METSÄNVILJELYN KOEASEMAN
TIEDONANTOJA 11
Matti Leikola ja Olavi Huuri
ENNAKKOTULOKSIA
ETELÄ-SUOMEN RUNKOTUTKIMUKSESTA
vv.
1970-1973
SUONENJOKI 1974
METSÄNVILJELYN KOEASEMAN
TIEDONANTOJA 11
Matti Leikola ja Olavi Huuri
Ennakkotuloksia Etelä-Suomen runkotutkimuksesta
vv. 1970-1973
Suonenjoki 1974
SISÄLLYS
Sivu
Alkusanat 1
1. Mikä on runkotutkimus 2
2. Etelä-Suomen runkotutkimus 3
3. Tutkimuksen tulokset 9
31. Taimityypin vaikutus viijelytulokseen 9
32. Taimilajin vaikutus istutustulokseen 14
33. Paakkutaimien menestyminen 17
34. Paljasjuuristen taimien istutustapa 24
35. Viilutaimien istutustapa 28
Alkusanat
Metsänviljelyn runkotutkimus jakaantuu maantieteellisesti
kahteen osaan, eteläiseen ja pohjoiseen. Tässä esitellään ensim
mäiset ennakkotulokset Suomen eteläpuoliskossa vv. 1970-1972 pe
rustetusta kokeesta. Julkaisu perustuu KML Tapion taimitarhan
hoitajien erikoiskurssilla 24.9.1974 sekä Suonenjoen metsänvil
jelyn koeaseman tutkimuspäivänä 8.10.1974 pidettyihin esityksiin.
Tutkimussuunnitelmat ovat laatineet v. 1970 Matti Leikola ja
Jyrki Raulo. Maastotöiden toteutusta on johtanut Olavi Huuri apu
naan Länsi-Suomen regiossa metsänh. Kaarlo Kinnunen, Veikko Kos
kela ja metsätekn. Seppo Alakoski sekä Itä-Suomen regiossa met
sänh. Risto Rikala ja metsätekn. Pekka Suolahti. Yo. Olli Virta
on huolehtinut näytetaimien valinnasta ja istutusmateriaalin
ennakkotarkastuksesta ja metsänh. Jari Parviainen aineiston alus
tavasta ATK-laskennasta.
Tässä yhteydessä on syytä esittää kiitos Metsäntutkimuslai
toksen Suonenjoen taimitarhalle, metsähallitukselle, Oy W. Rosen
lew Abslle, Kymin oy:lle, G.A. Serlachius oy:lle, A. Ahlström
oy:lie sekä Leena Huurille runkotutkimuksen maastokoealojen pe
rustamisessa ja hoidossa tehdystä suuriarvoisesta työstä.
Helsingissä, lokakuussa 1974
Matti Leikola
2
1. Mikä on runkotutkimus
Metsänviljelyn tutkimuksessa on viime vuosina käyty käsiksi
hyvin monenlaisiin ongelmiin, ja samojenkin kysymysten tutkimus
tapa on vaihdellut suuresti. Ennen kaikkea laboratorioissa teh
tävissä biokemiallisissa tai taimifysiologisissa analyyseissä tai
kontrolloiduissa oloissa tehdyissä koeviljelyissä käytännön syyt
ovat usein pakottaneet supistamaan käytettävän aineiston määräl
tään hyvinkin vähäiseksi. Käytännön metsänviljelyn kentän moni
naisuutta; eri vuosien sääsuhteiden, maantieteellisten alueiden,
kasvupaikkojen ym. luomaa kokonaistilanteiden vaihtelua ei ole
voitu ottaa tarkasteluissa huomioon.
Kysymyksenasetteluiltaan syvällisten, uutta tietoa luovien,
mutta aineistoltaan rajoitettujen tutkimusten täydentäjäksi
suunniteltiin Metsäntutkimuslaitoksessa syksyllä 1969 aloitetta
vaksi laaja kenttäkoesarja, jossa käytännönläheisissä oloissa
2-3 vuoden toistoin testattaisiin sekä erikoistutkimusten anta
mat rohkaisevat viitteet että käytännön metsänviljelyssä "omin
päin" omaksutut uudet menetelmät, joiden sovellutusalueita ei
vielä tunneta riittävän hyvin.
Laajojen, eri puolille maata ulottuvien metsänviljelyn kent
täkokeiden tarve oli ilmeinen jo useita vuosia ennen runkotutki
muksen perustamista. Mm. Siemen- ja taimineuvoston taimitoimi
kunta laati w. 1967-68 perusteellisen suunnitelman tällaisen
koealaverkon luomiseksi maahamme käytännön metsänviljelyn avuksi.
Runkotutkimuksen tarkoituksena ei näin ollen ole niinkään
saada uutta tietoa tarkoilla ja yksityiskohtaisilla analyyseilla,
kuin hankkia sitä testaamalla ja soveltamalla käytännön metsän
viljelyssä esiintyviä kulloinkin tärkeitä ja ajankohtaisia mene
telmiä ja aiheita. Runkotutkimuksen voima onkin laajassa ja ver
tailukelpoisessa aineistossa, so. monipuolisen maastoaineiston
sisäisen analyysin mahdollisuuksissa sekä käytäntöä lähellä ole
vien tulosten tuottamisessa. Aiheeltaan runkotutkimuksen tulee
vuosien mittaan vaihtua, mutta sen yleisrakenne on tähän saakka
pysynyt suunnilleen ennallaan. - Niin suuri yritys kuin runkotut
kimus vaatii usean tutkijan yhteistyötä, vaikka päävastuu on käy
tännön syistä säilytetty toistaiseksi samoilla henkilöillä.
2. Etelä-Suomen runkotutkimus
Kartoitettaessa viisi vuotta sitten
(1969)
tärkeimpiä ja käytännölle olennaisimpia metsänviljelyn biologisia ongelmia, kaksi
aihepiiriä nousi aivan omaan luokkaansa: maan valmistus ja taimi
luokitus. Pohjois-Suomessa oli metsämaan koneellinen käsittely,
ennen kaikkea auraus, levinnyt nopeasti, vaikka sen vaikutuksis
ta ei kivennäismailla ollut juuri mitään koetuloksia. Myös paak
kutaimien käyttökelpoisuus paljasjuuristen taimien rinnalla oli
tuolloin ennen kaikkea Pohjois-Suomen ongelma; samoin nähtiin
kylvön mahdollisuuksien tutkiminen tärkeäksi vallitsevasta sie
menpulasta huolimatta. Pohjois-Suomen runkotutkimuksen ennakko
tuloksia ovat esitelleet FOHTILA sekä TURTIAINEN ja VALTANEN 2
K
Suomen eteläpuoliskossa oli kysymys taimiluokituksen uudistami
sesta tullut juuri tuolloin ajankohtaiseksi. Vain riittävän laa
1)
POHTILA, E. 1974. Tuloksia metsänviljelyn runkotutkimuksesta.
Metsäntutkimusl., Rovaniemen tutkimusas. tiedonant. 6:28-41.
TURTIAINEN, M. ja J. VALTANEN. 1974. Metsänviljelytutkimuksen
välituloksia Pohjanmaan ja Kainuun metsäaurausalueilla. Met
säntutkimus!., Pyhäkosken tutkimusas. tiedonant. 8.
4
jat kenttäkokeet tarjosivat suoraa vastausta vanhaan kysymykseen
"sopivasta taimesta sopivalle kasvupaikalle". Myös paakkutaimien
ja paljasjuuristen taimien käyttökelpoisuusrajat olivat tuolloin
vielä jokseenkin avoimet, samoin kysymykset erilaisten paakku
taimien sopivimmasta istutustavasta ja istutusajankohdasta. Mm.
näiltä perusteilta muotoutui Etelä-Suomen runkotutkimuksen I
vaiheen
(1970-72)
kysymyksenasettelu seuraavaksi:1. Taimityypin
(taimen koon)
vaikutus viljelytulokseen.2. Taimilajin
(taimen kasvatustavan)
vaikutus viljelytulokseen.3. Erilaisten paakkutaimien menestyminen metsänviljelyssä.
4. Sopivin istutustapa
(kumpuun,
palteeseen vai kuopanreunaan).
5. Sopivin istutusajankohta
(s3>ksy
vaikevät).
Puulajeiksi valittiin Etelä-Suomessa vain havupuut, mänty ja
kuusi. Rauduskoivun viljelyä oli Metsäntutkimuslaitoksessa tut
kittu perusteellisesti jo kymmenen vuoden ajan, joten tämän puu
lajin metsänviljelykokeiden toistaminen katsottiin tarpeettomaksi.
Vaikka aavistettiin, että koneellinen maanvalmistus ennen pitkää
leviäisi valtamenetelmäksi myös Etelä-Suomessa, päätettiin runko
tutkimuksen I vaihe toteuttaa ilman muokkausta käsi-istutusta
käyttäen. Runkotutkimuksen II vaihe, jonka kenttäkoealat perus
tetaan w. 1973-75, suunnataan auratuille metsänviljelyaloille,
jolloin tämän maanvalmistusmenetelmän käyttökelpoisuus Suomen
eteläpuoliskossa on erityisen mielenkiinnon kohteena.
Tutkijavoimien vähyyden vuoksi tyydyttiin aluksi kahteen maan
tieteelliseen alueeseen, regioon, jolloin Päijänne tuli Itä- ja
Länsi-Suomen regioiden rajaksi. Ilmastollisilta oloiltaan erikoi
sia alueita pyrittiin välttämään, joten keskityttiin melkein yk
sinomaan yhtenäiseen ns. Järvi-Suomen alueeseen. Koealakeskityk
siä muodostettiin kolmena perustamisvuonna
(1970-72)
3kpl/regio,
joilla oli yhteensä 95 kpl koealoja
(kuva 1).
Myös Ahvenanmaalleperustettiin runsaasti runkotutkimuskoeaioja, joiden antamiin
tuloksiin tässä yhteydessä ei kuitenkaan puututa.
Koetaimien pääosa kasvatettiin Suonenjoen metsänviljelyn koe
aseman taimitarhalla, jossa niistä otettiin ennen maastoon lähet
tämistä suurehkot laboratorionäytteet
(n.
20 %materiaalista).
Eri vuosina käytetyt taimilajit, taimityypit ja istutustavat käy
vät ilmi taulukosta nso 1, sekä taimien alkuperät ja lukumäärät
taulukosta 2.
Kasvupaikoista valittiin yleisimmät ko. puulajien istutukses
sa kysymykseen tulevat se?".ä lisäksi ne, joiden uudistamisessa
tiedettiin kohdattavan aivan erityisiä vaikeuksia. Näin mm. karut
lajittuneet maat jätettiin pois tutkimuksen piiristä.
Kasvupaikkojen hyvyysluokitus on laskennassa esitetty Länsi
ja Itä-Suomen osalta hieman eri tavoin. Kun Itä-Suomessa on nou
datettu kokeen suunnittelussa noudatettua jakoa maalajin ja met
sätyypin mukaan, Länsi-Suomessa nämä ryhmät on yhdistetty kolmek
si ryhmäksi: karu, keskinkertäinen ja viljava. Nämä ryhmät tulee
tietenkin ymmärtää molempien puulajien osalta suhteellisina.
Yleisesti ottaen voimme sanoa, että karu kasvupaikka vastaa män
nyllä puolukkatyypin sora- ja hiekkamaita ja kuusella mustikka
ja puolukkatyypin hiekkaisia ja hietaisia moreenimaita, keskin
kertainen kasvupaikka männyllä puolukkatyypin hiekka- ja hieta
maita ja kuusella mustikkatyypin hietaisia moreenimaita, sekä
viljava kasvupaikka männyllä puolukka- ja mustikkatyypin hiek
kaisia ja hietaisia moreenimaita ja kuusella mustikkatyypin ja
sitä viljavamman metsätyypin hietamaita.
Koemenettelynä käytettiin ns. arvottujen lohkojen periaatet
ta. Kullakin koealalla oli samaa käsittelyä 4-6 toistoa. Ruudun
Kuva 1. Metsänviljelyn runkotutkimuksen I vaiheen koealat.
Taulukko 1. Metsänviljelyn runkotutkimukseen käytetyt taimilajit
ja -tyypit istutustavoittain ja viljelyajoittain. Taimet kasva
tettu Suonenjoella, ellei toisin ole ilmoitettu. K = kevät-, S =
syysistutus.
1 )
Pieksämäki
, Naarajärvi Savon PML, Pekolampi Taimilaji
Mäntv
ja -tyyppi Viijelymene- telmä
Vii
jel]
faika*
-Ji
270 197 1 1972 1973!
K_
S Ki
S K S K ; S1M + 1A 0-10 cm norm. ist.
x 1
'
X X
2
)
_ \ |
_ tt_ 10-20 ?? ! X X l x 2
>
«\
_
n
_ «f
kumpuist. X
X 1
)
X
:
i x
2)
!'
_ii_
20-30 n i norm. ist.
t 8 i
| I
! 1M 0-10 rt t _ X
•
X
»f 10-20 f? —
»f
— X
■ I
1A + 1Ar 0-10 ff —
f
— X X
I
j
X
i ,
\
j
1(Lt
-A)
0-10 ff ! —>
X
i
X
i t
! i j
|
i
Kuusi|
I
I
| i
!
1M + 2A 30-40 cm»
jnorm. ist. ! x X
! X X x 1
'
X \
1;
X ,
!
!
! —"
—
} } i
_ ti_
40-50
ff
ff
; kumpuist.
'
fnorm. ist.
l i X
X X
X
| X
ix
x
X x
1
>
x 1
'
1
)!
x '■
1
)
X '
\
I
1(L
-A)
10-20 ff X X •i
i
; 1M + 1AV
|
X X
i
i i
1
1M +(Mv,
!
(Mv,
Av)+ 30-40
Av)
ff
j
;
! X t
f
X
I
'
>
_n_ ?f
■ palleist. X X
!
i
2A +
1(Mv-Av)
20-30 ff norm. ist. X X iff palleist. X x ;
8
Taulukko 2. Metsänviljelyn runkotutkimukseen käytettyjen taimi
lajien alkuperät ja lukumäärät
Puulaji,
Taimilaji Alkuperä Lukumäärä Istutusvuosi
Mäntv i ?
; 1970 i
, 1M Suonenjoki 1926
ff 1M + 1 A Jäppilä 5551
I
f?1 A + 1 Ar Tohmajärvi-Pyhäs . 1440
I
"t
1
(Lt
-A)
, Suonenjoki 1440!
1971 1Mi
|
Perho, Alaj. 1440j ff
< 1M + 1 A Rautjärvi 4047
ff
|
: 1 A + i
1 Ar ! Tohmajärvi 1424
i
; ff 1
1
(Lt
-A)
i Suonenjoki i1440
f 1972
!
1M!
Suonenjoki 1440; »
|
1M + 1 A . Suonenjoki 5736j tt ; 1 A + 1 Ar ; Korpilahti 1456
Yhteensä 27340
Kuusi
I
| 1970S/1971K |
1M + 2A Konnevesi 7636| !?
'
1(L
--A)
Korpilahti 2576!
" 1M + 1 Av Vanaja 2544;
1971S/1972K
: 1M + 2A Padasjoki 8161|
" 1M + 1(Mv,Av)
, 4464i
f?j
2A + 1
(Mv,Av)
Vanaja, Padasj. 960I 1972S/1973K
; 1M + 2A Korpilahti 8192j
1M +(Mv,Av)
Paikallinen? 9602A + 1 (Mv-Av) Paikallinen? 4448
Yhteensä 39991
koko oli 16 tainta 1.5 msn istutusväliä käyttäen. Ruutujen koko
naislukumäärä oli 4210 kpl ja taimien yli 67000 kpl.
Koealojen hoidossa yleisenä ohjeena oli ns. hyvän käytännön
metsänhoidon vaatimus. Kemiallista rikkakasvintorjuntaa käytet
tiin vain muutamassa tapauksessa, mutta taimet vapautettiin me
kaanisesti joka syksy polkemalla heinät taimen ympäriltä inven
toinnin yhteydessä. Vesakkoa torjuttiin mekaanisesti vuosittain.
Koe inventoitiin ensimmäisen kerran perusteellisesti syksyllä
1973. Kaikilta koealoilta selvitettiin taimien menestymisen tär
keimmät tunnukset sekä laadittiin seikkaperäiset kuvaukset koe
aloista, otettiin maanäytteet jne. Seuraavassa esitellään tämän
inventoinnin antamia ennakkotuloksia, jolloin yksi istutettu
vuositoisto on neljän
(kolmen)
kasvukauden, yksi kolmen(kahden)
ja yksi kahden
(yhden)
kasvukauden ikäinen. Pääosalta keskitytäänkuolleisuuteen, joka on selvitetty kaikista taimista, sekä pi
tuuskehitykseen, jota on seurattu kultakin ruudulta neljästä va
litusta koetaimesta.
3. Tutkimuksen tulokset
31. Taimityypin vaikutus viljelytulokseen
Kysymystä selvitettiin jakamalla kokeen perustamisajankohtana
voimassa olleen virallisen taimiluokitusehdotuksen mukaisesti
paljasjuuristen taimilajien kasvatuserät tasaisen kymmensentti
luokituksen mukaisesti
(0-10
cm, 10-20 cmjne.)
ja muodostamalla1 ) näistä luokista kokeen käsittelyt
(esim.
EHDOTUS...')•
1) '
EHDOTUS uudeksi taimityyppiluokitukseksi . 1968. Konekirjoite
Metsäntutkimuslaitoksessa, 5 sivua.
10
Vuositoistot on taulukoissa ryhmitelty siten, että aina edel
lisen syksyn ja seuraavan kevään istutus edustavat samaa vuotta.
Näin menetellen voi kuolleisuuden vertailussa tietenkin talvi
aiheuttaa harhaa, mutta sen sijaan pituuskehitykseltään saman
laiset erät tulevat yhdistelmissä oikein toisiinsa verratuiksi»
Kuolleisuus o Odotusten mukaisesti männyn kooltaan suuremmat
taimet selviytyivät lähes kaikilla kasvupaikoilla paremmin kuin
pienemmät
(taulukko 3).
Itä-Suomessa tästä yleisperiaatteesta onpoikkeuksia, joista karun kasvupaikan luokan
(puolukkatyyppi (VT)
erilaisilla
maalajeilla)
tulokset antavat oikeuden puhua jopapienikokoisten taimien isoja paremmasta tai vähintään yhtä hy
västä menestymisestä karuilla kasvupaikoilla.
Kuusen osalta
(taulukko 4)
tulokset ovat selvästi vaihtelevammat. Yleiseksi johtopäätökseksi jääkin, että kuusen molemmat
taimityypit ovat säilyneet elossa likimain yhtä hyvin. Merkille
pantavaa on, että karuilla kasvupaikoilla (Itä-Suomessa moreeni 1/rr
ja karu
pelto)
isokokoisemmat taimet ovat selviytyneet elossaselvästi pienikokoisia paremmin. Karuilla kasvupaikoilla kuusen
syysistutus on antanut Länsi-Suomessa hiukan paremman tuloksen
kuin kevätistutus, mutta viljavilla kasvupaikoilla tulos on päin
vastainen; kevätistutus on ollut taimille edullisempi.
Pituuskehitys. Kuten odottaa saattoi, istutettaessa isokokoi
semmat männyn taimet ovat lähes järjestään säilyttäneet .istutus
hetken etumatkansa lyhempiin taimiin verrattuna
(taulukko 5)«
Eroon tavallisimmin 5-10 cm, eli suunnilleen sama kuin istutushetkel
lä. Länsi-Suomessa taimien pituuskehitys noudattaa hyvin selvästi
käytettyä viljavuusluokitusta: karuimmilla kasvupaikoilla taimien
pituuskasvu on ollut vähäisempää kuin viljavilla. .Myös Itä-Suomessa
on MT:n ja VT:n välinen ero selvä. Vanhimmat, vuonna 1970 istutetut
Taulukko
3.
Taimityypin
(taimen
koon)
vaikutus
viljelytulokseen.
Mänty,
1M
+
1A;
0-10
cm
=
pienik.;
10-20
cm
=
keskiko,
20-30
cm
=
isok.
Kuolleisuus sadannekset
syksyllä
1973.
+
=
kevätist.
par,,
-
=
syysist.
par.
i j
Regio
u
1970 syks?
I
197 kev
ät
1970
-
1971
syksy
-
kevät
t
1972 keväl
Kasvupaikka
keskik.
isok.
pienik.
keskik.
keskik.
!
pienik.
skeskik.
i
rvhmä
—
*
Länsi-Suouii
~ -
v
1 1
;
j
t
i
Karu
27
|
20 19 14 +8 23 12
Keskink.
37
|
29 17
7
+20
i
21 11
Vil.iava
24 20
118
+13
f
22
!
17
j
Itä-Suomi
: i'
i
1 I
Kark
.
hi
-
VT 22
:
20
6
+18
4
!
,
j
8
i
Kark
.
hi
-
MT
i i I 1 i
12 10
i
l
ie
10hi -
VT 12 16
- 0
i
\ j 1
hieao
hi
-
I
MT 27
j
40
I
- -
:
j
Mor.
-
VT
• i
7 6
5 1
+2
2
ii
4
!
Mor
.
-
MT 12
:
14 26
25
+14
22 14
:
Taulukko
4.
Taimi
tyypin
(taimen
koon)
vaikutus
viljelytulokseen.
Kuusi,
1M
+
2A;
30-40
cm
=
keskik.,
40-50
cm
=
isok.
Kuolleisuus
sadannekset
syksyllä
1973.
+
=
kevätist.
par.,-
=
syysist.
par.
1970 1971 1970 -
1971 1971 1972
1971 -
1972
]■
1972 1973
1972-1973
Regio svlcsy kevät syksv kevät svksv
-
kevät
I
svksy kevät
.
1
svksv
-
kevät
Kasvupaikka- ryhmä
wmmmmKmwmmmimmimmwmmmmmmmwmmimmmmmmam
Länsi-Suomi
■■
■ 1
■H
''Iiii
Karu Keskink
.
Vil.iava
m
mQ
51 29 21
H
H
4 4 7 8
-3
j
-4
1 5
]
3
j
2 1 I
+3
!
+2
6 7 4 2
+2
j
+5
!
5
|
4
j
2
j
1
j
+3 +3
0 2 1 1
+1
I
+1
l
4
!
4
i
1
i
0
!
-3 +4
Itä-Suomi
■
■
•
Mor. -
VT
IMfflRIIIIIIimMilV
Mor. -
MT
XJ-»
CntTi
(^?|'j'
34 27
■
+2 +3
ill
oavi —
uri.
Pelto
-
karu
14
8
-1 +5
[
!*
!=*!/:
0 0
-1 +1
■BMnHHEiH^^VSHHBBH^K»silKzr9HMIK9HIKflHIHI9HIIK9HBBHEHHHSHi|
Taulukko
5.
Taimityypin
(taimen
koon)
vaikutus
viljelytulokseen.
Mänty,
IM
+
1A;
0-10
cm
=
pienik.,
10-20
cm
=
keskik.,
20-30
cm
=
isok.
Taimien
keskipituus
(cm)
syksyllä
1973.
+
=
isok.
(keskik.)
pitempi,
-
=
keskik.
(pienik.)
pitempi.
1971 1972
!
Regio
\
•ks'
kevät kevät
f.
Kasvupaikka-
keskik.
'isok.-
ero
j i i
pienik,
keskik.!
ero
i
j
I i
;
pienik
.
jkeskik
.
ero
I i l
-
i
t
ryhmä Länsi-Suoni Karu
I i j
38 36 40
I i
41 44 47 +3
!
+8 '+7
i
25 30 32
I I '
l
1
32 43 43
j
+ 7
S
+13
|!
+11
i i | i
16 18 22
I i I !
_J
23 26 26
T
+7 +8 +4
i j
Aeskink. Viljava
!
!
Itä-Suomi
!
Itä-Suomi
\
Kark.
hi
-
VT
Kark.
hi
-
MT
j
Hieno
hi
-
VT
!
Hieno
hi
-
MT
i |
Mor.
-
VT
!
Mor.
-
MT
i i s I i i i
40 37 46
5149
}
I | l \ | i
45 43 52 62 64
I
!+5
!
-
!
+6
!
+6
j
+11 +15
I » i !
32 30
31| {i
i i i I
46 46 41
j
+14
| I
__
I � i |
-
:
+16
S
+10
i ;; ; 1 t . \
20 24 20 20 14
i i I » I i \ j i ! t
24 34 30 26 21 +4
.
+10
I
+10
I
+6
;
+7
14
taimet ovat moreenimaalla kasvaneet paremmin kuin vastaavaan met
sätyyppiin kuuluvalla lajittuneella hiekkamaalla.
Myös kuusen taimien pituuskehityksessä istutuspituuden vai
kutus säilyy useita vuosia
(taulukko 6).
Merkille pantavaa on,että toisin kuin männyllä viljavien ja karujen kasvupaikkojen
välinen ero ei kuusen taimilla ole millään tavoin selvä, vaan
tulokset vaihtelevat suuresti. Kevät- ja syysistutuksen välinen
ero on pituuskehityksen osalta hyvin vähäinen nuorimpia, vv.
1972-73» istutuksia lukuunottamatta. Yhden kasvukauden jälkeen
kevätistutukset ovat järjestään selvästi pitempiä.
32. Taimilajin vaikutus istutustulokseen
Tätä kysymystä oli mahdollista seurata vain männyn osalta,
jolloin vertailtavat ryhmät olivat koulimaton yksivuotinen taimi
(1M)
ja koulittu kaksivuotinen taimi(1M
+1A).
Molemmat taimilajit oli taimitarhassa lajiteltu ennen maastoon lähettämistä
edellä kuvatun taimiluokituksen mukaisiin 10-cm tyyppeihin (= ver
son
pituusluokkiin)
.Kuolleisuus. Kuten taulukosta 7 ilmenee, koulittu taimimateri
aali on useimmissa tapauksissa selviytynyt elossa paremmin kuin
koulimaton. Vain Länsi-Suomen vuoden 1971 istutuksissa ja Itä-
Suomen vuoden 1972 istutuksissa on muutamia käsittelyjä, jotka
osoittavat koulimattoman taimen paremmuutta. Mitään yleistä joh
topäätöstä ei näistä havainnoista kuitenkaan voi tehdä. On syytä
korostaa, että myös muut tutkimukset ja käytännön kokemukset
puhuvat edelleen vahvasti koulitun taimimateriaalin puolesta.
Pituuskehitys, Myös pituuskehitykseltään koulittu männyn tai
Taulukko
6.
Taimityypin
(taimen
koon)
vaikutus
viljelytulokseen.
Kuusi,
1M
+
2A;
30-40
cm
=
keskik.,
40-50
cm
=
isok.
Taimien
keski
pituus
(cm)
syksyllä
1973.
+
=
kevätist.
pitempi,
-
=
syysist.
pitempi.
Regio
1970 1971 1970 -
1971 1971 1972 1971
-
1972
I
■
1972
197
b
1972
-
1973
svk
sv
.
kevät kevät
svksv
-
kevät
I
:
svksv kevät
svksv
-
kevät
Kasvupaikka- rvhnä
isok.
keskik.
isok.
keskik.
isok.
keskik.
isok.
Länsi-Suomi
HMM
■■
1
II
■
n
mm
■■
'
Karu
I
Ke
skinit.
44 47
42 44 -1 0
H
40 50
40 48
H
H
li H
9
}
■M
Vil.iava •
39 43 +2
HKs
42
EH
n
IfflHI
Eni
Rl
1 !
Itä-Suomi
i
Mor. -
VT
Hl
51 40 49
-3 -1 _2 32 29 34 33
_
•
—
Mor.
-
MT 43 51 47 52 +4 +1
H
48 40 48
0
39 48
+10
Hi
—
Savi —
OM
r - -
■u
.
23 19
I
55
+17
A
IX Uu
V X
vi
1
nnpn
■
'
I
T
Pelto
-
karu
|
50 56
I
,
-
+1 +3 44 52 40 51 -4
-1 20 20 40 46
+20
.
k
54 61 1
Hl
+1 -3 39 51
■45
I
51 +6
0
38 50
I
_
I
16
Taulukko
7.
Taimilajin
(taimen
kasvatushistorian)
vaikutus
viljelytulokseen.
Mänty,
0-10
cm
=
pienik,,
10-20
cm
=
keskik.,
IM
=
koulim.,
1M
+
1A
=
koul.
Kuolleisuussadannekset
syksyllä
1973.
+
=
koulittu
par.,
-
=koulimaton
par.
T~)
«<
■!
/->.
V
1970
1
1971
1
972
j
ic0glO
j
kevät
i
:evät
kevät
Kasvupaikka- •
keskik, keskik.
ero
pienik.
pienik.
i
ero
pienik.
j
pienik.iero
!
ryhmä
,
koul.
koulim.'
koul.
koul
.im.
:
koul
o
;
koulim.
I
Länsi-Suoni
t
i
1
i ' i
Karu
15 30
+15
19
i
15
i
--
4
i
23 26
,+3
!
1
|
Keskink.
I
7
25
+18
17
11i
-6
!
21 37
+16
j
|
Vii.
lava
5
14
,
11
I
15
■
+4
|
22
31
i+9
I
Itä-Suomi
) ii
i
I 1
! 1
!
Kark,
hi
-
VT
j
5
i
14
6
-2
!
4
!
16
|+12
Kark.
hi
-
MT
f ! ;
!
~ -
i
~
12
1 1
:
16
i+4
l
|
Hieno
hi
-
VT
I
9
14
t I
;
+5
-
!
0
?
5
-5
I
j
Hieno
hi
-
MT
( i
15
1i
34
+19
: 1
i
i
j
! i
i
Mor.
-
VT
|
5
12
:
+7
1
5 1
4
:
-1
j
2 7
|+5
!
Mor.
-
MT
9
24
+15
26
1
31
+5 22 16
i-6
mi osoittautuu vastaavaa koulimatonta taimimateriaalia paremmaksi
(taulukko 8).
Taimien vanhetessa ero tuntuu vain suurenevan niin,että keväällä 1970 istutettujen taimien välillä se nousee muuta
missa tapauksissa yli 15 cm. Vain Itä-Suomen moreenimaan MTsllä
taimilajien välinen ero on jatkuvasti hyvin vähäinen.
33. Paakkutaimien menestyminen
Kysymystä tutkittiin käyttäen männyn osalta koulittuja rulla
taimia ja lämmitettävässä muovihuoneessa kasvatettuja turveruuk
kutaimia, sekä kuusen osalta eri tavoin kasvatettuja, vaneeri
viilusta kierrettyyn ruukkuun koulittuja ns„ viilutaimia. Paljas
juurisena vertailutaimena käytettiin koulittua
(1M
+1A)
mäntyä(pituus
10-20cm)
ja koulittua(1M
+2A)
kuusta(pituus
30-40cm).
Kuolleisuus . Taulukkoon 9 on koottu äännyn paljasjuuristen
taimien, rullataimien ja turveruukkutaimien kuolleisuustulokset
syksyllä 1973. Vuonna 1970 taimilajien järjestys on eri kasvupai
koilla selvä: turveruukkutaimet ovat kaikkialla selviytyneet par
haiten, sitten seuraavat rullataimet, ja paljasjuuriset vertailu
taimet ovat menestyneet huonoiten. Paakkutaimien yleisesti hyvä
menestyminen on selvästi nähtävissä myös seuraavina vuosina.
Vuonna 1971 rullataimet ovat vuorostaan menestyneet parhaiten.
Mielenkiintoinen yleissuuntaus on myös nähtävissä syys- ja kevät
istutuksen vertailussa: rullataimet ovat menestyneet selvästi
paremmin istutettaessa niitä keväällä, turveruukut taas istutet
taessa syksyllä.
Kuusen paijasjuurisia ja paakkutaimia verrattaessa tulos on
jälleen vaihtelevampi kuin männyllä
(
taulukko10).
Länsi-Suomessa18
Taulukko
8.
Taimilajin
(taimen
kasvatushistorian)
vaikutus
viljelytulokseen.
Mänty,
0-10
cm
=
pienik.,
10-20
cm
=
keskik.
1M
=
koulim.,
1M
+
1A
=
koul.
Taimien
keskipituus
(cm)
syksyllä
1973.
+
=
koulittu pitempi,
-
=
koulimaton
pitempi.
Regio
i
1970 kevät
1971 kevät
1972
i
kevät
j
Kasvupaikka-
keskik.
keskik.
»
ero
pienik.
pienik.
ero
pienik.
pienik.
ero
I
j
rvhinä koul.
koulin.
koul.
koulim.
koul.
koulim.
»
;
Länsi-Suoni
f
1
!
j
Karu
57
|
46
+11
25 26
-1 16 14 +2
|
Keskink.
63
j
49
+14
30 27 +3 18 14 +4
j
Vil.iava
68
j
50
+18
32 28 +4 22 17 +5
I
!
Itä-Suomi
i
! »
» j I
:
Kark.
hi
-
VT
!
76
I
54
+22
32 33 -1 20 15 +5
1
Kark.
hi
-
MT
-
! i
-
<(■
CM
20
i
+4
j
Hieno
hi
-
VT
|
54
!
&
+11
. -
20
\
21 +1
1
Hieno
hi
-
MT
i
64
i
I
59 +5
~ -
1
i �
1
Mor.
-
VT
j
!
83
;
69
+14
31 25 +6
I
20
;
15 +5
i
Mor.
-
MT 80
i
79 +1 31 31
0
!
14 14
0
Taulukko
9.
Pal
jas
juur
i s
ten
ja
paakkutaimien
viljelytuloksen
vertailua.
Mänty,
1M
+
IA;
10-20
cm
=
pa.ju.,
1A
+
lAr
=
ru.ta.,
1(Lt
-
A)
=
tu.ru.
Istutustapa
normaali.
Kuolleisuus
sadannekset
syksyllä
1973.
+
=
kevätist.
par.,
-
=
syysist.
par.
■KJHLBEIlJeBBBBBBBBHBBBBHHeMBBI
■HNMSHHI
HHUBIHHH
JHiBsHpUiHHMi
Taulukko
10.
Pal
jasjuuristen
ja
paakkutaimien
viljelytuloksen
vertailua.
Kuusi,
1M
+
2A;
30-40
cm
=
pa.ju
1M
+
1AV,
12
+
(Kv,
Av)
+
(Kv,
Av)
sekä
2A
+
1(Mv
-
Av)
=
vi.
ta.
Istutustapa
normaali.
Kuolleisuussadannekset
syksyllä
1973.
+
=
kevätist.
par.,
- =
syysist.
par.
Regio
19 70
wrzm
1970
-
1971
1
-71
1972
72
KfTTI
svksv kevät
svksv -
kevät svksv kevät
in
urr
kevät
Kasvupaikka- rvhnä
pa.
ju.
vi
.
ta
.
1
pa
.
ju
.
■
vi.
ta.
pa.ju.
lvi.
ta.
pa.ju.
vi
.
ta
.
pa.
ju.
Vi
•
uS
•
Länsi-Suomi
Karu •
j
Keskink.
i
Vii.iava S 1 1
-7 +6
+21
m
4 6 1 6 3 4 7 4 1
E
-3 +2 0
fl 1 OH
2 2 1 3 2
0
.
B
1
I
Ita-Suomi
1
fior.
-
VT 34 12 20 12
1
0 0 3 4 n
■
1 9
3 3 0 0
26 o.
+1
+11
!l I
-27
-8Kor.
-
MT
Hi
-
Savi
-
OMT
26 32 29 +2 -3 20 15 20
0
-3
2 c
10 c
14 0 13 6 14 17
■
-1
-11
4 11
1 11
4 2 0 +9
_ -3 -4
5 5 0
1
+2
1
Pelto
-
karu
Pelto vii.iava -
m
2 0
on yleissuuntaus karuilla mailla hieman viilutaimen eduksi, vil
javilla mailla taas paijasjuuriset taimet ovat edullisempia.
Itä-Suomessa viilutaimet ovat menestyneet paljasjuurisia parem
min moreenimaan MT:llä ja karulla pellolla, kun taas paljasjuuri
set taimet ovat menestyneet paremmin moreenimaan VTsllä ja vilja
valla pellolla.
Syksyn ja kevään istutusaikoja verrattaessa on kevät viilu
taimille hieman syksyä parempi. Vain milloin joku ilmeinen tuho
on kohdannut kevätistutuksia, kuten esim. keväällä 1973 Itä-Suo
men moreenimaan VTsllä, on vastaava syysistutus selvästi parempi.
Pituuskehitys . Männyn paljasjuurisista ja paakkutaimista ovat
yleisesti ottaen rullataimet olleet kaikkein pisimpiä, sitten
ovat seuranneet paljasjuuriset taimet ja jo alkupituudeltaan ly
hyimmät turveruukkutaimet ovat olleet kaikkein lyhyimpiä
(tauluk
ko
11).
Syksyllä istutetut paakkutaimet ovat säännöllisesti olleet vastaavia keväällä istutettuja pitempiä. Varsinkin Itä-Suo
messa moreenimaalle istutettujen taimien kohdalla ero on silmiin
pistävän suuri. Tämä ilmiö voi johtua taimien latvan kuivettumi
sesta, jota paikoittain esiintyi koealoilla.
Kuusen pituuskehitystä verrattaessa on muistettava, että 1.
ja 3. istutusvuonna käytetyt viilutaimet olivat lyhempiä kuin
paijasjuuriset taimet
(taulukko 12).
Maastossa syntynyt selväpituusero selittyykin luontevasti taimien alkupituuden erolla.
Toisena istutusvuonna syksy 1971
/kevät 1972*>paljasjuuristen
javiilutaimien pituuskehitys on ollut hyvin samanlaista. 1. vuonna
istutetut viilutaimet ovat kasvaneet paremmin syksyllä istutetta
essa, mutta 3. vuonna istutetut keväällä istutettaessa. Suurten
pituuskasvun erojen ilmeisin syy on ollut taimen latvoja kevät
talvella 1973 kuivattanut kevätahava.
22
Taulukko
11.
Paljasjuuristen
ja
paakkutaimien
viljelytuloksen
vertailua.
Mänty,
1M
+
1A;
10-20
cm
=
pa.ju.,
1A
+
lAr
=
ru.ta.,
1(Lt
-
A)
=
tu.ru.
Taimien
keskipituus
(cm)
syksyllä
1973.
+
=
kevätist.
pitempi,
-
=
syysist.
pitempi.
1 i
1970 1971
.
1970
-
1971
1972
:
Regio
!
r i
i
syksy
(
kevät
i
syksy
- -
kevät kevät
i
—
t
|
Kasvupaikka-
i
I i
pa.ju.
ru.
ta
.
tu.ru.
pa
.
Ju.
ru.
ta
.
tu.ru.
ru.ta.
f
tu.ru.
t
pa.ju.
iru
t.ta.
! '
!
rvhna
i
Länsi-Suomi Karu
! I
38 35 30 32 35 26
{ !
0
r
;
IV) V>J
28
Keskink.
j
36
41
37 43 36 31
i
-5
1
-6 26
J
28
Vil.iava
40
41
34 45 40 33
|
-1
1
-1 26
!
31
J
!
Itä-Suoni
| ! i ,
Kark,
hi
-
VT 40 45 35 46 43 32
!
_2 -3 24 29
Kark.
hi
-
MT
"
- - - - -
34
i
37
Hieno
hi
-
VT 37 37 32
"""
_
i
I
30 31
Hieno
hi
-
MT 46 51
51- -
i
-
| I
_
t
-
|
Mor.
-
VT
1
51 51
45 46
40
i
28
-11 -17
26
|
35
'
Mor.
-
MT 49 55
i
46
4140 29
!
-14 -17
I
21
28
Taulukko
12.
Pal
jasjuuristen
ja
paakkutaimien
viljelytuloksen
vertailua.
Kuusi,
1M
+
2A.=
pa.
ju.,
1M
+
lAv,
1K
+
(Kv,
Av)
+
(Mv,
Av)
sekä
2A
+ 1
(Kv
-
Av)
=
vi.ta.
Istutustapa
normaali.
Taimien
keskipituus
syksyllä
1973.
20-30
cm
=
pienik.,
30-40
cm
=
keskik.
+
=
kevätist.
pitempi
-
=
syysist.
pitempi.
.-teriö
1970 1971 1970 -
1971 1971 1972 1971 -
1972 1972 1973
KES9R3SHM
svksv kevät
syl :sv
kevät
svksv -
kevät svksv kevät övksv
-
Etevät
K?„
svupaiKka-
rv-r-.a
,
pa.ju. keskik.
pa.ju. keskik.
mrm RWH!
pa.
ju.
keskik.
mgm
pa.ju. keskik.
vi.
ta.
keskik.
pa.Ju. keskik.
vi.
ta. keskik.
pa.ju. keskik.
vi.
ta. iiisJiik.
pa..iu. keskit:.
vi
.
ta
.
pieni;:
.
pa.Ju. oskik
.
...
*
nirnik.
p£..-u.
|vi.
Ks
s.:iK
.-
olar-ir.
Länsi-Suoai
44 40
a H
■H
-5
n
43 40 45 -2 +2 35 34 34 27 27 23 3ö 39 40 27 26 27
+ 5 +6
o -1
Karu Kc-skink.
42 42
0
-11
41 40 40 -2 -1
Vii,lava
41 -6 41 42 41 -2 -1
39 35 +2 39
Itä-Sucni :.cr. -
VT -4 43 44 40 45
1
1
■ 27
38 25 +6 -2
Kor. -
KT
Hi
-
Savi -
OMT
Pelto -
karu
Pelto
-
vil.iava
43 39 47 35 +4 41 40 40 41 25 27 19 39 40 HO 28 30 27
+-10 +17
.
+
20 +3 +5
• +16
m
39 44 51 55 36
•
3?_ +1 +1 -3