Ennakkotuloksia Etelä-Suomen runkotutkimuksesta vv. 1970-1973

METSÄNVILJELYN ^KOEASEMAN

TIEDONANTOJA ¹¹

Matti Leikola ja ^Olavi Huuri

ENNAKKOTULOKSIA

ETELÄ-SUOMEN RUNKOTUTKIMUKSESTA

vv.

1970-1973

SUONENJOKI 1974

METSÄNVILJELYN KOEASEMAN

TIEDONANTOJA ¹¹

Matti Leikola ja ^{Olavi Huuri}

Ennakkotuloksia Etelä-Suomen runkotutkimuksesta

vv. 1970-1973

Suonenjoki ¹⁹⁷⁴

SISÄLLYS

Sivu

Alkusanat 1

1. Mikä on runkotutkimus 2

2. Etelä-Suomen runkotutkimus 3

3. Tutkimuksen tulokset 9

31. Taimityypin ^vaikutus viijelytulokseen ⁹

32. Taimilajin ^vaikutus istutustulokseen 14

33. Paakkutaimien menestyminen 17

34. Paljasjuuristen ^taimien istutustapa ²⁴

35. Viilutaimien istutustapa 28

Alkusanat

Metsänviljelyn runkotutkimus jakaantuu maantieteellisesti

kahteen osaan, eteläiseen ja pohjoiseen. ^{Tässä esitellään ensim}

mäiset ennakkotulokset Suomen eteläpuoliskossa ^{vv. 1970-1972} pe

rustetusta kokeesta. Julkaisu perustuu ^KML Tapion taimitarhan

hoitajien erikoiskurssilla 24.9.1974 ^sekä Suonenjoen ^metsänvil

jelyn ^koeaseman tutkimuspäivänä ^8.10.1974 pidettyihin esityksiin.

Tutkimussuunnitelmat ovat laatineet v. 1970 Matti Leikola ja

Jyrki ^Raulo. Maastotöiden toteutusta on johtanut ^{Olavi Huuri} apu

naan Länsi-Suomen regiossa metsänh. Kaarlo Kinnunen, Veikko Kos

kela ja ^metsätekn. Seppo ^{Alakoski sekä Itä-Suomen} regiossa ^met

sänh. Risto Rikala ja ^{metsätekn. Pekka Suolahti. Yo. Olli Virta}

on huolehtinut näytetaimien ^valinnasta ja istutusmateriaalin

ennakkotarkastuksesta ja metsänh. Jari Parviainen aineiston alus

tavasta ATK-laskennasta.

Tässä yhteydessä ^on syytä ^{esittää kiitos} Metsäntutkimuslai

toksen Suonenjoen taimitarhalle, metsähallitukselle, Oy ^{W. Rosen}

lew Abslle, Kymin oy:lle, ^{G.A. Serlachius} oy:lle, ^{A. Ahlström}

oy:lie sekä Leena Huurille runkotutkimuksen maastokoealojen pe

rustamisessa ja ^hoidossa tehdystä suuriarvoisesta työstä.

Helsingissä, ^lokakuussa 1974

Matti Leikola

2

1. Mikä _on runkotutkimus

Metsänviljelyn tutkimuksessa on viime vuosina käyty ^käsiksi

hyvin monenlaisiin ongelmiin, ja samojenkin kysymysten ^tutkimus

tapa ^on vaihdellut suuresti. Ennen kaikkea laboratorioissa teh

tävissä biokemiallisissa tai taimifysiologisissa analyyseissä ^tai

kontrolloiduissa oloissa tehdyissä koeviljelyissä käytännön syyt

ovat usein pakottaneet supistamaan käytettävän ^{aineiston määräl}

tään hyvinkin vähäiseksi. Käytännön metsänviljelyn ^{kentän moni}

naisuutta; eri vuosien sääsuhteiden, maantieteellisten alueiden,

kasvupaikkojen ym. luomaa kokonaistilanteiden vaihtelua ei ole

voitu ottaa tarkasteluissa huomioon.

Kysymyksenasetteluiltaan syvällisten, ^{uutta tietoa luovien,}

mutta aineistoltaan rajoitettujen tutkimusten täydentäjäksi

suunniteltiin Metsäntutkimuslaitoksessa syksyllä 1969 ^aloitetta

vaksi laaja kenttäkoesarja, ^jossa käytännönläheisissä ^oloissa

2-3 vuoden toistoin testattaisiin sekä erikoistutkimusten anta

mat rohkaisevat viitteet että käytännön metsänviljelyssä ^"omin

päin" ^{omaksutut uudet} menetelmät, joiden sovellutusalueita ei

vielä tunneta riittävän hyvin.

Laajojen, eri puolille ^{maata ulottuvien} metsänviljelyn ^kent

täkokeiden tarve ^oli ilmeinen jo ^{useita vuosia ennen runkotutki}

muksen perustamista. Mm. Siemen- ja taimineuvoston taimitoimi

kunta laati w. 1967-68 perusteellisen suunnitelman tällaisen

koealaverkon luomiseksi maahamme käytännön metsänviljelyn ^avuksi.

Runkotutkimuksen tarkoituksena ei näin ollen ole niinkään

saada uutta tietoa tarkoilla ja yksityiskohtaisilla analyyseilla,

kuin hankkia sitä testaamalla ja soveltamalla käytännön metsän

viljelyssä esiintyviä ^{kulloinkin tärkeitä} ja ajankohtaisia ^mene

telmiä ja ^aiheita. Runkotutkimuksen voima onkin laajassa ja ^ver

tailukelpoisessa aineistossa, ^so. monipuolisen maastoaineiston

sisäisen analyysin mahdollisuuksissa sekä käytäntöä ^{lähellä ole}

vien tulosten tuottamisessa. Aiheeltaan runkotutkimuksen tulee

vuosien mittaan vaihtua, mutta sen yleisrakenne ^{on tähän saakka}

pysynyt suunnilleen ennallaan. ^- Niin suuri yritys ^{kuin runkotut}

kimus vaatii usean tutkijan yhteistyötä, ^vaikka päävastuu ^on käy

tännön syistä säilytetty toistaiseksi samoilla henkilöillä.

2. Etelä-Suomen runkotutkimus

Kartoitettaessa viisi vuotta sitten

(1969)

tärkeimpiä ja käy

tännölle olennaisimpia metsänviljelyn biologisia ongelmia, ^kaksi

aihepiiriä ^{nousi aivan omaan} luokkaansa: maan valmistus ja ^taimi

luokitus. Pohjois-Suomessa ^{oli metsämaan} koneellinen käsittely,

ennen kaikkea auraus, levinnyt nopeasti, ^{vaikka sen} vaikutuksis

ta ei kivennäismailla ollut juuri ^mitään koetuloksia. Myös paak

kutaimien käyttökelpoisuus paljasjuuristen ^{taimien rinnalla oli}

tuolloin ennen kaikkea Pohjois-Suomen ongelma; ^{samoin nähtiin}

kylvön mahdollisuuksien tutkiminen tärkeäksi vallitsevasta sie

menpulasta huolimatta. Pohjois-Suomen runkotutkimuksen ennakko

tuloksia ovat esitelleet FOHTILA _sekä TURTIAINEN ja ^VALTANEN 2

K

Suomen eteläpuoliskossa ^{oli kysymys} taimiluokituksen uudistami

sesta tullut juuri tuolloin ajankohtaiseksi. ^{Vain riittävän laa}

1)

POHTILA, ^E. 1974. ^Tuloksia metsänviljelyn runkotutkimuksesta.

Metsäntutkimusl., ^Rovaniemen tutkimusas. tiedonant. 6:28-41.

TURTIAINEN, M. ja J. VALTANEN. 1974. Metsänviljelytutkimuksen

välituloksia Pohjanmaan ja Kainuun metsäaurausalueilla. Met

säntutkimus!., Pyhäkosken tutkimusas. tiedonant. 8.

4

jat kenttäkokeet tarjosivat ^{suoraa vastausta vanhaan} kysymykseen

"sopivasta ^taimesta sopivalle kasvupaikalle". ^Myös paakkutaimien

ja paljasjuuristen ^taimien käyttökelpoisuusrajat ^{olivat tuolloin}

vielä jokseenkin avoimet, samoin kysymykset ^erilaisten paakku

taimien sopivimmasta istutustavasta ja istutusajankohdasta. ^Mm.

näiltä perusteilta ^muotoutui Etelä-Suomen runkotutkimuksen I

vaiheen

(1970-72)

kysymyksenasettelu seuraavaksi:

1. Taimityypin

(taimen koon)

vaikutus viljelytulokseen.

2. Taimilajin

(taimen kasvatustavan)

^vaikutus viljelytulokseen.

3. Erilaisten paakkutaimien menestyminen metsänviljelyssä.

4. Sopivin istutustapa

(kumpuun,

palteeseen vai kuopan

reunaan).

5. Sopivin istutusajankohta

(s3>ksy

vai

kevät).

Puulajeiksi ^valittiin Etelä-Suomessa vain havupuut, ^mänty ja

kuusi. Rauduskoivun viljelyä ^oli Metsäntutkimuslaitoksessa tut

kittu perusteellisesti jo kymmenen vuoden ajan, joten tämän puu

lajin metsänviljelykokeiden toistaminen katsottiin tarpeettomaksi.

Vaikka aavistettiin, että koneellinen maanvalmistus _ennen pitkää

leviäisi valtamenetelmäksi myös Etelä-Suomessa, päätettiin ^runko

tutkimuksen I vaihe toteuttaa ilman muokkausta käsi-istutusta

käyttäen. Runkotutkimuksen ^II vaihe, jonka kenttäkoealat perus

tetaan w. 1973-75, suunnataan auratuille metsänviljelyaloille,

jolloin ^tämän maanvalmistusmenetelmän käyttökelpoisuus ^Suomen

eteläpuoliskossa ^on erityisen mielenkiinnon kohteena.

Tutkijavoimien vähyyden ^vuoksi tyydyttiin ^{aluksi kahteen maan}

tieteelliseen alueeseen, regioon, jolloin Päijänne ^{tuli Itä-} ja

Länsi-Suomen regioiden rajaksi. Ilmastollisilta oloiltaan erikoi

sia alueita pyrittiin välttämään, joten keskityttiin ^melkein yk

sinomaan yhtenäiseen ^ns. Järvi-Suomen alueeseen. Koealakeskityk

siä muodostettiin kolmena perustamisvuonna

(1970-72)

3

kpl/regio,

joilla ^oli yhteensä 95 kpl koealoja

(kuva 1).

Myös Ahvenanmaalle

perustettiin ^runsaasti runkotutkimuskoeaioja, joiden ^antamiin

tuloksiin tässä yhteydessä ei kuitenkaan puututa.

Koetaimien pääosa kasvatettiin Suonenjoen metsänviljelyn ^koe

aseman taimitarhalla, jossa ^{niistä otettiin ennen maastoon lähet}

tämistä suurehkot laboratorionäytteet

(n.

²⁰ %

materiaalista).

Eri vuosina käytetyt taimilajit, taimityypit ja istutustavat käy

vät ilmi taulukosta nso 1, sekä taimien alkuperät ja ^{lukumäärät}

taulukosta 2.

Kasvupaikoista ^valittiin yleisimmät ^ko. puulajien ^istutukses

sa kysymykseen ^{tulevat se?".ä lisäksi} ne, joiden uudistamisessa

tiedettiin kohdattavan aivan erityisiä vaikeuksia. Näin mm. karut

lajittuneet ^maat jätettiin ^pois tutkimuksen piiristä.

Kasvupaikkojen hyvyysluokitus ^on laskennassa esitetty Länsi

ja Itä-Suomen osalta hieman eri tavoin. Kun Itä-Suomessa on nou

datettu kokeen suunnittelussa noudatettua jakoa maalajin ja met

sätyypin mukaan, Länsi-Suomessa nämä ryhmät ^on yhdistetty ^kolmek

si ryhmäksi: karu, keskinkertäinen ja viljava. ^Nämä ryhmät tulee

tietenkin ymmärtää molempien puulajien ^osalta suhteellisina.

Yleisesti ottaen voimme sanoa, että karu kasvupaikka vastaa ^män

nyllä puolukkatyypin ^sora- ja hiekkamaita ja ^{kuusella mustikka}

ja puolukkatyypin ^hiekkaisia ja hietaisia moreenimaita, keskin

kertainen kasvupaikka männyllä puolukkatyypin ^hiekka- ja hieta

maita ja kuusella mustikkatyypin hietaisia moreenimaita, sekä

viljava kasvupaikka männyllä puolukka- ja mustikkatyypin hiek

kaisia ja hietaisia moreenimaita ja kuusella mustikkatyypin ja

sitä viljavamman metsätyypin hietamaita.

Koemenettelynä käytettiin ns. arvottujen lohkojen periaatet

ta. Kullakin koealalla oli samaa käsittelyä 4-6 toistoa. Ruudun

Kuva 1. Metsänviljelyn runkotutkimuksen ^I vaiheen ^koealat.

Taulukko 1. Metsänviljelyn runkotutkimukseen käytetyt taimilajit

ja -tyypit istutustavoittain ja viljelyajoittain. ^{Taimet kasva}

tettu Suonenjoella, ellei toisin ole ilmoitettu. K ⁼ kevät-, S ⁼

syysistutus.

1 )

Pieksämäki

, Naarajärvi Savon PML, Pekolampi Taimilaji

Mäntv

ja -tyyppi Viijelymene- telmä

Vii

jel]

^faika

*

-Ji

^{270 197 1 1972 1973}

!

K_

^{S K}

i

S K S K ; S

1M + 1A 0-10 cm norm. ist.

x 1

'

X X

2

)

_ \ |

_ tt_ 10-20 ^?? ! X X l x 2

>

«\

_

n

_ «f

kumpuist. ^X

X 1

)

X

:

i x

2)

^!

'

_ii_

20-30 ⁿ i ^{norm. ist.}

t 8 i

| ^I

! 1M 0-10 ^rt t ^_ X

•

X

»f 10-20 ^f? —

»f

— X

■ I

1A + 1Ar 0-10 ^ff —

f

— X X

I

j

X

i ,

\

j

¹

^(Lt

^-

^A)

^{0-10 ff ! —}

>

X

i

X

i t

! i j

|

i

Kuusi

|

I

I

| ⁱ

!

1M + 2A 30-40 ^cm

»

jnorm. ist. ! x X

! ^{X X x} 1

'

X \

1;

X ,

!

!

! —"

—

} } i

_ ti_

40-50

ff

ff

; kumpuist.

'

fnorm. ist.

l i _X

X X

X

| ^X

ix

x

X x

1

>

x 1

'

1

)!

x ^'■

1

)

X '

\

I

1(L

^-

A)

10-20 ^ff X X •

i

i

; 1M ⁺ 1AV

|

X X

i

i i

1

^{1M +}

(Mv,

!

(Mv,

Av)+ 30-40

Av)

ff

j

;

! X t

f

X

I

'

>

_n_ ?f

■ palleist. ^{X X}

!

i

2A +

1(Mv-Av)

20-30 ^ff norm. ist. X X i

ff palleist. ^{X x} ;

8

Taulukko 2. Metsänviljelyn runkotutkimukseen käytettyjen ^taimi

lajien alkuperät ja ^{lukumäärät}

Puulaji,

Taimilaji Alkuperä Lukumäärä Istutusvuosi

Mäntv ^{i ?}

; 1970 i

, 1M Suonenjoki 1926

ff 1M ₊ 1 A Jäppilä ⁵⁵⁵¹

I

_f?

1 A + 1 Ar Tohmajärvi-Pyhäs ^{. 1440}

I

^"

t

1

(Lt

^-

A)

, Suonenjoki ¹⁴⁴⁰

!

₁₉₇₁ 1M

i

|

^Perho, Alaj. ¹⁴⁴⁰

j ff

< 1M + 1 A Rautjärvi 4047

ff

|

: 1 A + i

1 Ar ! Tohmajärvi ¹⁴²⁴

i

; ff 1

1

(Lt

^-

A)

i Suonenjoki i

1440

f 1972

!

1M

!

Suonenjoki ¹⁴⁴⁰

; ^»

|

^{1M + 1 A} . Suonenjoki 5736

j ^tt ; 1 A + 1 Ar ; Korpilahti 1456

Yhteensä 27340

Kuusi

I

| 1970S/1971K |

^{1M + 2A} Konnevesi 7636

| !?

'

1

(L

^--

A)

Korpilahti 2576

!

^{" 1M + 1 Av} Vanaja 2544

;

1971

S/1972K

^{: 1M + 2A} Padasjoki 8161

|

^{" 1M + 1}

^(Mv,Av)

, 4464

i

f?

j

2A + 1

(Mv,Av)

Vanaja, Padasj. 960

I 1972S/1973K

^; 1M + 2A Korpilahti ⁸¹⁹²

j

^{1M +}

(Mv,Av)

Paikallinen? 960

2A + 1 (Mv-Av) Paikallinen? 4448

Yhteensä 39991

koko oli 16 tainta 1.5 ^msn istutusväliä käyttäen. Ruutujen ^koko

naislukumäärä oli 4210 kpl ja taimien yli 67000 kpl.

Koealojen ^hoidossa yleisenä ohjeena ^{oli ns. hyvän käytännön}

metsänhoidon vaatimus. Kemiallista rikkakasvintorjuntaa käytet

tiin vain muutamassa tapauksessa, ^{mutta taimet} vapautettiin ^me

kaanisesti joka syksy polkemalla ^{heinät taimen} ympäriltä ^inven

toinnin yhteydessä. ^Vesakkoa torjuttiin mekaanisesti vuosittain.

Koe inventoitiin ensimmäisen kerran perusteellisesti ^syksyllä

1973. Kaikilta koealoilta selvitettiin taimien menestymisen tär

keimmät tunnukset sekä laadittiin seikkaperäiset ^{kuvaukset koe}

aloista, otettiin maanäytteet jne. Seuraavassa esitellään tämän

inventoinnin antamia ennakkotuloksia, jolloin yksi istutettu

vuositoisto on neljän

(kolmen)

kasvukauden, yksi ^kolmen

(kahden)

ja yksi kahden

(yhden)

kasvukauden ikäinen. Pääosalta keskitytään

kuolleisuuteen, joka ^on selvitetty ^kaikista taimista, sekä pi

tuuskehitykseen, jota ^{on seurattu kultakin ruudulta} neljästä ^va

litusta koetaimesta.

3. Tutkimuksen tulokset

31. Taimityypin vaikutus viljelytulokseen

Kysymystä selvitettiin jakamalla ^kokeen perustamisajankohtana

voimassa olleen virallisen taimiluokitusehdotuksen mukaisesti

paljasjuuristen taimilajien kasvatuserät tasaisen kymmensentti

luokituksen mukaisesti

(0-10

cm, 10-20 cm

jne.)

ja muodostamalla

1 ) näistä luokista kokeen käsittelyt

(esim.

^EHDOTUS...

')•

1) _'

EHDOTUS uudeksi taimityyppiluokitukseksi ^. 1968. Konekirjoite

Metsäntutkimuslaitoksessa, 5 sivua.

10

Vuositoistot on taulukoissa ryhmitelty siten, että aina edel

lisen syksyn ja ^{seuraavan kevään istutus edustavat samaa vuotta.}

Näin menetellen voi kuolleisuuden vertailussa tietenkin talvi

aiheuttaa harhaa, mutta sen sijaan pituuskehitykseltään ^saman

laiset erät tulevat yhdistelmissä oikein toisiinsa verratuiksi»

Kuolleisuus _o Odotusten mukaisesti männyn kooltaan suuremmat

taimet selviytyivät ^lähes kaikilla kasvupaikoilla paremmin kuin

pienemmät

(taulukko 3).

Itä-Suomessa tästä yleisperiaatteesta ^on

poikkeuksia, joista ^karun kasvupaikan luokan

(puolukkatyyppi (VT)

erilaisilla

maalajeilla)

tulokset antavat oikeuden puhua jopa

pienikokoisten ^taimien isoja ^{paremmasta tai vähintään} yhtä ^hy

västä menestymisestä ^karuilla kasvupaikoilla.

Kuusen osalta

(taulukko 4)

^{tulokset ovat selvästi vaihtele}

vammat. Yleiseksi johtopäätökseksi jääkin, ^{että kuusen molemmat}

taimityypit ^ovat säilyneet ^{elossa likimain} yhtä hyvin. ^Merkille

pantavaa on, että karuilla kasvupaikoilla (Itä-Suomessa moreeni ¹/^rr

ja karu

pelto)

isokokoisemmat taimet ovat selviytyneet elossa

selvästi pienikokoisia paremmin. ^Karuilla kasvupaikoilla ^kuusen

syysistutus ^{on antanut} Länsi-Suomessa hiukan _paremman tuloksen

kuin kevätistutus, mutta viljavilla kasvupaikoilla tulos on päin

vastainen; kevätistutus ^on ollut taimille edullisempi.

Pituuskehitys. Kuten odottaa saattoi, istutettaessa isokokoi

semmat männyn taimet ovat lähes järjestään säilyttäneet .istutus

hetken etumatkansa lyhempiin ^taimiin verrattuna

(taulukko 5)«

^Ero

on tavallisimmin 5-10 _cm, eli suunnilleen sama kuin istutushetkel

lä. Länsi-Suomessa taimien pituuskehitys noudattaa hyvin selvästi

käytettyä viljavuusluokitusta: karuimmilla kasvupaikoilla ^taimien

pituuskasvu ^on ollut vähäisempää ^kuin viljavilla. .Myös Itä-Suomessa

on MT:n ja ^{VT:n välinen ero} selvä. Vanhimmat, vuonna 1970 istutetut

Taulukko

3.

Taimityypin

(taimen

koon)

vaikutus

viljelytulokseen.

Mänty,

1M

+

1A;

0-10

cm

=

pienik.;

10-20

cm

=

keskiko,

20-30

cm

=

isok.

Kuolleisuus sadannekset

syksyllä

1973.

+

=

kevätist.

par,,

-

=

syysist.

par.

i ^j

Regio

u

1970 syks?

I

197 kev

ät

1970

-

1971

syksy

-

kevät

t

1972 keväl

Kasvupaikka

keskik.

isok.

pienik.

keskik.

keskik.

!

pienik.

skeskik.

i

rvhmä

—

*

Länsi-Suouii

~ -

v

1 1

;

j

t

i

Karu

27

|

20 19 14 +8 23 12

Keskink.

37

|

29 17

7

+20

i

21 11

Vil.iava

24 20

11

8

+13

f

22

!

17

j

Itä-Suomi

: i'

i

1 I

Kark

.

hi

-

VT 22

:

20

6

+18

4

!

,

j

8

i

Kark

.

hi

-

MT

i i I 1 i

12 10

i

l

ie

10

hi -

VT 12 16

- 0

i

\ j 1

hieao

hi

-

I

MT 27

j

40

I

- -

:

j

Mor.

-

VT

• i

7 6

5 1

+2

2

ii

4

!

Mor

.

-

MT 12

:

14 26

25

+14

22 14

:

Taulukko

4.

Taimi

tyypin

(taimen

koon)

vaikutus

viljelytulokseen.

Kuusi,

1M

+

2A;

30-40

cm

=

keskik.,

40-50

cm

=

isok.

Kuolleisuus

sadannekset

syksyllä

1973.

+

=

kevätist.

par.,-

=

syysist.

par.

1970 1971 1970 -

1971 1971 1972

1971 -

1972

]■

1972 1973

1972-1973

Regio svlcsy kevät syksv kevät svksv

-

kevät

I

svksy kevät

.

1

svksv

-

kevät

Kasvupaikka- _ryhmä

wmmmmKmwmmmimmimmwmmmmmmmwmmimmmmmmam

Länsi-Suomi

■■

■ 1

■H

''Iiii

Karu Keskink

.

Vil.iava

m

m

Q

51 29 21

H

H

4 4 7 8

-3

j

-4

1 5

]

3

j

2 1 I

+3

!

+2

6 7 4 2

+2

j

+5

!

5

|

4

j

2

j

1

j

+3 +3

0 2 1 1

+1

I

+1

l

4

!

4

i

1

i

0

!

-3 +4

Itä-Suomi

■

■

•

Mor. -

VT

IMfflRIIIIIIimMilV

Mor. -

MT

XJ-»

CntTi

(^?|'j'

34 27

■

+2 +3

ill

oavi —

uri.

Pelto

-

karu

14

8

-1 +5

[

!*

!=*!/:

0 0

-1 +1

■BMnHHEiH^^VSHHBBH^K»silKzr9HMIK9HIKflHIHI9HIIK9HBBHEHHHSHi|

Taulukko

5.

Taimityypin

(taimen

koon)

vaikutus

viljelytulokseen.

Mänty,

IM

+

1A;

0-10

cm

=

pienik.,

10-20

cm

=

keskik.,

20-30

cm

=

isok.

Taimien

keskipituus

(cm)

syksyllä

1973.

+

=

isok.

(keskik.)

pitempi,

-

=

keskik.

(pienik.)

pitempi.

1971 1972

!

Regio

\

•ks'

kevät kevät

f.

Kasvupaikka-

keskik.

'isok.-

ero

j i i

pienik,

keskik.!

ero

i

j

I i

;

pienik

.

jkeskik

.

ero

I i l

-

i

t

ryhmä Länsi-Suoni Karu

I i j

38 36 40

I i

41 44 47 +3

!

+8 '+7

i

25 30 32

I I '

l

1

32 43 43

j

+ 7

S

+13

|!

+11

i i | i

16 18 22

I i I ^!

_J

23 26 26

T

+7 +8 +4

i j

Aeskink. Viljava

!

!

Itä-Suomi

!

Itä-Suomi

\

Kark.

hi

-

VT

Kark.

hi

-

MT

j

Hieno

hi

-

VT

!

Hieno

hi

-

MT

i |

Mor.

-

VT

!

Mor.

-

MT

i i s I i i i

40 37 46

⁵¹

49

}

I | l \ | i

45 43 52 62 64

I

!+5

!

-

!

+6

!

+6

j

+11 +15

I » i !

32 30

31

| {i

i ^{i i I}

46 ⁴⁶ 41

j

+14

| I

__

I � i |

-

:

+16

S

+10

i ;; ; 1 t . \

20 24 20 20 14

i i I » I i \ j i ! t

24 34 30 26 21 +4

.

+10

I

+10

I

+6

;

+7

14

taimet ovat moreenimaalla kasvaneet paremmin ^{kuin vastaavaan} met

sätyyppiin kuuluvalla lajittuneella hiekkamaalla.

Myös ^{kuusen taimien} pituuskehityksessä istutuspituuden ^vai

kutus säilyy useita ^vuosia

(taulukko 6).

Merkille pantavaa on,

että toisin kuin männyllä viljavien ja karujen kasvupaikkojen

välinen ero ei kuusen taimilla ole millään tavoin selvä, ^vaan

tulokset vaihtelevat suuresti. Kevät- ja syysistutuksen ^välinen

ero on pituuskehityksen osalta hyvin ^{vähäinen nuorimpia, vv.}

1972-73» ^istutuksia lukuunottamatta. Yhden kasvukauden jälkeen

kevätistutukset ovat järjestään ^selvästi pitempiä.

32. Taimilajin vaikutus istutustulokseen

Tätä kysymystä ^oli mahdollista seurata vain männyn osalta,

jolloin vertailtavat ryhmät olivat koulimaton yksivuotinen taimi

(1M)

ja ^koulittu kaksivuotinen taimi

(1M

⁺

1A).

^{Molemmat taimi}

lajit oli taimitarhassa lajiteltu ^{ennen maastoon} lähettämistä

edellä kuvatun taimiluokituksen mukaisiin 10-cm tyyppeihin (= ver

son

pituusluokkiin)

.

Kuolleisuus. Kuten taulukosta 7 ilmenee, koulittu taimimateri

aali on useimmissa tapauksissa selviytynyt elossa paremmin kuin

koulimaton. Vain Länsi-Suomen vuoden 1971 istutuksissa ja ^Itä-

Suomen vuoden 1972 istutuksissa on muutamia käsittelyjä, jotka

osoittavat koulimattoman ^taimen paremmuutta. ^Mitään yleistä joh

topäätöstä ^{ei näistä} havainnoista kuitenkaan voi tehdä. On syytä

korostaa, ^{että myös muut} tutkimukset ja käytännön kokemukset

puhuvat edelleen vahvasti koulitun taimimateriaalin puolesta.

Pituuskehitys, Myös pituuskehitykseltään koulittu männyn tai

Taulukko

6.

Taimityypin

(taimen

koon)

vaikutus

viljelytulokseen.

Kuusi,

1M

+

2A;

30-40

cm

=

keskik.,

40-50

cm

=

isok.

Taimien

keski

pituus

(cm)

syksyllä

1973.

+

=

kevätist.

pitempi,

-

=

syysist.

pitempi.

Regio

1970 1971 1970 -

1971 1971 1972 1971

-

1972

I

■

1972

197

b

1972

-

1973

svk

sv

.

kevät kevät

svksv

-

kevät

I

:

svksv kevät

svksv

-

kevät

Kasvupaikka- _rvhnä

isok.

keskik.

isok.

keskik.

isok.

keskik.

isok.

Länsi-Suomi

HMM

■■

1

II

■

n

mm

■■

'

Karu

I

Ke

skinit.

44 47

42 44 -1 ⁰

H

40 50

40 48

H

H

li H

9

}

■M

Vil.iava •

39 43 +2

HKs

42

EH

n

IfflHI

Eni

Rl

1 !

Itä-Suomi

i

Mor. -

VT

Hl

51 40 49

-3 -1 _2 32 29 34 33

_

•

—

Mor.

-

MT 43 51 47 52 +4 +1

H

48 40 48

0

39 48

+10

Hi

—

Savi —

OM

r - -

■u

.

23 19

I

55

+17

A

IX Uu

V X

vi

1

nnpn

■

'

I

T

Pelto

-

karu

|

50 56

I

,

-

+1 +3 44 52 40 51 -4

-1 20 20 40 46

+20

.

k

54 61 1

Hl

+1 -3 39 51

■45

I

51 +6

0

38 50

I

_

I

16

Taulukko

7.

Taimilajin

(taimen

kasvatushistorian)

vaikutus

viljelytulokseen.

Mänty,

0-10

cm

=

pienik,,

10-20

cm

=

keskik.,

IM

=

koulim.,

1M

+

1A

=

koul.

Kuolleisuussadannekset

syksyllä

1973.

+

=

koulittu

par.,

-

⁼

koulimaton

par.

T~)

«<

■!

/->.

V

1970

1

1971

1

972

j

ic0glO

j

kevät

i

:evät

kevät

Kasvupaikka- •

keskik, keskik.

ero

pienik.

pienik.

i

ero

pienik.

j

pienik.iero

!

ryhmä

,

koul.

koulim.'

koul.

koul

.im.

:

koul

o

;

koulim.

I

Länsi-Suoni

t

i

1

i ' i

Karu

15 30

+15

19

i

15

i

--

4

i

23 26

,+3

!

1

|

Keskink.

I

7

25

+18

17

11

i

-6

!

21 37

+16

j

|

Vii.

lava

5

14

,

11

I

15

■

+4

|

22

31

i+9

I

Itä-Suomi

) ii

i

I 1

! 1

!

Kark,

hi

-

VT

j

5

i

14

6

-2

!

4

!

16

|+12

Kark.

hi

-

MT

f ! ;

!

~ -

i

~

12

1 1

:

16

i+4

l

|

Hieno

hi

-

VT

I

9

14

t I

;

+5

-

!

0

?

5

-5

I

j

Hieno

hi

-

MT

( i

15

1i

34

+19

: 1

i

i

j

! i

i

Mor.

-

VT

|

5

12

:

+7

1

5 1

4

:

-1

j

2 7

|+5

!

Mor.

-

MT

9

24

+15

26

1

31

+5 22 16

i-6

mi osoittautuu vastaavaa koulimatonta taimimateriaalia paremmaksi

(taulukko 8).

^{Taimien vanhetessa ero tuntuu vain suurenevan niin,}

että keväällä 1970 istutettujen ^{taimien välillä se nousee muuta}

missa tapauksissa yli 15 cm. Vain Itä-Suomen moreenimaan MTsllä

taimilajien ^{välinen ero on} jatkuvasti hyvin ^vähäinen.

33. Paakkutaimien menestyminen

Kysymystä tutkittiin käyttäen männyn ^osalta koulittuja ^rulla

taimia ja lämmitettävässä muovihuoneessa kasvatettuja ^turveruuk

kutaimia, sekä kuusen osalta eri tavoin kasvatettuja, ^vaneeri

viilusta kierrettyyn ^ruukkuun koulittuja ^ns„ viilutaimia. Paljas

juurisena vertailutaimena käytettiin koulittua

(1M

⁺

1A)

_mäntyä

(pituus

^10-20

cm)

_ja ^koulittua

(1M

⁺

2A)

kuusta

(pituus

30-40

cm).

Kuolleisuus . Taulukkoon 9 on koottu äännyn paljasjuuristen

taimien, rullataimien ja turveruukkutaimien kuolleisuustulokset

syksyllä ^{1973. Vuonna 1970} taimilajien järjestys on eri kasvupai

koilla selvä: turveruukkutaimet ovat kaikkialla selviytyneet par

haiten, sitten seuraavat rullataimet, ja paljasjuuriset ^vertailu

taimet ovat menestyneet ^huonoiten. Paakkutaimien yleisesti hyvä

menestyminen ^on selvästi nähtävissä myös seuraavina vuosina.

Vuonna 1971 rullataimet ovat vuorostaan menestyneet parhaiten.

Mielenkiintoinen yleissuuntaus ^{on myös nähtävissä syys-} ja ^kevät

istutuksen vertailussa: rullataimet ovat menestyneet selvästi

paremmin istutettaessa ^niitä keväällä, turveruukut taas istutet

taessa syksyllä.

Kuusen paijasjuurisia ja paakkutaimia verrattaessa ^tulos on

jälleen vaihtelevampi kuin männyllä

(

taulukko

10).

Länsi-Suomessa

18

Taulukko

8.

Taimilajin

(taimen

kasvatushistorian)

vaikutus

viljelytulokseen.

Mänty,

0-10

cm

=

pienik.,

10-20

cm

=

keskik.

1M

=

koulim.,

1M

+

1A

=

koul.

Taimien

keskipituus

(cm)

syksyllä

1973.

+

=

koulittu pitempi,

-

=

koulimaton

pitempi.

Regio

i

1970 kevät

1971 kevät

1972

i

kevät

j

Kasvupaikka-

keskik.

keskik.

»

ero

pienik.

pienik.

ero

pienik.

pienik.

ero

I

j

rvhinä koul.

koulin.

koul.

koulim.

koul.

koulim.

»

;

Länsi-Suoni

f

1

!

j

Karu

57

|

46

+11

25 26

-1 16 14 +2

|

Keskink.

63

j

49

+14

30 27 +3 18 14 +4

j

Vil.iava

68

j

50

+18

32 28 +4 22 17 +5

I

!

Itä-Suomi

i

! »

» j I

:

Kark.

hi

-

VT

!

76

I

54

+22

32 33 -1 20 15 +5

1

Kark.

hi

-

MT

-

! i

-

<(■

CM

20

i

+4

j

Hieno

hi

-

VT

|

54

!

&

+11

. -

20

\

21 +1

1

Hieno

hi

-

MT

i

64

i

I

59 +5

~ -

1

i �

1

Mor.

-

VT

j

!

83

;

69

+14

31 25 +6

I

20

;

15 +5

i

Mor.

-

MT 80

i

79 +1 31 31

0

!

14 14

0

Taulukko

9.

Pal

jas

juur

i s

ten

ja

paakkutaimien

viljelytuloksen

vertailua.

Mänty,

1M

+

IA;

10-20

cm

=

pa.ju.,

1A

+

lAr

=

ru.ta.,

1(Lt

-

A)

=

tu.ru.

Istutustapa

normaali.

Kuolleisuus

sadannekset

syksyllä

1973.

+

=

kevätist.

par.,

-

=

syysist.

par.

■KJHLBEIlJeBBBBBBBBHBBBBHHeMBBI

■HNMSHHI

HHUBIHHH

JHiBsHpUiHHMi

Taulukko

10.

Pal

jasjuuristen

ja

paakkutaimien

viljelytuloksen

vertailua.

Kuusi,

1M

+

2A;

30-40

cm

=

pa.ju

1M

+

1AV,

12

+

(Kv,

Av)

+

(Kv,

Av)

sekä

2A

+

1(Mv

-

Av)

=

vi.

ta.

Istutustapa

normaali.

Kuolleisuussadannekset

syksyllä

1973.

+

=

kevätist.

par.,

- =

syysist.

par.

Regio

19 70

wrzm

1970

-

1971

1

-71

1972

72

KfTTI

svksv kevät

svksv -

kevät svksv kevät

in

urr

kevät

Kasvupaikka- _rvhnä

pa.

ju.

vi

.

ta

.

1

pa

.

ju

.

■

vi.

ta.

pa.ju.

lvi.

ta.

pa.ju.

vi

.

ta

.

pa.

ju.

Vi

•

uS

•

Länsi-Suomi

Karu •

j

Keskink.

i

Vii.iava S 1 1

-7 +6

+21

m

4 6 1 6 3 4 7 4 1

E

-3 +2 ⁰

fl 1 OH

2 2 1 3 2

0

.

B

1

I

Ita-Suomi

1

fior.

-

VT 34 12 20 12

1

0 0 3 4 n

■

1 9

3 3 0 0

26 o.

+1

+11

^!

l I

-27

-8

Kor.

-

MT

Hi

-

Savi

-

OMT

26 32 29 +2 -3 20 15 20

0

-3

2 c

10 ^c

14 ⁰ 13 ⁶ 14 17

■

-1

-11

4 11

1 11

4 ² 0 +9

_ -3 -4

5 5 0

1

+2

1

Pelto

-

karu

Pelto ^vii.iava -

m

2 0

on yleissuuntaus ^{karuilla mailla hieman} viilutaimen eduksi, ^vil

javilla ^{mailla taas} paijasjuuriset ^{taimet ovat} edullisempia.

Itä-Suomessa viilutaimet ovat menestyneet paljasjuurisia parem

min moreenimaan MT:llä ja karulla pellolla, kun taas paljasjuuri

set taimet ovat menestyneet paremmin moreenimaan VTsllä ja vilja

valla pellolla.

Syksyn ja kevään istutusaikoja verrattaessa on kevät viilu

taimille hieman syksyä parempi. ^{Vain milloin} joku ^{ilmeinen tuho}

on kohdannut kevätistutuksia, kuten esim. keväällä 1973 Itä-Suo

men moreenimaan VTsllä, on vastaava syysistutus selvästi parempi.

Pituuskehitys . Männyn paljasjuurisista ja paakkutaimista ^ovat

yleisesti ottaen rullataimet olleet kaikkein pisimpiä, ^sitten

ovat seuranneet paljasjuuriset ^taimet ja jo alkupituudeltaan ly

hyimmät turveruukkutaimet ovat olleet kaikkein lyhyimpiä

(tauluk

ko

11).

Syksyllä istutetut paakkutaimet ^ovat säännöllisesti ol

leet vastaavia keväällä istutettuja pitempiä. ^{Varsinkin Itä-Suo}

messa moreenimaalle istutettujen ^{taimien kohdalla ero on silmiin}

pistävän ^{suuri. Tämä ilmiö voi} johtua ^{taimien latvan kuivettumi}

sesta, jota paikoittain esiintyi koealoilla.

Kuusen pituuskehitystä verrattaessa ^on muistettava, että 1.

ja ^3. istutusvuonna käytetyt viilutaimet olivat lyhempiä ^kuin

paijasjuuriset ^taimet

(taulukko 12).

Maastossa syntynyt ^selvä

pituusero selittyykin luontevasti taimien alkupituuden ^erolla.

Toisena istutusvuonna syksy 1971

/kevät 1972*>paljasjuuristen

ja

viilutaimien pituuskehitys ^{on ollut} hyvin samanlaista. 1. vuonna

istutetut viilutaimet ovat kasvaneet paremmin syksyllä istutetta

essa, mutta 3. vuonna istutetut keväällä istutettaessa. Suurten

pituuskasvun erojen ilmeisin syy ^on ollut taimen latvoja kevät

talvella 1973 kuivattanut kevätahava.

22

Taulukko

11.

Paljasjuuristen

ja

paakkutaimien

viljelytuloksen

vertailua.

Mänty,

1M

+

1A;

10-20

cm

=

pa.ju.,

1A

+

lAr

=

ru.ta.,

1(Lt

-

A)

=

tu.ru.

Taimien

keskipituus

(cm)

syksyllä

1973.

+

=

kevätist.

pitempi,

-

=

syysist.

pitempi.

1 i

1970 1971

.

1970

-

1971

1972

:

Regio

!

r i

i

syksy

(

kevät

i

syksy

- -

kevät kevät

i

—

t

|

Kasvupaikka-

i

I i

pa.ju.

ru.

ta

.

tu.ru.

pa

.

Ju.

ru.

ta

.

tu.ru.

ru.ta.

f

tu.ru.

t

pa.ju.

iru

t.ta.

! '

!

rvhna

i

Länsi-Suomi _Karu

! I

38 35 30 32 35 26

{ !

0

r

;

IV) V>J

28

Keskink.

j

36

41

37 43 36 31

i

-5

1

-6 26

J

28

Vil.iava

40

41

34 45 40 33

|

-1

1

-1 26

!

31

J

!

Itä-Suoni

| ^{! i} ,

Kark,

hi

-

VT 40 45 35 46 43 32

!

_2 -3 24 29

Kark.

hi

-

MT

"

- - - - -

34

i

37

Hieno

hi

-

VT 37 37 32

"""

_

i

I

30 31

Hieno

hi

-

MT 46 51

51

- -

i

-

| I

_

t

-

|

Mor.

-

VT

1

51 51

45 46

40

i

28

-11 -17

26

|

35

'

Mor.

-

MT 49 55

i

46

41

40 29

!

-14 -17

I

21

28

Taulukko

12.

Pal

jasjuuristen

ja

paakkutaimien

viljelytuloksen

vertailua.

Kuusi,

1M

+

2A.=

pa.

ju.,

1M

+

lAv,

1K

+

(Kv,

Av)

+

(Mv,

Av)

sekä

2A

+ 1

(Kv

-

Av)

=

vi.ta.

Istutustapa

normaali.

Taimien

keskipituus

syksyllä

1973.

20-30

cm

=

pienik.,

30-40

cm

=

keskik.

+

=

kevätist.

pitempi

-

=

syysist.

pitempi.

.-teriö

1970 1971 1970 -

1971 1971 1972 1971 -

1972 1972 1973

KES9R3SHM

svksv kevät

syl :sv

kevät

svksv -

kevät svksv kevät övksv

-

Etevät

K?„

svupaiKka-

rv-r-.a

,

pa.ju. keskik.

pa.ju. keskik.

mrm RWH!

pa.

ju.

keskik.

mgm

pa.ju. keskik.

vi.

ta.

keskik.

pa.Ju. keskik.

vi.

ta. keskik.

pa.ju. keskik.

vi.

ta. iiisJiik.

pa..iu. keskit:.

vi

.

ta

.

pieni;:

.

pa.Ju. oskik

.

...

*

nirnik.

p£..-u.

|vi.

Ks

s.:iK

.-

olar-ir.

Länsi-Suoai

44 40

a H

■H

-5

n

43 40 45 -2 +2 35 34 34 27 27 23 3ö 39 40 27 26 27

+ 5 +6

o -1

Karu Kc-skink.

42 42

0

-11

41 40 40 -2 -1

Vii,lava

41 -6 41 42 41 -2 -1

39 35 +2 39

Itä-Sucni _:.cr. -

VT -4 43 44 40 45

1

1

■ 27

38 25 +6 -2

Kor. -

KT

Hi

-

Savi -

OMT

Pelto -

karu

Pelto

-

vil.iava

43 39 47 35 +4 41 40 40 41 25 27 19 39 40 HO 28 30 27

+-10 +17

.

+

20 +3 +5

• +16

m

39 44 51 55 36

•

3?

_ +1 +1 -3

-11

44 59 43 40

Hl