22
H
oidokki –sanaston laadinnassa on noudatettu Yleisen Suomalaisen Asiasanaston (YSA) periaat- teita. Pääosa termeistä kuuluu MeSHiin ja kan- sainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) laatimaan Hoitotyön käytännön kansainväliseen luokituk- seen (ICNP – International Classification for Nursing Practice). Lisäksi asiasanastoon sisäl- tyy asiantuntijaryhmän Delphi- menetelmällä valikoimia termejä. Apuna työssä on ollut myös MeSHin suomennos FinMeSH, jota Kustannus Oy Duodecim käyttää indeksoinnissa.MeSH -sanasto taustalla
National Library of Medicine (NLM) on ylläpi- tänyt lääketieteellistä asiasanastoa Medlars Inde- xiä 1800-luvulta lähtien. Tietojenkäsittelyn kehi- tyksen myötä syntyi 1960-luvulla MeSH –tuote, jonka asiasanoja vuonna 2006 on yli 22.000.
MeSH on Medline-tietokannan tesaurus, jo- ka on osa Unified Medical Language Systemiä.
NLM käynnisti 1980-luvulla kehittämistyön, jolla pyritään harmonisoimaan globaalisella ta- solla terveydenhuollon luokituksia ja sanastoja.
UMLS sisältää satakunta erikoissanastoa ja luo- kitusta.
Hoitotieteen asiasanasto käyttöön Kuopion yliopiston kirjastossa
Kirsi Tuovinen, & Tarja Turunen, & Kaija Saranto & Jarmo Saarti
Hoitotieteen asiasanasto, Hoidokki, testattiin ja otettiin käyttöön Kuopion yli- opiston kirjastossa. Sanasto on Medical Subject Headings -asiasanastoon (MeSH) perustuva hoitotieteellisen tiedon erikoissanasto. Sanastoa on täyden- netty asiantuntijaryhmän Delphi-menetelmällä valikoimilla termeillä. Sanasto- työtä on tehty Sairaanhoitajien koulutussäätiön hankkeen turvin, mutta suoma- laisen Mesh-sanaston kehittämisellä on jo yli 15 vuoden vaiheikas historia.
MeSH on käännetty useille kielille ja Suomes- sa Terveystieteiden keskuskirjaston (Terkko) in- formaatikot tutustuivat tekeillä oleviin MeSH:in käännöksiin mm. tsekin, saksan, puolan ja un- karin kielille vuonna 1995. Samaan aikaan Ka- rolinska biblioteket oli juuri aloittamassa kään- nöstyötä ruotsiksi.
Sanastorinki MeSH:in kehittäjänä
MeSHin suomennos koettiin tärkeäksi ja asian edistämiseksi perustettiin ”Sanastorinki”, jon- ka jäsenet muodostuivat hoitotyön ja maan ter- veydenhuollon kirjastojen edustajista. Vuonna 1989 Lääkäriseura Duodecim oli jo aloittanut MeSH:in yleisempien lääketieteellisten termi- en käännöksen tavoitteena koko MeSH:in suo- mentaminen.Sanastoringin yhteistyö tiivistyi ja siinä toimi- vat Terkko, Duodecim, Turun ja Kuopion yli- opistojen lääketieteelliset kirjastot, Stakes, STM:
n, Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen kirjastot sekä vuonna 1996 Sairaanhoitajien kou- lutussäätiö. Vuonna 1996 sanastorinki haki kan- salliskirjaston koordinoimasta projektista ”Suo- malainen asiasanasto kotimaisten kirjasto- ar-
23
kisto- ja museoluettelojen sisällönkuvailuun ja tiedonhakuun” apurahaa ”Suomalaiseen lääke- tieteelliseen sanastoprojektiin”, jota Terkko lu- pautui koordinoimaan. Apurahaa ei kuitenkaan myönnetty.
Vuosien aikana sanastorinki kuitenkin kokoon- tui ja oli yhteydessä myös Karolinska biblioteketin asiantuntijoihin. Vuosina 1997 ja 1998 Suomen sairaanhoitajaliitto vastasi hoitotyön osasta.
Sanastoringin kesken jäänyt työ jatkui, kun Sairaanhoitajien Koulutussäätiö käynnisti syksyl- lä 1999 hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut kehittää asiasanasto hoitotieteellisen tutkimuk- sen sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Hoi- totieteellinen asiasanasto Hoidokki on julkais- tu syksyllä 2005 Sairaanhoitajien koulutussääti- ön verkkosivuilla (http://www.shks.fi) elektroni- sessa muodossa.
Hoidokin rakentaminen
Hoidokin alkuperäisenä aineistona oli MeSH, josta ensin valittiin hoitotyön käytäntöä, kou- lutusta, hallintoa ja tutkimusta koskevat termit (hakusanana nursing ja health care). Näistä valit- tiin relevantit termit Delphi -menetelmällä, jonka tavoiteltu asiantuntijoiden yksimielisyysaste oli vähintään 75 %. Termit testattiin indeksoimalla Hoitotiede-lehden artikkeleita vuonna 2002.
Tuloksen perusteella sanastoa päätettiin täy- dentää kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeil- lä, jotka poimittiin International Classification for Nursing Practice (ICNP) luokituksesta. Nä- mä termit poimittiin systemaattisesti luokituk- sen 1- ja 2-tasolta.
Terminologiatyön asiantuntijoiden kehotuk- sesta termit ryhmiteltiin teemoittain MeSHin pääluokkia noudatellen, jotka nimettiin hoito- työn tietoperustasta käsin. Teemojen kattavuu- den varmistamiseksi asiantuntijaryhmä täydensi MeSHin mukaisia aihealueita. Lisäksi sanastoon lisättiin hoitotyön hallintoa, koulutusta ja tutki- musta kuvaavia termejä.
Hoidokki- sanaston teemat ovat: 1) Terveys, 2) Hoitamisen filosofiset perusteet, 3) Hoito-
toiminnot, 4) Hoitotyön vaikutukset, 5) Hoi- totyön toimintaympäristö, 6) Hoitotyön koulu- tus, 7) Hoitotyön hallinto, 8) Hoitotyön tutki- mus, 9) Terveydenhuollon tietotekniikka ja 10) Toimijat. Nämä teemat sisältyvät MeSHin 15 pääluokkaan (taudit, organismit, biologiset tie- teet, terveydenhuolto, antropologia, koulutus, sosiologia, humanistiset tieteet, menetelmät, vä- lineet, teollisuus, maantiede, informatiikka, ni- metyt ryhmät). Hoidokki sisältää 764 termiä (25.4.2005), joista varsinaisia asiasanoja on 743 ja ohjaustermejä 21.
Hoidokissa on käyttöohje, aakkostettu osa ja kolme aiheenmukaista osaa, joista yksi on suo- menkielinen ja muissa on suomenkielen lisäksi vastaavat englannin- ja ruotsinkieliset termit rin- nakkain taulukossa. Molemmat aiheenmukaiset osat ovat rakenteeltaan tesaurustyyppisiä eli niissä näkyvät asiasanojen yleisimmät semanttiset suh- teet, yleensä hierarkkisesti lähimmät suppeam- mat ja laajemmat termit.
Monikielinen sanasto
Sanaston laatiminen on edellyttänyt käännöstyö- tä englannista suomeksi ja ruotsiksi, koska termit haluttiin molemmilla kotimaisilla kielillä. Eng- lannin- ja ruotsinkielisiä käännöksiä tarkastel- taessa on muistettava, että lähtökohtana on ol- lut suomenkielinen Suomen terveydenhuoltoon soveltuva termi. Tämä seikka korostuu erityises- ti terveydenhuollon hallinnon, koulutuksen ja henkilöstön nimikkeissä.
Käännöstyö ei ole ollut helppo ja yksinkertai- nen tehtävä. Jo kielten erilaiset rakenteet rajoit- tavat käännöksiä. MeSHissä käytetään yleen- sä termien monikkoa, jota pyrittiin noudatta- maan. Naapurimaiden, Suomen ja Ruotsin, vä- lillä on paitsi eroja terveydenhuoltojärjestelmissä, myös eräitä kielellisiä eroavaisuuksia riikinruot- sin ja Suomen ruotsin välillä. Ruotsin kielessä ei esimerkiksi ole terveydenhoitajaa - hälsovårdare, vaan distriktsköterska, joka on kotisairaanhoita- jan ja terveydenhoitajan ”välimuoto”.
Ruotsiksi käännettäessä on pyritty suomen-
24
ruotsalaiseen termiin, mutta on myös mainit- tu Karolinska Institutenin kirjaston ruotsinkie- linen käännös. Myös terveydenhuollon palvelu- järjestelmässä, henkilöstön tehtävissä ja työnjaos- sa eri ammattiryhmien välillä on eroja, jotka ovat edellyttäneet sovittamista vallitsevaan kulttuuriin eli kulttuurista validointia.
Testaus Kuopion yliopiston kirjastossa
Sairaanhoitajien Koulutussäätiö myönsi vuonna 2004 rahoituksen, jonka turvin Kuopion yliopis- ton kirjastossa voitiin testata sanastoa käytännön kirjastotyössä syksyllä 2004.
Työssä oli tavoitteena testata Hoidokin toimi- vuutta hoitotieteellisen aineiston indeksoinnissa.
Samalla käytiin läpi sen sisältämä sanasto ja ra- kenne sekä tehtiin niihin korjausehdotuksia.
Testauksessa oli käytössä Hoidokki -sanaston suomenkielinen versio. Kuopion yliopistossa hoi- totiede on ollut edustettuna vuodesta 1979. Ai- neiston indeksointi on tähän mennessä tehty käyttäen YSAa ja MeSHiä. Niiden rajallisuus hoi- totieteellisen aineiston indeksoinnissa on ollut jo usean vuoden ajan keskustelun aiheena.
Hoidokki sanastoa testattiin asiasanoittamalla 170 suomalaista hoitotieteen alaan kuuluvaa väi- töskirjaa sekä 20 Kuopion yliopiston terveyshal- linnon ja – talouden laitoksen väitöskirjaa Kuo- pion yliopiston kirjaston Kuopus-kokoelmatie- tokantaan. Kussakin väitöskirjassa käytettiin 0- 12 Hoidokki-asiasanaa.
YSAa ja FinMeSH täydennyksenä
Ensisijainen asiasanasto indeksointityössä oli Hoi- dokki, toissijaisena käytettiin FinMeSH-asiasa- nastoa ja mikäli nämä eivät riittäneet, käytettiin YSAa. Indeksoinnissa käytettiin mahdollisimman tarkkoja asiasanoja. Ketjutusta ei käytetty.Hoidokki-asiasanoille varattiin Kuopukseen oma kirjastokohtainen kenttä, joka on haettavissa yhdistelmähaussa Hoidokki-asiasana – hakutyyp- pinä (ks. https://kuopus.linneanet.fi/). Kenttään on tallennettu myös FinMeSH-asiasanoja.
Yksinomaan Hoidokki-asiasanastolla indeksoi- tuja väitöskirjoja oli alle 10, vaikkakin pääsään- töisesti Hoidokki-asiasanoja per väitöskirja oli enemmän kuin FinMeSH-asiasanoja. FinMeSH täydensi kuitenkin vahvasti Hoidokkia.
FinMeSH oli erityisen paikallaan niissä väitös- kirjoissa, jotka käsittelivät esim. sairauksia, ku- ten rintasyöpää, sepelvaltimotautia jne. YSA taas puolestaan täydensi sekä Hoidokkia että Fin- MeSHia, joista puuttuivat esim. sellaiset yleis- sanat kuin kokemukset, odotukset, mielipiteet ja käsitykset.
Mikäli hoitotieteellistä aineistoa indeksoitaisiin ainoastaan Hoidokki-asiasanastolla, tulisi käydä tarkemmin lävitse YSAa ja FinMeSH-asiasanas- toa, joista löytyy runsaasti sopivia ja tarpeellisia asiasanoja. Pelkästään tämän hetkisellä Hoidok- ki-asiasanastolla ei pysty indeksoimaan kattavasti hoitotieteellistä aineistoa. Hoidokista löytyy kui- tenkin monia alalle ominaisia käsitteitä, joten sa- nasto toimii hyvin hoitotieteen alan täydentävä- nä asiasanastona.
Kehittämisehdotuksia kirjattiin mm. sanaston ohjeistukseen ja rakenteeseen liittyen, esim. as- sosiaatio- ja hierarkkisia suhteita ei ollut tuotu riittävästi esille. Käytettävyyden kannalta olisi li- säksi hyvä, jos asiasanasto olisi verkossa. Sanas- ton testaus oli antoisa kokemus, ja sanaston ke- hittämistyön kannalta välttämätön. Kehittämis- ehdotuksia tullee lisää, mikäli testausta on mah- dollista jatkaa.
Asiantuntijaryhmä ylläpitoon
Testauksen jälkeen Hoidokkiin tehtiin esitettyjä muutoksia. Sanaston sisältöä muokataan jatkos- sa kansainvälisen kehityksen ja käyttäjäpalauttei- den perusteella, jota voi antaa koulutussäätiön si- vuston kautta (www.shks.fi). Sanaston ylläpidos- ta huolehtii SHKS:n nimeämä asiantuntijaryh- mä, joka käsittelee verkkosivujen kautta tulevat palautteet ja kehittämisehdotukset.
Hoidokki asiasanasto sisältyy myös laajaan Me- tathesaurus Rexiin (ks. kuva 1.). Rex on Kustan- nus Oy Duodecimin useita erillisiä sanastoja ja
25
luokituksia sisältävä lääketieteellinen sanastotie- tokanta, jossa termien hierarkkiset suhteet ja sy- nonyymit ovat nähtävissä. Tietokantaan on ke- hitteillä elektroninen hakuohjelma, jonka avulla sanastojen käyttö on joustavaa.
Myös Terveysportti –palvelun sivustoja ollaan kehittämässä sanastojen käytön edistämiseksi.
Lisäksi tavoitteena on, että Rexiä ja Hoidokkia sen osana voidaan käyttää sekä Sairaanhoitajien koulutussäätiön että Sairaanhoitajaliiton verkko- sivujen kautta.
Kuopion testauksen perusteella Hoidokki täy- dentää hyvin olemassa olevia sanastoja hoitotie- teellisen aineiston indeksoinnissa. Tavoitteenam- me on ottaa sanasto tuotantokäyttöön kirjastos- samme nyt kun se on julkaistu. Sanaston kehit- tämisen kannalta olisi tärkeää, että muutkin hoi- totieteellistä aineistoa kuvailevat kirjastot alkai- sivat hyödyntää sitä ja antaisivat sanaston ylläpi-
täjille palautetta. Erityisen mielenkiintoista oli- si indeksoida sillä kattavasti hoitotieteen alan ar- tikkelit.&
Tietoa kirjoittajista:
Kirsi Tuovinen, suunnittelija,
Kuopion yliopisto. Oppimiskeskus. Mediateknia, email. kirsi.tuovinen@uku.fi
Tarja Turunen, kirjastoamanuenssi, Kuopion yliopiston kirjasto, email. tarja.turunen@uku.fi
Kaija Saranto, ma. professori, dosentti,
Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja -talouden laitos, email. kaija.saranto@uku.fi
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja, Kuopion yliopiston kirjasto, email. jarmo.saarti@uku.fi
Kuva 1. Hoidokin käyttöliittymä
