"Mansikan makuinen elämäni" - Keravalaisnuorten ajatuksia ja odotuksia hyvästä elämästä

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntapolitiikan laitos

Tekijä-Författare-Author

Ignatius, Katri

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Mansikan makuinen elämäni" - Keravalaisnuorten ajatuksia ja odotuksia hyvästä elämästä

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipolitiikka

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2004-04-23

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

64 s. + 5 liitettä

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Hyvä elämä on kysymys, joka suomalaisessakin yhteiskunnallisessa keskustelussa nousi puheen aiheeksi vuosituhannen vaihteessa. Millaista on yksilön hyvä elämä ja kuka sen määrittelee? Tässä työssä ajatuksiaan hyvästä elämästä nyt ja tulevaisuudessa kertovat keravalaiset nuoret.

Aineistona tutkielmassa on käytetty talvella 2002 lukion toista luokkaa käyviltä keravalaisnuorilta kerättyjä ainekirjoituksia aiheesta ”Pohdi mitä hyvä elämä sinulle merkitsee. Millaista hyvää elämää tavoittelet?” Aineisto koostuu 44 ainekirjoituksesta. Aineiston analysoinnissa on käytetty menetelmänä pääasiallisesti tyypittelyä.

Teoreettisesti kysymystä hyvästä elämästä lähestytään aristoteelisten ajatusten kautta keskittyen uusaristoteelikkojen Martha Nussbaumin ja Juha Sihvolan ajatuksiin. Yhteiskuntatieteelliseltä kannalta kysymystä hyvästä elämästä tarkastellaan elämänpolitiikan ja elämäntavan käsitteiden kautta. Elämäntavan käsitettä työssä käytetään J.P Roosin määritelmän mukaan : ”Elämäntapa on yksilön tai perheen elämänvaiheiden, elinolosuhteiden, elämäntoiminnan, arkielämän ja interaktion kokonaisuus, joka muodostuu – järjestyy – hänen subjektiviteettinsa kautta.

Subjektiviteetilla tarkoitetaan ihmisen arvomaailmaa, arviota omasta elämästä, hänen tärkeiksi kokemiaan elämänalueita jne.”(Roos 1987, 45).

Elämäntavan ulottuvuuksia tarkastellaan käyttäen apuna suomalaista arvotutkimusta.

Aineiston nuorten ajatukset hyvästä elämästä olivat varsin perinteisiä. Hyvään elämään tarvittiin läheisiä ihmissuhteita, riittävä toimeentulo ja mielekästä tekemistä. Keskeistä nuorille olivat yksilöllisyys ja vapaus valita oma tapansa elää. Suhtautuminen tulevaisuuteen oli valtaosalla nuorista myönteistä ja hyvän elämän odotettiin aikuistumisen myötä yhä paranevan. Elämäntapoja tarkasteltaessa nuoret jakaantuivat viiteen tyyppiin. Nuorista 36% kuului säilyttäjien ja 32% hedonistien luokkaan. Säilyttäjät toivoivat tavallista elämää, johon kuuluu mielekäs työ ja perhe. Hedonisteille erityisen tärkeää ovat ihmissuhteet ja kokemuksellisuus. Itsenäiset, joita aineistosta oli 11%, erosivat säilyttäjistä

kunnianhimonsa suhteen. Heille kaikista tärkeintä elämässä on menestyä. Sekä säilyttäjien että itsenäisten suhtautuminen elämään oli realistinen ja tavoitteet sen mukaisia. Hedonisteilla asenne elämään oli romanttinen, he pitivät ihmissuhteita ja henkisiä asioita menestystä tärkeämpänä.

Heillä ei ollut yhtä paljon konkreettisia tavoitteita tulevaisuuden suhteen kuin säilyttäjillä tai itsenäisillä. Selvimmin muista erottuva ryhmä olivat eriytymättömät, joita aineiston nuorista oli 16%. Näiden nuorten asennoituminen elämään oli välinpitämätöntä tai kyynistä. He myös kirjoittivat muita nuoria vähemmän elämäntoiminnoistaan nyt ja tulevaisuudessa tai ihmissuhteistaan. Loput 5% aineiston nuorista kuului altruistien luokkaan, jonka merkitys aineiston kokoon nähden on vähäinen.

Valtaosa nuorista piti nykyistä elämäänsä hyvänä ja suhtautui tulevaisuuteen toiveikkaasti. Tulevaisuuden odotukset olivat perinteisiä ja realistisia. Valtaosa nuorista uskoi hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords hyvä elämä - aristotelismi elämäntapa

tulevaisuuden odotukset - nuoret

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information