kielitieteen kentiltä
Kielitaidon kirjo – Språklig mångfald
pulla. Hän arvelee, että suorastaan kaik- kia esihistoriallisia tulkintojani on nykyi- sessäkin tutkimustilanteessa mahdollista edelleen puolustaa.
Odottamaton arvio, kaiken porun ja nyrpistelyn jälkeen.
Tapani �ehtinen etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kielitaidon kirjo on Suomen Kulttuuri- rahaston (2006–2009) rahoittama tutki- mushanke, jonka lähtökohtana oli selvit- tää, mitä tarkoitetaan lukiolaisen äidin- kielen taidoilla ja miten niitä voidaan tu- kea ja arvioida. Otsikkomme toinen osa, Språklig mångfald, viittaa siihen, että tut- kimushankkeessa on tarkasteltu rinnan kahden äidinkielen, suomen ja (suomen-) ruotsin taitoja ja käytänteitä. Enemmistön ja vähemmistön äidinkielen tutkiminen rinnakkain on tämän hankkeen erityinen piirre. Tämän kansainvälisestikin poik- keuk sellisen asetelman on mahdollistanut Suomen koulutusjärjestelmä, jossa eri äi- dinkielten opetusta on pyritty yhtenäistä- mään organisaatioiden avulla.
Tutkimushankkeen tarkoituksena on ollut tuoda lisätietoa muun muassa kou- lutuksen suunnittelun, opetuksen ja ar- vioin nin avuksi tilanteessa, jossa yhä mo- ninaisemmaksi muuttuva viestin tä ym pä- ristö asettaa äidinkielen taidoille uuden- laisia haasteita. Hankkeen tutkimuskoh-
teena ei kuitenkaan ole pelkästään kou- lussa tapahtuva formaali oppiminen ja taitojen arviointi, vaan tarkastelu on ulo- tettu laajemmin kieli- ja tekstikäytäntei- siin (literacy practices). Ne koskevat paitsi koulun myös vapaa-ajan lukemista, kir- joittamista, teksteistä käytyjä keskuste- luja ja myös erilaisia yhdistelmiä – oli- vatpa ne sitten suullisia, paperimuotoisia tai uusmedian käyttöön liittyviä. Vapaa- ajan tekstikäytänteistä käytämme meta- forista nimitystä lukiolaisen tekstimaise- mat. Hankkeessa haettiin vastauksia seu- raaviin kysymyksiin:
• Mitä oppilaat lukevat, ja millaiset tekstit ovat heille tuttuja?
• Miten luokkahuoneen ja koulun toi- mintakulttuuri tukee äidinkielen op- pimista?
• Millaista osaamista ylioppilastut- kinnon äidinkielen koe edellyttää, ja kuinka tekstilajin normien hallinta näkyy eritasoisilla kirjoittajilla?
• Miten suomen- ja ruotsinkielisten lukiolaisten tekstimaisemat ja kieli- käytänteet eroavat toisistaan?
Kielitaidon kirjo -hanke on monitietei- nen ja myös monimenetelmäinen: se on pyrkinyt yhdistämään kielen- ja tekstin- tutkimuksen, kasvatustieteen, keskus- teluntutkimuksen ja tilastotieteen me- netelmiä sekä näiden alojen asiantun- temusta. Hankkeen kysymyksiin on et- sitty vastauksia yhtäältä luokkahuone- vuorovaikutuksen ja opiskelijoiden teks- tien mikroanalyysin ja toisaalta laajojen tilasto- ja tekstiaineistojen makroanalyy- sin keinoin.
Kielitaidon kirjo -hankkeessa on hyö- dynnetty opetuksen ja arvioinnin kysy- myksistä esitettyjä puheenvuoroja. Kes- kusteluhan on eriytynyt niin, että valta- kunnallisten kokeiden tuloksista keskus- televat ensi sijassa koulutuksen suunnit- telijat ja koeinstituution, kuten Ylioppi- lastutkintolautakunnan (YTL:n) edusta- jat – ja tietysti valtamedia tuloslistauk- sineen. Koesuoritusten ominaisuuksia ja opetuksen käytäntöjä pohtivat YTL:n sensorit ja opettajat. Näitä keskusteluja on käyty Äidinkielen opettajain liiton Virke-lehdessä ja sähköisellä keskustelu- foorumilla, Kielikellossa ja harvakseltaan Virittäjässäkin. Suomalaisen Kirjallisuu- den Seuran ja Äidinkielen opettajain lii- ton yhteisesti vuosittain julkaisemissa Ylioppilasaineita- ja (nyttemmin) Yliop- pilastekstejä-kokoelmissa arvioijat kom- mentoivat eri vuosien tehtävänantoja ja koesuorituksia. Ruotsinkielisellä puolella vastaavia kokoelmia ei kuitenkaan ole, vaan niiden sijaan julkaistaan yksittäisiä kirjoituksia.
Vaikka aihetta käsitteleviä kirjoituk- sia ja oppikirjoja on Suomessa (nimen- omaan suomen kielestä) runsaasti, lu-
kiolaisten äidinkielen taidoista ja niihin liittyvistä kysymyksistä on julkaistua tut- kimustietoa ollut tähän saakka vain niu- kasti. Pääosin ne ovat pro gradu -tutkiel- mia. Lukiolaisten äidinkielen taitoja kä- sittelevät väitöskirjat ovat laskettavissa yhden käden sormin, ja ne ovat ilmes- tyneet aivan viime vuosina (Ranta 2007;
Kronholm-Cederberg 2009; Mikkonen 2010; Kouki 2009). Voimme vain arvella, johtuuko tutkimuksen niukkuus kiinnos- tuksen vähäisyydestä, tutkimuskohteen vaikeasti hallittavasta ja haltuun otetta- vasta luonteesta vai kenties sopivien me- netelmien puutteesta.
Tekstintutkimuksen välineet käyttöön
Tutkimushankkeen yhtenä aineistona on ollut ylioppilasaineita; sittemmin teksti- laji on nimetty ylioppilasesseeksi. Koska kirjoitelma-aineistoa on runsaasti, kie- len- ja tekstintutkijat ovat voineet mää- rittää siitä edelleen osa-aineistoja omien tutkimustensa tarkoituksiin. Ylioppilas- aineiden analyysissa hankkeen tutkijoi- den kiinnostuksen kohteina ovat olleet etenkin tekstuaaliset ilmiöt, joita on pi- detty usein myös kirjoittamisen arvioin- nin kannalta ongelmallisina. Näitä ovat esimerkiksi näkökulman hallinta, tekstin dialogisuus ja äidinkielen esseen teksti- lajin piirteet. Hankkeessa on meneillään myös tutkimus, jonka kohteena ovat sen- sorimerkinnät (Stolt, tekeillä).
Ylioppilasesseet ovat tiettyyn instituu- tioon kuuluvia genrejä, joita voidaan tar- kastella tekstintutkimuksen keinoin siinä missä muitakin tekstejä. Mielestämme on tärkeää, että nimenomaan tekstin- tutkimuksen tutkijanäänet ovat alkaneet kuulua alueella, joka on ollut perintei- sesti opetusinstituutioiden hallinnoimaa.
Olennaista on myös, että erilaiset tarkas- telutavat pääsevät näin täydentämään toi- siaan. Vuoropuhelu voi jatkua.
Koulun äänet ja vapaa-ajan tekstimaisemat
Hankkeessa pyrittiin kartoittamaan lu- kiolaisten kokemuksia ja näkemyksiä äi- dinkielestä ja siihen liittyvistä käytän- teistä. Sitä varten kahdeksassa pilottikou- lussa tehtiin ryhmähaastatteluja ja loma- kekysely. Pilottikyselystä saatujen koke- musten perusteella suunniteltiin ja toteu- tettiin kevätlukukauden 2008 ja syyslu- kukauden 2008 aikana valtakunnallinen elektroninen kysely. Elektroninen kyse- lyaineisto koostuu kaikkiaan yli kahden- tuhannen opiskelijan vastauksista. Kysy- mykset koskivat vastaajien kieliasenteita, vapaa-ajan kielenkäytön muotoja ja lu- kion opiskelukulttuuria.
Pilottikoulujen opettajia haastateltiin, ja myöhemmässäkin kyselyssä opettajilla oli mahdollisuus vastata heille tarkoitet- tuihin elektronisen lomakkeen kysymyk- siin.
Hankkeen elektronisen kyselyn tulok- sia peilattiin myös Helsingin Sanomien julkaisemiin lukioiden tuloslistauksiin.
Kyselyymme vastanneiden lukioiden ”ta- soryhmittelyssä” käytettiin näiltä listoilta saatuja yleisaineiden keskiarvotietoja kahdelta keväältä 2008 ja 2009.
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppitun- teja videoitiin viidessä suomenkielisessä lukiossa. Oppituntiaineistoa hankkeessa hyödynnettiin erityisesti tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin äidinkielen ja kirjal- lisuuden opiskelukulttuuria, erityisesti vuorovaikutuksen muotoja ja tekstikäy- tänteitä. Analyysit konkretisoivat myös elektronisessa kyselyssä esiin nousseita vuorovaikutuksen käytänteitä.
Tilastoja pohjaksi ja taustaksi Hankkeen aineistona käytettiin myös yli- oppilastutkinnon äidinkielen kokeen teh- tävänantoja. Tilastollisen koodauksen pohjaksi tehtiin ensin laadullinen piir- reanalyysi, jossa olivat mukana kokelaille keväinä 2005–2007 annetut aine-/essee- kokeen tehtävänannot.1 Näin päästiin ku- vaamaan monia tehtävänantojen piirteitä ja myös vertaamaan toisiinsa suomen- ja ruotsinkielisiä, samanlaisiksi tarkoitet- tuja tehtävänantoja. Hankkeessa on tehty myös tehtävänantojen genren perustutki- musta (Makkonen-Craig 2008).
Tehtävänantojen laadulliseen analyy- siin yhdistettiin erityyppisistä rekisteri- aineistoista saatua tilastotietoa. Hanke sai hyödyntää YTL:n opiskelijakohtaisia rekistereitä ja arvosanatilastoja. Runsas rekisteriaineisto (85 000 kokelaasta) tar- josi ensinnäkin faktaa siitä, mitkä teh- tävänantojen piirteet vaikuttivat niiden suosioon ja niistä saatuihin arvosanoi- hin. Toiseksi tilastot mahdollistivat kah- den kotimaisen kielen vertailun ja myös tyttöjen ja poikien tehtävänvalintojen ja arvosanojen vertailun. Näitä tuloksia suhteutettiin myös elektronisen kyselyn tuloksiin. Näin saatiin siis esiin monen- laista tietoa sekä kokelasryhmistä että tehtävätyypeistä. Kolmanneksi rekisteri- aineistoja voitiin hyödyntää muidenkin tutkimusten taustoituksessa.
Lopuksi
Kielitaidon kirjo on ollut Helsingin ja Jy- väskylän yliopiston yhteinen tutkimus-
1. Keväällä 2007 otettiin käyttöön äidinkielen uudistettu koe. Tällöin koe jaettiin kahtia teksti�
taidon kokeeksi ja esseekokeeksi. Jälkimmäisessä kirjoitetaan ylioppilasessee, joka vastaa aiempaa ylioppilasainetta.
hanke. Helsingin yliopistossa hankkeen tutkimusta on tehty ja tehdään edelleen- kin laitoksissa, jotka on hiljattain yhdis- tetty suomen kielen, suomalais-ugrilais- ten ja pohjoismaisten kielten ja kirjalli- suuksien laitokseksi. Jyväskylän yliopis- tossa hankkeen tutkimusta tehtiin pää- osin opettajankoulutuslaitoksessa, ja mu- kana oli myös matematiikan ja tilastotie- teen laitos.
Hankkeen johtajana on toiminut Jy- väskylän yliopiston kielikasvatuksen pro- fessori ja Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti Anneli Kauppinen. Sen ruotsinkielisiä tutkimuksia on koordinoi- nut ja ohjannut professori Hanna Lehti- Eklund Helsingin yliopistosta. Väitöskir- jatutkijana hankkeessa työskennelleen Riitta Juvosen tutkimusta ovat ohjanneet dosentti Tiina Onikki-Rantajääskö ja do- sentti Susanna Shore Helsingin yliopis- tosta. Satu Helskeen tutkimusta on oh- jannut professori Antti Penttinen Jyväs- kylän yliopistosta. Hankkeen koordinoi- jana ja post doc -tutkijana toimi sen alku- vaiheessa Henna Makkonen-Craig.
Hanke on tähän mennessä tuottanut muun muassa viisi pro gradu -tutkiel- maa (Helske 2009; Heselius 2009; Kainu- lainen 2008; Petas 2007a, 2007b), yleista- juisia artikkeleita ja kongressi esitelmiä.
Tekeillä ovat Riitta Juvosen, Sofia Stol- tin ja Sandra Petaksen väitöskirjat hank- keen aiheista. Tieteellisiä artikkeleita on ilmestynyt useita (esim. Makkonen-Craig 2008, 2010) ja monia on tekeillä. Laajim- min Kielitaidon kirjon tutkimuksia ja tu- loksia esitellään kokoomateoksessa Lu- kiolaisten äidinkieli: Suomen- ja ruot- sinkielisten lukioiden opiskelijoiden teks- timaisemat ja kirjoitustaitojen ar vioin ti (Kauppinen, Lehti-Eklund, Makkonen- Craig & Juvonen toim. 2011).
Anneli Kauppinen etunimi.sukunimi@jyu.fi Henna Makkonen�Craig etunimi.makkonen@helsinki.fi
Lähteet
Helske, Satu 2009: Kompleksisen luoki- tellun aineiston pelkistäminen: sovellus ylioppilaskirjoitusaineistoon. Tilastotie- teen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Heselius, Kajsa 2009: Gymnasieelevers läs- och skrivvanor ur ett genusperspektiv.
Resultat ur en enkätundersökning i 17 fin- landssvenska gymnasier under år 2008.
Pro gradu -avhandling i nordiska språk.
Helsingfors universitet.
Juvonen, Riitta (tekeillä): Tekijän äänen välittyminen suomenkielisissä ylioppi- lasaineissa. Tekeillä oleva väitöskirja- tutkimus. Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaine.
Kainulainen, Johanna 2008: Pedagogis- ta sisältötietoa tekstitaidoista. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Kauppinen, Anneli – Lehti-Eklund, Hanna – Makkonen-Craig, Henna – Juvonen, Riitta (toim.) 2011: Lukiolaisten äidinkieli. Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoi- den tekstimaisemat ja kirjoitustaitojen ar vioin ti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1304. Helsinki: Suo- malaisen Kirjallisuuden Seura.
Kronholm-Cederberg, Annette 2009:
Skolans responskultur som skriftpraktik.
Gymnasisters berättelser om lärarens skriftliga respons på uppsatsen. Åbo: Åbo Akademis förlag. http://www.doria.fi/
handle/10024/52546.
Kouki, Elina 2009: ”Käsitteitä tarpeen mukaan”. Kirjallisuustieteelliset käsit- teet lukion kirjallisuudenopetuksessa.
Turun yliopiston julkaisuja, sarja
C, Scripta lingua Fennica edita 293.
Turku: Turun yliopisto. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-951-29-4169-8.
Makkonen-Craig, Henna 2008: Neljä näkökulmaa erääseen tekstilajiin. Äidin- kielen ylioppilaskokeen tehtävänannot 2003–2006. – Virittäjä 112 s. 207–234.
—— 2010: Ylioppilasaine ja päättökokeen tavoitediskurssi. Genre ja varjogenre.
– Hanna Lappalainen, Marja-Leena Sor- jonen & Maria Vilkuna (toim.), Kielellä on merkitystä. Näkökulmia kielipolitiik- kaan s. 206–252. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Mikkonen, Inka 2010: ”Olen sitä mieltä, että …” Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi. Jyväskylä Studies in Humanities 135. Jyväsky- lä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-951-39-3826-0.
Petas, Sandra 2007a: Gymnasisters läsvan- or och skrivvanor. En studie om vad, hur ofta och på vilket språk finlandssvenska gymnasister läser och skriver på sin fritid.
C-uppsats i nordiska språk. Uppsala universitet.
—— 2007b: Gymnasisters läsvanor och skrivvanor. Finlandssvenska gymnasisters åsikter om ämnet modersmål och litte- ratur. Pro gradu -avhandling i nordiska språk. Helsingfors universitet.
—— (tekeillä): Gymnasisters skrivande. En studie om gymnasisters textvärldar och skolkulturer i Finland och Sverige. Dok- torsavhandling under arbete. Nordiska språk, Helsingfors universitet.
Ranta, Tuula 2007: Kirjoittamisprosessi teksteinä. Tekstilingvistinen näkökul- ma abiturienttien tekstintuottamis- menettelyihin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 50. Joensuu:
Joensuun yliopisto. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-219-084-0.
Stolt, Sofia (tekeillä): Censorernas impli- cita ramar för bedömning. En studie av studentuppsatser i modersmål och litte- ratur. Doktorsavhandling under arbete.
Nordiska språk, Helsingfors universitet.
