16.5.2011
POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Kauppakatu 40 B Joensuu
PL 69
80101 Joensuu Faksi (013) 123 622
Vapo Oy
Paikalliset polttoaineet/resurssit PL 22
40101 Jyväskylä
Viite Ympäristövaikutusten arviointiselostus
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAPO OY:N KONNUNSUON TURVE- TUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA
Vapo Oy on 19.1.2011 toimittanut Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94 muu- tettu 267/1999 ja 458/2006) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, jo- ka koskee Vapo Oy:n turvetuotantohanketta Tohmajärven Konnunsuolla.
HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY
Hankkeesta vastaava: Vapo Oy Hankkeesta vastaavan
käyttämä konsultti: Jyväskylä yliopisto
Ympäristöntutkimuskeskus PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena ympäristövaikutusten arviointime- nettelyssä toimii Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympä- ristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätök- senteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen (713/2006) 6
§:n mukaisen hankeluettelon 2 e-kohdan mukaan turvetuotantoon, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria. Konnunsuon hankealueen tuotan- tokelpoinen pinta-ala ylittää 150 ha.
YVA-menettelyn tarkoitus on selvittää ne hankkeen ympäristövaikutukset, jotka ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät
tärkeinä. Hankkeesta vastaava arvioi hankkeen ympäristövaikutukset arviointiohjel- man ja siitä saamansa yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä kokoaa arvioinnin tulokset arviointiselostukseen. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselos- tuksesta ja sen riittävyydestä YVA-asetuksessa esitettyjen sisällöllisten vaatimusten pohjalta.
Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää hankkeen lupahakemusasiakirjoihin.
Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset
Suunnitellun turvetuotantoalueen toteuttaminen edellyttää ympäristösuojelulain mu- kaista ympäristölupaa. Lupaviranomainen on Itä-Suomen aluehallintovirasto. Ympä- ristölupa voidaan myöntää erillisestä hakemuksesta, kun yhteysviranomainen on an- tanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli kun YVA- menettely on päättynyt. YVA-selostus ja siitä annettu yhteisviranomaisen lausunto liitetään hankkeen ympäristölupahakemukseen. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten YVA-lain mukainen arviointi on otettu huomioon.
Hanke ja sen vaihtoehdot
Konnunsuo sijaitsee noin 5 km Tohmajärven kuntakeskuksesta luoteeseen Joensuu- Lappeenranta radalta Värtsilään risteävän radan varressa. Konnunsuo on sarkaojitet- tu turvetuotantoa varten 1980-luvulla, mutta aluetta ei otettu tuotantoon ojituksen jälkeen. Hankealueen pinta-ala auma-alueineen on 190 hehtaaria.
Hankkeen lähtökohtana on tuotannon aloittaminen koko tuotantokelpoisella suoalu- eella. Hankealueen länsiosan kuivatusvedet voidaan johtaa Ruostepuron ja Luosojo- en kautta Tohmajärven Väärälahteen (Luosojoen valuma-alue, 2.014). Itäosien kui- vatusvedet voidaan vastaavasti johtaa hankealueen itänurkan sivuitse kulkevan Som- papuron kautta Suonpäänjokeen (Suonpäänjoen alaosan valuma-alue, 1.051), joka yhtyy Venäjän puolelle laskevaan Jänisjokeen Uusi-Värtsilän kohdalla.
YVA-arviointiselostuksessa Konnunsuon hankealueen toteuttamisvaihtoehtoina on tutkittu
0 –vaihtoehto (VE0): hanketta ei toteuteta lainkaan. Alueen nykytila säilyy ennallaan.
Vaihtoehto 1a (VE1a): hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella (tuotanto- pinta-ala auma-alueineen 201,1 ha). Vedet johdetaan luontaisen valuma-aluejaotuksen mukaisesti Luosojokeen ja Suonpäänjokeen.
Vaihtoehto 1b (VE1b): hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella, ja vedet johdetaan Luosojokeen. (Tuotantopinta-ala auma-alueineen 192,5 ha.)
Vaihtoehto 1c (VE1c): hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella, ja vedet johdetaan Suonpäänjoen kautta Jänisjokeen. (Tuotantopinta-ala auma-alueineen 192,5 ha.)
Asiaan liittyvät muut hankkeet
Hankealueen lähialueella sijaitsevat Teerisuon (42 ha) ja Valkeasuon (vajaa 1200 ha) turvetuotantoalueet. Teerisuon kuivatusvedet laskevat Lahdenjoen kautta Tohmajär- ven Peijonniemenlahteen. Valkeasuon vesistä osa laskee Saarekkeenpuron ja Luoso- joen kautta Tohmajärven Vääränlahteen ja osa Suonpäänjoen kautta Jänisjokeen.
Arviointiselostuksessa näiden yhteisvaikutukset on selvitetty.
Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Hankkeelle haetaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Arviointime- nettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin.
Kaavoitustilanne
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. täydennysvaiheessa (vahvistettu 10.6.2010) Konnunsuo on merkitty vähintään seudullista merkitystä omaavaksi turvetuotannon kannalta tärkeäksi alueeksi (tu). Kaavavarauksen pinta-ala on 343 ha. Hankealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.
ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Arviointiselostus on ollut nähtävillä Tohmajärven kunnanvirastossa ja Pohjois- Karjalan ELY-keskuksessa sekä ELY-keskuksen internetsivuilla. Arviointiohjelman nähtävillä olosta on ilmoitettu kuuluttamalla siitä 09.02.2011-18.03.2011 Tohmajär- ven kunnan ilmoitustaululla sekä julkaisemalla kuulutus sanomalehdissä Karjalainen ja Uutisalasin. Arviointiselostuksesta pyydettiin toimittamaan lausunnot ja mielipi- teet Pohjois-Karjalan ELY -keskukseen 18.3.2011 mennessä.
Arviointiohjelmasta pyydettiin lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Itä- Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat –vastuualueelta, Tohmajärven kunnanhallitukselta, Tohmajärven kunnan ympäristönsuojelulautakun- nalta, Pohjois-Karjalan ELY –keskuksen maaseutu ja energia -yksikön kalatalouspal- veluilta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualueelta, Suomen ympäristökeskuksen Joensuun yksiköltä, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupii- riltä, Kitee-Tohmajoen ja Jänisjoen kalastusalueilta, Tohmajärven ev. lut. seurakun- nalta ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli –liikelaitokselta. Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto vastaa liikelaitoksen ympäristöterveydenhuollon asioista, joten se on vastannut Helli –liikelaitokselle osoitettuun lausuntopyyntöön.
Arviointiselostuksen esittelytilaisuus pidettiin Tohmajärven kunnanviraston valtuus- tosalissa 17.2.2011.
YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ
Arviointiselostuksesta annettiin kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä kaikkiaan 19 kpl.
Kopiot niistä liitetään oheen; alkuperäiset jäävät ELY-keskuksen arkistoon. Tiivis- telmä lausunnoista ja mielipiteistä on seuraavassa:
Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton mielestä arviointiselostus vastaa hyvin ympäristö- vaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa ja sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa arviointiselostukselle asetettuja vaatimuksia. Selostuksen ansioksi voidaan katsoa erityisesti useiden tuotantovaihtoehtojen vertailu sekä sosiaalisten vaikutusten selvittäminen kyselyjen ja haastattelujen perusteella. Maakuntaliiton arviointiohjel- masta antaman lausunnon mukaisesti arviointiselostuksessa on tarkasteltu hankkeen ilmastovaikutuksia ja vesistövaikutusten yhteisvaikutuksia. Konnunsuon turvetuotan- tovarausta on tarkasteltu Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen mukaisesti.
Itä-Suomen aluehallintoviraston mukaan selostuksessa on osin otettu huomioon vi- raston arviointiohjelmasta antaman lausunnon näkökohtia ihmisiin kohdistuvista vai- kutuksista. Viraston mukaan sosiaalisten vaikutusten selvitysalue on liian suppea, kos- ka kuljetusreittien ja kuivatusvesien laskuvesien varrella asuvia ei ole otettu mukaan kyselyyn. Kyselyalueen laajentaminen olisikin parantanut arvioinnin luotettavuutta.
Kaivoselvitys olisi myös pitänyt ulottaa nyt tehtyä laajemmalle, koska nyt tehdyllä kahdenkiinteistön kaivokartoituksella ei ole mitään merkitystä asukkaiden kannalta.
Aluehallintovirasto toteaa, että turpeenottoalueiden yhteisvaikutuksia on tehty vain ve- sistökuormituksen osalta. Yhteisvaikutuksia olisi pitänyt arvioida myös etenkin liiken- teen osalta. Pölyn ja melun pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisiin ei ole arvioitu, vaikka hankkeen kestoaika voi olla 30 vuotta. Arvioinnissa olisi tullut kuulla paikallisia sosi- aali- ja ympäristöterveydenhuollon viranomaisia. Tämä ei käy ilmi selostuksesta. Seu- rantaohjelmaan tulisi lisätä melun ja pölyn seuranta sekä kaivojen veden riittävyyden ja laadun seuranta hankealueella.
Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon mukaan hankkeen mahdolliset ter- veyshaitat liittyvät yleensä pölyämiseen, meluun, pohja-/talousveden laadun muut- tumiseen ja mahdollisiin onnettomuuksiin. Hankkeen eri vaihtoehdoilla ei ole vaiku- tuksia näihin asioihin. Pölyämisen ehkäisemiseksi tulisi käyttää mahdollisimman vä- hän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tiestön pölynsi- donta on myös otettava huomioon. Lausunnossa tuodaan esille melutason päivä- ja yöohjearvot, joita hankkeen vaikutuspiirissä olevilla alueilla (mm. taajamat lähialu- eineen, loma-asutukset, virkistys- ja suojelualueet) ei saa ylittää. Jätteiden säilyttämi- sestä, keräämisestä ja käsittelystä ei saa aiheutua roskaantumista, maaperän tai poh- javeden pilaantumisvaaraa eikä terveyshaittaa.
Tohmajärven ympäristölautakunnan mielestä vaihtoehto 1a on käyttökelpoisin.
Siinä vedet jakautuvat luonnollisen vedenjakajan perusteella, eikä vesitasapaino jär- ky. Pintavalutuskentän kokoa tulisi olla noin 10 % tuotantoalueesta, jotta päästöt saadaan paremmin hallittua. Lautakunta pitää tärkeänä, että päästöjen minimoimi- seksi toiminnassa esitetään käytettäväksi parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja tuo- tantomenetelmiä. Purkuvesien ja päästöjen seuranta on oltava kattavaa ja riittävän laajaa. Kuntoonpanovaiheessa ei saa syntyä merkittäviä päästöpiikkejä. Vesiensuoje- lurakenteet on rakennettava ennen kuntoonpanoa ja vesiensuojelumenetelminä on käytettävä pintavalutuskenttien lisäksi kemiallista puhdistusta. Mahdollisessa ympä- ristölupavaiheessa kuntopano- ja tuotantovaiheen päästöt tulee sanktioida riittävästi, jotta vesiensuojelurakenteet ja puhdistustoimenpiteet hoidetaan hyvin. Lautakunnan
mielestä kosteikon rakentaminen alueelle on luonnon ja päästöjen kannalta suositel- tavin jälkikäyttöratkaisu. Jälkikäytön vesiensuojelulle tulee asettaa samat velvoitteet tuotannon aikana. Tämä koskee jälkikäyttömuodoista esim. metsän- ja peltoviljelyä.
Lautakunnan mielestä alueen sorapintaisilla teillä tulee selvittää turveliikenteen vaa- tima kantavuus ja liikenneturvallisuus sekä tehdä tarvittavat perusparannukset ennen liikenteen aloittamista. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota Murtointiellä olevan rau- tatien tasoylikäytävän turvallisuuteen ja kunnossapitoon. Tienpidossa tulee huolehtia myös talvi- ja kesäkunnossapidon riittävyys (liukkaus, pöly jne.)
Tohmajärven kaupunginhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä ympäristölautakunnan lausuntoon.
Pohjois-Karjalan ELY–keskuksen maaseutu ja energia -yksikön kalatalous- palvelujen mielestä arviointiselostukseen ei ole juurikaan huomautettavaa. Kalasto, kalastus, saaliit ja kalastusolot on tuotu kohtalaisen hyvin esiin läpi selostuksen. Osa- kaskunnille suunnattua tiedustelua olisi voitu täydentää alueen kalastajille osoitetulla kyselyllä. Tämä olisi saattanut tuoda täsmällisempiä havaintoja kalastosta, saaliista ja kalastusoloista. Tosin tietoja kalastusoloista täydennettiin sosiaalisten vaikutusten ar- vioinnin tiedusteluilla ja haastatteluilla. Tiedustelun vastaajista yli puolet arvioi hank- keesta aiheutuvan kielteisiä vaikutuksia kalastukseen. Kalatalouspalvelut pitää opti- mistisena selostuksen arvioita, että eri vaihtoehtojen kalatalousvaikutukset ovat pää- sääntöisesti vähäisiä ja painottuvat hankkeen kunnostusvaiheeseen. Vaikka vaiku- tusarvio on vaikeaa, niin voimakkaiden kielteisten kalatalousvaikutusten ilmeneminen voi olla myös mahdollista.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueella ei ole huomautettavaa Kon- nunsuon turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.
Suomen ympäristökeskuksen mielestä arviointiselostus on pääosin perusteellisesti ja hyvin laadittu. Selostuksen rakenne on selkeä, ja olennaiset asiat on siitä helppo hah- mottaa. Ympäristökeskuksen mielestä arviointiohjelman mukaiset luontoselvitykset on tehty osaavasti ja kattavasti. Sen sijaan YVA-ohjelmasta puuttuneita selvityksiä selkä- rangattomista ei ole tehty. Ojituksesta huolimatta alueella saattaisi olla merkitystä suoperhosille, joten perhosselvityksen puuttuminen on valitettavaa.
Ympäristökeskuksen mielestä hankkeen ilmastovaikutusten tarkastelu on suppea ja osin harhaanjohtava. Hankkeen merkittävin kasvihuonekaasuvaikutus, turpeen poltos- sa vapautuva hiilidioksidi, on jätetty kokonaan huomiotta. Kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnin pohjana on ojitettu alue. Ojitus on tehty turpeennostoa varten, joten kysees- sä ei ole selostuksessa mainittu metsäojitus. Tästä johtuen ilmastovaikutusten arvioin- nissa pitäisi olla vertailupohjana luonnontilainen keidassuo eikä metsäojitettu suo. Ar- vioinnissa on jätetty huomiotta vuonna 2010 valmistunut tutkimus "Climate impacts of peat fuel utilization chains – a critical review of the Finnish and Swedish life cycle as- sessments", joka on merkittävästi täsmentänyt tietoa energiaturpeen käytön koko elin- kaaren aikaisesta ilmastovaikutuksesta.
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin mielestä selostus on laadittu pääosin asialli- sesti luontoselvitysten ja toiminnan vaikutusten arvioinnin kannalta. Luonnonsuojelu- piiri arvioi, että ilmakuvien ja selostuksen maisemakuvien perusteella keidassuon pin- tatopografia on suurelta osin säilynyt, vaikka vanhan sarkaojituksen aiheuttama kuiva- tus ilmeisesti on muuttanut kasvillisuuden rakennetta merkittävästi. Luonnonsuojelu- piirin mielestä olisi ollut perusteltua yhtenä vaihtoehtona (0+) pohtia Konnunsuon en-
nallistamista hiiltä sitovaksi ja varastoivaksi suolajistoa ylläpitäväksi ekosysteemiksi.
Sarkaojien tukkiminen olisi tässä vaiheessa riittävä toimenpide.
Luonnonsuojelupiirin mielestä vesienhoidon suunnittelu asettaa ankarat lähtökohdat kaikelle vesien tilaan vaikuttavalle toiminnalle. Uudessa hankkeessa ei riitä todeta, että se ei tulisi merkittävästi heikentämään vesien tilaa. Hankkeita on arvioitava osana nii- den toimien kokonaisuutta, joilla vesien tilaa yritetään parantaa. Luonnonsuojelupiiri pitää olennaisena puutteena, että kuormitusta tarkastellaan vain fosforin, typen ja kiin- toaineen osalta. Turvealueiden päästöistä merkittävimpiin kuuluu liukoinen orgaani- nen aines eli humus. Liukoisen humuksen happea kuluttava vaikutus lienee yksi suu- rimmista turpeenoton ekologisista seurauksista. Tämä haittaa erityisesti kalojen kutua ja talvisia elinoloja. Happivajauksesta ja –kadosta seuraa, mm ravinteiden mobilisoi- tumista ja pohjaeläinyhteisöjen muutoksia. Kemiallinen hapenkulutus COD on huo- mattavasti parempi kuvaaja turvemailta tulevalle kuormitukselle kuin kiintoainemääri- tykset. Tohmajärvi mataline lahtineen on erityisen herkkä uudelle tai edelleen jatku- valle kuormitukselle, eikä jatkuvasti ilmastettava järvi ole hyvässä ekologisessa tilas- sa.
Lausunnon mielestä hankkeen ilmastovaikutuksia esitellään hyvin lyhyesti ja harhaan- johtavasti. Kaivettavan turpeen ilmastopäästöjen arvioidaan olevan "korkeintaan noin 0,1 % kaikista turvetuotannon aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä". Turpeenoton ta- voitteena on turvepatjan nopea ja mahdollisimman täydellinen hävittäminen polttamal- la, joten selostuksessa esitetyt kaivuaikaiset turvekentän ja aumojen päästöt ovat mar- ginaalisia toiminnan kokonaispäästöjen rinnalla. Niiden vertaaminen muiden käyttö- muotojen päästöihin on turpeenpolton ilmastovaikutusten kannalta täysin epäolennai- nen detalji.
Kiteen-Tohmajoen kalastusalueen mielestä hanke tulee jättää toteuttamatta (VE0).
Kalastusalue pitää Tohmajärveä paikallisesti merkittävänä pyyntivetenä. Verkkokalas- tuksen suosio järvellä on lisääntynyt kuhakannan kasvun myötä. Konnunsuon kuiva- tusvedet kuormittaisivat lisää Vääränlahtea, mikä on ristiriidassa lahdelle aiottujen kunnostusten kanssa. Lisäksi kiintoaines voi vaikeuttaa kalastusta lisääntyvän limoit- tumisen vuoksi. Kalastusalueen mukaan Tohmajärvellä esiintyvä maailmanlaajuisesti uhanalainen hentonäkinruoho sietää huonosti vesien likaantumista ja rehevöitymistä, joten pienikin lisäys järven kuormitukseen voi heikentää kasvin elinolosuhteita.
Kalastusalue kannattaa vaihtoehtoa 1a, mikäli päädytään hankkeen toteuttamiseen.
Rakentamisessa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), parasta käy- täntöä (BEP) ja tarpeellista vesiensuojelutekniikkaa. Vesialueen omistajalle tulee kor- vata kalastukselle ja kalastolle aiheutuneet haitat ja kiintoaineskertymät tulee poistaa kohdevesistöstä.
Kemien ja Peijonniemen osakaskuntien yhteinen lausunto vaatimuksineen ja perus- teluineen vastaa yllä esitettyä Kiteen-Tohmajoen kalastusalueen lausuntoa.
Jänisjoen kalastusalueen mielestä hanke tulee jättää toteuttamatta (VE0). Kalastus- alueen mielestä Jänisjoki on merkittävä virkistyskalastuskohde, johon on rakennettu erilaisia palvelurakenteita kalastajille. Lisäksi voimalaitokset istuttavat kalataloudelli- sina velvoitteena merkittäviä määriä lohikaloja Jänisjokeen. Konnunsuon kuivatusve- det voivat etenkin ylivalunta-aikana aiheuttaa kiintoaineksen kasvua Jänisjoessa, joka vaikuttaa lohikalojen menestymiseen ja kohteen merkittävyyteen kalastuskohteena.
Kalastusalue kannattaa vaihtoehtoa 1a, mikäli päädytään hankkeen toteuttamiseen.
Rakentamisessa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), parasta käy- täntöä (BEP) ja tarpeellista vesiensuojelutekniikkaa. Vesialueen omistajalle tulee kor- vata kalastukselle ja kalastolle aiheutuneet haitat ja kiintoaineskertymät tulee poistaa kohdevesistöstä.
Tohmajärven ev. lut. seurakunnan mielestä hanke tulee jättää toteuttamatta (VE0).
Lausunnon mukaan Suonpäänjokeen rajoittuvalle seurakunnan omistamalla rauhoite- tulla Pappilansuolla on Pohjois-Karjalan ainoa hentokiurunkankaan esiintymispaikka.
Lausunnon mukaan joen vedenkorkeuden vaihtelu on kasvin esiintymisen elinehto, jo- ten kuormituksen lisäyksen seurauksena (vaihtoehto 1a) esiintymä tulee häviämään.
Seurakunnan mukaan vaihtoehdossa 1b kuormituksen lisääntymisen seurauksena Tohmajärven ja sen ranta-alueiden arvo laskee sekä imago heikkenee. Vääränlahden vedenlaadun ja luonnon totaalinen muuttuminen aiemmista Valkeasuon turvetuotan- non laskuvesistä on uhkaava esimerkki kuormituksen vaikutuksista. Vaihtoehto 1c ei muuta aiheutuvia uhkia seurakunnan alueille.
Onkamon metsätysseuran mukaan seuran ja Hirvijoen Erän alueille on Konnun- suolta matkaa noin 2 km, ei 5 km kuten selvityksessä ilmoitetaan. Metsästysseuran mielestä hirvien talvilaitumet ovat kutistumassa ja muuttumassa Konnun- ja Kotkan- suolle suunniteltujen turvealueiden sekä Tuohtaansuon ottoalueen laajennuksen seu- rauksena. Vaaratilanteet liikenteessä lisääntyvät, koska hirvet tulevat isojen teiden (6- tie) läheisyyteen. Seuran mielestä olisi tarpeellista tutkia tarkemmin eläimiin kohdis- tuva vaikutus. Lupaehtoja käsitellessä metsästysseuroja tulisi kuulla paremmin.
A kannattaa hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE0). Tohmajärveä ei saa enää rasittaa lisää soiden kuivatusvesillä. Aiemmin järvi oli ehkä Pohjois-Karjalan paras rapujärvi.
Nykyisin ravut tukehtuvat pohjan hienoon turvelimaan ja rapujen häviäminen on ollut suuri rahallinen menetys. Turvelimaa on koko järvialueella, eniten Vääränlahden ja Leveänjoen alueella. Sinne jäänyt kiinteä liete tulisi ehdottomasti poistaa. Hän huomauttaa, että Tohmajärvessä ei ole tutkittu petokalojen (kuha ja hauki) elohopea- arvoja, jotka nousevat suo-ojitusvesien takia.
A:n mukaan ennen soita ei kuivatettu vaan turve otettiin kuivamaan jotain sopivalta alueelta. Näin koko suoalue ei muuttunut vaan lakat, karpalot ja puolukat säilyivät.
Turpeenoton kuivatusvedet eivät myöskään aiheuttaneet haittavaikutuksia. Turpeen käyttö ei ole uusiutuvaa energiaa. Hän on käyttänyt puuta koko ikänsä polttoaineena ilman turvetta, eikä usko Vapon mainokseen, jonka mukaan "Puu tarvitsee palaakseen turvetta". A:n mukaan ojitetuilta soilta virtaavia vesiä joudutaan kevään tulva-aikana juoksuttamaan voimalaitosten ohi. Turpeella on tunnetusti hyvä ominaisuus varastoida vettä, jolloin ohijuoksutettava ympäristöystävällinen vesienergia voitaisiin hyödyntää.
B kannattaa hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE0). Jos Konnunsuon turpeennosto saa luvan, niin vedet tulee johtaa Suonpääjokeen (VE1c). Yhtiölle on asetettava riittä- vän suuri vakuusrahasto mahdollisten haittojen korvaamiseksi ja kattava seurantavel- voite jokeen menevistä ainepitoisuuksista.
B:n mielestä Murtoin kylälle osoitettu kysely olisi antanut erilaisen kuvan, mikäli se olisi osoitettu ranta-asukkaille. Osalla vastaajista on ehkä ollut ajatus saada tulevai- suudessa lisää peltoaluetta. Hän huomauttaa, että Valkeasuon turpeennostosta jäänei- den viljelyalueiden köyhä hiesupohja vaatii paljon lannoitteita, kalkitusta ja lantaa.
B:n mukaan Vapo on lähtenyt pilkkomaan turvealueitaan. Maakuntakaavan mukaisesti Konnunsuohon on mahdollista ottaa lisäalueita Ruostepuron varrelta, josta päästöt las- kevat suoraan Tohmajärveen. Hän on saanut käsityksen, että lisäalueille ei enää tarvit-
se tehdä ympäristöselvityksiä. Vapon turvealueista Valkeasuolla ja Tohmajärven asemalla ei saa yleisesti mistään tietoa.
B:n mielestä varsinkin radan eteläpuolelta ajettava turve tulee liikenteellisesti hanka- laan kohtaan Niirala-Onkamo tiellä. Lisäksi Kotkanpesäsuon turvekuljetuksille ei ole julkisuudessa suunnitelmaa. Alueella on tunnettuja hirvien talvehtimisalueita ja teiden ylikulkupaikkoja.
B ihmettelee ympäristölautakunnan myönteistä kantaa Konnunsuon vesien johtami- seen osin Tohmajärveen ja osin Jänisjokeen, vaikka Kotkanpesäsuon osalta kanta ym- päristölupahakemukseen oli kielteinen. Hän muistuttaa, että alueelle suunnitellun kun- nostushankkeen mukaan Luosojoen varrelle piti kaivaa kosteikko humusten pysäyttä- jäksi. Viime kesänä alue kuitenkin raivattiin pelloksi ja isot ojat avattiin suoraan jo- keen. Syksyllä kynnökselle oli laitettu lietelantaa. B ihmettelee lähtevätkö lannoitteet järveen kevään tulva-aikana?
B:n mielestä Vapo ei ole välittänyt eikä estänyt Valkeasuon humusten pääsemistä jär- veen. Tuotantoalueen altaan tyhjennys pitäisi tapahtua aina pienen virtaaman aikana.
Hän on nähnyt ko. altaan tyhjennyksen kevättulvien aikaan. Mielipiteen liitekuvasta näkyy myös, että altaaseen asennetut puomit olivat piripinnassa humusta kuvan otto- päivänä 13.10.2010. Vääränlahti on ollut raskaamman kiintoaineen pysäyttäjänä ja ke- vyin aines on mennyt veden mukana Tohmajärveen. Tuulella B:n mökkirannalla on välillä ruskeaa huttua, joka ajan myötä hajoaa. Rannan kohdalla oli ennen yli 10 met- rin syvänne. Muistuttaja ei nykyisin ”uskalla” pyytää kalaa, koska ei ole tietoa Tohma- järven kalojen elohopeapitoisuuksista. Mielipiteessä huomautetaan, että Vapolle on annettu määräys ruopata Vääränlahtea, ruoppausta on kuitenkin siirretty vuodella. Hän vaatii vanhojen lietteiden poistamista myös oman tonttinsa kohdalta. B ihmettelee myös, missä lienevät tulokset Vääränlahden pohjan on kairauksista?
B on työssään nähnyt limoittumisen kasvun Jänisjoen voimalaitoksilla parin vuosi- kymmenen aikana. Hän ihmettelee, onko ongelman aiheuttaja kesien lämpeneminen vai soilta tuleva hienojakoinen aines, joka tukkii suodattimet?
C kannattaa hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE0). Hänen mielestä arviointiselos- tuksessa vähätellään hankkeen vesistökuormitusta Luosojoessa ja Vääränlahdessa.
Lahti on tällä hetkellä uimakelvoton, umpeenkasvanut ja tukkeutunut lietteistä. C:n mielestä Konnunsuon turvetuotannosta aiheutuu suuria päästöpiikkejä, jotka tuovat turvetta vesistöön. Hän huomauttaa, että umpeenkasvun estämiseksi sekä vesialueen virkistyskäytön ja venekulun mahdollistamiseksi Vaasan hallinto-oikeus on antanut Vapo Oy:lle ruoppausvelvollisuuden Vääränlahden puhdistamiseksi 30.4.2011 men- nessä.
D suhtautuu kielteisesti Konnunsuon turvetuotannon aloittamiseen. Valkeasuon vuon- na 1969 aloitetun turvetuotannon aiheuttamat veden puuroutumis- ja saostumishaitat ovat koko ajan suurentuneet. Umpeensaostumisen vuoksi veneellä ei tällä hetkellä pääse kulkemaan Luosojoelta Tohmajärvelle. D:n mielestä Vapon tulee kunnostaa Vääränlahti tehtyjen sopimusten mukaan.
E:n mielestä hanke pitää jättää toteuttamatta (VE0). Hän on arvioinut myös muiden antamia lausuntoja arviointiohjelmasta ja päätynyt siihen, että ne vastaavat hänen nä- kemyksiään. Ranta-asukkaiden tavoin E:n mielestä Vapon pitää ensin puhdistaa Luo- sojoki ja Vääränlahti. Tähän yhtiöllä on kehotus vesioikeudelta. E arvioi, että kuiva- tusvesien poiston takia tuotantoalueen yläpuolinen valuma tulee lisääntymään valta-
vasti ja se voi ajan mittaan vaurioittaa rata-aluetta. Hänen kokemuksen mukaan Luoso- ja Suonpäänjoki ovat täysin saastuneita ja niiden kalakannat ovat hävinneet. E:n mie- lestä Konnunsuon turverekkaliikenne tulee aiheuttamaan vaaratilanteita. Mielipiteen liitteenä olevan sosiaalisten vaikutusten arviointikyselyn lisätiedoissa hän kuvaa tar- kemmin Valkeasuon turvetuotannon päästöjen aiheuttamia ongelmia Luosojoelle, Vääränlahdelle ja Tohmajärvelle sekä alueen kalakannoille.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus
Hanke on kuvattu selkeästi ja tekstiä on täydennetty havainnollisilla kartoilla. Hank- keen tarkoituksena on tuottaa energiaturvetta teollisuuden ja yhteiskuntien käyttöön ja ympäristöturvetta kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteiden imeytykseen ja maanparan- nukseen. Tavoitteissa painotetaan energiaturpeen kysynnän turvaamista lisäämällä tuo- tantokapasiteettia sekä tuotannosta poistuvien alueiden korvaamista. Arviointiohjel- masta antamassaan lausunnossa yhteisviranomainen katsoi, että selostuksessa olisi tar- peen tarkastella, miten hanke vaikuttaa esim. biopolttoaineiden käyttöön hankealueen lähialueella tai koko Pohjois-Karjalassa. Selostuksen mukaan energiapoliittisia kysy- myksiä ei kuitenkaan käsitellä vaan arvioinnissa keskitytään hankkeen vaikutuksiin hankealueella ja sen lähiympäristössä.
Hankkeen toteutussuunnitelman kuvaus on asiallinen, ja hankkeessa käytettävät tuo- tantomenetelmät aikatauluineen on kuvattu riittävällä tarkkuudella tuotantovaiheen päättymiseen asti. Hankkeen koko elinkaaren kannalta kuvaus jää kuitenkin puutteelli- seksi. Arviointiohjelmasta antamassa lausunnossaan yhteysviranomainen katsoi, että jälkikäytön kuvausta olisi tarpeen selkeyttää. Näin ei kuitenkaan ole tehty, vaan alueen tuleva jälkikäyttö on jätetty avoimeksi. Selostuksessa todetaan, että alueen omistaja Vapo Oy päättää alueen jälkikäytöstä tuotannon loputtua. Tosin selostuksessa tuodaan esiin epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa alueiden jälkikäyttöön.
Se mihin käyttötarkoitukseen alue tullaan aikanaan ottamaan, ei kuitenkaan ole merki- tyksetöntä. Ympäristövaikutusten kannalta on suuri ero esimerkiksi sillä, tullaanko alue myöhemmin siirtämään maa- tai metsätalouskäyttöön vai kompensoidaanko hankkeen aiheuttamia menetyksiä luonnon monimuotoisuudelle varaamalla osia alu- eesta kosteikoiksi. Tähän asiaan puututaan myös lausunnoissa. Tohmajärven kunnan mielestä kosteikon rakentaminen alueelle on luonnon ja päästöjen kannalta suositelta- vin jälkikäyttöratkaisu. B:n mielipiteessä puolestaan huomautetaan, että Valkeasuon turpeennostosta jääneiden viljelyalueiden köyhä hiesupohja vaatii paljon lannoitteita, kalkitusta ja lantaa.
Selostuksessa kuvataan useita Pohjois-Karjalaa ja koko maatakin koskevien ohjelmi- en ja hankkeiden liittymiä ja vaikutuksia. Nämä on esitelty pääpiirteissään hyvin.
YVA –ohjelmasta antamassa lausunnossa yhteysviranomainen piti erityisen tärkeänä selvittää Konnunsuon ja alueen muiden turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutukset alapuolisiin vesistöihin. Selostuksessa on lueteltu Konnunsuon läheisyydessä sijait- sevat vanhat turvetuotantoalueet Valkeasuo ja Teerisuo. Sen sijaan uusia turvetuo- tantohankkeita (Kotkanpesänsuo) tai vanhojen turpeenottoalueiden laajennushank- keita (Teerisuo, Valkeasuo) ei ole mainittu lainkaan. Nämä hankkeet olisi pitänyt kä- sitellä, koska niiden ja Konnunsuon hankkeen kuivatusvesien johtamisella on yhteis-
vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin. Asiaa käsitellään tarkemmin hankkeen vesistö- vaikutusten yhteydessä.
Vaihtoehtojen käsittely
Hankkeen toteuttamatta jättämiseen (0-vaihtoehto) liittyvä tarkastelu jää selostukses- sa osin vajaaksi. Esimerkiksi alueen palauttamista luonnontilaisen kaltaiseksi suoksi pidetään epätodennäköisenä. Arviota ei ole kuitenkaan perusteltu. Tohmajärven va- luma-alueella on tehty mittavia vesistöjen tilan parantamiseen tähtääviä kunnostus- suunnitelmia Metsäkeskus Pohjois-Karjalan toimesta, yhteistyössä mm. kunnan kanssa. 0-vaihtoehdossa ennallistamistoimet voisivat ulottua myös Konnunsuolle.
Näin ollen olisi ollut tarpeen, kuten Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin lausun- nossa todetaan, pohtia Konnunsuon ennallistamista hiiltä sitovaksi ja varastoivaksi suolajistoa ylläpitäväksi ekosysteemiksi (0+-vaihtoehto). Sarkaojien tukkiminen olisi tässä vaiheessa riittävä toimenpide. Ennallistamisvaihtoehdon tarkastelulla olisi ollut merkitystä myös 0-vaihtoehdon vesistövaikutusten tarkastelussa. Annetuissa lausun- noissa keskeisin huolenaihe on ollut hankkeen kuivatusvesien vaikutukset erityisesti Luosojokeen ja Tohmajärven Vääränlahteen.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot (1a, 1b ja 1c) liittyvät kuivatusvesien johtamisjär- jestelyihin. Arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen piti vaihtoehtojen käsittelyä osittain epäselvänä. Selostuksessa kuivatusvesien johtami- nen ja vesiensuojelun järjestäminen eri vaihtoehdoissa on kuvattu selkeästi ja pää- osin kattavasti.
Alueen kuntoonpanon tarkastelussa Konnunsuon nykyinen kuivatustila ja vesiensuoje- lurakenteet olisi voinut kuvata tarkemmin. Alueelle on ilmeisesti rakennettu ainakin laskeutusaltaat, joita on myös hoidettu. Selostuksen mukaan kunnostusvaiheen aikana parannetaan olemassa olevia vesiensuojelurakenteita. Käytännössähän hankealueelle tullaan kuitenkin rakentamaan pintavalutuskentät ym. vesiensuojelurakenteet koko- naan uudestaan vastaamaan BAT-periaatteen mukaisia vaatimuksia.
Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi
Vaikutusten arviointi on keskittynyt merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuk- siin vesistöihin, pohjavesiin, tuotantoalueen ja sen lähiympäristön luontoon, ilmaan (pöly, melu), ilmastoon ja ihmisiin (alueen käyttö, viihtyvyys ym.). Selostuksessa on myös kuvattu, miten arviointiohjelmasta annetut yhteysviranomaisen ja muut lausun- not on otettu huomioon arvioinnissa.
Selostus sisältää varsin kattavan kuvauksen ympäristön nykytilasta ja käytetyistä arvi- ointimenetelmistä. Selvitykset kattavat arviointiohjelman mukaisen vaikutusalueen.
Kartat ja taulukot ovat selkeitä ja havainnollisia. Selostuksessa on runsaasti lähdeviit- tauksia, mutta merkittävää osaa niistä (27 kpl) ei kuitenkaan löydy lähdeluettelosta.
Vesistö ja kalasto
Selostuksen kuormitusarvioinneissa ja vaikutustarkasteluissa on käytetty vuonna 2009 turvetuotantohankkeille laadittua yhteenvetoa (Pöyry ym. 2009), mikä antaa yhtene- väiset perusteet hankkeiden arviointiin. Selostuksessa käytetty brutto- ja nettokuormi- tuksen määrittely (kohta 5.2) poikkeaa kuitenkin yleisestä ja mm. Pöyryn (2009) esit-
tämästä. Selostuksen mukaan bruttokuormitus tarkoittaa eri lähteiden yhteiskuormitus- ta ja nettokuormitus kyseisen hankkeen aiheuttamaa kuormituslisäystä vastaanottavas- sa vesistössä. Yleensä turvetuotannon nettokuormitus lasketaan vähentämällä mitatuis- ta bruttokuormitusarvoista arvioidun luonnonhuuhtouman osuus. Erilaisesta määritte- lystä huolimatta kuntoonpano- ja tuotantovaiheiden arvioidut brutto- ja nettokuormi- tusluvut on kuitenkin laskettu Pöyryn ohjeistamalla tavalla.
Nykytilan kuvauksessa on esitetty havainnollinen kuva Luosojoen valuma-alueen maankäytöstä. Jostain syystä vastaavaa kuvaa ei ole esitetty Suonpäänjoen valuma- alueen maankäytöstä.
Vedenlaatuaineiston todetaan olevan eräillä havaintopaikoilla kovin niukka. Arvioin- nin yhteydessä olisikin ollut syytä täydentää puutteita. Vedenlaatutulosten poiminnat ympäristöhallinnon Hertta -järjestelmästä on tehty ilmeisesti vuoden 2010 alussa, sillä vuodelta 2010 olisi ollut käytettävissä ainakin mm. tarkkailutuloksia. Tämä olisi pa- rantanut arvioinnin luotettavuutta. Lisäksi Luosojoen vedenlaadun tarkastelussa on käytetty asemaa Luosojoki 32, josta on vain 3 havaintoa. Sen sijasta olisi voitu hyö- dyntää lähellä olevaa asemaa Luosojoki 19, josta on käytettävissä kymmeniä havainto- ja.
Selostuksen mukaan hankealueen kuivatusvesien käsittelyä varten rakennetaan 2-4 pintavalutuskenttää riippuen toteutettavasta vaihtoehdosta. Turvetuotannon ympäris- tönsuojeluoppaan mitoitusohjeen mukaan pintavalutuskenttien koko tulisi olla vähin- tään 3,8 % valuma-alueesta. Vaihtoehdossa 1 a kaikki pintavalutuskentät (4 kpl) ovat ohjeen mukaisia. Sen sijaan vaihtoehdoissa 1 b ja 1 c, joissa käytetään kahta pintavalu- tuskenttää, mitoituksen mukainen pinta-ala osuus täyttyy vain vaihtoehdon 1 b toisella kentällä (4 %).
Pintavalutuskentät ovat kokonaan sarkaojitettua aluetta. Ojitetuilla alueilla tehdään tarpeelliset ojien tukkimiset ym. toimenpiteet kenttien toimintakyvyn varmistamiseksi.
Selostuksessa ei ole arvioitu tällaisten pintavalutuskenttien toimivuuteen mahdollisesti liittyviä epävarmuuksia. Viimeaikaisissa selvityksissä on saatu viitteitä, että pintavalu- tuksen alkuvaiheessa esimerkiksi fosforin, typen ja kemiallinen hapenkulutuksen osal- ta aiemmin ojitetuille alueille tehdyt pintavalutuskentät eivät pidätyskyvyltään vastaa luonnontilaisille alueille perustettuja kenttiä.
Selostuksessa vesiensuojelumenetelmien arvioidaan vastaavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), jota on edellytetty useassa lausunnossa. Pienen kokonsa ja ojitus- ten takia vaihtoehtojen 1 b ja 1 c pintavalutuskenttien arvioiminen parhaan käyttökel- poisen tekniikan mukaiseksi voi kuitenkin olla kyseenalaista. Kaikkien tarkasteltavien vaihtoehtojen pohjana olisi tullut olla mitoitusohjeet täyttävät pintavalutuskentät.
Kohdassa 6.1.2 arvioidaan, että kunnostusvaiheen 1. vuotta lukuun ottamatta Konnun- suon kuormitus pienenisi nykyiselle tasolleen tai jopa sen alle, ja tuotantovaiheessa vuotuinen fosforikuormitus olisi pienempi kuin sarkaojitetun alueen kuormitus nykyi- sin. Tuotantovaiheessa vuotuinen nettofosforikuormitus laskisi nykytasosta 3-11 kg vaihtoehdosta riippuen. Tämä on varsin optimistinen arvio, varsinkin kun Konnunsuon alueen nykyisestä kuormituksesta ei ole olemassa mitattua tietoa.
Tutkimusten mukaan sarkaojitetulta alueelta tuleva ainehuuhtouma on suurempi kuin esim. metsäojitetulta alueelta tuleva kuorma. Arvio Konnunsuon nykyisestä kuormi- tuksesta perustuu Pöyryn selvitykseen, jossa on esitetty ominaishuuhtouma-arvio sar- kaojitetuille alueille. Vanha 1980-luvulla sarkaojitettu alue, vesienkäsittelymenetel-
mänä laskeutusaltaat, kuormittaisi näin ollen enemmän kuin vastaava tuotantovaihees- sa oleva turvetuotantoalue, jonka vesienkäsittelynä on ympärivuotinen pintavalutus- kenttä. Ominaiskuormituslukuihin perustuviin arvioihin liittyy runsaasti epävarmuutta, mikä olisi ollut tarpeen tuoda selvemmin esiin. Tähän yhteyteen olisi sopinut myös ar- vio siitä, miten Konnunsuon sarkaojien ennallistaminen (0+ -vaihtoehto) olisi vaikut- tanut alueelta tulevaan vesistökuormitukseen.
Hankkeen merkittävimmät vesistövaikutukset arvioidaan ajoittuvan kunnostusvaihee- seen. Vaihtoehdoissa 1a ja 1b hanke voi tällöin lisätä liettymishaittoja Tohmajärven Väärälahdella. Hankkeen ei todennäköisesti arvioida kuitenkaan kiihdyttävän lahden umpeenkasvukehitystä kuormituksen tasaannuttua tuotantovaiheessa. Haitat ovat pie- nempiä 1a-vaihtoehdossa, jossa osa kuivatusvesistä johdetaan Suonpäänjoen kautta Jänisjokeen. Liettymishaittoja arvioidaan esiintyvän kunnostusvaiheessa myös Suon- päänjoessa, mikäli hanke toteutetaan 1a- tai 1c-vaihtoehtojen mukaisesti. Vaihtoehdon 1a vaikutukset alapuoliseen vesistöön arvioidaan 45-50 % pienemmiksi kuin vaihtoeh- toissa 1b ja 1c, koska vaihtoehdossa 1a vaikutukset jakaantuvat molemmille vesistö- alueille tasaisemmin.
Hankkeen yleisötilaisuudessa ja annetuissa lausunnoissa on tuotu esille Luosojoen ja Tohmajärven Vääränlahden heikko nykytila Valkeasuon turpeennoston johdosta ja Konnunsuon turpeenoton mahdollisesti aiheuttamat lisähaitat. Annetuissa mielipiteissä Vääränlahti kuvataan lietteiden tukkimaksi ja umpeenkasvaneeksi. Tämän vuoksi lahti on uimakelvoton ja veneellä liikkuminen Luosojoelta Tohmajärvelle on vaikeutunut.
Mielipiteissä huomautetaan, että Vapo Oy:n tulee ruopata Vääränlahden lietteet Vaa- san hallinto-oikeuden määräämän velvoitteen mukaisesti ja tuodaan esille myös huoli ruoppausten viivästymisestä. Luosojoen ja Vääränlahden huono tila heijastuu myös siinä, että ranta-asukkaiden mielipiteissä esitetään hankkeen toteuttamatta jättämistä.
Vesistön nykytilan kuvauksessa (luku 6.1) on esitetty arvio tuotantoalueiden poistumi- sesta tuotannosta vuosittain. Taulukon tietoja on käytetty pohjana arvioitaessa Kon- nunsuon ja muiden alueen turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutuksia alapuolisissa vesistöissä. Poistumaennusteen toteutuessa ja olettaen, että Suonpäänjoen, Luosojoen ja Lahdenjoen valuma-alueille ei tule muita uusia tuotantoalueita, turvetuotantoaluei- den kuormitus tulee selostusarvion mukaan näkymään kymmenen vuoden aikajänteel- lä huomattavana vesistökuormituksen laskuna alapuolisissa vesistöissä.
Olettamus uusista turpeennostoalueista ei kuitenkaan pidä paikkaansa, joten poistuma- ennusteen mukainen arviointi on liian optimistinen. Kaikille tarkasteltaville valuma- alueille on suunniteltu lisää turvetuotantoa. Arviointia tehtäessä tiedot uusista hank- keista ovat olleet hankkeesta vastaavan tiedossa, joten niiden olisi olettanut olevan myös arvioinnin tekijöiden käytössä. Uusien hankkeiden huomioon ottaminen arvioin- nissa tuotiin esille myös yhteysviranomaisen lausunnossa.
Uusista hankkeista Kotkanpesänsuon turpeenottohanke on ympäristölupavaiheessa.
Suon tuotantoala on 106 ha ja alueen kuivatusvedet laskevat Luosojoen kautta Tohma- järven Vääränlahteen. Konnunsuon ja Kotkanpesänsuon yhteisvaikutusten arvioinnin puuttuminen selostuksessa on myös osaltaan lisännyt ranta-asukkaiden ihmetystä ja epäilyä Konnunsuon turpeenottoon. Valkeasuon pohjoisosan laajennusalueella on lainvoimainen ympäristölupa. Kyseisen alueen ja muiden Valkeasuon tuotannon ve- sienjohtamisjärjestelyjen myötä alueen kuivatusvesiä laskee noin 70 ha:n alueelta Suonpäänjokeen ja edelleen Jänisjokeen. Osa tästä on luonnontilaista suota.
Teerisuolle on suunniteltu laajennusaluetta, joka tullee mukaan haettavaan ympäristö- lupaan. Suon tuotantoala tulisikin olemaan selvästi suurempi kuin selostuksen mukai- nen 42 ha, ja osa tästä alueesta olisi ennestään ojittamatonta (Riukusuo). Alueen vedet laskevat Lahdenjoen kautta Tohmajärveen. Ympäristölupavaiheessa ainakin nämä ja mahdollisesti muut alueelle vireillä olevat suunnitelmat tulisi huomioida arvioitaessa turpeenoton yhteisvaikutuksia hankealueen alapuolisissa vesistöissä.
Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä Tohmajärven tila on arvioitu vedenlaadun ja kasviplanktonbiomassan perusteella hyväksi, suppeaan ekologiseen aineistoon pohjau- tuen. Suonpäänjoki ja Luosojoki on luokiteltu vedenlaadun perusteella tyydyttävään ti- laan; biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä ekologisen tilan arviointiin. Vesien- hoitolain tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoidon tavoit- teet on selostukseen kirjattu, mutta vaikutustarkasteluissa olisi ollut syytä pohtia, mikä vaikutus hankkeella, muiden tuotantoalueiden yhteisvaikutukset mukaan lukien, olisi vesienhoitolain mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Tähän yhteyteen olisi sopinut myös yhteysviranomaisen lausunnossa mainittu hankkeen vaikutustarkastelu vesien eliöyhteisöihin, kuten pohjaeläimistöön ja vesikasvillisuuteen.
Luonnonsuojelupiirin lausunnossa katsotaan myös, että vesienhoidon suunnittelussa uusia hankkeita on arvioitava osana niiden toimien kokonaisuutta, joilla vesien tilaa yritetään parantaa. Luonnonsuojelupiiri epäilee selostuksessa käytettävää kuormituk- sen tarkastelua riittämättömänä ja katsoo, että kemiallinen hapenkulutus COD on huomattavasti parempi kuvaaja turvemailta tulevalle kuormitukselle kuin kiinto- ainemääritykset. Piirin käsityksen mukaan Tohmajärvi mataline lahtineen on erityi- sen herkkä uudelle tai edelleen jatkuvalle kuormitukselle, eikä jatkuvasti ilmastetta- va järvi ole hyvässä ekologisessa tilassa.
Selostuksen kalaston ja kalastuksen arviointia voidaan pitää kattavana. Arvioinnin mukaan hankkeen vaikutukset kalastolle jäävät vähäisiksi kaikissa vaihtoehdoissa.
Luosojoessa ja Suonpäänjoessa voi esiintyä liettymishaittoja erityisesti kuntoonpano- vaiheen aikana hitaasti virtaavilla jaksoilla, ja ne voivat aiheuttaa seisovien pyydysten limoittumista. Jänisjoen kalakantoihin tai Jänisjokeen suunniteltuihin kalataloudellisiin kunnostuksiin hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. Selostuksessa arvioidaan, että kalaston kannalta paras toteutusvaihtoehto olisi vaihtoehto 1a, jossa vaikutukset ja- kaantuvat molemmille vesistöalueille.
Jänisjoen kalastusalueen lausunnossa arvioidaan Konnunsuon kuivatusvedet voivat etenkin ylivalunta-aikana aiheuttaa kiintoaineksen kasvua Jänisjoessa, joka vaikuttaa lohikalojen menestymiseen ja kohteen merkittävyyteen kalastuskohteena. Selostukses- sa tuodaan kyllä esille Suonpääjoen liettymishaitat ja ajoittaiset korkeat kiintoainespi- toisuudet, mutta Jänisjoen lohikalakantojen kannalta hankkeen aiheuttamien haittojen erittely valuma-alueen muista kuormituslähteistä arvioidaan vaikeaksi. Toisaalta selos- tuksessa todetaan, että Jänisjoen uoman rakenteelliset muutokset ovat kuormitusta hai- tallisempi tekijä lohikaloille, eikä hankkeen kuormitusvaikutusten arvioida vaaranta- van Jänisjoen lohikalakantoja tai niiden lisääntymistä eikä joen virkistyskäyttöä.
Yhteisviranomainen toi lausunnossaan esille, että selostukseen olisi tullut selvittää Tohmajärven petokalojen elohopeapitoisuuksia. Tällaista tarkastelua ei kuitenkaan ole tehty. Ranta-asukkaiden lausunnoissa on myös tuotu esiin huoli Tohmajärven kalojen elohopeapitoisuuksista.
Osassa mielipiteitä on tuotu esille huoli hankkeen vaikutuksista Tohmajärven rapukan- tojen kehittymiseen. Selostuksen mukaan ravun lisääntymisen pitäisi veden happa-
muuden osalta onnistua Luosojoessa. Lisääntyminen saattaa kuitenkin vaarantua, jos veden pH laskee ja kiintoainekuormituksen aiheuttama liettyminen lisääntyy merkittä- västi turvetuotannon aloittamisen seurauksena. Kunnostusvaiheessa liettymishaitat Luosojoessa ovat mahdollisia. Turpeenoton vaikutus ravun lisääntymiseen Tohmajär- vessä arvioidaan kuitenkin pieneksi.
Hydrologia
Hankkeen hydrologisia vaikutuksia on arvioitu riittävästi. Arviossa on otettu huomi- oon myös yhteysviranomaisen edellyttämä tarkastelu rankkasadetilanteiden aiheutta- mien kuormitushuippujen vaikutuksista alapuolisissa vesistöissä. Hankkeen suurimmat vaikutukset näkyvät Ruostepuron ja Sompapuron alueella, niissäkin lähinnä kunnos- tusvaiheessa. Rankkasateiden aiheuttamat ylivirtaamapiikit ja kuivien kesien alivir- taamat näkyvät selvimmin myös Ruostepurossa ja Sompapurossa. Selostuksen mukaan alueen asukkaat ovat kokeneet vastaavat vaihtelut Suonpääjoessa Valkeasuon turve- tuotannon seurauksena ongelmallisiksi. Selostuksessa arvioidaan, että hakealueen kui- vatusvesien määrää voidaan säädellä, joten vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Hydrolo- giset vaikutukset arvioidaan pienimmiksi vaihtoehdossa 1a ja suurimmaksi vaihtoeh- dossa 1c.
Ilma, melu, liikenne ja pohjavedet
Pöly- ja melupäästöjä ja niiden vaikutuksia on selvitetty kattavasti. Lukuisat havain- nolliset mallinnuskuvat hiukkaspitoisuus- ja meluvyöhykkeistä täydentävät vaikutus- ten arviointia. Mallinnuksissa pölyn ohje- tai raja-arvot eivät ylittyneet minkään asuinkiinteistön kohdalla, mutta pölyämiselle suotuisissa olosuhteissa lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla voi esiintyä lieviä pölyhaittoja. Terveyshaittoja pölyäminen ei kuitenkaan todennäköisesti aiheuta. Myöskään melua koskevat ohjearvot eivät ylity millään asuinkiinteistöllä tai vapaa-ajan asunnoilla.
Melulle suotuisissa olosuhteissa on kuitenkin mahdollista, että turpeenotosta aiheutu- vaa melua havaitaan häiriintyvillä kohteilla. Pitkäaikaisten keskiäänitasojen ohjearvot eivät kuitenkaan todennäköisesti ylity. Ympäristön äänimaisema kuitenkin muuttuu ja syntyvä melu voidaan kokea häiritsevänä asuinkiinteistöillä ja luonnossa liikuttaessa.
Aluehallintoviraston lausunnossa kuitenkin huomautetaan, että pölyn ja melun pitkä- aikaisia vaikutuksia ihmisiin ei ole arvioitu, vaikka hankkeen kestoaika voi olla 30 vuotta. Turvetuotannon seurantaohjelmaan tulisikin lisätä melun ja pölyn seuranta.
Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon lausunnossa puolestaan esitetään, että pölyämisen ehkäisimeksi tulisi käyttää mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheut- tavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä.
Selostuksen mukaan hanke lisää liikennettä Murtointiellä ja kantatiellä 70 kiireisim- pään aikaan 20-40 raskaalla ajoneuvolla vuorokaudessa. Kuljetukset keskittyvät pime- ään vuodenaikaan, mikä lisää niiden aiheuttamaa turvattomuutta. Liikenteen kasvun aiheuttamiin ongelmiin, erityisesti Murtointiellä, on puututtu hankealueelle tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa sekä annetuissa lausunnoissa. Tohmajärven kunta edellyt- tää, että hankealueen sorateillä selvitetään turveliikenteen vaatima kantavuus ja liiken- neturvallisuus sekä tehdään tarvittavat perusparannukset ennen liikenteen aloittamista.
Huomiota on kiinnitettävä erityisesti Murtointiellä olevan rautatien tasoylikäytävän turvallisuuteen ja kunnossapitoon. Alueen asukkaat toivovat Murtointien päällysteen uusimista tai korjaamista. Annetuissa lausunnoissa edellytetään myös teiden kunnos- sapidon riittävästä huolehtimisesta (liukkaus, pölyn sidonta jne.). Yhdessä lausunnossa
huomautetaan myös, että radan eteläpuolelta tuleva tie yhtyy liikenteellisesti hankalas- sa kohdassa kantatiehen 70.
Lausunnoissa ja mielipiteissä on myös tuotu esille alueen turvetuotantohankkeiden lii- kenteelle mahdollisesti aiheuttamat suorat ja välilliset yhteisvaikutukset. Selostuksessa ei ole lainkaan mainittu Kotkanpesänsuon turvetuotantohanketta, joka on parhaillaan lupakäsittelyssä. Molempien hankkeiden liikenne ohjautuu ilmeisesti kantatielle 70, joten hankkeiden liikenteellisiä yhteisvaikutuksia olisi tarpeen selvittää Konnunsuon ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Nämä hankkeet yhdessä valtatie 6:n länsipuolella sijaitsevan Tuohtaansuon turvealueen laajennushankkeen kanssa voivat aiheuttaa myös välillisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, koska hirvien talvilaitumet kutistu- vat ja eläimet hakeutuvat isojen teiden läheisyyteen.
Selostuksen mukaan hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesiin ja tai ve- denottoon. Hankealueen läheisyydessä ei ole vedenoton kannalta merkittäviä pohja- vesialueita. Kaivokyselyn perusteella hankealueen läheisyydessä on vain yksi käytössä oleva kaivo. Se sijaitsee kuitenkin yli puolen kilometrin päässä hankealueesta, joten turpeenotolla ei arvioida olevan vaikutuksia kaivoveden riittävyyteen. Lisäksi tila on liitetty myös vesijohtoon. Aluehallintoviraston mukaan kaivoselvitys olisi kuitenkin pitänyt ulottaa nyt tehtyä laajemmalle ja hankkeen seurantaohjelmaan tulisi lisätä kai- vojen veden riittävyyden ja laadun seuranta hankealueella.
Luonnon monimuotoisuus ja maisema
Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset hankealueella on tehty asiantuntevasti ja kattavasti.
Linnustoselvitys kattaa myös yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti myös Kon- nunsuon merkityksen lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Selvitysten katta- vuus on tuotu esille myös mm. Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa. Arvioin- tiselostuksen mukaisesti Konnunsuon turvetuotannon kasvillisuusvaikutukset eivät tu- le olemaan merkittäviä johtuen alueen muuttuneisuudesta ja alueella tavattujen suo- tyyppien ja lajiston tavanomaisuudesta. Linnuston osalta vaikutukset ovat merkittä- vämmät. Selostuksen mukaan suolintulajiston parimäärät nostavat hankealueen merki- tystä maakunnallisella tasolla. Suon muuttuneisuus kuitenkin laskee Konnunsuon lin- nustollista merkitystä.
Yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti eliölajien uhanalaisuuden tarkastelussa on otettu huomioon myös valtakunnallisesti silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit. Tässä yhteydessä on syytä tuoda esille eliölajien uhanalaisuusluokittelussa tapah- tuneita muutoksia joulukuussa 2010 ilmestyneen Suomen lajien uhanalaisuusmietin- nön perusteella, vaikka näitä muutoksia ei ole voitu ottaa huomioon selostusta laadit- taessa.
Konnunsuolla havaittujen eliölajien osalta muutokset vaikuttavat linnuston uhanalai- suuteen. Alueen suolintulajeista keltavästäräkki luokitellaan valtakunnallisesti vaaran- tuneeksi sekä niittykirvinen ja riekko valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi. Muista alueella havaituista lintulajeista hiirihaukka luokitellaan vaarantuneeksi. Lisäksi taulu- kossa 31 taivaanvuohelta puuttuu alueellisen uhanalaisuuden merkintä. Selostuksessa mainittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien tiltaltin, käen ja pensastaskun kannat ovat uuden luokituksen perusteella elinvoimaisia. Nämä lajit eivät ole suolajeja. Ko- konaisuudessaan lintujen uhanalaisuuden muutokset vahvistavat selostuksessa esitet- tyä näkemystä Konnunsuon suolinnuston merkityksestä maakunnallisella tasolla.
Selostuksen mukaan habitaattilaikkujen katoaminen voi heikentää tietynlaisista elinympäristöistä riippuvaisten lajien, tässä suolintulajien elinolosuhteita alueella.
Uhanalaisuusmietinnössä todetaan, että mikäli turvetuotantoa ei rajoiteta luonnontilan- sa jo menettäneille soille, niin turpeenoton merkitys suolajiston uhkatekijänä kasvaa entisestään. Konnunsuolla vaikutukset suolintulajistoon olisivat selviä, vaikka kysees- sä onkin jo ojitusten muuttamasta elinympäristöstä.
Muun eläimistön osalta hankealueella ei ole tehty erillisiä selvityksiä, eikä yhteysvi- ranomainenkaan ole niitä edellyttänyt. Hankkeessa annetuissa lausunnoissa on kuiten- kin puututtu jossain määrin alueen muun eläimistön arviointiin. Suomen ympäristö- keskus pitää perhosselvityksen puuttumista valitettavana, koska ojituksesta huolimatta hankealueella saattaisi olla merkitystä suoperhosille. Uhanalaisuusmietinnöstä käy il- mi, että suolla esiintyvien perhoslajien kannat ovat heikentyneet ja osa aiemmin elin- voimaisiksi arvioiduista perhoslajeista on luokiteltu joko silmälläpidettäviksi tai uhan- alaisiksi. Lupakäsittelyn yhteydessä luontoselvityksiä olisikin tarpeen täydentää per- hoskartoituksella.
Selostuksessa on käsitelty seikkaperäisemmin riistaeläimiä metsästysseurojen edusta- jille tehtyjen haastattelujen perusteella. Näiden perusteella hankkeella ei arvioida ole- van vaikutuksia riistaeläinkantoihin. Onkamon metsästyseuran lausunnon mukaan hir- vien talvilaitumet ovat kuitenkin kutistumassa ja muuttumassa alueella olevien ja suunniteltujen turvetuotantohankkeiden seurauksena. Tästä voi aiheutua mm. vaarati- lanteita liikenteessä. Lisäksi on syytä tuoda esille, että selostuksessa yleiseksi maini- tuista riistaeläimistä metsäjäniskanta on vähentynyt maan eteläpuoliskolla ja se luoki- tellaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi.
Kiteen-Tohmajoen kalastusalueen sekä Kemien ja Peijonniemen osakaskuntien lau- suntojen mukaan Tohmajärvellä esiintyvä hentonäkinruoho sietää huonosti vesien li- kaantumista ja rehevöitymistä, joten pienikin lisäys järven kuormitukseen voi heiken- tää kasvin elinolosuhteita. Arviointiselostuksessa asiaa ei ole käsitelty.
Hentonäkinruohoa esiintyy Peijonniemenlahdella ja Tohmajärven pääselän alueella.
Laji on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin uhanalaisiksi, ja se kuuluu luonnonsuojelu- lain 47 §:n tarkoittamiin erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan näiden lajien säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heiken- täminen on kielletty. Tohmajärven esiintymän on arvioitu olevan elinvoimainen ja mahdollisesti lajin vahvin tukipaikka maailmassa. Luosojoen ja Leviäjoen kautta tule- va humuskuorma voi olla mahdollinen uhka Tohmajärven pääselällä sijaitsevan Jouh- kolan edustan näkinruohoesiintymälle.
Vääränlahdelta ja sen pääselkään yhdistävän Leviäjoen alueelta näkinruohosta ei ole havaintoja. Konnunsuon turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset sekä yhteisvaiku- tukset alueen muiden turpeenottohankkeiden kanssa Tohmajärven hentonäkinruoho- esiintymiin tulee selvittää ympäristölupavaiheessa.
Hankealueen maisemallista merkitystä ja hankkeen vaikutuksia maisemaan on arvioi- tu pääpiirteittäin riittävästi. Hankealue on ojituksen aiheuttaman puustottumisen vuok- si osin sulkeutunut, mutta siellä on säilynyt myös avosuoalueita. Ihmistoiminta alueel- la näkyy ojituksina, ojitusalueiden kuivahtamisena ja varttuneiden metsien harvennuk- sena. Hankkeen seurauksena alueen maisemakuva muuttuu täysin. Maisemalliset vai- kutukset kohdistuvat ensisijaisesti hankealueen ympäristössä luonnossa kulkijoihin ja esim. hankealueen ympärillä kulkevien metsäteiden käyttäjiin. Alueella tehdyssä kyse- lyssä enemmistä vastaajista (58 %) piti maisema-vaikutuksia negatiivisina.
Ihmisten elinolot ja viihtyvyys
Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia on selvitetty kyselyllä ja haastatteluilla sekä arvioin- tiohjelman lausunnoista ja tiedotustilaisuuksista saatujen tietojen perusteella. Selos- tuksessa tiedot on käsitelty kattavasti. Selostuksen mukaan kyselyyn vastanneet suh- tautuivat yleensä hankkeeseen myönteisesti. Myös yleisötilaisuudessa tuli esiin näke- mys, että hanketta sinällään ei vastusteta alueella. Suurinta huolta paikallisten asuk- kaiden keskuudessa herättävät vesistövaikutukset. Vanhojen alueella olevien tuotanto- alueiden aiheuttamat haitat herättävät pelon samanlaisten vaikutusten toistumisesta.
Annetuissa lausunnoissa on tuotu esille näkemys, että kyselyalueen laajentaminen olisi parantanut arvioinnin luotettavuutta. Myös yhteysviranomainen kiinnitti arviointioh- jelmasta antamassa lausunnossaan huomiota kyselyalueen laajuuteen mm. Tohmajär- ven keskusta osalta. Tältä osin selostuksessa kuitenkin oletetaan, että yhteysviran- omaisen lausunnossa sekä yleisötilaisuudessa on tullut esille alueen asukkaiden ylei- sesti tärkeinä pitämät asiat liittyen erityisesti hankkeen alapuolisten vesistöjen tilaan.
Tämä arvio näyttää pitävän paikkansa ja se on hyvin nähtävissä selostuksesta anne- tuissa lausunnoissa. Ranta-asukkaiden mielipiteissä huoli Luosojoen ja Tohmajärven Vääränlahden nykytilasta ja siihen johtaneista syistä sekä Konnunsuon turpeenoton mahdollisesti aiheuttamista lisähaitoista tulee esille hyvin korostuneesti. Asiaa on käsi- telty tarkemmin vesistötarkastelun yhteydessä.
Kyselyissä hankkeen tarpeellisuutta perusteltiin työllisyydellä, kotimaisen polttoai- neen saatavuudella ja myönteisillä vaikutuksilla paikallistalouteen. Osa vastaajista kat- soi myös, että alue on jo pilattu ojituksilla ja se liittyy Valkeasuon kokonaisuuteen.
Vastaavasti hanketta pidettiin tarpeettomana ennen kaikkea vesistövaikutusten, mutta myös laajemmin hankkeen aiheuttamien ympäristövaikutusten takia. Hankkeen tar- peettomuutta perusteltiin myös sillä, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja, että soita ei ylipäänsä tulisi käsitellä.
Ilmastovaikutukset
Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon mukaisesti arviointiselos- tuksessa on käsitelty myös hankkeen ilmastovaikutuksia. Selostuksen mukaan Kon- nunsuon kasvihuonepäästöillä ei ole käytännössä merkitystä Suomen kasvihuonepääs- töjen kannalta. Päästöt ovat korkeintaan noin 0,1 % kaikista turvetuotannon aiheutta- mista hiilidioksidipäästöistä. Hankkeen ilmastovaikutusta arvioidaan pienentävän se, että hankealue on jo valmiiksi ojitettu.
Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin lausunnoissa ilmastovaikutusten käsittelyä pidetään suppeana ja osin harhaanjohtavana. Molem- missa lausunnoissa todetaan, että tarkastelusta on jätetty pois hankkeen merkittävin kasvihuonekaasuvaikutus, turpeen poltossa vapautuva hiilidioksidi. Ympäristökes- kus katsoo myös, että Konnunsuon ojitus on tehty turpeennostoa varten, joten ilmas- tovaikutusten arvioinnin vertailupohjana pitäisi olla luonnontilainen keidassuo eikä selostuksen käsittelyn mukainen metsäojitettu suo. Lupakäsittelyssä Konnunsuon turpeennoston ilmastovaikutuksia tulisi täydentää ylläesitetyn pohjalta.
Maankäyttö ja kaavoitus
Konnunsuo on turpeenotolle asetetun valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen mu- kainen, ojitettu ja luonnonarvoiltaan heikentynyt suoalue. BAT-periaatteen mukaisesti
toteutettavat vesiensuojelumenetelmät eivät myöskään ole ristiriidassa tavoitteen kans- sa.
Pohjois-Karjalan vahvistetussa maakuntakaavan 2. täydennysvaiheessa Konnunsuo on osoitettu turvetuotantoalueeksi. Kaavan tavoitteena on mm. turpeenoton ohjaaminen ensisijaisesti jo ojitetuille soille sekä tuotantoalueiden osoittaminen valuma-aluekoh- taisesti tavoitteena turvetuotannon vesistövaikutusten vähentäminen. Tavoitteiden to- teutumiseksi kaavavalmistelussa tehtiin suokohtaisia luonnonarvojen koskevia katsel- muksia sekä selvitettiin vesistövaikutukset valuma-aluekohtaisesti.
Turpeenoton ohjaamisen kannalta ojitettu Konnunsuo täyttää hyvin maakuntakaavan tavoitteet. Vesiensuojelun osalta tilanne ei ole yhtä selkeä. Kaavaan liittyvässä vesistövaikutusten valuma-aluekohtaisessa tarkastelussa kuormituksen todettiin aihe- uttaneen jo vedenlaatuongelmia mm. Tohmajärvessä, ja turvetuotannon lisäämisen va- luma- alueella vaativan tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä.
Hankkeen yleisötilaisuudessa ja samaa asiaa koskevassa lausunnossa tuotiin esille, että Konnunsuon kaavavaraus (343 ha) mahdollistaa hankealuetta (190 ha) huomattavasti suuremman turpeennostoalueen. Lausunnon mukaan lisäalueet rajoittuvat suoraan Ruostepuroon ja päästöt laskisivat Tohmajärveen. Mahdolliset jatkotoimet voivat vai- kuttaa arviointiselostuksessa käsiteltyjen kuivatusvesien johtamisvaihtoehtojen, erityi- sesti vaihtoehdon 1c toteutukseen.
Vaihtoehtojen vertailu
Vaihtoehtojen keskinäinen vertailu on esitetty taulukkomuodossa tiivistetysti. Vaikka taulukkomuotoinen esitys on varsin havainnollinen, niin osa vaikutusarvioista jää yleispiirteiseksi, jolloin esityksen informaatioarvo kärsii. Joiltakin osin taulukon tiedot aiheuttavat epäselvyyttä. Esimerkiksi kalaston osalta vaihtoehdossa 1c todetaan, että
"kiintoainepitoisuudet nousevat kalaston kannalta kriittisemmälle tasolle Suonpääjoen laskusuunnassa". Muualla selostusta Suopäänjoen ajoittainen korkea kiintoainespitoi- suus todetaan, mutta kalastovaikutukset sekä Suonpääjoessa että Jänisjoessa arvioi- daan pieniksi.
Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen
YVA-menettelyn keskeisenä tavoitteena on ehkäistä haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen on hankkeen elinkaaren eri vaihei- siin liittyvää toimintaa, jolla estetään, vähennetään tai korjataan hankkeesta aiheutuvia (erityisesti merkittäviä) haitallisia ympäristövaikutuksia.
Haitallisten vaikutusten ehkäisykeinojenkeinojen tarkastelu kohdistuu vesiensuoje- luun, pöly- ja meluhaittoihin sekä liikenteeseen. Tarkastelussa on käyty tiiviisti lävitse oleellisimmat haitat ja niiden vähentämiskeinot, joten arviota voidaan pitää pääpiir- teissään riittävänä. Lisäksi hankkeen vaikutusten ehkäisemistä on käyty lävitse myös luvun 6 ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä (mm. tulipalo- ja muut onnetto- muusriskit).
Arvioinnissa olisi lisäksi ollut tarpeen tarkastella myös sitä, voitaisiinko luonnonolo- suhteille aiheutuvia haittavaikutuksia vähentää esimerkiksi varaamalla osia tuotanto- alueesta kosteikoksi hankkeen jälkikäyttömuotona. Tätä on esitetty mm. Tohmajärven kunnan lausunnossa.
Epävarmuustekijät
Selostuksessa on tarkasteltu suhteellisen kattavasti arvioinnin luotettavuutta ja epä- varmuustekijöitä. Arvioinnissa on pyritty siihen, että keskeiset vaikutukset on arvioitu riittävällä tarkkuudella. Tässä on onnistuttu kohtalaisen hyvin. Esimerkiksi mallinnus- ten perusteella saatua kuvaa melupäästöistä ja kartoituskuvaa alueen luonnosta voi- daan pitää selostuksessa esitetyn mukaisesti hyvänä. Joidenkin epävarmuustekijöiden vaikutuksia olisi kuitenkin ollut mahdollista jossain määrin vähentää. Tämä on todettu aiemmin lausunnossa esimerkiksi vedenlaatuaineiston osalta. Alueen jälkikäytön osal- ta esitetyt epävarmuustekijät eivät kuitenkaan olisi estäneet jälkikäytön kattavampaa arviointia.
Ehdotus seurantaohjelmaksi
Selostuksessa on kuvattu melko laajasti hankkeen seurantaohjelmaan liittyviä seikko- ja. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin ollut tarpeen kuvata nykyistä Valkeasuon turve- tuotantoon liittyvää tarkkailua alapuolisissa vesistöissä sekä arvioida vesistötarkkailun vaatimat lisätarpeet. Seurannassa tulisi ottaa huomioon myös Tohmajärvessä esiintyvä hentonäkinruoho, joka on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin uhanalaisiksi ja kuuluu luonnonsuojelulain 47 §:n tarkoittamiin erityisesti suojeltaviin lajeihin. Lisäksi ympä- ristöohjelman ja –ympäristöselostuksen lausunnoissa on noussut esille tarve selvittää Tohmajärven petokalojen elohopeapitoisuus. Tämä tulisi myös ottaa huomioon tark- kailussa.
Osallistuminen
Sekä arviointiohjelmasta että –selostuksesta järjestettiin tiedotustilaisuudet, joihin mo- lempiin osallistui parikymmentä henkilöä. Asukkaille lähetetty postikysely ja viidelle kalastuskunnalle osoitettu kysely täydennettynä puhelinhaastatteluilla tarjosivat osal- taan mahdollisuuden osallistua keskusteluun. Kysely jaettiin lähialueen 250 asukkaalle ja siihen vastasi 45 asukasta. Arviointiselostuksesta annettiin 12 pyydettyä lausuntoa 7 muuta mielipidettä.
Arviointiselostuksessa tiedotustilaisuuksissa, kyselyissä ja haastatteluissa saatuja tieto- ja on käsitelty kattavasti. Näiden ja arviointiselostuksesta annettujen lausuntojen pe- rusteella osallistumista ja sen tuomia näkökohtia hankkeen ympäristövaikutuksista voidaan pitää kattavana. Tämä koskee erityisesti vesistövaikutuksia, jotka ovat olleet asukkaiden keskeisenä huolenaineena sekä kyselyissä että annetuissa lausunnoissa.
Kokonaisuudessaan osallistumista ja sen käsittelyä selostuksessa voidaan pitää onnis- tuneena.
Raportointi
Selostus on selkeästi jäsennetty ja siinä on runsaasti havainnollistavia taulukoita, ku- via ja karttoja. Selostuksen teksti on selkeää ja keskittyy hyvin ympäristövaikutusten kannalta oleellisiin tietoihin. Annetuissa lausunnoissa selostusta pidetään myös asialli- sena ja hyvin laadittuna. Raportoinnin puutteena voidaan pitää sitä, että suuri osa se- lostuksen lähdeviittauksista puuttuu lähdeluettelosta. Lisäksi liitteitä on niukasti.
Yhteenveto ja arviointiselostuksen riittävyys
Arviointiselostuksen tiivistelmä antaa hyvän kokonaiskuvan hankkeesta ja tuo selke- ästi esille hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyyden.
Arviointiselostus kattaa pääpiirteissään kaikki YVA-laissa ja –asetuksessa vaaditut asiat. Hankkeen vaihtoehdot on esitetty asianmukaisesti. Vaihtoehdoissa 1 b ja 1 c oli- si ollut syytä tarkastella mitoitusohjeen mukaisten pintavalutuskenttien perustamis- mahdollisuuksia. Kuitenkin hankkeen keskeisimmät vesistöjen tilaan liittyvät vaiku- tusarviot on lausunnossa esitetyistä puutteistaan huolimatta tehty hyvin. Tärkeimmät luontoselvitykset, pesimälinnuston ja kasvillisuustyyppien kartoitukset ovat perusteel- lisia ja asiantuntevia. Linnuston uhanalaisuuteen tulleita muutoksia ei voitu ottaa huomioon selostuksessa. Myös arviot mm. hankkeen pöly-, melu ja liikennevaikutuk- sista on tehty seikkaperäisesti. Ilmastovaikutusten arviointiin ja hankkeen elinkaaren tarkasteluun liittyy kuitenkin puutteita. Kokonaisuutena tarkastellen arviointiselostuk- sen voidaan katsoa täyttävän hyvin YVA-lain riittävyyden vaatimuksen.
LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO
Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään tiedoksi kaikille lausunnonantajille. Arvioin- timenettelyn aikana yhteysviranomaiselle toimitetut alkuperäiset lausunnot ja mielipi- teet säilytetään Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa. Kopiot niistä lähetetään liitteenä hankkeesta vastaavalle.
Yhteysviranomaisen lausunto liitteineen ja arviointiselostus ovat nähtävillä Tohmajär- ven kunnanvirastossa ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. Lausunto on myös näh- tävissä on myös nähtävillä internetsivuilla osoitteessa Pohjois-Karjalan ELY > Ympä- ristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA- hankkeet > Luonnonvarojen otto ja käsittely.
Paula Mononen
Ympäristönsuojeluyksikön päällikön sijainen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue
Arvo Ohtonen Biologi
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Suoritemaksu 7100 euroa
Maksun peruste
Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elin- keinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (N:o 1394/2010)
Muutoksenhaku maksuun
Valtion maksuperustelain 11 b §:n mukaan maksua koskevaan päätökseen ei saa ha- kea muutosta valittamalla. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kukselta oikaisua kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä.
LIITTEET Arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja kannanotot, 19 kpl
TIEDOKSI Lausunnonantajat
Suomen ympäristökeskus (+ 2 kpl arviointiselostusta) Ympäristöministeriö
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
