Psykiatrit kirjailijoiden kuvaamana

Kuvauksia psykiatreista

Psykiatrit saattavat muistuttaaa potilai- taan. Claes Andersson: ”Täytyykö olla hullu, Otto mieti, että pystyy autta- maan hullua ihmistä? Mielellään kyllä, ainakin vähäsen. Tai siitä on apua, aina- kin hitunen” (Seuraavaksi Jätkäsaari).

Erno Paasilinna: ”Psykiatrien joukossa on paljon hulluja, mikä on aivan luon- nollista” (Ruumisarkun nauloja). Nämä ajatukset lienevät enemmän sarkasmia kuin vakavaa pohdintaa.

Silmälääkäri Eeva Nikoskelaisen kir- jassa Keltainen vaara puhutaan samasta teemasta: ”Kaikki psykiatrit taisivat olla jollain tavalla poikkeavia, ainakin ne jot- ka olivat käyneet läpi psykoanalyysin.”

Musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo:

”Itse asiassahan on niin, että psykiat- rithan ne vasta epäonnistuvatkin ihmis- suhteissaan” (Mätämunan muistelmat).

Aapelin romaanin Siunattu hulluus henkilö sanoo, että ”kyllä se oli totisesti viimeinen kerta, kun hän pisti nokkan- sa hullujenhuoneeseen, samanlaisia ovat lääkärit kuin lääkittävätkin.” Pirk- ko Saision satiiria: ”Kaksi ruotsalaista psykiatria tapasi toisensa aamukävelyn yhteydessä. Toinen kysyi toiselta että hur mår jag” (Mies, ja hänen asiansa).

August Strindbergin kuvaaman psy- kiatrin ajattelu kuulostaa oudolta: ”Eräs mielisairaiden lääkäri on nimenomaan laskenut hulluuden oireisiin kuuluvak- si liioitellun rakkauden eläimiin johon samalla liittyy kovasydämisyys omaa lajia kohtaan” (Hullun puolustuspuhe).

Eläinaktivistit lienevät tästä asiasta eri mieltä.

Luottamuspula

Jotkut epäilevät saavansa apua psy- kiatrilta. Vivica Bandler ja Carita Backström: ”Itse en usko psykiatrei- hin - minä uskon ystäviin, sikäli kuin ihmisellä on sellaisia” (Vastaanottaja tuntematon). Veijo Meri toteaa suoma- laisesta perusluonteesta: ”Suomalaiset eivät usko psykologiaan, mieluummin he turvautuvat pillereihin kuin psykiat- riin. Psykologia tuntuu liian heiveröi- seltä kangelta, kun mennään suomalai- seen kivikkoon” (Goethen tammi).

Professori Arne Nevanlinnan kirjas- sa Hjalmar on tyly arvio: ”Ainoa asia minkä hän oppi siltä tyhmältä psykiat- rilta on se, että hienompi nimi muis- tinmenetykselle on amnesia”. Mika Waltari kuvaa alkoholistin vaimoa, joka pettyi ”valehteleviin lääkäreihin”,

Psykiatrit kirjailijoiden kuvaamana

Monet kirjailijat käsittelevät teok- sissaan lääkäreitä (1). Kuvaukset ovat usein lääkäreitä arvostelevia, mutta arvostaviakin näkemyksiä kirjoista löytyy (2). Psykiatrit ovat usein kiinnostuksen kohteena.

Jukka Mustonen

Sisätautiopin emeritusprofessori, Tampereen yliopisto

Asiantuntijalääkäri, Sisätautien vastuualue, Tampereen yliopistollinen sairaala

KIRJALLISUUS

Erikoislääkäri 3/2020 • 30 vsk 106

jotka kertoivat hänelle, että väkivaltai- sen miehensä ”pahuus, petos, valhe ja vastuuttomuus olivat sairautta” (Vieras mies tuli taloon).

Psykiatrin työ

Claes Anderssonin pohtii psykiatrin työtä: ”Jotkut ihmiset tuntuvat luule- van, että psykiatrilla on yliluonnolli- nen kyky nähdä röntgen- tai laserkat- seellaan lähimmäistensä läpi suoraan heidän sydämeensä tai aivoihinsa kuin pieneen nukkekotiin” (Kaksitoista vuot- ta politiikassa). Suorasukaisesta psykiat- rista kertoo John Irvingin: ”Psykiatrin päämääränä oli selvittää potilaan pää, siihen päästiin tavallisesti heittämällä sotkut sikseen. Sehän se on näppärin tapa selvittää asioita” (Carpin maail- ma).

Jörn Donner vertaa psykiatrien työs- kentelyä Ingmar Bergmanin elokuviin:

”Se että J tulee ajatelleeksi New Yorkia

johtuu psykiatrien, shrinks, runsaasta määrästä Amerikan itärannikolla, ja siitä kuinka he käsittelevät (vatvovat, sanoisi joku) ihmissielua ja ihmisten tekoja juuri niin kuin tehdään lukui- sissa Bergmanin elokuvissa” (Bergman:

muistelma).

Joni Skiftesvik kertoo Oulussa toimi- neesta psykiatrista: ”Piirimielisairaalan kuuluisa ylilääkäri Kondrad von Baghin sanottiin tekevän alituiseen itkevistä ihmisistä nauravia, ihan hohottavia, ja jopa seinähulluista työkelpoisia, ai- nakin kotitöihin pystyviä” (Finlandia City). Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet käsittelee viime sotiemme ai- kaisten psykiatrien työtä maassamme toimineissa sotilaiden hoitopaikoissa.

Psykiatrikunnalla oli valtava työtaakka, koska heitä oli tuolloin alle 60. Sotapsy- kiatrina toimi vain yksi nainen, Inkeri Kijanen.

Thomas Mannin Taikavuoren lääkäri

Krokowski ”harjoittaa potilaiden sielun erittelyä” tuberkuloosi-parantolassa.

Työmaata hänellä riittikin, koska ”täy- sin tervettä ihmistä en ole vielä milloin- kaan tavannut.” Krokowski piti myös luentoja, aiheena olivat ”puhe oudoista hengenilmiöistä, hypnotismista ja unis- sa kävelemisestä, telepatiasta, kaksista kasvoista ja hysterian ihmeistä.”

Epätavallisia työtehtäviä

Psykiatrien epätavallisista työtehtävis- tä kertoo Merete Mazzarella: ”Vuonna 1979 muuan firenzeläinen psykiatri, joka oli tutkinut satakunta pyörtymäi- sillään olevaa, pahoinvoivaa turistia, alkoi puhua Stendhalin syndroomasta sairautena, joka voi iskeä taideaarteille altistuneisiin ihmisiin” (Ainoat todelliset asiat). Kirjailijanimellä Stendhal tun- nettu henkilö oli ranskalainen Marie- Henri Beyle, joka eli vuosina 1783-1842.

Kirjassaan Hurmio Anna Kortelainen

AdobeStock

Erikoislääkäri 3/2020 • 30 vsk 107

käsittelee Stendhalin elämää ja nime- ään kantavaa oireyhtymää.

Mazzarella kuvaa toistakin erikoista mielenhäiriötä: ”Japanissa jotkut psy- kiatrit ovat erikoistuneet hoitamaan tu- risteja, jotka ovat pettyneitä hartaasti odottamiinsa Euroopan matkoihin. Täl- laisia psykiatreja tarvittaisiin varmas- ti myös muualla.” Japanilaisturistien Pariisissa kokemasta kulttuurishokista on käytetty myös nimitystä Pariisin syndrooma. Esiintyyköhän japanilaisil- la psyykkisiä ongelmia Suomen Lappiin suuntautuvien matkojen jälkeen?

Psykoanalyytikot

Psykoanalyytikko pohdiskelee unen merkitystä Tito Collianderin kirjassa Alku: ”Unissa me toteutamme tosi mi- näämme, valvetilassa me valehtelem- me. Kaikki mitä ei sanota julki, mitä ei edes uskalleta ajatella – se on meidän tosi minämme.” Saul Bellowin mukaan

”kuuluisa psykoanalyytikko Reik sanoi, että ajatusmurha päivässä pitää psy- kiatrin loitolla” (Ravelstein). Theodor Reik oli itävaltalais-saksalainen psyko- analyytikko, joka toimi 1900-luvun al- kupuolella ja tunsi henkilökohtaisesti Sigmund Freudin.

Musiikkimies Ralf Gothóni pohtii kiinnostavalla tavalla psykoanalyytikon työtä: ”Miten vaikeaa onkaan psykoana- lyytikon saada potilaansa avautumaan toivomaansa suuntaan, sillä hänet täy- tyy ensin ”nähdä”. Musiikissa opettaja voi sentään suoraan ”kuulla” jotakin olennaista ihmisen sisimmästä” (Luo- va hetki).

Paavo Rintala kertoo maailman muu- toksesta: ”Keski- ja yläluokan naisilla ei ollut omaa päiväunelmalehdistöä juu- ri nimeksikään nykyiseen verrattuna.

Isoäitimme eivät voineet käydä kerran viikossa hovipsykiatrinsa tai ikioman analyytikkonsa terapialohduttelussa.

He joutuivat kuvailemaan tunnetilo- jaankin yksinkertaisilla maalaisjärkisillä sanoilla, samoilla joita jo heidän äitin- sä olivat käyttäneet” (Nahkapeitturien linjalla).

Muut lääkärit ja psykiatrit

Muita lääkäreitä on verrattu psykiatrei- hin. Riikka Pulkkisen Raja: ”Lääkärillä oli tuuhea parta niin kuin psykiatreilla halvoissa televisioelokuvissa.” Maiju Lassilan Liika Viisas pohtii, että ”vii- saustieteen tohtorin alaan ne semmoi- set sairaudet kuin hulluudet ja muut pää- ja viisausvaivat kuuluvat, eikä ruu- miinlääkäreiden ja hammastohtorien.”

Ulla-Lena Lundbergin Marsipaaniso- tilaassa todetaan, että ”jotkut lääkärit lukevat psykiatriaa pystyäkseen ratkai- semaan omat ongelmansa.”

Eeva Joenpelto kertoo lääkäreiden ennakkoluuloista psykiatreja kohtaan:

”Vaikka taisi hän käydä jonkun psykiat- rinkin luona kun niitäkin maailman vit- sauksia lääkärikunnan harmiksi silloin jo alkoi olla” (Avoin, hellä ja katumaton).

Historian havinaa on myös Aapelin Siu- natussa hulluudessa: ”Elmerillä varmasti on hyvä olla siellä hullujenhuoneessa, kun siellä ovat ne erikoistohtorit ja muut, jotka kyllä Vilippuksen mielestä ovat siellä aivan suotta, sillä pitäisi kait sitä hulluille kelvata samanlaisten lää- kärien kuin täysjärkisillekin.”

Kirjailijat potilaina

Monet kotimaiset kirjailijat Aleksis Ki- vestä alkaen ovat saaneet hoitoa mie- lenterveysongelmiinsa. Panu Rajalan mukaan Mika Waltari ”oli sotien ja työuupumusten aiheuttaman ylirasi- tuksen ja unettomuuden vuoksi Kam- mion sairaalassa ja myöhemmin melko usein säännöllisesti psykiatrisessa hoi- dossa” (Noita palaa näyttömölle). ”Sitten olin itse joutunut ensimmäisenä sivii-

litalvenani itsemurhayrityksen takia Hatanpään mielisairaalaan”, muistelee Kalle Päätalo (Pölhökanto Iijoen törmäs- sä). Muita esimerkkejä ovat Väinö Lin- na ja L. Onerva sekä Juha Hurme, joka kirjassaan Hullu kertoo hoitojaksostaan suljetulla osastolla.

Lopuksi

Yleiset ennakkoluulot ja pelot heijas- tuvat kirjallisuudessa. Lars Sundin kirjan Missä musiikki alkoi eräs henki- lö oli ”varttunut mielisairauden pelon varjossa: hänen lapsuudessaan mieli- sairautta oli pidetty pahempana asiana kuin keuhkotautia tai syöpää. Mielisai- rautta ympäröi häpeä, joka ei langennut ainoastaan sairaan itsensä vaan koko perheen ylle, sillä laajalti levinneen kä- sityksen mukaan mielisairaudet olivat periytyviä.” Näistä käsityksistä lienevät psykiatritkin saaneet osansa kirjailijoi- den tuotannossa.

Menneinä aikoina psykiatrien jou- kossa oli kenties omituisiakin persoo- nia, joista jotkut kirjailijat ovat luoneet stereotyyppisiä ja karikatyyrisiä hahmo- ja. Aiemmin useimmat psykiatrit olivat miehiä, niin ovat useimmat kirjojen kuvaamat psykiatritkin. Kirjailijoiden näkemyksiä naispsykiatreista jäämme odottamaan.

Kirjallisuus:

1. Mustonen Jukka. Paistettu sipuli auttaa paiseissa.

Kustannus HD, Loimaa 2018

2. Mustonen Jukka. Mitä kirjallisuus kertoo lääkäreistä.

Suomen Lääkärilehti 34/2020: 1646-1647

brekspipratsoli

FI

Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta.

Lääkevalmiste: RXULTI® 1 mg, 2 mg, 3 mg ja 4 mg, brekspipratsoli, kalvopäällysteiset tabletit Käyttöaihe: Aikuisten skitsofrenian hoitoon. Annostus: Suositeltu aloitusannos on 1 mg kerran vrk:ssa päivinä 1–4. Suositeltu tavoiteannos on 2–4 mg kerran vrk:ssa. Hoitovasteen ja sietokyvyn perusteella annosta voidaan säätää 2 mg:aan kerran vrk:ssa päivinä 5–7 ja 4 mg:aan päivänä 8. Suurin suositeltu vuorokausiannos on 4 mg. Iäkkäät ja pediatriset potilaat: Turvallisuutta ja tehoa vähintään 65-vuotiai- den ja alle 18-vuotiaiden hoidossa ei ole varmistettu. Munuaisten tai maksan vajaatoiminta: Suositeltu enimmäisannos kohtalaisessa tai vaikea-asteisessa munuaisten vajaatoiminnassa sekä kohtalaisessa tai vaikea-asteisessa maksan vajaatoiminnassa on pienempi, 3 mg kerran vrk:ssa. Muut erityisryh- mät: Katso valmisteyhteenvedosta ohjeet: hitaille CYP2D6-metaboloijille ja voimakkaiden/kohtalais- ten CYP3A4:n estäjien kanssa; voimakkaiden CYP3A4:n estäjien/induktorien kanssa tai CYP2D6:n estäjien kanssa; lääkityksen vaihtamisesta muista psykoosilääkkeistä brekspipratsoliin tai toisin päin.

Vasta-aiheet: Yliherkkyys brekspipratsolille tai apuaineille. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoi- met: Potilaan kliinisen tilan paraneminen saattaa alkaa vasta useiden päivien tai muutaman viikon ku- luttua; tilaa on seurattava tarkoin koko tämän jakson ajan. Itsetuhoisen käyttäytymisen riskiryhmään kuuluvia potilaita on seurattava tarkoin. Käytettävä varoen potilaille, joilla on kardiovaskulaarisairaus, aivoverisuonisairaus, hypotensiolle altistava tila tai verenpainetauti, QT-ajan pidentymistä suvussa tai elektrolyyttitasapainon häiriö, ja käytettäessä samanaikaisesti muiden lääkevalmisteiden kanssa, jotka voivat pidentää QT-aikaa tai vaikuttaa elektrolyyttitasapainoon. Kaikki mahdolliset laskimotukoksille altistavat riskitekijät on tunnistettava ennen hoidon aloittamista sekä hoidon aikana, ja niitä ehkäise- viin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Potilailla, joilla on ortostaattisen hypotension riski, on harkittava pienempää aloitusannosta ja hitaampaa titrausta (riski on yleisesti ottaen suurin alussa ja annosta nostettaessa). Ortostaattisia elintoimintoja on seurattava. Hoito on keskeytettävä välittömästi, jos poti- laalle kehittyy pahanlaatuiseen neuroleptioireyhtymään (NMS) viittaavia merkkejä ja oireita tai hänelle nousee selittämätön korkea kuume ilman muita NMS:n kliinisiä ilmenemismuotoja. Käytettävä varoen potilaille, joilla on sairaushistoriassa ekstrapyramidaalioireita. Jos hoidon aikana ilmaantuu tardiivin dyskinesian merkkejä ja oireita, on harkittava annoksen pienentämistä tai hoidon lopettamista; oireet voivat vaikeutua tilapäisesti tai jopa ilmaantua hoidon lopettamisen jälkeen. Hoitoa ei suositella demen- tiaa sairastaville iäkkäille suuremmasta kokonaiskuolleisuuden riskistä johtuen. Potilaita on tarkkailtava hyperglykemiaan liittyvien merkkien ja oireiden varalta. Plasman paastoglukoosi on arvioitava ennen hoidon aloittamista tai pian sen aloittamisen jälkeen. Pitkäkestoisen hoidon aikana plasman glukoosipi- toisuutta on seurattava säännöllisesti. Hoidon alussa on arvioitava lipidiprofiili metabolisten muutosten mahdollisuuden varalta; painon ja lipidiprofiilin kliinistä seurantaa suositellaan lähtötilanteessa ja hoidon aikana. Käytettävä varoen potilaille, joilla on aikaisemmin ollut kouristuskohtauksia tai muita sairauksia, jotka mahdollisesti madaltavat kouristuskynnystä. Varovaisuutta suositellaan potilailla, jotka voivat altistua elimistön ydinlämpötilan nousua edistäville olosuhteille. Käytettävä varoen potilaille, joilla on aspiraatiokeuhkokuumeen riski. Potilaita, joilla on aiemmin ollut impulssikontrollin häiriö, tulee seurata tarkasti, koska he eivät välttämättä tunnista käyttäytymistään epänormaaliksi. Potilaiden ja heidän hoi- tajiensa tulisi olla tietoisia impulssikontrollin häiriön tai muun pakonomaisen käyttäytymisen mahdolli- sesta kehittymisestä brekspipratsolia käytettäessä, lisätietoja ks. valmisteyhteenveto. Käytettävä varoen potilailla, joiden valkosolujen määrä on pieni tai aiempi lääke on aiheuttanut leukopenian tai neutrope- nian; verisoluja on seurattava ensimmäisten kuukausien aikana ja hoito keskeytettävä tarvittaessa.

RXULTI ^® (brekspipratsoli) Skitsofreniaa sairastaville aikuispotilaille ¹

Yhdistelmä tehoa ja siedettävyyttä, auttaa saavuttamaan hoitotavoitteen.

Brekspipratsoli voi nostaa prolaktiinipitoisuuksia. Ks. tarkat tiedot valmisteyhteenvedosta. Yhteisvaiku- tukset: Käytettävä varoen muiden lääkevalmisteiden kanssa. Annosmuutoksia suositellaan seuraavissa tapauksissa: voimakkaiden CYP3A4:n estäjien kanssa; CYP3A4:n induktorien kanssa; voimakkaiden CYP2D6:n estäjien kanssa; nopeille CYP2D6-metaboloijille, jotka saavat sekä CYP3A4:n että CYP2D6:n estäjiä; hitaille CYP2D6-metaboloijille, jotka saavat voimakkaita CYP3A4:n estäjiä. Annettava varoen kreatiinifosfokinaasiarvoa nostavien lääkkeiden, keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden tai alkoho- lin kanssa. Ks. tarkat tiedot valmisteyhteenvedosta. Hedelmällisyys, raskaus ja imetys: Ei suositella raskauden aikana eikä naisille, jotka voivat tulla raskaaksi ja jotka eivät käytä ehkäisyä. Ei tiedetä, erit- tyvätkö brekspipratsoli tai sen metaboliitit ihmisen rintamaitoon. Vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyt- tökykyyn: Vähäinen tai kohtalainen vaikutus johtuen keskushermostoon kohdistuvista vaikutuksista. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset: veren prolaktiiniarvon nousu. Yleiset: ihottuma, painonnousu, akati- sia, heitehuimaus, vapina, sedaatio, ripuli, pahoinvointi, ylävatsakipu, selkäkipu, kipu raajoissa, veren kreatiinifosfokinaasiarvon nousu. Muut haittavaikutukset, ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat 1.5.2019 (vmh + alv): 1 mg, 2 mg, 3 mg ja 4 mg 28 tabl. 86,94 €. Korvattavuus: Peruskorvattava (40

%) ja erityiskorvattava (100 %) sairausnumerolla 112 Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielentervey- den häiriöt. Reseptilääke. Lisätiedot: Pharmaca Fennica. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Teksti perustuu valmisteyhteenvetoon (07/2020). Yhteystiedot: Otsuka Pharma Scan- dinavia, Wenner-Gren Center, Sveavägen 166, SE-113 46 Tukholma. Puh. +46 8 545 286 60. Fax. +46 8 545 286 69. www.otsuka.fi. Oy H. Lundbeck Ab, Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku. Puh. 02 276 5000. www.lundbeck.fi FI Abb SmPC RXU 072020 FI-RXU-2000010

Viitteet: 1. RXULTI® valmisteyhteenveto 2. Kane JM, Skuban A, Ouyang J, et al. A multicenter, rando- mized, double-blind, controlled phase 3 trial of fixed-dose brexpiprazole for the treatment of adults with acute schizophrenia. Schizophr Res 2015;164:127– 135. 3. Correll C, Skuban A, Ouyang J, et al. Efficacy and safety of brexpiprazole for the treatment of acute schizophrenia: a 6-week randomized, doub- le-blind, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry 2015;172:870–880. 4. Correll C, Skuban A, Hobart M, et al. Efficacy of brexpiprazole in patients with acute schizophrenia: review of three randomized, doub- le-blind, placebo-controlled studies. Schizophr Res 2016;174:82–92. 5. Kane JM, Skuban A, Hobart M, et al. Overview of short- and long-term tolerability and safety of brexpiprazole in patients with schizophre- nia. Schizophr Res 2016;174:93–98. 6. Fleischhacker WW, Hobart M, Ouyang, et al. Efficacy and safety of brexpiprazole (OPC-34712) as maintenance treatment in adults with schizophrenia: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Int J Neuropsychopharmacol 2017;20:11–21. FI-REXU-0019 (09/20) FI-RXU-2000013

www.otsuka.fi www.lundbeck.fi

ERITYISKORVATTAVA

100 % (112) 1.9. ALKAEN

Erikoislääkäri 3/2020 • 30 vsk 108