• Ei tuloksia

Helsingin yliopisto kehittää urapolkuja näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Helsingin yliopisto kehittää urapolkuja näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

TIETEESSÄ TAPAHTUU 1 2019 49 kESkUSTElUA

Joukko Helsingin yliopiston professoreita kirjoit- ti viime numerossa (Tieteessä tapahtuu 6/2018) urapolun ongelmista suomalaissa yliopistoissa viitaten erityisesti Helsingin yliopistoon. Urapol- kujen kehittäminen on Helsingin yliopistossa jat- kuvaa työtä, jossa akateemisen yhteisön aktiivi- nen osallistuminen on tärkeää.

Kun Helsingin yliopistossa otettiin käyttöön vuon- na 2010 vakinaistamispolku eli tenure track -jär- jestelmä, sen pyrkimyksenä oli lisätä akateemisen uran ennustettavuutta ja houkuttelevuutta sekä edistää yliopiston kansainvälistymistä.

Tavoitteissa on myös onnistuttu. Järjestelmä on mahdollistanut uravaiheesta riippumatta en- nustettavan etenemismahdollisuuden. Yliopiston näkökulmasta ehdoton etu on ollut, että vakinais- tamispolkujärjestelmä on houkutellut kansainvä- lisiä osaajia. Apulaisprofessoreista noin neljännes on taustaltaan kansainvälisiä, kun professoreis- ta heitä on alle kymmenesosa. Myös tasa-arvos- sa on menty eteenpäin. Urapolkujärjestelmän kautta naisten osuus professorikunnassa nousee nopeasti: apulaisprofessoreista on naisia tällä het- kellä 43 %, kun täysprofessoreista naisia on selväs- ti vähemmän eli runsaat 30 %.

Helsingin yliopistossa on yhteensä 105 apu- laisprofessoria, joista reilut 70 on associate pro- fessor -vaiheessa (2. porras) ja reilut 30 assistant- vaiheessa (1. porras) urapolkuaan. Järjestelmän kautta professoriksi on tähän mennessä vakinais- tettu yhdeksän apulaisprofessoria.

Mallia on kehitetty koko vakinaistamispol- kujärjestelmän olemassaolon ajan, ja sitä kehite- tään jatkossakin tunnistettujen tarpeiden pohjal- ta. Mallin kehittämisessä kuullaan ehdottomasti akateemista yhteisöä.

Myös yliopistonlehtoreiden uramallin kehit- tämistarve on tunnistettu ja mallia on tarkoitus kehittää lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä 14 % nykyisistä apulaisprofessoreista on ennen apulais- professuuria toiminut Helsingin yliopistossa yli- opistonlehtorina. Suurin osa heistä on osallistunut avoimeen hakumenettelyyn, ja siellä saavutetun menestyksen jälkeen tullut valituksi apulaispro- fessuuriin. Joitakin yliopistonlehtoreita on myös kutsuttu apulaisprofessoriksi.

TIIA TUOMI

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja.

Helsingin yliopisto kehittää urapolkuja

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suurimmassa eli Helsingin yliopiston alumniyhdistyksessä on 3200 ja Tampereen yliopistossa 2300

Laitoksen aikuiskoulutuksen tutkimustoiminnasta pyrin antamaan yleiskuvan seuraavassa. Tutkimus painottuu mm. työelämän aikuiskoulutukseen, henkilöstökoulutukseen ja

Muista väitelleistä tutkijoista Kimmo Rentolan kohteena ovat suomalaisen kommunismin ohella Suomen ja Neuvostoliiton suhteet myös laajemmin, Juhana Aunesluomalla

anu kantola , VTT, Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, viestinnän laitos.. kari karppinen , VTM, tutkija, Helsingin yliopisto,

Tekoälyohjelma Iris.ai otettiin Helsingin yliopiston kirjastossa käyttöön syksyllä 2017 ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa huh- tikuussa 2018.. Palvelua markkinoitiin

Kielitaidon kirjo on ollut Helsingin ja Jy- väskylän yliopiston yhteinen tutkimus-.. Keväällä 2007 otettiin käyttöön äidinkielen

Helsingin yliopisto velvoittaa vuoden 2010 alusta tutkijansa tallentamaan tieteelliset artikkelinsa yliopiston avoimeen digitaaliseen arkistoon Heldaan, ja Tampereen yliopisto

Moisala Pirkko (Helsingin yliopisto) Yrjö Heinonen (Turun yliopisto) Susanna Välirnäki (Helsingin yliopisto) Taru Leppänen (Turun yliopisto) Johannes Brusila (Åbo Akademi)