• Ei tuloksia

Darwinin uskonnollisuudesta näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Darwinin uskonnollisuudesta näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

54 TIETEESSÄ TAPAHTUU 2 2020 kESkUSTElUA

Darwinin

uskonnollisuudesta

Merja Forssell kirjoitti Tieteessä tapahtuu -leh- dessä (1/2020) Charles Darwinin merkitykses- tä uskonnon ja tieteen välisessä vuoropuhelus- sa 1800-luvulla sekä sen jälkeen. Haluaisin tar- kentaen kommentoida Forssellin artikkelin yhtä, joskin varsin keskeistä yksityiskohtaa: kysymys- tä, milloin Charles Darwinin henkilökohtainen uskonnollinen vakaumus hiipui.

Darwinin uskonnollisuuden selvittämistä hanka- loittaa se, että yksityisyyttään varjelevana ja luon- teeltaan konflikteja karttavana hän hyvin harvoin puhui julkisesti näistä asioista. Tärkeä lähde on hä- nen omaelämäkertansa, jonka hän kirjoitti vuon- na 1876. Darwin ei ollut tarkoittanut muistelmi- aan julkaistaviksi, vaan hän kirjoitti ne perhettään, varsinkin uskovaista Emma-vaimoaan varten (Des- mond ja Moore, 1992). Ne kuitenkin julkaistiin hä- nen omaistensa toimesta vuonna 1887, viisi vuotta Darwinin kuoleman jälkeen (suomeksi Darwinin Elämäni ilmestyi vasta sata vuotta myöhemmin, eli 1987). Se versio, jonka Darwinin poika Francis lo- pulta julkaisi, oli Emman toivomuksesta siistitty muutamista uskontoa kritisoivista kohdista.

Muistelmiensa julkaistussakin versiossa Dar- win teki kuitenkin selväksi, että hänen kristitty va- kaumuksensa alkoi horjua jo varhain. Hän syntyi kristinuskoa tunnustavaan perheeseen ja korosti omaelämäkerrassaan, ettei hän vielä nuoruudes- saan epäillyt Raamatun sanaa. On kuitenkin viittei- tä siitä, että tämä Darwinin elämänsä loppupuolel- la esittämä väite ei ole täysin totuudenmukainen.

Hänen isänsä oli vapaa-ajattelija (Brown, 1986;

Desmond ja Moore, 1992), joten nuoren Darwinin kasvuympäristö ei ollut uskonnollisesti ainakaan fundamentalistinen. Darwinin nuoruudesta säi- lyneet kirjeet viittaavat myös siihen, että hänellä oli jo varhain epäilyjä monien kristinuskon opin-

KESKUSTELUA

kappaleiden totuudellisuudesta (Brown, 1986; van Wyhe ja Pallen, 2012). Vaikka Darwin siis epäile- mättä olikin elämänsä alkupuolella kristitty, hä- nen vakaumuksensa tuskin missään vaiheessa oli erityisen jyrkkä. Englannin kirkon jäsenenä Dar- win pysyi elämänsä loppuun asti, mutta lopet- ti kirkossa käymisen. Kun hänen muu perheensä osallistui sunnuntaisin jumalanpalvelukseen, Dar- win itse odotteli ulkopuolella; Darwinin kotikylän Downen kirkkoherran tiedetään paheksuneen Dar- winin muille seurakuntalaisille näyttämää huonoa esimerkkiä (van Wyhe ja Pallen, 2012).

Milloin Darwin sitten luopui kristinuskosta?

Tästä ei ole varmaa tietoa, eikä Darwin välttämät- tä itsekään osannut siihen vastata, koska kysees- sä oli hidas, vähitellen edennyt prosessi. Tässä yhteydessä on huomattava, että Forssellin artik- kelissaan siteeraama Darwinin lause ”Missään vai- heessa en hylännyt kristinuskoa ennen kuin täytin neljäkymmentä vuotta” ei ole peräisin Darwinin omaelämäkerrasta. Lause on peräisin englantilai- sen sosialistin, Edward Avelingin, pamfletista The religious views of Charles Darwin (1883). Darwinia nuorempi Aveling oli vannoutunut ateisti. Hän ta- pasi Darwinin tämän kotona syyskuussa 1881, hie- man yli puoli vuotta ennen Darwinin kuolemaa, ja he keskustelivat erityisesti uskonnollisuudesta ( ja uskonnottomuudesta). Tapaamisen yhteydessä Darwin, Avelingin mukaan, lausui Forssellin sitee- raamat sanat. Tämä Avelingin kautta välitetty lau- suma on pienoisessa ristiriidassa Darwinin nuo- ruusvuosien henkilökohtaisessa kirjeenvaihdossa ilmenneen kristinuskoa kohtaan esitetyn skepti- syyden kanssa (ks. yllä). Sitaatti itsessään lienee kuitenkin totuudenmukainen, sillä Darwinin poi- ka Francis, joka oli tapaamisessa läsnä, vahvisti jälkikäteen Avelingin version isänsä sanoista. Se sopii myös yhteen siihen muiden lähteiden perus- teella muodostuneeseen käsitykseen, että Darwin oli kristitty nuoruudessaan mutta ei enää keski- iän jälkeen.

Se, että Darwin luopui nuorena kristinuskosta, ei kuitenkaan vielä tarkoittanut, että hän samalla luopui täysin jumaluskosta. Pitkän aikaa Darwin piti itseään teistinä, ja hän yritti sovittaa yhteen uskoa maailmankaikkeutta ohjaaviin korkeampiin voimiin luonnontieteen tulosten, erityisesti oman evoluutioteoriansa, kanssa. Hänen ystäviensä ja

(2)

TIETEESSÄ TAPAHTUU 2 2020 55 kESkUSTElUA

kollegojensa kanssa käymän henkilökohtaisen kir- jeenvaihdon perusteella on ilmeistä, että Darwin oli jonkinasteinen teisti ainakin vielä vuoden 1859 paikkeilla, Lajien synty -teoksensa julkaisemisen ai- koihin (Mandelbaum, 1958; Brown, 1986). Lopul- ta kuitenkaan edes teismi ei enää tuntunut Darwi- nista tyydyttävältä katsantokannalta. Hänestä tuli agnostikko. Tämän sanan oli luonut vuonna 1869 Darwinin läheinen ystävä, biologi Thomas Henry Huxley, kuvaamaan suhtautumistaan uskontoon, ja Darwin liitti sen nopeasti omaan sanavaras- toonsa (Desmond ja Moore, 1992). Hän käytti sitä vuonna 1876 omaelämäkertaansa kirjoittaessaan;

siinä hän totesi, ettei pysty valaisemaan kysymys- tä Jumalan olemassaolosta, joten ”minun on tyy- dyttävä pysymään agnostikkona” (1987:56). Niin ikään hän korosti olevansa agnostikko eikä ateis- ti, kun Aveling vuonna 1881 kysyi Darwinilta hä- nen senhetkistä suhtautumistaan uskontoon (van Wyhe ja Pallen, 2012).

Yhteenvetona voi siis sanoa, että Darwin oli elämänsä alussa kristitty, ja säilyi ainakin jossain määrin tapakristittynä elämänsä loppuun asti. Hän kuitenkaan tuskin koskaan oli erityisen vahva us- kossaan, ja varhaisella aikuisiällä Darwinin kris- tinusko korvautui epämääräisemmällä teismillä.

Teistinen maailmankatsomus joutui vuorostaan väistymään agnostisismin tieltä Darwinin elämän viimeisinä vuosikymmeninä. Väitteille, joiden mu- kaan Darwin vanhoilla päivillä ”löysi uskonsa uu- delleen”, ei ole löydettävissä tukea.

Kirjallisuus

Aveling, E. B. 1883. The religious views of Charles Darwin.

Freethought Publishing Company, London.

Brown, F. B. 1986. The evolution of Darwin’s theism. Journal of the History of Biology 19:1–45.

Darwin, C. 1987. Elämäni. (Suom. Anto Leikola.) Kustannusosa- keyhtiö Pohjoinen, Oulu.

Desmond, A. ja Moore, J. 1992. Darwin. Penguin Books.

Forssell, M. 2020. Pari myyttiä Darwinin uskonnosta. Tieteessä tapahtuu 38(1):29–38.

Mandelbaum, M. 1958. Darwin’s religious views. Journal of the His- tory of Ideas 19:363–378.

van Wyhe, J. ja Pallen, M. J. 2012. The ’Annie hypothesis’: did the death of his daughter cause Darwin to ‘give up Christianity’?

Centaurus 54:105–123.

HENRY PIHLSTRÖM

Kirjoittaja on biologi ja tutkija Helsingin yliopistossa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ympäristöministeri siis sanoi suoraan ilmastonmuutoksen olevan aikamme suurin uhka, mikä kertoo siitä, että hän ainakin jossain määrin näki – tai halusi antaa

von Wright jäi virallisesti eläkkeel- le akateemikon virastaan vuonna 1986, mutta hän säilytti elämänsä loppuun saakka työhuo- neen Helsingin yliopiston filosofian

Alkuperäisellä vastaus- asteikolla tämä tarkoittaa, että vastaajat olivat taas jossain määrin samaa mieltä siitä, että kou- lutus oli pitänyt sen, minkä oli luvannut, ja

Kaikkein suurin ryhmä ovat lisäkouluttautu- jat, jotka siis ovat elämänsä aikana hankkineet koulutusta myös tutkintoina. Toisen mahdollisuu- den käyttäjien ja

s.115 ”Eläinlaji joka ei tähän pystynyt kuoli sukupuuttoon tai jäi lisääntymättä.” Siis tar- koittaako tämä heitto sitä, että sukupuuttoon voi olla ratkaise- vasti

Voisi kuvitella, että ne joil- le Sarasvuon puheet ovat ko- lahtaneet, ärtyvät kun Mäki- Kulmala alkaa, kertomansa mu- kaan, Tampereen yliopiston isossa auditoriossa

Oppivaa organisaatiota esitte- levässä kirjallisuudessa erilais- ten keskustelufoorumien merkitys tuodaan aina esiin työyhteisön, luovuuden ja oppimisen mahdollistajina, mutta

Dialogisen kirjoittamisen menetelmässä on olennaista intuition ja hiljaisuuden harjoittaminen: sisäisestä hiljaisuudesta syntyy tila, jossa ihminen on välittömästi tajuamisen