Vaano-yhtiöiden vuosikymmenet ovat paikallishistoriaa ja nykypäivää · DIGI

Vaano -yhtiöiden vuosikymmenet

ovat paikallishisto riaaja nykypäiv ää

Huittislaiseen kotiseutukuvaan kuuluvat tänä päivänä erotta- mattomana osana suuret punakeltaiset yhdistelmätr jotka _starttaa- vat Sammussa olevasta tukikohdastaan päivittäin monilrymmenlu- liiuisena joukkona kuljettaakseen tavaroita kautta maamme ^eteläis- ten osien ja aina kauas Eurooppaan ja Aasiaan saakka. Nuo kuor-

rl&-&utot ovat Huittisten suurimman työnantajan Kuljetusliike Vaano Oy:n omistamia ja påiiiasiallisesti huittislaisten miesten ja naisten kuliettamia. Vaano-yhtiöt ovat seurauksena vuonna 1924 takaisin synnyinseudulleen muuttaneen puutarhuri Kaarlo ^Svante

Vaanon påiätöksestä muuttaa viherpeukalonsa pariin rasvaisia kin- taite ryhtymåillä kuorma-autoil[iaksi. Kaarlo Vaanon nraa uurtava työ on kantenut kauniin hedehnän.

Maamme tavarakulfetusjärjestelmåissä on maantiekuljetuksilla tåinä päivänä vankka asema. Huittislaiset ovat liikenteelle antaneet voimakkaan panoksen

- puhutaan sitten henkilö- tai tavaraliiken- teestä. Eråiiinä tärkeänä seikkana on pidettävä ma"antieliikenteen kehittymiselle tåiällä rautatien puuttumista paikkakunnalta. Ei- håin se toki kokonaån puutu. Onhan tuolla iKuukinmaan perillä pätkä junan jåilHä huittislaisellakin maåperäIlä ja olihan sitä Gr- nen Keikyän itsenäistymistä pidemmältäkin.

Yksinomaan Huittisten s[iainnin ansiota ei ole tiestömme kehit- tyneisyys ja hyvät ma^antieyhteytemme ma^amme keskuksiin. Aivan yarmasti ovat tiestön syntJryn olleet vaikuttamassa monet huittislai- set liikenteen harjoittajat, eråiänä näistä on mainittava kansainvä- lisissäkin yhteyksissä tunnetuksi tullut, kooltaan ma^amme neljän- neksi tei viidenneksi sijoittuva Kulietusliike Vaano Oy' yhdestä T-mallin Fordista alun saanut suuryrifs.

rutjep*lff

ffLå:1"staja

Mieli veti tielle

Puutarhuri Kaarlo Vaano tunsi vetoa

autoilua kohtaan keväällä

1924. Hän

jätti

pensaat

ja

vihannekset lähtien

Helsinkiin autokouluun. Koulu

kesti kokonaisen

kuukauden; tulos

^menes- tyksellinen.

Kalle osti T-mallin

Fordin

ja muutti

Lauttakylään, kotiseudulleen, missä huittislaisilla

riitti

ihmettelemistä

tuossa kummassa härvelissä,

^jonka käyttötarkoitus

ei

^aivan

heti

edes kai-

kille

selvinnytkään.

Ajelless aan autollaan pitäjän eri puo-

lilla hän vauhkoonnutti

ajoneuvollaan sen

pahimmat kilpailijat,

hevoset, joi- den aikakausi maantiekuljetuksissa oli auttamattomasti ohitse.

Ihmisten

ute-

liaisuus oli Kallen

markkinavalttina hänen ryhtyessään järjestelemään _hu- viajeluja,

joista

muodostui

oikein

kan- sanjuhlia tunnelmaltaan.

Monikäyttöinen ajokki

Paikkansa Kallen vetojuhta

^täytti

hyötykäytössäkin. Kuljetukset

olivat monipuolisia, raja-aitoja auton käytös-

sä ei ollut.

Se työskenteli vuokra

- ^ja

kuorma-autona.

Välillä

penkkejä lisät-

tiin ja saatiin linja-auto.

Lauttakylän

kerma teki

huvimatkojaan

ja

iltaisin kuljetettiin nuorisoa tanssipaikoille.

,aal 'i!irltiii't'rlil!

'!!

r! ltdl'{ i*€

Dodge kuorma-auto vm. 193E,

jolla

ajetttin ennen talvisotaa

takytä-Helsinki, Lauttakylä-Thrku ja Lauttakylä-Porl.

-'^""nt*'*'v'r*f"€F#SS*då*ällt::jll.l

tavaraliqioilla Laut- 26

Fordson kuorma-auto

vm

1934 tuomast jossa kuvatfu.

Säännöllinen

linjareitti Lauttakylä-

Tyrvää -välillä, matka noin 30

km,

ke- räsi pysäkille saattojoukkoja moninver-

roin matkustajiin

nähden. >Rahtiakin>

ajettiin. Autolla kuljetettiin

säännölli- sesti meijerituotteita

noin

12 km:n etäi- syydeltä.

Yksitoikkoisuus kaukana

Yksitoikkoiseksi ei matkantekoa Kal-

len

ajoneuvolla

voinut moittia.

Kärri-

teillä oli matkustajilla täysi työ

pysyä

puisilla penkeillä ympärillä

vinkuvan tuulen lisätessä jännitystä. _Parhaimmat temput

piti

tehdä jyrkissä mäissä. Ta- vallisesti matkustajat kävelivät

tai

par- haimmassa tapauksessa

auttoivat

au-

ton

mäen päälle.

Kerrankin sattui

vir-

kavallan apu pelastamaan

synkältä

bensiinikuorman Tumsta Lauttekyliiänt

näyttävän

tilanteen;

mäen puolivälissä

alkoikin auto luisua takaperin,

mutta

onneksi takana kävellyt poliisi

ehti

työntää suuren kiven auton

^pyörän

taakse,

jolloin

vauhti pysähtyi.

Kadehtia tuskin voi

Kallen

ammattia

tuskin tuolloin

voi kukaan kadehtia. Tavallisesti työpäivä

alkoi

aamulla

kello 4 ja päättyi

vasta myöhään

illalla. Ajot piti hoitaa

huo-

noillakin

säillä; meillähän

niitä

riittää.

Kelirikkokautena

auto

suorast aan ryö-

mi

kuravellissä

ja

sekä veto

että

kyl-

myys panivat alkavan

liikennöitsijän

kovalle koetukselle.

Reumatisminhän

Kalle

ajoneuvollaan itselleen hankki- kin.

Kukapa lähtisi nykyisin kannu

kä- dessä kilometrien

takaa

polttoainetäy- dennystä etsimään. Silloin

joutui

auto-

mies polttoaineen

loppuessa kävele- mään

pitkään,

ennen

kuin

apu löytyi, sillä huoltoasemia ei

ollut.

Kalle joutui

monasti tuon homman

hoitamaan.

Kauppaliikkeet myivät

tuolloin

bensii- niä

ja

aina kylään päästyä löytyi myös polttoainetta. Siihen

aikaan

kuljettaja huolsi

ja korjasi itse

ajokkinsa. Ulko- pucilista korjausapua

ei

hevin löytynyt.

28 hevosvoimaa

Verrattaessa

nykyaikaisiin

kuorma- autoihin

oli

Kallen T-malli perin alkeel-

Iinen ajokki. Moottori oli

4-sylinteri- nen, tehoa

28 hv. Vaihteita oli

kaksi eteenpäin

ja yksi

taaksepäin. Mekaa-

niset jarrut vaikuttivat

takapyöriin.

Kestävän työkalun maineen

Kallen Ford työtehtävissä saavutti. Useita vuo- sia auto täytti sille asetetut vaatimukset.

Huolto kerran vuodessa

Kerran vuodessa Ford purettiin alku- tekijöihinsä. Osat puhdistettiin

ja

tas-

vattiin, joten auton kunto oli

^jälleen

vuodeksi varmistettu.

Taisi

Fordin laa-

dun

salaisuus

piillä juuri

tåissä, sillä nykyään moinen homma ei enää onnis- tuisikaan,

sillä

auto

joutuisi tieltä

pois

liian

pitkäksi aikaa.

Vauhdin.humaa

Vaatimustaso

ei tuolloin ollut

kovin

korkea. Silloin kiivettiin

ikionnellisina

auton

perässä olevia

tikkaita

myöten lavalle, jossa kovat puupenkit odottivat matkustajia.

Auton katto oli

^pressusta

ja sivuille

asetettiin

sufletit

viimaa

ja

sadetta vastaan.

Aivan

alussa

Kalle suorittikin

vain

henkilökuljetuksia. Hän oli

lähtöisin Rekikoskelta

ja niinpä

entisen kotiky- län asukkaat saivat nauttia Kallen kul- jetuspalveluista.

Autolla ajo oli

suurta jännittävää seikkailua. Silloin

ei

hirvet muodostaneet

liikenteelle

vaaraa eikä

ollut

usein mahdollisuuksia ajaa kola- ria toisen autonkaan kanssa. Silloin

piti

varoa pelästyttämästä isäntien hevosia,

jotka tuolloin

helposti vauhkoontuivat auton nähdessään.

Tuolloin oli

kovaa menoa

jo tuollainen

nykyinen mopon vauhti eli 30 km tunnissa. Vuonna 1935 sai

Kalle

ensimmäisen rpikavoittonsar.

Häntä rangaistiin sakoilla ajettuaan yli 30 km:n tuntinopeudella.

Lasse Vaano vasta^anottamassa yrittäj äpatsasta Tavaraliqiat Helsingissä 4.9.19E1.

1934 tuomassa bensiinikuonnaa Tumsta

30-vuotisj 'hlsssg ry!n

27

Autonkutjettaja

Kalle

Sulander

palkit-

Tavaralinjat ry:n hallituksen jäsen liikennöits[iä

Veli

Teittinen

puhqlTll _?S1yl'

Uin TavaiafinJat

ry:n

3O-vuotisjuhlassa den palveluksesta kultaisen ansiomerkin sasnellle autonkuljettajille Heikkt Salollet 4.9.1981 ensimmäsenö Suomessa

tava-

Pauli Nordlundille

ja

Veikko Wilmanille.

ralinjaliikenteen ansiolevykkeellö

yli

³⁵ vuotta kestäneestä ansiokkaasta työstö

Kuljetusliike

Vaano Oy:n palvelukses-

lastaaminen

oli toki ylen hankalaa,

Se

oli korkeimmillaan

120 yksikköä, sa.

Kalle

Sulander

aloitti

työnsä

auton mutta kuljetukset pyörivät näilläkin ^mutta

^on pienentynyt nykyisin 110 yk- apumiehenä v-.- 1935

ja

gn,.s_u11imm1n

keinoin. 4oluvun loppupuoli päättyi

sikön suuruiseksi.

osan ajacta

ollut ,,

autonkuliettaiana

.-,-r.'-Tr-'- ja i-

autokannan ollessa

, ;:_-^- ^;,::^ ;::.;:^ 3

autoa,

joilla

^;-... suo-

One(leUeen VaAnOU&ny[tOSm

KUOrrn&- . . ....':. ^m ].. t ^r....r..

peiteosaston

hoitajana.- ^ritettiin

pääasiassa

lyhyitä tilausajoja. ryrarynuorta

Kuljetusliikkeen

rinnalle on

syntynyt läheisesti

alaan liittyviä

tytäryhtiöitä.

Näitä ovat

Auto-Vaano

Ky, joka

myy autoja, traktoreita

ja

varaosia sekä ra- kentaa perävaunuja,

Kumi-Vaano

Ky

huolehtii omien autojen

rengastuksen lisäksi renkaat moniin huittislaisiin au-

toihin ja

Koneyhtymä Vaano suorittaa

maansiirtotöitä. Tytäryhtiöihin

lukeu-

tuu

myös lahtelainen Kuljetusliike V.E.

Salonen,

joka toimii

itsenäisenä yrityk- senä, sen sijaan tamperelainen Kulje-

tusliike Jokinen on fuusioitu

emoyh- tiöön.

'::*-%w*%+*ru'---***.<-ä%%

t-*'r

Fq*rtaÅHc

Autokanta kasvaa

Kallen

kuljetuspalveluita

tarvittiin

yhä enenevässä

määrin ja niinpä

30-luvun

lopulla oli

Vaanolla

jo viisi

kuorma- autoa. Tulivat sotavuodet

ja

talvisotaan

vietiin koko ^kalusto ja sille tielle ^jäi

kolme autoa kahden palatessa pahoin runneltuina. Säkkijärven kunnan omis- tama linja-auto

joutui

Vaanolle sodan

päätyttyä. Siitä tehtiin

umpikorinen kuorma-auto

siirtämällä

puukaasu au- ton sivulle varta vasten tehtyyn ^loveen ja

perään rakennettiin pariovet.

Auton

Toiminta laajenee

SO-luvulla

ajot pitenivät, kalusto li-

sääntyi

ja

linjaliikenteen merkitys kas- voi.

Merkittävin

ajo

oli tuolloin

^kloorin ajo Äetsästä. Vuosikymmenen päättyes- sä

oli

autoja

jo

15 kpl.

Seuraavan vuosikymmenen aikana

linjaliikenne

kasvoi

ja

autokanta kas-

voi

seitsemäänkymmeneen. Vuonna 61

alkoi yhtiön

suolaisin ajo,

joka

jatkuu

vielä tänäänkin. Tuolloin

ryhdyttiin ajamaan suolaa Mäntyluodon satamas-

ta

^FC

Oy:lle

Äetsään. Seuraava vuosi-

kymmen kasvatti autokantaa

rajusti.

p#ffi ffnr

] 3f!F

Saudi-Arabiassa liikennöivä pitkä yhdistelmä, pituutta yhteensä 32 m.

28

";;t';tl"ltili'

IIYI^,\|(S Ttrl*:rr itäirl9. 5,\t,1il

tliå[l'{

I*l$s l0ls$.

markkinoita ulkomaisilla

kuljetusrei-

teillä ja

ansaitsevat

tällä tavoin

maal- lemme

tärkeitä

valuuttatuloja. Vaano- yhtiöiden

vaikutus on

tänään kotiseu- turnme hyvinvoinnille erittäin tärkeä ja moni-ilmeinen.

Risto

Äiiiilö

Lasse Vaano

yhtiön

maskotin vieressä.

FI}fLåi\åD*$ÅL;DI _åRåBIÄ

EXFRES$ I

0 ^{\*q,ANo TRåNsFoRT cfirTfi} ;

Ulkomaille

Vaano-yhtiöiden toiminta suuntautuu suuressa mitassa

ulkomaan

liikentee- seen.

Kauan

aikaa ovat Vaanon autot ajaneet eurooppalaisilla valtateillä aina Espanjaa,

Italiaa, Kreikkaa,

Ranskaa

ja

Englantia myöten Pohjoismaiden

li-

säksi. Nelisen vuotta

on

Vaanolla ollut Saudi-Arabiassa Vaano-Saudia niminen osasto, jossa

on

^nykyisin

20

autoa, 50 perävaunua

ja yli

30 miestä,

joista

yli

20 on

suomalaisia.

Tämän lisäksi

on

Saudi-Arabiaan avattu

säännöllisesti

liikennöity tavaralinja. Monia

muita

ulkomaille suuntautuvia

^suurehkoja hankkeita

on

^myös neuvotteluvaihees- sa.

Näin

ovat huittislaiset valtaamassa

Suomesta Saudi-Arabiaan liikennöivä Jumbo-perävaunulla varustettu yhdistelmä.