5
Muunneltavuus, toimivuus ja kauneus – uusi
kirjastoarkkitehtuuri houkuttelee asiakasta viihtymään monikäyttöisissä tiloissa
Kaisa Sinikara
Kirjastotilojen uudisrakentaminen ja niiden peruskorjaaminen on haastavaa ja kallista. Ratkaisut vaikuttavat siihen, miten tulevaisuudessa palveluja voidaan järjestää. Ei ole varmuutta siitä, millaisia palveluja tulevat käyttäjät tarvitsevat.
Kansainväliseen kirjastoarkkitehtuuriin oli mahdollista perehtyä toukokuussa järjestetyssä LIBER LAG-seminaarissa Helsingissä. Tilan muunneltavuus, elä- myksellisyys ja houkuttelevuus viihtymään toistuvat uuden kirjastoarkkitehtuu- rin visioissa.
LIBER kirjastoarkkitehtuuriin perehdyttäjänä
LIBER on järjestänyt kirjastoarkkitehtuuriin kes- kittyviä seminaareja joka toinen vuosi. Helsingin seminaari oli jo 17. Seminaarien ohjelmasta vastaa LIBER Architecture Group http://147.88.230.
242/LIBER-LAG, jolla LIBERin uudessa orga- nisaatiossa on forumin status http://libereurope.
eu/architecture-forum.
Helsingin yliopiston kirjasto vastasi muista se- minaarin järjestelyistä. Helsinki seminaaripaik- kana on ollut keskusteluissa jo vuodesta 2008 lähtien. Alvar Aalto kiinnostaa. Kiinnostusta he- rätti myös Kaisa-talon kilpailuehdotuksen ideoi- den esittely Budapestin seminaarissa 2008. Vii- kin mallia, jossa tiedekirjaston ja kaupunginkir- jaston toimintoja on sijoitettu samaan raken- nukseen, esiteltiin Madridissa 2010. Kaisa-talo on saanut avaamisen jälkeen kansainvälistä julki- suutta. http://www.designboom.com/architectu- re/top-10-libraries-of-2013-12-21-2013/
Seminaarissa julkaistiin myös kirja ja tieto- kanta uusista eurooppalaisista kirjastorakennuk- sista (New Library Buildings in Europe, Docu- mentation 2014). Kirjaa on myynnissä Kaisa-ta- lon asiakaspalvelussa. Tietokanta ja julkaisut löy-
tyvät mm. LIBERin Architecture Forum sivus- tolta: http://libereurope.eu/architecture-forum/.
Tietokantaa pitää yllä Prahan teknillisen yliopis- ton kirjasto.
Kirjastovierailut
Seminaarien ohjelmaan on aina kuulunut mah- dollisuus tutustua kulloisenkin isäntäalueen uu- siin tai muuten merkittäviin kirjastorakennuk- siin. Tällä kertaa vierailuja isännöivät Aalto-yli- opiston kirjasto ja Learning Hub, sekä Meilah-
LIBER LAG-ryhmän jäsenet ja Helsingin yliopis- ton kirjaston vastuuhenkilöt kokoontuivat Helsin- gissä 24.4.2013.
Signum 4/2014
6
den ja Viikin kampuskirjastot. Vierailuihin osal- listui noin 90 pääosin ulkomaista seminaarilaista.
Viikissä erityistä kiinnostusta herätti rakennuk- sen ja sisäpuutarhojen lisäksi monitoimisuus: sa- massa rakennuksessa on yliopiston ja kaupungin kirjasto. Terkossa on parhaillaan käynnissä iso- jen tilamuutosten suunnittelu, jonka tueksi on saatu mm. opiskelijoiden palautetta. Aalto-yli- opisto kiinnostaa Alvar Aallon, mutta toki myös uusien Learning Hubien vuoksi. Vierailuja oli myös Helsingin yliopiston Minerva-kirjastossa ja oppimistorilla, Sibelius-Akatemian kirjastos- sa ja Musiikkitalossa sekä Eduskunnan remon- toidussa kirjastossa.
Seminaaripaikkana oli Helsingin yliopiston pieni juhlasali. Koleassa Helsingissä oli osallistu- jia yli 130 yhteensä 20 maasta. Mm. ranskalaisia oli kolmisenkymmentä. Osallistujissa oli runsaas- ti arkkitehtejä, tilasuunnittelun ammattilaisia se- kä kirjastojen johtajia ja asiantuntijoita.
Seminaarin ohjelma ja puhujien alustukset ovat
luettavissa: http://blogs.helsinki.fi/liberlag2014/
ja http://147.88.230.242/LIBER-LAG/lageps.
htm#helsinki.
Oppimisen tilat
Keynote-puhuja professori Kirsti Lonka osaa ot- taa yleisönsä. Hänen alustuksensa Innovative in- terdisciplinary design for learning spaces ajatuksia kerrattiin vielä viimeisenä päivänä. Kirsti Lonka käytti käsitettä blended learning environments, jo- ka yhdistää fyysiset, virtuaaliset, sosiaaliset, mo- biilit ja mentaaliset oppimistilat. Mikään näistä ei yksin riitä luovaan ja motivoivaan oppimiseen.
Työtilat
Työtilojen suunnittelu herättää keskustelua ja tunteitakin. Ovatko avokonttorit vai omat työ- huoneet parempia? Miten ratkaisut vaikuttavat työskentelyn tehokkuuteen ja viihtyvyyteen? An- na-Maija Lukkarin (HY:n tilajohtaja), arkkiteh- ti Anette Franzkowiakin (Hannover) ja Minna Osanottajat vierailivat Kaisa-talossa 8.5.2014.
Kuva Veikko Somerpuro
Signum 4/2014
7
Anderssonin (Martela) alustivat asiasta. Yliopis- tomaailman ja kirjastojen työtehtävät ja työtavat ovat moninaistuneet.
Osa tehtävistä vaatii yksin keskittymistä, osa on luovaa toimintaa ja ajatusten jakamista. Millai- sia vyöhykkeitä näistä erilaisista tehtävistä muo- dostuu ja miten tilat kannattaa ryhmitellä? Tär- keä kysymys on myös, kuinka paljon eri tehtävis- sä toimivat todellisuudessa käyttävät työtilaansa.
Lukkari korosti yhdessä käyttäjien kanssa tehtä- vän suunnittelun tärkeyttä. Anna-Maija Lukka- rilla itsellään ei ole omaa työhuonetta.
Kirjastotilat osana ympäristöään
Helsingin kaupungin kirjastotoimenjohtaja Tuu- la Haavisto kuvasi uuden kaupunginkirjaston suunnittelun tematiikkaa. Merkittävää hankkeen kannalta on, että se on Suomen hallituksen hy- väksymä itsenäisyyden juhlavuoden hanke. Uut- ta kirjastoa on suunniteltu yhteisöllisesti kansa- laisten kohtaamisen ja tiedon tilaksi.Cornelius Cornelius Schlotthauer (Zaha Hadid Architects) kuvasi taloustieteen yliopiston hallin- to- ja kirjastorakennusta ja suunnitteluprosessia.
Talo on valtava kompleksi, jossa hallinnon ja kir-
jaston tilat on muodostettu toisiinsa kietoutuvis- ta rakennuksista. Vaikuttava talo herättää kysy- myksen tilojen joustavasta muunneltavuudesta.
Seminaarilaisia tutustumassa Kaisa-taloon. Maija Paavolainen kirjaston informaatiopisteessä vastaa ky- symyksiin. Taustalla Kaisa-talon suunnitteluarkkitehti Matti Huhtamies.
Kuva Veikko Somerpuro
Signum 4/2014
8
Kaisa-talon rakentamista esitteli Matti Huh- tamies, Tallinnan teknillisen yliopiston kirjastoa
Mattias Agabus (Architect 11)ja tanskalaista arkkitehtuuria Elif Tinaztepe (Schmidt Hammer Lassen Architects).
Muuttuvat roolit, muuttuvat tilat
Wilma van Wezenbeek (Delftin teknillinen yli- opisto) korosti, että elävän kampuksen luomiseen tarvitaan oikeanlaisia tiloja. Niitä voidaan luoda vain tutkimalla yliopistolaisten todellisia tarpei- ta. Hän esitteli mallin palvelumuotoilua vastaa- van prosessin tuloksista.Arkkitehti Francine Houbenin (Mecanoo Ar- chitects) analyysi Birminghamin kirjaston raken-
tamisesta oli kiehtova. Arkkitehti käveli kansa- laisten reittejä, jutteli ihmisten kanssa, loi itsel- leen sisäisen kuvan kaupungista ja sen historias- ta. Nämä elämykselliset tekijät vaikuttivat mer- kittävästi siihen, millaiseksi kirjasto muodostui.
Vuonna 2013 Birminghamin kirjasto oli Britan- nian 4. suosituin rakennus. Toimivuus, kauneus, muunneltavuus, kestävä kehitys sekä kohtuulli- set rakennus- ja ylläpitokustannukset, siinä vain muutamia kirjastosuunnittelun tavoitteita &
Tietoa kirjoittajasta
Kaisa Sinikara, professori
Email. kaisa.sinikara@helsinki.fi
Puhujat ryhmäkuvassa. Edessä istumassa vasemmalta Anne Hannaford, Cornelius Schlotthauer, Anne Franzkowiak, Julien Roche. Takana vasemmalla Anna-Maija Lukkari, Matti Huhtamies, Wilma van Wezenbeek, Elif Tinaztepe, Jean-Luc Bichet, Christine Brunner, Mattias Agabus, Christian Lüthi, Ma- rie-Lise Tsagouria.
Kuva Veikko Somerpuro
Signum 4/2014
