• Ei tuloksia

Oivaltamista ja uusia kumppanuuksia näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Oivaltamista ja uusia kumppanuuksia näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Oivaltamista ja uusia kumppanuuksia

Amk-kirjastopäivät 24.–25.5. 2005 Jyväskylässä Arja Kunnela

Jo yhdeksännet amk-kirjastopäivät kokosivat Jyväskylään lähes parisataa

kirjastoammattilaista. Keskustelua herättivät erityisesti kirjastojen toimintaympäristöjen muutostekijät. Muutospaineet edellyttävät, että kirjastoammattilaisten on osattava tunnistaa uusia mahdollisuuksia, soveltaa osaamistaan eri alueille ja luotava uusia kumppanuuksia. Myös Internet on luonut uusia vaihtoehtoja tiedonhakuun ja tiedon käyttötapoihin, mikä haastaa kirjastoja pohtimaan profiiliaan tiedonvälittäjänä.

Muuttuva oppiminen

Uudenlaista oivaltamista ja kumppanuutta tiedonhankinnan opetukseen etsivät lähes viisikymmentä osallistujaa erillisessä työpajassa, joka järjestettiin yhteistyössä useiden kumppanien, muun muassa VirtuaaliAMK-projektin kanssa.

Tapahtuman vetäjänä ja innostajana oli tiedonhankinnan opetuksen rautainen ammattilainen (FD, Ph.D) Agneta Lantz Linköpingin yliopiston kirjaston Centrum för biblioteks- och IT-pedagogik –yksiköstä.

Agneta Lantz tarkasteli esityksessään tiedonhankintaa kompetenssien näkökulmasta (informationskompetens). Hänen mukaansa uudet oppimiskäsitykset, oikeiden

kysymysten korostaminen sekä erityisesti tiedonhankinnan integrointi muuhun opetukseen perinteisen käyttäjäkoulutuksen sijaan antavat opiskelijoille tilaa oppia itse,

mahdollisuuden todelliseen informaatiolukutaitoon.

Päivien osallistujilla oli mahdollisuus jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan varsinaisissa työpajoissa, joiden teemoina olivat vaikuttavuus, pedagoginen osaaminen, arviointi, opetustoteutukset ja verkko-opetus.

Tieto taidon pohjana

Informaatiolukutaidon tavoitteiden mukaisesti käynnistyivät tiistain esitykset kohti yhteistä kokemusta, jaettua asiantuntijuutta. Vaatetusalan lehtori (TaM) Leena Rajakangas avasi käsityksiään vaatetusalan ammattitiedon kehittymisestä vuoropuheluna entisen

oppilaansa vestonomi Elina Kuikan kanssa. Yhteisesitys käsitteli mm. tiedon muodostusta taidon pohjana.

Rajakangas korosti vaatetuksen tuoreessa opetussuunnitelmassa toteutuvaa

informaatiolukutaidon kehityskaarta ja kirjaston osuutta tiedon merkityksen avaajana.

Opiskelijan kannalta tiedonhankintataidot tehostavat opiskelua ja auttavat tulevaisuuden ammattilaista kehittymään jatkuvasti ammatissaan.

Toinen esimerkki yhteistyön syvenemisestä kirjaston ja koulutuksen välillä saatiin Turusta, kun informaatikko Hannele Mikkola, Turun ammattikorkeakoulusta kertoi kokemuksia tiedonhankinnan opetuksen integroinnista hoitotyön koulutusohjelmassa. Aiheesta on ilmestynyt vastikään Mikkolan ja yliopettaja (TTT) Leena Elomaan yhteistyönä julkaisu Näytön jäljillä – tiedonhaku näyttöön perustuvassa hoitotyössä.

Kuhinaa ja vertaisoppimista ryhmissä

(2)

Ammattikorkeakoulukirjastojen vahvuus on kyvyssä vaihtaa kokemuksia ja oppia toinen toisiltaan. Työryhmiin jakautui innokkaita ammattilaisia keskustelemaan kirjastoille ajankohtaisista kysymyksistä.

Ryhmissä pohdittiin seuraavia aiheita:

• Miten hallitset E-aineistot?

• Kokoelmakumppanuus

o Etäopiskelijat amk-kirjaston asiakkaana, Loistavaa logistiikkaa ja muutakin yhteistyötä

• Sisällönkuvailu

o UDK:n mahdollisuudet ja vieraskielinen aineisto: UDC MRF:n demo

• Verkkopedagogiikka o Tietoa toimintaan

o Oppimisaihiot oppimistoimintojen tukena

• Näytön paikka – kuinka uudistaa tiedonhankinnan opetusta?

o Tiedonhankinnan osaamiskoe, Moodle-oppimisympäristö orientoivissa opinnoissa, Tiedonhakupeli

• Mediakasvatuksen ja medialukutaidon merkitys

• Työn vaativuuden ja suorittamisen arviointi Mistä oivallus syntyy?

Toinen toistaan intensiivisemmät esitykset haastoivat kirjastoammattilaisia heittäytymään ajatusleikkiin, mistä tieto on kotoisin, kuka on viisas ja mitä uutta voi yhdessä oppia.

Millaisin eväin kirjastomaailma selviää tulevaisuudessa, ollako viisas, hiljainen ja hidas munkki vai oman elämänsä turisti matkaoppaana hyllyltä käteen jäänyt lehdykkä? Timo Turjan esitelmä Tietotyö ja yhteiskunnan muutos pysäytti kuuntelemaan, kehotti

syventymään ja keskittymään. Saamaan suuntaan kohti työstä nauttimista ohjasi dosentti Taru Feldt, Jyväskylän yliopistosta. Aika moni päivien osallistuja olikin suuntautumassa työstressistä positiiviseen työimuun!

Synteesin päivien teemasta esitti läänintaiteilija, kirjailija Irja Rane, teemallaan "Matkaatko tiedon syntysijalle vai ajatko ohi?". Värikkäästi tarinoineen Ranen mukaan ihmiset luovat uutta tietoa vuorovaikutuksessa keskenään. Lukija voi keskustella tekstin kanssa,

lukemalla ja keräämällä uutta tietoa voi myöhemmin muistaa asioita. Muistista syntyy kokemuksia ja niistä – oivalluksia.

Mahdollisuuksien näkijät

Tulevaisuuden työelämän osaajista tulisi kouluttaa kumppanuuksien oivaltajia, uusien mahdollisuuksien ja toimintatapojen näkijöitä, joilla on informaatiolukutaitoa ja taitoa hallita muuttuvaa informaatioympäristöä.

Myös kirjastoalan ammattilaisen haasteena on tiedonhankinta ja sen soveltaminen ammatissaan. Kun jatkuvaan muutokseen omassa toimintaympäristössään osaa suhteutua ja suuntautua, voi oivaltaa, mihin asiat liittyvät ja miten itse voi olla mukana vaikuttamassa.

Päivien muut kiinnostavat esitykset, kuten opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykösen esittely Kansalliskirjaston laajentamishankkeesta sekä informaatikko Annikki Järvisen

puheenvuoro Nelli-portaalin käyttöönotosta (JYK), samoin kuin jo edellä mainitut esitykset löytyvät verkosta osoitteella: http://www.kirjasto.jypoly.fi/kirjastopaivat/ohjelma.htm

(3)

Kirjoittajat:

Arja Kunnela, informaatikko, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto email. arja.kunnela@jypoly.fi

Susanna Niemilahti, informaatikko, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto email. susanna.niemilahti@jypoly.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kuten Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran esimies Antti Kauppi (1995, 3) toteaa, tuskin kenelläkään on selkeästi jäsentynyttä käsitystä siitä, miltä aikuiskasvatuksen nimissä

Henkilö, joka on vapaa autonomiansa esteistä ja jolla on kapasiteetti pyrkiä elämään tietynlaista elämänmallia, saattaa olla kykenemätön autonomisuuteen, ei vain siksi, että

paan ei kuitenkaan ole luon- toperäistä siinä mielessä kuin luonnossa ja eläimissä havait- tava kasvu, vaan ihmisen on itse kehitettävä itseään, "tul- tava

Muun muassa Hellaakosken vuonna 1964 julkaisemaa Runon historiaa -teosta apunaan käyttäen Pulkkinen ruotii Hellaakosken käsityksiä ja kokemuksia runouden kirjoittamisesta,

Hatakan tutki- mus käsittelee 1901–1965 välillä syntyneiden naisten ja miesten omaelämäkertojen sisältämiä parisuhdekuvauksia, joiden pohjalta tutkija hahmottaa heteroseksuaalisen

munikoida ja rakentaa luottamusta johtajuuden keskeisintä ja pysyvää ydintä, voi olla kuitenkin myös eri mieltä, vaikka Rehn ne näin naulaakin (s. Rehn ei erityisemmin

tyneistä esittelyistä on poistettu 12 kirjoitusta samalla kun mukaan on otettu 10 kokonaan uutta

Mutta kartta voidaan laatia myös niin, että jokaista tut- kimusalueen yksikköä verrataan tiettyyn yksikköön; vertailukohteeksi voidaan valita vaikkapa alueen maantieteellinen