Kunnan toimintaperiaatteista · DIGI

Kunnan toimintaper iaattei sta

niin

tehtäisiin, olisi

tuo

määritelmä tehtävä kuntalaisten näkökulmasta.

Tällöin voitaisiin todeta, että kunnan tarkoituksena on toimia asukkaitten- sa etujen puolesta heidän elinolosuh- teitaan parantamalla. Näin sanotta- essa saatetaan huomauttaa, että tä- mähän on itsestään selvä asia. Sitä se kieltämättä onkin, mutta ajatuk- sen toteuttaminen on ^monessa suh- teessa vaikeaa. Ei riitä, että käsityk- set kuntalaisten eduista ovat moni- naiset, vaan sen lisäksi toimintaolo- suhteet ovat useiden ristikkäisvaikut- tajien alaisia

ja

ratkaistavien ongel- mien alinomainen muuttuminen vai- keuttavat oikeiden toimintasuuntien valintaa.

Kunnan arvokkain omaisuus on sen väestö. Niinpä kunnan perustoi- mintoihin kuuluu sellaisten olosuh- teiden aikaansaaminen että väestön

määrällinen säilyvyys

on

turvattu.

Huittisissa

tämä on pyritty

teke-

mään yleisistä kehitysilmiöistä vaa-

ria

ottamalla.

Tällöin

huomio on

kiinnitetty lähinnä taajamaolosuhtei- den kehittämiseen sekä elinkeinora- kenteen monipuolistamiseen.

Kunnan toimintaa ^on usein moitit- tu siitä, ettei haja-asutusalueiden ke- hittämiseen

ole

kiinnitetty riittävää huomiota. Nämä näkökohdat ovat tulleet aivan viimeaikoina ^koroste- tusti esille kaupungin tehdessä kun- tasuunnitteluun

liittyvää

haja-asu-

tusalueen

kehittämissuunnitelmaa.

En halua kiistää arvostelun oikeutus-

ta.

Totean kuitenkin,

että

ehkäpä

huomiota

on ^kylläkin

kiinnitetty, mutta meiltä

-

^samoin kuin kaikilta muilta

kunnilta

on puuttunut kei-

noja tämän alueen ongelmien ratkai- semiseksi.

Kunnallishallinnon eräs keskeinen kysymys on siinä, millä tavalla voi- daan toimia sekä alueellisesti että eri väestöryhmien osalta ajatellen tasa- puolisesti. Tästä kysymyksestä kes- kusteltaessa saattaa saada lyhyen vastauuksen:

Ei

millään. Tällaisen vastauksen hyväksyminen merkitsisi kuitenkin idealistista alistamista. Ta- sapuolisuuden vaatimuksen tulee ai-

na sisältyä kunnan toimintaperiaat- teisiin.

Elämme parhaillaan taloudellisek- si lamaksi kutsuttua vaihetta. Kun- nallishallinnonkin osalta kysytään, mitenkä tästä eteenpäin. Ennustajan osa ei ole koskaan helppo mutta joi- takin näkymiä sentään voidaan tule- vaisuudesta esittää. Näyttää nimit- täin todennäköiseltä, ettei kunnallis- hallinto

voi

lähitulevaisuudessa laa- jentua yhtä voimakkaasti kuin ^mitä

esimerkiksi viimeisen

kymmenen vuoden aikana on tapahtunut. Huit- tisten kaupunki

ei

^{muodosta tässä}

suhteessa poikkeusta puoleen eikä toiseen. Tästä huolim atta kunnallis- hallinnon

on

varauduttava hoita- maan entistä paremmin sille kuulu- vat lukuisat yhteiskunnalliset tehtä- vät. Erikoista toiveikkuutta herättää se. että kiinnostus kunnallishallintoa kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt ja yhä useammat kuntalaiet haluav at ja

voivat

osallistua kunnan asioiden hoitamiseen.

K un me nyt valmistaudumme jou- lun viettoon, pyydän saada toivottaa kaikille kuntalaisille hyvää ja harras- ta ^joulua.

Kauko Heuru

Oman aikamme yhteiskunnallisen kehityksen nopeus

on

^{useissa yh-}

teyksissä todettu. Kunnallishallinto

on ollut

tässä kehityksessä aivan kärkipäässä. Tämä on ilmentynyt lä- hinnä kahdella tavalla. Toisaalta val-

tiovalta on

lainsäätäjänä antanut kunnille uusia tehtäviä

ja

toisaalta kunnat itse ovat vapaaehtoisesti laa- jentaneet

ja

syventäneet toimialaan- sa. Samalla kuva kunnasta on muut-

tunut.

Veronkantajasta

on

^tullut

kuntalaisten palvelija.

Yritystoiminnassa tunnetaan kä-

site toiminta-ajatus,

millä

tarkoite- taan yrityksen olemassaolon

ja

toi- minnan tarkoitusta. Tällaista ajatte- lutapaa ei ole ainakaan yleisesti ulo- tettu kunnallishallintoon, mutta ^jos

Yhdistyksemme 40-vuotisjuhlassa julkistimme aloittamamme huittislai-

sen huumorin

keruutyön. Koska yleisön mukaantulo on ollut hieman odotettua hitaamp&&, olemme päät- täneet jatkaa keruuaikaa ensin suun- nitellusta vuodenvaihteesta ensi maa- liskuun loppuun.

Kutsumme uudelleen

tähän

ke-

räystyöhön

kaikkia

huittislaisia ja toivomme Teidän penkovan muistin- ne lokeroista tarinoita,

joko

_lyhyitä

tai

pitkiä, kaskuja

tai

sananparsia.

Siis yleensä huumoria entisistä tai nykyisistä huittislaisista, ihmisistä tai tapahtumista. Saatatte itse pitää jut- tujanne vähäpätöisinä, mutta ^vuo- sien

tai

vuosikymmenten kuluttua asia saattaa olla toisin.

Voitte lähettää

joko

käsin tai ko- neella kirjoitetut kaskut osoitteella:

Huittisten Museo -

ja

kotiseutuyhdis- tys

ry,

32700 Lauttakylä. Liittäkää mukaan oma nimenne ja osoitteenne sekä jutun kertojan nimi

ja

tapahtu- ma-aika, mikäli ne ovat tiedossanne.