• Ei tuloksia

Maksuttoman kaukopalvelun mahdollisuus näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Maksuttoman kaukopalvelun mahdollisuus näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

25

Maksuttoman kaukopalvelun mahdollisuus

Eija Mähönen & Anu Ranta & Kaisa Rissanen

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kirjastossa otettiin vuoden 2010 alussa käyttöön maksuton kaukopalvelu. Maksuttomuus tarkoittaa ilmaista kaukopalvelua suurimmalle osalle henkilö- ja organisaatioasiakkaita. Kaukopal- velutilaukset ovat ilmaisia TAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kirjastoille lähetettävät kaukolainat ovat vastaanottavalle organisaatiolle maksuttomia.

Vain TAMKin ulkopuolisilta asiakkailta peritään maksu.

M

aksuttomuutta sovellettiin suppeassa mitta- kaavassa jo aiemmin. Henkilökunnan kaukolai- nat olivat maksuttomia ja opiskelijat saivat tie- tyn määrän ilmaisia kaukolainoja opinnäytetyö- vaiheessa. Varastokirjaston maksuttomuus pu- dotettiin asiakastasolle, ja Jyväskylän ammatti- korkeakoulun kirjaston kanssa tehtiin vastavuo- roinen sopimus maksuttomasta kaukopalvelusta.

Maksuttomuuden laajentamiseen päädyttiin useastakin syystä. Tärkein motiivi oli asiakaspal- velun parantaminen. Useat kirjastot jättävät kau- kopalvelumaksut perimättä opetushenkilökun- nalta muttei opiskelijoilta. Maksuton kaukopal- velu edistää TAMKilaisten samanarvoisuutta kir- jaston asiakkaina.

Kirjastoverkoston resurssit käyttöön

Kokoelmapoliittisesti oli mielekästä ottaa mah- dollisimman tehokkaaseen käyttöön kirjastover- koston tarjoamat resurssit. Kiristyvän talouden, täyttyvien hyllyjen ja tilojen aikana kokoelmien profilointi on entistä tärkeämpää. Sen seuraukse- na kokoelmaan saattaa jäädä esim. omien ydinsi- sältöjen ulkopuolisiin aineistoihin aukkoja, joita täydennetään kaukopalvelulla.

Yhtenä perusteena muutokseen oli kaukopal- velumaksujen keräämisen kustannukset. Pienlas- kutuksen pyörittäminen – vaikka koontilaskuina- kin – on erittäin kallista, eikä tue millään tavalla kirjaston ydintoimintaa.

Ennen uuden käytännön aloittamista pienenä pelkona oli maksuttomuuden aiheuttama kauko- palvelun hallitsematon kasvu ja sitä kautta koko- elma- ja henkilöstöresursseihin kohdistuvat pai- neet. Käytäntö on kuitenkin osoittautunut var- sin toimivaksi.

Mikään ei estä rajaamasta osia kokoelmasta (esim. kurssikirjat tai muu oman organisaation kannalta keskeisin aineisto) kaukopalvelun ulko- puolelle, jotta omille asiakkaille pystytään takaa- maan heidän tarvitsemansa tiedonlähteet. TAM- Kissa kurssikirjojakin lainataan, mikäli niitä käyt- tävä kurssi ei ole parhaillaan käynnissä omassa ammattikorkeakoulussa.

Asiakkaiden omatoimisuus korostuu

Kaukopalvelu on keskitetty TAMKissa työparil- le. Henkilöstöresurssi on riittävä, vaikka työparin toimenkuviin kuuluu paljon muitakin tehtäviä.

Kaukopalveluprosessi pyritään pitämään mah- dollisimman yksinkertaisena ja asiakkaiden oma- toimisuuteen perustuvana. Prosessi nopeutuu, koska palvelun erilaisista kustannusvaihtoehdois- ta ei tarvitse käydä keskustelua asiakkaan kanssa.

Asiakas voi mennä suoraan verkkoon täyttä- mään kaukolainatilauksen haluamaansa aikaan haluamassaan paikassa. Kaukopalvelija saa sähkö- postiviestin lomakkeen täyttämisestä, jonka jäl- keen hän paikantaa halutun aineiston ja lähettää pyynnön lainaavaan kirjastoon. Kaukolainat ti-

(2)

26

lataan keskitetysti TAMKista, mutta ne postite- taan lainaavasta kirjastosta suoraan aineistoa tar- vitseviin TAMKin kirjastotoimipisteisiin.

Kaukolainat tilastoidaan ilman erillistä kauko- palveluohjelmaa. Tilatut kaukolainat viedään nu- merojärjestyksessä Excel-taulukkoon, minkä li- säksi otetaan tulosteet sekä asiakkaan pyynnöstä että lainaavaan kirjastoon lähetetystä pyynnöstä.

Käytäntö ei ehkä ole erityisen nykyaikainen, mut- ta se on koettu nopeaksi ja toimivaksi.

Kynnys matalaksi

Tilastojen valossa kaukopalvelu ei ole räjähtänyt maksuttomuuden myötä käsiin. Ensimmäisenä maksuttomana vuonna 2010 kaukolainatilauk- sia kertyi 468 kappaletta. Samana vuonna kir- jastoilta tuli yhteensä 285 kaukopalvelupyyntöä.

Kuluvana vuonna tilattujen kaukolainojen mää- rä oli lokakuun loppuun mennessä 427 ja kirjas- toilta oli tullut 216 tilausta. Tilausten määrä on siis pysynyt samalla tasolla kuin edellisvuonna.

Kustannusten kohtuuton kasvu ei ainakaan toistaiseksi ole ollut ongelma. Tammi-lokakuus- sa 2011 TAMKiin tilattiin kaukolainoja 1600

€:n arvosta. Vaikka loppuvuodesta onkin tulos- sa koontilaskuja, eivät kaukopalvelukustannuk- set ole kohtuuttomia saatuun hyötyyn verrattuna.

Käyttäjät saavat tarvitsemansa aineistot ja kir- jasto ei hanki kaikkein vähiten käytettävää ai- neistoa hyllyihin pölyttymään. Myöskään turhat,

noutamatta jäävät kaukolainat eivät ole aiheut- taneet turhaa lisätyötä. TAMKin kirjaston koke- musten perusteella maksuttomuus on mahdol- lista ja jopa erittäin toimivaakin kaukopalvelun yhteydessä. Ennen kaikkea se on omalta osaltaan vahvistanut kirjastopalvelujen asiakaslähtöisyyttä laskemalla kaukopalvelun käytön kynnystä. &

Mikä on TAMK?

TAMK on yksi Suomen suurimmista ammatti- korkeakouluista, jossa opiskelee n. 10 000 ja työs- kentelee n. 800 henkilöä. TAMK on monialai- nen, usealla paikkakunnalla toimiva ammattikor- keakoulu. TAMKin kirjaston muodostavat kym- menen toimipistettä, joista seitsemän on Tam- pereella ja kolme sen ympäristössä Pirkanmaalla (Ikaalinen, Mänttä-Vilppula ja Virrat).

Tietoa kirjoittajista

Eija Mähönen, tietopalvelusihteeri Tampereen ammattikorkeakoulun kirjasto Email. Eija.mahonen@tamk.fi

Anu Ranta, informaatikko

Tampereen ammattikorkeakoulun kirjasto Email. Anu.ranta@tamk.fi

Kaisa Rissanen, tietopalvelupäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulun kirjasto Email. Kaisa.rissanen@tamk.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Se otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa ja sen perusteella voidaan arvioida ruokinnan onnistumista, tarvittaessa säätää ruokinta kohdalleen ja arvioida karjan vakiotuotos..

Vuoden 2010 alussa on otettu käyttöön myös uudenlainen ruokinnan seu- rantatapa, jolla päästään arvioimaan ruokinnan onnistumista ja rehukustannuksia entisten jak-

Vuoden 2010 laskennassa kerättävät tiedot ovat pääosin samat kuin aiemmissa maatalouden rakenne- tutkimuksissa, jotka on tehty 2–3 vuoden välein osalle maatiloista.. EU ja

Henkilökohtaisen  terveyden  seurantajärjestelmissä  jouduttaneen  myös  jatkossa  tukemaan  järjestelmätasolla  useita  liityntästandardeja, 

Toiminta käynnistyi vuoden alussa ja sitä koordinoivat terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopistossa ja terveystieteiden yksikkö  Tampereen yliopistossa..

Hoitotieteen asiasanasto, Hoidokki, testattiin ja otettiin käyttöön Kuopion yli- opiston kirjastossa.. Sanasto on Medical Subject Headings -asiasanastoon (MeSH)

Edellisen päätoimittajan Sampsa Kaatajan luopuessa päätoimittajan tehtävästä lehdelle toivottiin päätoimittajaksi jatko-opiskelijaa, joka tuntisi tekniikan historian tutkimusta

Hankkeen toteuttajat olivat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, kolmannen sek- torin toimija, PIONI ja laitetoimittajat Pieni Piiri Oy ja Solentium Oy sekä Tampereen kaupunki