli teknii- kan maa -teos jakautuu neljään osaan, joissa jokaisessa on kak- si artikkelia. Ensimmäinen, joh- dantona toimiva osa muodostaa rungon muille kokoelman artikke- leille. Museonjohtaja Marjo Mik- kolan hanketta avaavan johdan- non jälkeen Tiina Männistö-Funk purkaa yksityiskohtaisesti tekno- logian historiantutkimuksen kes- keisiä kehityslinjoja viimeisiltä nel- jältä vuosikymmeneltä sijoittaen tehdyn tutkimuksen Suomen te- ollistumisen ja yhteiskunnallisen muutoksen asiayhteyteen. Män- nistö-Funkin tavoitteena on ollut rakentaa Suomen uusin historia (noin 1860-luvulta lähtien) teknolo- gian omaksumisen, käytön ja ke- hittämisen näkökulmasta. Tulevaa käyttöä oivaltavasti ennakoiden Männistö-Funk on valinnut kirjaan läpinäkyvän ja tavanomaista ante- liaamman viitoituskäytännön. Esi- tellessään teknologisia teemoja ja kehityslinjoja hän nostaa esiin laa- jalti tutkimusta ja tutkijoita. Tämä tekee teoksesta oivallisen opetus- käyttöön. Kirjoitusotteessa ja tyy- lissä on samalla kuitenkin pyritty saavutettavuuteen ja yleistajuisuu- teen sillä asiallisella toiveella, ettei tämä tekniikan historian yleisteos jäisi vain yliopistokirjastojen piilo- tetuksi helmeksi, vaan tulisi laa- jemmin luetuksi keskustelunava- uksena suomalaisen yhteiskunnan teknologisuudesta.
Kirjan toinen pääluku ”Aistit ja arki” nostaa tarkasteluun mitä ajankohtaisimman historiantutki- muksen tarkastelunäkökulman, uusmateriaalisuuden. Jaakko Suo- minen sekä Hanna Snellman ja Katri Kaunisto käsittelevät kahdes- sa artikkelissa teknologisten esi- neiden kokemuksia muuttuvassa arjessa sekä työssä aistien ja ko- kemusten kautta. Sellaisten arkis- ten asioiden, kuten nappien ja kat- kaisimien, kautta avautuvat koko läpikotaisin teknologista yhteis- kuntaamme ylläpitävät suuret tek- nologiset järjestelmät, kuten säh-
kö- ja vesijohtoverkostot. Niiden olemassaolon huomaamme yleen- sä vain huoltokatkoksen tai syys- myrskyn myötä, kuten Suominen kalliolaista asuntoa esimerkki- nään käyttäen osoittaa. Snellman ja Kaunisto kiinnittävät taas kat- seensa siihen, miten teknologia, koneet ja laitteet ovat mullistaneet metsätyöt ja miten itsenäisyyden ajan suurinta teollisuudenalaa pal- velleiden savottojen muuttuminen on sidoksissa yhteiskunnan raken- nemuutoksiin ja perustavanlaatui- siin käsityksiimme ympäristöstä.
Kolmas pääluku käsittelee teollisuutta ja sen kehittäjiä. Pet- ri Paju avaa artikkelissaan teknil- lisen fysiikan ja insinööritieteiden asiantuntemuksen karttumista 1900-luvun mittaan fyysikko Erkki Laurilan ja tämän oppilaiden vai- heiden kautta. Pienen maan piirit ovat myös pienet, ja Valtion lento- konetehtaan osaamiskeskittymän merkitys on yllättävän suuri tek- nologiateollisuuden kehitykselle.
Teollisuuden tarina kietoutuu näin tieteen ja teknologian koulutuk- sen kehitykseen ja yliopistolaitok- sen kehitykseen. Panu Nykänen keskittyy taas metalliteollisuuden vuosisataan niukkuuden, sodan ja ulkomaankaupan pyörteissä.
Suomalaisen teollisuuden kehitys teknologian tuojasta sen viejäk- si rinnastuu Pajun koulutuskerto- mukseen oivallisesti. Teollistumi- sen tarina on myös yhteiskunnan kasvukipujen historiaa idän ja län- nen välissä, kuten Nykänen oival- tavasti valituin esimerkein toteaa.
Viimeisessä osassa ”Mikä maa, mikä teknologia” palataan lähem- mäs Tekniikan museon uutta näyt- telyä. Petri Juuti, Tapio Katko ja Riikka Rajala käsittelevät artikke- lissaan vesihuollon kehitystä yh- teiskunnallisen rakennemuutok- sen osana ja mahdollistajana.
Suomi on kansainvälisen ke- hityksen mukaisesti kaupungis- tunut kiihtyvällä tahdilla. Kasvu- keskuksissa on samalla jouduttu keksimään keinoja saastumisen ja ympäristöongelmien ratkomi- seen. Tuhansien järvien maan ve- det ovat jakautuneet 1900-luvun
TIETEESSÄ TAPAHTUU 1 2018 67 KIRJALLISUUS
puolivälissä lähes koskemattomiin ja pahoin pilaantuneisiin. Metsä- teollisuuden maan vesihuoltojär- jestelmät onkin syystä nostettu esille kirjassa ja näyttelyssä yh- tenä keskeisenä nyky-yhteiskun- nan mahdollistaneena teknologia- na. Tekniikan museon Kirsi Ojala ja Johanna Vähäpesola sitovat kir- jan viimeisessä artikkelissa nämä tutkijoiden esittelemät aiheet yh- teen museon ja sen loppuvuodes- ta 2017 avautuneen päänäyttelyn tarinan kanssa.
Yliopisto ja museo
Miten Suomesta tuli tekniikan maa nostaa ihmisen ja yhteiskun- nan teknologiasuhteen historialli- sen tarkastelun näkyviin. Kulttuu- rin, talouden, politiikan ja urheilun tarinoiden rinnalla tämä näkökul- ma on paitsi ilmiselvä myös yllättä- vän kaukainen. Suomi on vuonna 2017 samalla korkean teknologian ja osaamisen yhteiskunta sekä nostalgian läpitunkema maalta ja metsistä kaupunkeihin hiljattain muuttaneiden maa. Nokian takana on tosiaan metsä, Ismo Alankoa ja Tiina Männistö-Funkia lainatakse- ni, mutta suomalaisten elämässä infrastruktuurit, napit ja tietover- kot ovat todellisuutta ja sen koke- musta kokonaisvaltaisesti jäsentä- viä voimia.
Tekniikan museo on näytte- ly- ja kirjahankkeessaan onnistu- nut avaamaan tärkeän ikkunan Suomen itsenäisyyden historiaan.
Poikkeuksellisen vahvaksi tässä esitetyn tulkinnan tekee juuri aka- teemisen tutkijakunnan osallis- taminen hankkeeseen sen alus- ta lähtien. Tekniikan maa onnistuu näin yhdistämään teknologian, tieteen ja yrityshistorian terävim- män kärjen museoiden ydinosaa- miseen, saavutettavien tarinoi- den kertomiseen monin keinoin, visuaalisesti, auditiivisesti ja fyysi- sesti. Kuvaavaa tässä yhteistyös- sä on myös sen pitkäaikaisuus ja päämäärätietoisuus. Tämä tiedet- tä, kulttuuria ja liiketoimintaa yh- distänyt hanke osoitus siitä, että monialainen ja vuorovaikutteinen reflektio yhteiskunnan kehitykses-
tä tuottaa mielekkäitä tuloksia.
Lopuksi
Miten Suomesta tuli tekniikan maa on erittäin tervetullut lisäys Suomen historian kentälle. Teol- lisuuden ja liiketoiminnan histo- riaa on kirjoitettu paljon ja mo- nenmoisissa rekistereissä mutta kokonaisuutta luotaavat tulkin- nat ovat jääneet toistaiseksi vali- tettavan harvinaisiksi. Männistö- Funkin toimittama kokonaisuus ei kerro kaikkea, siksi jatko-osille ja kriittisille, käsittelyä laajentaville puheenvuoroille on yhä tarvetta.
Niille tämä hyvin harkittu teos tar- joaa rungon. Museoala on onnis- tunut viime vuosina valjastamaan tutkijat osaksi moniäänistä yhteis- kunnallista keskustelua ja tämän kirjan tapaisten hankkeiden soisi jatkossa vahvistavan Suomen his- toriasta käytyä vuoropuhelua.
Pidin kirjasta. Se kannattaa hankkia vierailemalla Tekniikan museon uudessa näyttelyssä Hel- singin Vanhankaupunginlahden pohjukassa. Tarkemmat tiedot osoitteesta tekniikanmuseo.fi.
AARO SAHARI
Kirjoittaja on Tekniikan Waiheita -lehden päätoimittaja, yrityshistorian väitöskirja- tutkija Helsingin yliopistossa ja museo- ammattilainen.
