Luentomateriaali Muistisairaudet
Muistioireiden tunnistus ja perusselvitykset
Julkaistu 3.4.2017
Perustuu 27.1.2017 päivitettyyn Muistisairaudet Käypä hoito
-suositukseen
Näytön varmuusaste
Käypä hoito -suosituksissa
Koodi Näytön aste Selitys
A Vahva
tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita1
tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen
tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia2 tutkimuksia
C Niukka
tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus
D Ei
tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia
1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.
2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta;
tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.
Luentomateriaalin käyttö
• Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa.
• Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa.
• Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
• Esityksen sisältöä ei saa muuttaa.
– Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito
-esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa.
Perusselvitysten tavoitteet
• Löytää spesifistä hoitoa edellyttävät tilat, joista tärkein on masennus.
• Tunnistaa oirekuvaltaan tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet.
• Tunnistaa erikoisosaamista edellyttävät tilanteet.
Missä muistipotilaan perusselvitykset tehdään?
• Perusterveydenhuollossa
– Muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja
muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin
hallinnalle.
• Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta
– Tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueelliseen muistipoliklinikkaan.
– Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
• Työnjako muistihoitaja/lääkäri:
– ks. Kaaviokuva, dia 17.
Muistioireen tunnistus on kaikkien tehtävä
• Milloin epäillä muistisairautta?
– Henkilö itse tai omaiset ilmaisevat huolensa henkilön lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin säilynyt.
– Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita.
– Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksen-
mukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita.
– Vaikeus löytää sanoja tai sanat ovat epäasianmukaisia.
– Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkeneminen.
Muistioireen tunnistus on kaikkien tehtävä
• Milloin epäillä muistisairautta?
– Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus
– Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
– Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
– Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus
– Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta
• Lisätietoa aiheesta potilaille ja läheisille:
– Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
Haastattelu on keskeistä muistioireiden selvittelyssä
• Selvitettäviä asioita ovat:
– potilaan tiedonkäsittelyn ns. peruskapasiteetti ja
saavutettu suoritustaso (koulumenestys, koulutustaso, mahdolliset erityisvaikeudet, kuten lukihäiriö,
työhistoria)
– Yleinen terveydentila
– Muistisairauksien vaaratekijät
– Aivojen toimintaa heikentävät tekijät – Lääkitys
– Päihteidenkäyttö
– Oirekokonaisuus ja arkiselviytyminen – Psyykkinen tila
Arvio muistioireista
• Ensioireet: tiedonkäsittelyn oireet ja mahdolliset käytösoireet
• Oireiston kehittyminen ja etenemistapa
• Apuna voidaan käyttää muistikyselyjä:
– Muistikysely potilaalle suomeksi ja ruotsiksi – Muistikysely läheiselle suomeksi ja ruotsiksi
Kliininen tutkimus
• Kliininen tutkimus on oleellinen osa potilaan perustutkimusta.
• Suppea kliininen neurologinen tutkimus:
– kävely ja liikuntakyky, puolioireet, Parkinson-tyyppiset oireet, puhe, silmänliikkeet, apraksia (kyvyttömyys suorittaa opittuja liikkeitä huolimatta motoristen ja sensorisen järjestelmien toimivuudesta)
• Yleistila ja verenkiertoelimistön tila:
– sydämen ja keuhkojen auskultaatio, kaulasuonten auskultaatio, verenpaineen (myös ortostaattisen verenpaineen) ja pulssin tarkistaminen
Muistin ja tiedonkäsittelyn (kognition) arviointi
• Potilaan haastattelu
– Huomioidaan vireystaso, keskittyminen ja orientaatio, arvostelu- ja päättelykyky, muisti sekä puheen
ymmärtäminen ja tuottaminen.
• Ensisijaisesti kognitiivinen tehtäväsarja CERAD
– Ks. täältä
– Suomalainen CERAD-sivusto, ks. täältä
• Työkykyä arvioitaessa neuropsykologinen tutkimus
• Edenneissä tapauksissa ja seurannassa Mini-Mental State Examination (MMSE)
– suomeksi ja ruotsiksi
• Ks. myös lisätietoaineisto
Käytösoireiden ja psykiatristen oireiden arviointi
• Tutkittavan tai omaisen haastattelu
– mieliala ja ahdistuneisuus, psykoottiset oireet,
levottomuus, äkillisesti kehittynyt sekavuus tai muu poikkeava käyttäytyminen, persoonallisuuden muutos.
• Tarvittaessa haastattelun tukena:
– Oirekohtaiset depressiomittarit, esimerkiksi:
• GDS (geriatrinen depressioasteikko)
• Cornellin masennusasteikko
– Yleismittarit käytösoireiden kartoitukseen:
• NPI (Neuropsychiatric Inventory)
– Levottomuuden ja ahdistusoireiden arviointiin
• Cohen−Mansfieldin levottomuusasteikko
Laboratoriotutkimukset
• Verenkuva, veren glukoosi, natrium, kalium, kalsium, kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet ja B
12-vitamiini
• Harkinnanvaraisesti: lipidit, lasko ja folaatti
• EKG, erityisesti kun harkitaan AKE:n estäjä
-lääkityksen aloittamista.
Aivojen kuvantaminen
• Aivojen magneettikuvaus (MK muistiprotokollalla)
– ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä
– herkempi ja tarkempi kuin tietokonetomografia (TT)
osoittamaan taudille tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, eikä siihen liity säderasitusta (C)
• Pään TT monileikelaitteella muistiohjelmaa käyttäen
– tehdään, jos MK:lle on vasta-aihe (ei-magneetti- yhteensopiva tahdistin, muut ferromagneettiset
vierasesineet, klaustrofobia (ahtaan paikan kammo) tai kuvantamiselle on päivystysluonteinen aihe (esimerkiksi traumaepäily)
– keskeisten syiden sulkeminen pois sekä kuorikerroksen atrofian ja vaskulaaristen muutosten osoittaminen.
Tilan vaikeusasteen arviointi
• Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI)
• Muistisairaus:
– Lievä (selviytyy kutakuinkin itsenäisesti) – Keskivaikea (kotiselviytyminen on vaikeaa
huomattavasta avusta huolimatta)
– Vaikea (vaatii useimmiten pitkäaikaishoitoa).
• Tarkempaan ja käyttökelpoisempaan yleisarvioon sopivat strukturoidut asteikot:
– CDR (Clinical Dementia Rating)
• 5-portainen asteikko, CDR-luokat 0 − 0,5 − 1 − 2 − 3
– GDS/FAST:
• 1 − 2 − 3 − 4 − 5 − 6 (a − e) ja 7 (a − f)
•
Toimintakyvyn arviointi
• Etenevä muistisairaus vaikuttaa aina arkiselviytymiseen.
• Toimintakyvyn heikkeneminen on perustana
etuisuuksien (lääkkeiden korvattavuus, eläkettä saavan hoitotuki) saamiselle.
• Omatoimisuuden arviointi:
– Päivittäinen toimintakyky
• esimerkiksi bADL- ja IADL-asteikot
• ADCS–ADL-haastattelu: toimii lievissäkin tapauksissa sekä sairauden etenemisen ja hoidon tehon seurannassa
• Toimintaterapia-arviointi:
– esimerkiksi AMPS (Assessment of Motor and Process Skills)
Havainnekuva interaktiivisesta kaaviosta:
Muistioireiden perusselvitys (osa 1)
Avaa interaktiivinen kaavio täältä
Havainnekuva interaktiivisesta kaaviosta:
Muistioireiden perusselvitys (osa 2)
Avaa interaktiivinen kaavio täältä
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
Puheenjohtaja:
Juha Rinne, professori, neurologian dosentti ja erikoislääkäri; TYKS, PET-keskus ja neurotoimialue, Turku
Kokoava kirjoittaja:
Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki
Jäsenet:
Timo Erkinjuntti, neurologian professori, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri;
Helsingin yliopiston neurotieteen osasto ja HYKS:n neurologian klinikka
Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, psykiatria
Jatkuu seuraavalla dialla
Jäsenet:
Minna Löppönen, LT, geriatrian ylilääkäri, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri;
Kaarinan kaupunki, terveyspalvelut
Minna Raivio, LT, dosentti, geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, Dr. Geri c/o Terveystalo
Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimuksen yksikkö
Ritva Vanninen, professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neuroradiologian oppiaine ja KYS, radiologia
Risto Vataja, LL (väit.), linjajohtaja, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri; HUS, psykiatria
Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri; Käypä hoito -toimittaja
Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa.
Alkuperäiset diat Timo Erkinjuntti, Jaana Suhonen, Marjo Lepistö ja Kirsi Tarnanen.
Diojen päivitys Tiina Tala, asiasisällön tarkistus Arja Tuunainen, Juha Rinne ja Ari Rosenvall.
