Korkeakouluyhteistyötä Venäjän kanssa

(1)

Ira Jänis-Isokangas

Arviointi CIMOn rahoittamista Venäjä-toiminnoista

KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ

VENÄJÄN KANSSA

(2)

Raportit ja selvitykset 2017:3a ISBN 978-952-13-6348-1 (pdf) ISSN-L 1798-8918

ISSN 1798-8926 (pdf) Taitto: Grano Oy

Kannen valokuva: Satu Haavisto, CIMOn Talvikoulu 2012 www. oph.fi

(3)

SISÄLTÖ

SAATTEEKSI 5

ARVIOINNIN TAVOITTEET 6

KANSALLISET TARPEET JA MUUTTUVAT KANSAINVÄLISET OLOSUHTEET 8

CIMON VENÄJÄ-TOIMINNOT: OHJELMAT, RAKENNE JA HALLINNOINTI 10

CIMON VENÄJÄ-TOIMINTOJEN MERKITYS KORKEAKOULUILLE JA OPISKELIJOILLE 15

ARVIOINNISTA NOUSSEITA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 21

TULEVAISUUDEN KORKEAKOULUPOLITIIKKA JA KORKEAKOULUJEN VENÄJÄ-YHTEISTYÖ 26

(4)

(5)

SAATTEEKSI

Tässä selvityksessä arvioidaan kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Venäjä-yhteistyön muotoja. Vuoden 2017 alusta toiminta siirtyi Opetushallitukseen vanhan Opetushallituksen ja CIMO yhdistyttyä uudeksi virastoksi, joka jatkaa edeltäjiensä tehtäviä vastaamalla koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.

Opetushallituksen Venäjä-yhteistyön muotoja ovat kansallisesti rahoitettu Luoteis-Venäjän ja suomalaisten korkeakoulujen opiskelija- ja opettajavaihtoon painottuva FIRST-ohjelma, uusi Venäjälle suuntautuvaa liikkuvuutta tukeva pilottiohjelma sekä Nort2North-ohjelma, jonka kautta Arktisen yliopiston jäsenkorkeakoulut voivat järjestää pienimuotoista opiskelijavaihtoa Venäjän kanssa. Tämän lisäksi Opetushallitus rahoittaa suomalaisten opiskelijoiden harjoittelujaksoja Venäjällä sekä hallinnoi Venäjän valtion apurahoja, joilla tuetaan tutkinnon suorittamista kokonaan tai osittain Venäjällä. Opetushallitus rahoittaa myös nuorten venä- läisten tutkijoiden osallistumista Suomessa järjestettävään talvikouluun sekä tutkimuspe- riodeihin Suomessa EDUFI Fellowship -ohjelman (aiemmin CIMO Fellowship) apurahojen avulla. Rahoitusohjelmien lisäksi korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä tuetaan mm. järjes- tämällä yhteistyöseminaareja, opiskelijamessuja sekä tuottamalla tietoa ja tilastoja. Tässä raportissa näihin viitataan vielä CIMOn toimintoina arvioinnin kattaman ajanjakson vuoksi.

Muuttuva yhteistyöympäristö, molempien maiden voimakkaassa kehityksessä oleva korkeakoulusektori samoin kuin tiukkenevat valtiontalouden näkymät asettivat tarpeita tarkastella korkeakoulusektorin Venäjä-toimintaa. Millaisella roolilla Opetushallituksen olisi jatkossa syytä edistää ja tukea suomalaisten korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä? Miten Opetushalli- tuksen Venäjään keskittyviä tuki-instrumentteja tulisi kokonaisuutena kehittää? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia.

Arvioinnissa tärkeänä taustatukena toimi ohjausryhmä, johon kuuluivat opetusneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, rehtori Anneli Pirttilä Saimaa-ammattikor- keakoulusta, vararehtori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta, projektipäällikkö Martin Krispin DAADin Moskovan toimistosta sekä asiantuntija Herdis Kolle norjalaisesta SIU-organisaa- tiosta. Opetushallituksesta arviointityöhön ovat osallistuneet Maija Airas, Outi Jäppinen ja Juha Ketolainen. Korkeakoulut antoivat arvokkaan kokemuksensa arviointityön käyttöön taustakeskustelussa ja opiskelijat heille suunnatussa kyselyssä. Tahdomme lämpimästi kiit- tää kaikkia osallistuneita arvokkaasta panoksesta arviointityömme hyväksi.

Arvioinnin korkealaatuisesta toteutuksesta suuret kiitokset Helsingin yliopiston Aleksanteri- instituutille ja erityisesti FT Ira Jänis-Isokankaalle.

Samu Seitsalo Johtaja

Kansainvälistymispalvelut, Opetushallitus

(6)

ARVIOINNIN TAVOITTEET

Venäjä on merkittävin CIMOn korkeakoulusektorin kahdenvälisistä painopistemaista eikä ole nähtävissä, että tilanne resursoinnin näkökulmasta olisi lähivuosina muuttumassa.

Kuitenkin muuttuva yhteistyöympäristö, Suomen ja Venäjän voimakkaasti kehittyvä

korkeakoulusektori sekä tiukkenevat valtiontalouden näkymät asettavat tarpeita tarkastella korkeakoulusektorin Venäjä-toimintaa. Arvioinnin tavoitteeksi on asetettu määritellä se, millaisella roolilla CIMOn tulisi jatkossa edistää ja tukea korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä ja miten CIMOn Venäjä-toiminnan tuki-instrumentteja kokonaisuutena tulisi kehittää? Pääpaino on Suomen ja Venäjän välisellä korkeakoulujen FIRST-ohjelmalla, mutta tätä ohjelmaa tarkastellaan myös yhdessä muiden CIMOn koordinoimien Venäjä-ohjelmien kanssa.

FIRST-ohjelmaa ei ole sen yli kymmenvuotisen toiminnan aikana aikaisemmin arvioitu.

Ohjelmasta on kuitenkin tehty vuonna 2012 CIMOssa selvitys, jossa koottiin yhteen tilastoja, korkeakouluilta saatua palautetta sekä CIMOn ulkopuolisten asiantuntijoiden arviointia ohjelmasta, nykytilasta, ja tulevaisuuden tarpeista.¹ CIMO on myös teettänyt FIRST-ohjelmassa toteutetuista intensiivikursseista arvioinnin vuonna 2012.² Lisäksi Arto Mustajoen vuonna 2007 julkaistu yliopistojen Venäjä-yhteistyötä ja Venäjä-osaamista koskeva selvitys käsitteli osittain myös FIRST-ohjelmaa.³

Nyt toteutettava arviointi on annettu Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikön tehtäväksi.

Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston alainen erillislaitos, jolla on myös kansallinen koordinointitehtävä. Instituutti on ollut mukana useissa eri yhteistyöhankkeissa sekä venä- läisten että suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Arvioitsija on lähtenyt tarkastelemaan CIMOn asettaman tavoitteen kautta sen Venäjä-toimintoja ja korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä kysymällä: Miten CIMOn Venäjä-toimintoja voidaan kehittää olemassa olevien resurssien ja mahdollisten lisäresurssien puitteissa?

Venäjä-toimintojen arviointia ja kehittämistarpeita lähestytään kolmesta eri näkökulmasta:

1 CIMOn Venäjä-toimintojen vastaaminen kansallisiin tarpeisiin ja muuttuviin kansainvä- lisiin olosuhteisiin

• Vastaavatko ohjelmien nykyiset instrumentit parhaalla mahdollisella tavalla kansalli- sia tarpeita

• Miten muuttuva kansainvälinen ympäristö ja Venäjän taloudellinen ja poliittinen kehitys tulisi ottaa huomioon?

• Miten ohjelmat pystyvät tuomaan kilpailukykyisesti Suomea esille muuttuvilla kan- sainvälisillä koulutusmarkkinoilla?

2 FIRST-ohjelman rakenne, sisältö ja hallinnointi

• Onko nykyisessä ohjelman rakenteessa, esimerkiksi verkostojen määrissä, muodoissa ja yhteistyössä kehitettävää?

• Tulisiko ohjelman maantieteellistä painopistealuetta laajentaa koskemaan koko Venä- jää, vai suosia edelleen Luoteis-Venäjää lähialueyhteistyön kehittäjänä? Mikä opiskelija- ja opettajavaihdon sekä intensiivikurssien suhde tulisi olla rahoituksessa? Olisiko tilaa joillekin uusille rahoitettaville yhteistyön muodoille, jotka edesauttaisivat kansallisten tavoitteiden toteutumisessa?

1 http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/first-selvitys.

2 http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/intensiivikurssien_vaikuttavuus.

3 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Yliopistojen_Venxjx-yhteistyx.html.

(7)

• Onko sopimuskauden pituus tarkoituksenmukainen tällä hetkellä? Miten ohjelman hal- linnointia voidaan kehittää?

• Miten edistää ohjelmien kautta suoritettujen opintojen hyväksiluettavuutta? Kuinka kehittää ohjelman sisältöjä niin, että ne vastaavat myös OKM:n ja korkeakoulujen itsensä määrittelemiä kansainvälistymisen ja kotikansainvälistymisen indikaattoreita?

3 CIMOn Venäjä-toimintojen merkitys

• Mikä merkitys suomalaisille opiskelijoille, opettajille ja oppilaitoksille sekä laajemmin suomalaiselle yhteiskunnalle on CIMOn Venäjä-toiminnoilla? Miten saada venäläiset korkeakoulut markkinoimaan paremmin omaa toimintaansa? Miten saada venäläiset korkeakoulut sitoutettua ohjelman kehittämiseen ja resursointiin?

Arviointi on toteutettu vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa. Arvioinnin pohjana on käytetty CIMOn tuottamia aineistoja ja tilastoja sen Venäjä-toiminnoista. Arvioinnissa on hyö- dynnetty keskusteluja Venäjä-yhteistyön merkityksestä ja FIRST-ohjelman käytännöistä korkeakoulujen kansainvälisistä asioista vastaavien tahojen kanssa. Arviointia varten on myös perustettu ohjausryhmä, jossa on mukana arvioitsijan ja CIMOn edustajien lisäksi edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, korkeakouluista, sekä CIMOn sisarorganisaatioista, Norjan kansainvälisen koulutusyhteistyön keskuksen (SIU) ja Saksan akateemisen vaihdon keskuksen (DAAD) kanssa. Heidän kanssa on käyty keskustelua kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kokemuksista yhteistyöstä Venäjän ja venäläisten korkeakoulujen kanssa sekä identifioitu CIMOn Venäjä-ohjelmien kehittämistarpeita. Arviointia varten on tuotettu uutta tilastoa opiskelija- ja opettajavaihdosta sekä laaja opiskelijoille suunnattu Venäjä-vaihtoon liittyvä kysely.

(8)

KANSALLISET TARPEET JA MUUTTUVAT KANSAINVÄLISET OLOSUHTEET

Venäjän merkitys Suomelle on suuri. Viimeisimmässä hallitusohjelmassa Venäjän taloudellinen ja poliittinen kehitys näyttäytyy sekä uhkana että mahdollisuutena. Viimeisten vuosi- kymmenten aikana muutokset itänaapurissa ovat olleet suuria ja usein ennakoimattomia.

Muutosten ennakoimattomuus ja toisaalta toiveet vieressä olevan suuren markkina-alueen tehokkaammasta hyödyntämisestä ovat johtaneet puheeseen erityisen Venäjä-asiantuntemuksen tarpeesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Useat eri selvitykset, raportit ja strategiat ovat kiinnittäneet tähän huomiota ja esittäneet erilaisia toimenpiteitä siihen, miten suomalaisten Venäjä-asiantuntemusta voitaisiin lisätä. Yksi tärkeä komponentti näissä eri aikoina tehdyissä selvityksissä ja niiden toimenpide-ehdotuksissa on opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden lisääminen Venäjä-yhteistyössä.

CIMOn Venäjä-toimintojen tavoitteet asetettiin vuonna 2003 julkaistussa Opetusministeriön toimintaohjelmassa 2003–2007.⁴ Toimintaohjelma esitti tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuutta ja kulttuurivaihtoa käsittelevässä toimintakokonaisuudessa CIMOn Venäjä-toimintojen ja erityisesti FIRST-ohjelman vahvistamista ja laajentamista. Toimintaohjelma esitti opettajavaihdon ja intensiivikurssien lisäämistä FIRST-ohjelmaan sekä etsimään kannustimia kiinnostuksen lisäämiseksi opiskeluun Venäjällä. Toimintaohjelma määritteli maantieteellisen yhteistyöalueen Luoteis-Venäjälle, mutta se totesi myös, että Pietari ja Moskova ovat kulttuurin, koulutuksen ja tieteen keskuksina erityisen merkittäviä yhteistyön kehitykselle.

Selvitysmies Arto Mustajoen raportti Yliopistojen Venäjä-yhteistyön ja Venäjä-osaamisen kehittäminen, joka laadittiin vuonna 2007 opetus- ja kulttuuriministeriölle, tarkastelee osittain näiden tavoitteiden toteutumista. Vaikka raportissa kuvataan nykypäivästä katsottuna varsin erilaista Venäjää, jonka kanssa Suomen tulisi tehdä aktiivista yhteistyötä, raportissa esitetyt huomiot koulutusyhteistyöstä ja opiskelijavaihdosta ovat edelleen ajankohtaisia.

Raportti arvioi myönteisesti CIMOn toimintaa suomalaisten yliopistojen Venäjä-yhteistyön tukemiseksi. Opiskelijavaihdon epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä nähtiin väliaikaisena ongelmana, sillä Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys arvioitiin nykyistä positii- visemmaksi. Mustajoen raportti tarkasteli ainoastaan yliopistojen Venäjä-yhteistyötä jättäen ammattikorkeakoulut tarkastelun ulkopuolelle. Kuitenkin jo yliopiston vaihtokokemusten perusteella Mustajoen raportti esitti FIRST-ohjelman laajentamista ja sen markkinoinnin lisäämistä. Mustajoki ehdotti raportissaan myös talvikoulun idean laajentamista humanistis-yhteiskuntatieteellisille aloille sekä jatko-opiskelijoiden yhteisseminaareja.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2007 julkaistu Venäjä 2017: kolme skenaariota -raportti toi esille myös Venäjän talouden ja yhteiskunnan kehityksen negatiiviset trendit.⁵ Mahdollisista Venäjän kehitysskenaarioista riippumatta raportti korostaa suomalaisten Venäjä-osaamisen tärkeyttä ja siihen liittyvän venäjän kielen ja kulttuurin hallitsemisen merkitystä. Tulevaisuusvaliokunnan raportti kannustaa suomalaisia nuoria opiskelemaan venäjää ja tutustumaan venäläisiin ja venäläiseen kulttuuriin, johon opiskelijavaihto ja har- joittelu tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia. Myös tulevaisuusvaliokunnan raportti arvioi positiivisesti CIMOn toimintaa opiskelija- ja harjoittelijavaihdon edistämiseksi Suomen ja

4 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2003/suomi_venaja_ja_kansainvalinen_yhteistyo_opetusministerion_toi 5 https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2007.pdf.

(9)

Venäjän välillä. Tulevaisuusvaliokunnan raportti nosti Mustajoen raportin tavoin esille sen, että suomalaisopiskelijat ovat olleet varsin nihkeitä liikkumaan Venäjälle. Raportti ehdottaa Venäjä-osaamisen lisäämistä kaikilla tasoilla ja kehottaa CIMOa jatkamaan ja laajentamaan Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja harjoittelijavaihtoa. Raportissa toivottiin, että yhä useampi opiskelija olisi valmis liittämään esimerkiksi puolen vuoden Venäjä-osuuden opin- toihinsa.

Venäjän talouden positiivinen kehitys 2000-luvun alussa heijastui myös opetusministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa vuosille 2009–2015.⁶ Strategiassa puhutaan Venä- jän roolista kasvavana markkina-alueena ja suurena kulttuuri- ja tiedemaana, joka edellyt- tää erityishuomiota. Kansainvälistymisstrategian mukaan Venäjä-yhteistyötä ja osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen lisättävä. Strategian yksi viidestä päätavoitteesta liittyi osaamisen viennin edistämiseen, eli suomalaisten korkeakoulujen tutkimus-, koulutus-, ja kulttuuriyhteistyöhön. Mm. Suomen ja Venäjän opiskelijavaihto-ohjelman (FIRST) rahoitustasoa pitäisi nostaa.

Strategia kiinnittää huomiota siihen, että Suomen korkeakouluja tutkimusjärjestelmä ei ole riittävän kansainvälinen ja että korkeakoulujen opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus on vertailumaihin nähden liian vähäistä. Strategiassa esitetyt hyödyt korkeakoulujen kansainvälistymisestä liittyvät myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutetun Venäjä-osaamisen lisääntymiseen. Strategian mukaan korkeakouluilla on keskeinen merkitys talouden ja yhteiskuntaelämän kansainvälistäjinä, sillä ne vetävät puo- leensa korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa ja investointeja.

CIMOn koordinoima FIRST-ohjelma on auttanut korkeakouluja verkottumaan Luoteis-Venä- jällä ja vahvistamaan toimialueensa kehityspotentiaalia, yleistä osaamisen tasoa, resurs- sipohjaa, kilpailu- ja innovaatiokykyä sekä alueen elinkeinoelämän monipuolistumista.

CIMOn järjestämät talvikoulut ovat avanneet suomalaiselle ja venäläiselle tiedeyhteisölle mahdollisuuden työskennellä ja verkostoitua oman alan huippujen kanssa, päästä osalliseksi heidän opetuksestaan ja hyödyntää korkealaatuisia infrastruktuureja sekä perehtyä uusiin tutkimusmenetelmiin, tutkimusaloihin ja ideoihin. FIRST-ohjelmaan sisältyvä opettajavaihto on tuonut mukanaan uutta osaamista ja uusia vaikutteita korkeakoulujen toimintaan. CIMOn Venäjä-toimintoihin sisältyvä opiskelijavaihto eri muodoissaan on parantanut siihen osallistuneiden opiskelijoiden kielitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä lisännyt kulttuurien ja yhteis- kuntien keskinäistä ymmärrystä. CIMOn Venäjä-toiminnot ovat siten luontevasti toteuttaneet kansainvälistymisstrategian tavoitteita.

Nykyinen hallitusohjelma asettaa osaamista ja koulutusta käsittelevässä kohdassaan tavoitteeksi koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen ja koulutusviennin lisäämisen.

CIMOn Venäjä-toiminnot tukevat luontevasti tätä tavoitetta. Siten raporttien ja selvitysten perusteella voidaan todeta, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee valtakunnallisesti koordinoitua Venäjään suuntautuvaa opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmaa, jota CIMO omien ohjelmiensa kautta on toteuttanut Haasteena on kehittää toimintamuotoja niin, että ne vastaavat parhaiten muuttunutta kansainvälistä, poliittista ja taloudellista ympäristöä

6 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi.

(10)

CIMON VENÄJÄ-TOIMINNOT: OHJELMAT, RAKENNE JA HALLINNOINTI

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö rakentuu kahdenvälisten vaihtosopimusten ja CIMOn koordinoimien erilaisten vaihtoja yhteistyöohjelmien varaan. CIMOn koordinoimista ohjelmista suurin on vuonna 2003 aloitettu Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme, eli FIRST-ohjelma, joka edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden, eli Luoteis-Venäjän korkeakoulujen yhteistyötä. Ohjelman avulla tuetaan Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä yhteisten intensiivikurssien järjestämistä.

FIRST-ohjelma rahoitetaan kokonaisuudessaan Suomesta. Ohjelman rahoitus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisesta erillismäärärahasta sekä CIMOn sisäisesti strategiansa maapainotuksien mukaisesti ohjelmaan vuosittain kohdistamista varoista.

Niiden kautta rahoitusta on pystytty lisäämään vuosittain, kuten Venäjä-yhteistyötä ja osaamista selvittäneissä raporteissa on toivottu. Ohjelman kokonaisbudjetti vuonna 2015 oli 568 164 euroa, josta 72 % meni opiskelijavaihtoon, 7 % opettajaliikkuvuuteen ja 21 % intensiivikursseihin. Tukea on haettu enemmän kuin mitä sitä on mahdollista saada, mutta toisaalta vuosien aikana noin 10–20% myönnöistä myös palautuu, koska opiskelijavaihto on jäänyt vajaaksi.

0 € 100 000 € 200 000 € 300 000 € 400 000 € 500 000 € 600 000 € 700 000 €

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Toteutunut FIRST-rahoitus 2008-2015

Opiskelijavaihto Opettajavaihto Intensiivikurssit YHTEENSÄ

FIRST-ohjelman hallintomalli on otettu EU-rahoitteisesta Erasmus-ohjelmasta, josta on omaksuttu opiskelijavaihdon pääperiaatteet. Ohjelman hallinnointi on kevyt, eikä perus- hallinnon lisäksi resursseja ole käytetty muuhun hallinnolliseen toimintaan. Hakemuksia arvioitaessa FIRST-hankkeiden tärkeimpänä valintakriteerinä on hakemuksen laatu. Tukea myönnettäessä on huomioitu vanhojen verkostojen osalta aiemmin toteutunut yhteistyö ja sen määrällinen ja laadullinen toteutuma, liikkuvuuden kytkeytyminen muihin koulutusyh- teistyön muotoihin ja vaihdon vastavuoroisuus.

FIRST-ohjelmassa korkeakoulut muodostavat verkostoja, joille voidaan myöntää FIRST-apurahoja. Verkostoon kuuluu vähintään yksi korkeakoulu Suomesta ja yksi korkeakoulu Luo- teis-Venäjältä. Kaikki koulutusalat voivat osallistua ohjelmaan. Koordinoiva korkeakoulu tulee Suomesta, joka tekee hakemuksen CIMOlle. FIRST-verkostoissa yhteistyöhön osallis-

(11)

tuvien korkeakoulujen määrä on lisääntynyt maltillisesti. Verkostojen määrä on vakiintunut noin 25 verkostoon. Suurimmissa verkostoissa venäläisiä partnereita on yli kaksikymmentä, pienimmät koostuvat yhdestä suomalaisesta ja yhdestä venäläisestä korkeakoulusta. Venä- läisiä korkeakouluja on ohjelmassa mukana sekä kokonaisuudessaan että useassa verkostossa suomalaisia enemmän.

FIRST-ohjelman keskeisin toiminto on vastavuoroinen opiskelijavaihto suomalaisten ja luo- teisvenäläisten korkeakoulujen välillä. Opiskelijavaihto kestää 3-12 kuukautta ja apurahatu- kea voidaan ohjelmasta maksaa korkeintaan 9 kuukauden ajalle. Suomesta ja Venäjältä vaihtoon voivat osallistua verkostoon kuuluvassa korkeakoulussa tutkintoa suorittavat, vähintään toisen vuoden perustutkinto-opiskelijat. Ohjelma on muuten avoin kaikkien alojen yhteis- työlle, mutta opiskelijavaihdosta on rajattu pois venäjän ja suomen kielen pääaineopiskelijat, sillä heidän on mahdollista rahoittaa vaihto-opiskelunsa toisien kanavien kautta. Vaihtoon ei myöskään voi lähteä omaan kotimaahan.

FIRST-apuraha opiskelijavaihtoon on korkeintaan 560 euroa kuukaudessa, eikä minimikuu- kausiapurahaa ole määritelty. Suomeen vaihtoon saapuvan opiskelijan apuraha ei kuitenkaan voi olla alempi kuin Venäjälle vaihtoon lähtevän. Apuraha voidaan myöntää opiskelijalle vain kerran.

FIRST-ohjelman osuus Suomen ja Venäjän välisestä vaihto-opiskelusta selviää KELAN, Tilastokeskuksen ja CIMOn tilastoista. Venäjältä Suomeen tapahtuvassa liikkuvuudessa FIRST-ohjelma on muodostanut 2000-luvulla vuosittain hieman vaihdellen noin puolet.

Suomesta Venäjälle tapahtuneessa vaihto-opiskelussa FIRST-ohjelman osuus on ollut noin kolmanneksen kokonaisopiskelijamäärästä. Ohjelman toiminnoissa voidaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden osalta tarkastella myös tuen jakautumista suomalaisten ja venäläisten ohjelmasta tukea saaneiden välillä. Tarkastelun kautta voidaan nähdä, että FIRST-ohjelmassa venäläisten saapuvien opiskelijoiden osuus sekä määrällisesti että tuen osuudessa on hyvin merkittävä. Venäläisten osuus verratessa myönnettyjä ja toteutuneita vaihtomääriä on huomattavasti painottuneempi toteutuneissa vaihdoissa. Kaudella 2014–2015 opiskelijaliik- kuvuuteen käytetyt varat muodostivat 72 % ohjelman kokonaisbudjetista ja tästä määrästä 70 % myönnettiin venäläisille opiskelijoille.

2006-

2007 2007- 2008 2008-

2009 2009-

2010 2010-

2011 2011-

2012 2012-

2013 2013- 2014 2014-

2015 2015- 2016

RU-FI saapuva 140 124 141 216 199 209 206 246 197 179

FI-RU lähtevä 74 68 75 96 102 89 70 101 84 75

TOTAL 214 192 216 312 301 298 276 347 281 254

140 124 141

216 199 209 206 246

197 179

74 68 75 96 102 89 70 101 84 75

214 192 216

312 301 298 276

347

281 254

0 50 100 150 200 250 300 350 400

FIRST: OPISKELIJALIIKKUVUUS 2006-15

(12)

Suomeen tulee siis enemmän opiskelijavaihtoa, kuin mitä Venäjälle lähtee. Vuonna 2015 Venäjälle lähti 84 opiskelijaa FIRST-ohjelman kautta vaihtoon, kun taas ohjelman kautta Suo- meen vaihtoon saapui 197 opiskelijaa. Eniten opiskelijavaihtoa tulee kauppatieteistä, tekniikan aloilta, ja yhteiskuntatieteistä. Opettajavaihdon kohdalla tilanne on tasaisempi, vaihtoja on molempiin maihin lähes yhtä paljon. Aktiivisimpia aloja opettajavaihdossa ovat samoin kauppatieteet, tekniikka ja yhteiskuntatieteet.

FIRST-intensiivikurssit aloitettiin vuonna 2006 ja niiden suosio on ollut suuri. Intensiivi- kurssien rahoitusta on lisätty, mikä on heijastunut myös intensiivikursseille osallistuneiden määrään. CIMOn toimeksiannosta tehtiin vuonna 2012 vaikuttavuusselvitys, joka tutki eri ohjelmien, mukaan lukien FIRST-ohjelman rahoittamien intensiivikurssien institutionaalista vaikuttavuutta korkeakouluissa.⁷ Tutkimuksen mukaan intensiivikurssit muuttivat opiskelijoiden asennetta Venäjää kohtaan ja saivat heidät kiinnostumaan Venäjästä opiskelijavaihdon kohteena. Kuitenkin englanninkielisen opetustarjonnan tulisi Venäjällä lisääntyä, jotta liikkuvuus voisi käytännössä toteutua merkittävässä määrin.

4 6 7 9 10 11 13 11 13 14

58

79 91

147 143

158 158

173 168

186

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016

FIRST: Opettajaliikkuvuus ja intensiivikurssit

Intensiivikurssit RU-FI saapuvat opettajat FI-RU lähtevät opettajat Opettajat yhteensä

Kesällä 2015 avattiin haku uuteen Venäjä-pilottiohjelmaan, jossa tuetaan Suomesta Venäjälle suuntautuvaa opiskelijaliikkuvuutta muiden kuin Luoteis-Venäjän korkeakoulujen kanssa.

Tämä pilottihaku kytkeytyy Suomen ja Venäjän opetusministeriöiden väliseen yhteistyöhön, jossa laajempana tavoitteena on lisätä opiskelijaliikkuvuutta niiden Venäjän alueiden välillä, jotka eivät kuulu FIRST-ohjelmassa määritellyn Luoteis-Venäjän piiriin. CIMO myöntää ohjelmasta tukea suomalaisille korkeakouluille Suomesta Venäjälle suuntautuviin lyhyt- ja pit- käkestoisiin vaihtoihin. Venäläiset korkeakoulut voivat osallistua ohjelmaan omalla Venäjän valtiolta tulevalla rahoituksellaan.

7 http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/24818_Intensiivikurssien_

vaikuttavuusselvitys_web.pdf.

(13)

North2north -ohjelma tukee opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjoismaissa, Venäjällä ja Poh- jois-Amerikassa. Apurahoja voivat hakea Arktisen yliopiston jäsenoppilaitosten opiskelijat.

Opiskelijat hakevat n2n-vaihtoon oman oppilaitoksen kautta. Tavoitteena on opiskelijavaihdon kautta tukea pohjoisuuden vastavuoroista tuntemusta ja tietoisuutta sekä laadukasta koulutusta pohjoisilla alueilla. Ohjelmasta myönnetään opiskelijavaihdon apurahoja suomalaisille opiskelijoille, jotka hakevat vaihtoon ohjelmaan osallistuviin oppilaitoksiin Pohjoismaissa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa sekä Venäjältä suomalaisiin oppilaitoksiin saapuville opiskelijoille.

Suomalais-venäläisen talvikoulun kautta yliopistoon on rekrytoitu lahjakkaita jatko-opiskelijoita ja tutkijoita, joista monet ovat sittemmin suorittaneet tohtorin tutkinnon Suomessa. Tal- vikoulu on CIMOn kehittämä yhteistyömuoto, jonka puitteissa tuetaan suomalaisten yliopistojen pyrkimyksiä saada lahjakkaita venäläisiä nuoria tutkijoita tutkimusryhmiin erityisesti bio- logian, psykologian ja tietojenkäsittelytieteenalalla. Kymmenpäiväinen talvikoulu järjestetään kerran vuodessa. Osanottajiksi valitaan hakemusten ja puhelinhaastattelujen perusteella noin 25 venäläistä tai ukrainalaista tohtoriopiskelijaa. Talvikoulun opettajina toimii kyseisten alojen parhaita suomalaisia tutkijoita, jotka tarvittaessa hakevat myöhemmin CIMO Fellow- ships -ohjelmasta apurahaa sopiviksi osoittautuneille talvikoululaisille kutsuakseen heidät tutkimusryhmiinsä jatko-opiskelijoiksi. Talvikoulun toiminta on saanut hyvää palautetta niiden alojen tutkijapiireissä, joita se on koskenut.

CIMO koordinoi myös harjoitteluohjelmaa, jossa vuosittain noin 20–25 suomalaista saa har- joittelupaikan Venäjältä. Kansainvälinen harjoitteluyhteistyö Venäjän kanssa vaatii jatkuvaa aktiivisuutta, sillä sopivien harjoittelupaikkojen löytäminen on ollut tietyillä aloilla ajoittain hankalaa. Venäjällä harjoittelupaikkoja on järjestynyt erityisesti venäjän kielen opiskelijoille sekä muiden humanististen aineiden, yhteiskuntatieteiden ja sosiaalialan opiskelijoille.

Kauppaa ja hallintoa tai teknisiä aineita opiskeleville on ollut tarjolla jonkin verran paikkoja.

Suomalaisia opiskelijoita tai vastavalmistuneita on ollut harjoittelemassa myös Suomen Pie- tarin instituutissa, Suomen Moskovan ja Pietarin edustustoissa sekä suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä Venäjällä. Pietarissa ja muualla Venäjällä oppilaitosten apu on ollut avuksi harjoittelun toteutumisessa. Yhteistyömahdollisuuksia on etsitty oppilaitosten lisäksi eri järjestöistä, yrityksistä ja kansainvälisistä ohjelmista. Yhtenä haasteena harjoitteluvaih- tojen toteuttamisessa ovat Venäjän tiukat lupakäytännöt maahantulo- ja työntekoasioissa.

CIMOn yhtenä tehtävänä on vahvistaa Suomen kielen ja kulttuurin asemaa ulkomaisissa yliopistoissa, ja tällaista toimintaa on myös Venäjällä. Vuonna 2016 CIMOn verkostossa on 13 Suomen kielen ja kulttuurin opintoja tarjoavaa yliopistoa eri puolilla Venäjää. CIMO lähettää vierailevan Suomen kielen ja kulttuurin lehtorin Arkangelin arktiseen yliopistoon, Petroskoin valtionyliopistoon sekä Udmurtian valtionyliopistoon Iževskiin. Aiempina vuosina vieraileva lehtori on lähetetty myös Moskovan valtionyliopistoon ja Pietarin valtionyliopistoon. Lisäksi Sisä-Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden yliopistoihin lähetettiin vuosina 1993–2015 nk.

kieliassistentteja.

CIMO tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa monin eri tavoin mm. lähettämällä luentovierailijoita ja opetusharjoittelijoita yliopistoihin, järjestämällä kielen ja kulttuurin kursseja Suomessa, myöntämällä apurahoja suomalaisiin yliopistoihin opiskelua ja tutkimusta varten sekä harjoitteluapurahoja suomalaisiin työpaikkoihin. Opettajille järjes- tetään vuotuiset opintopäivät Suomessa sekä ajoittain muutakin koulutusta. Yliopistot voivat hakea taloudellista tukea paikallisen opettajan palkkaan ja yliopistojen välisiin yhteistyöhank- keisiin. CIMO lahjoittaa yliopistoille myös alan oppimateriaalia, kirjallisuutta ja lehtitilauksia.

(14)

Kaikki edellä mainittu tuki on tarjolla myös Venäjän yliopistoille. Lisäksi CIMO osallistuu Suomen sukukansaohjelman toteuttamiseen. Sen puitteissa CIMO myöntää sukukansa-apu- rahaohjelmastaan opiskelijoille ja tutkijoille apurahoja suomalaisiin yliopistoihin sekä järjes- tää Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssin vuorovuosin eri suomalais-ugrilaisilla alueilla Venäjällä. Sukukansa-apurahat on tarkoitettu maisteritason loppuvaiheen opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja tutkijoille, jotka tekevät opintoja, jatko-opintoja tai tutkimusta Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivissa yliopistoissa, asuvat Venäjällä ja taitavat jotakin Venäjällä puhutuista suomalais-ugrilaisista kielistä ja tutkivat suomalais-ugrilaisia kieliä.

Rahoitusohjelmien lisäksi CIMO tukee korkeakouluja Venäjä-yhteistyössä järjestämällä säännöllisiä suomalais-venäläisiä korkeakoulutuksen yhteistyöseminaareja, koordinoimalla Study in Finland -opiskelijamessuja Venäjällä sekä edistämällä opiskelijoiden työelämäsuh- teita Vaihdosta Duuniin –tapahtumassa. CIMO myös jakaa tietoa Venäjän valtion apurahaoh- jelmasta. Lisäksi sähköpostilistojensa kautta CIMO levittää korkeakouluille tietoa ajankoh- taisista Venäjä-asioista.

Nyt tehdyn arvioinnin perusteella CIMOn Venäjä-toimintojen kehittämistarpeet liittyvät erityisesti FIRST-ohjelmaan sekä laajemmin opiskelijavaihtoon liittyviin kysymyksiin, venäläisten ja suomalaisten opiskelijavaihdon balanssiin ja sitä ohjaaviin rakenteisiin

(15)

CIMON VENÄJÄ-TOIMINTOJEN MERKITYS KORKEAKOULUILLE JA OPISKELIJOILLE

CIMOn Venäjä-toimintojen merkitystä on tarkasteltu korkeakouluilta ja opiskelijoilta saadun palautteen perustella. CIMO järjesti keväällä 2016 korkeakoulujen kansainvälisten asioiden ja CIMOn Venäjä-toimintojen parissa työskennelleiden toimijoiden kanssa keskustelutilaisuu- den, jossa etukäteen strukturoitujen teemojen pohjalta keskusteltiin Venäjä-toimintojen ja erityisesti FIRST-ohjelman merkityksestä ja toteutuksesta korkeakouluissa. Keskusteluun osallistui yhteensä 18 yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajaa paikalla ja etänä.

Arvioinnin yhteydessä syksyllä tehtiin myös opiskelijakysely, joka tavoitti hyvin opiskelijat, sillä tulokseksi saatiin reilu 900 vastausta. Kysely kohdistettiin sekä niihin opiskelijoihin, jotka olivat olleet Venäjällä vaihdossa tai harkitsivat sitä, sekä niihin, jotka eivät missä nimessä halunneet lähteä vaihtoon Venäjälle. Vastauksissa oli mukana sellaisia, jotka olivat olleet FIRST-vaihdossa ja niitä jotka olivat lähteneet Venäjälle korkeakoulujen kahdenvälisen vaihtosopimuksen perusteella. Suurin osa vastaajista oli ollut Vaihdossa Pietarissa, Tverissä ja Moskovassa, mutta mukana oli myös vastauksia niiltä, jotka olivat olleet myös kauempana Venäjällä aina Jakutskissa asti. Suurin osa vaihtokokemuksista oli syntynyt vuosina 2011–2016.

Korkeakouluilta saatu palaute

Korkeakouluilta saatua palautetta CIMOn Venäjä-toiminoista tarkastellaan useasta eri näkökulmasta. Näitä ovat FIRST-ohjelman yleinen merkitys korkeakoulujen

kansainvälistymiselle, kotikansainvälistymiselle ja Venäjä-yhteistyölle, Venäjä-toimintojen sisällöt ja hallinnointi, sekä ohjelmia koskevat kehittämisehdotukset. Tärkeää on myös se, miten Venäjä-toiminnot edistävät OKM:n kansainvälistymisstrategiassa esitettyjä tavoitteita.

Nämä tavoitteet kohdistuvat kotikansainvälistymiseen, kaksoistutkintoihin ja muihin kan- sainvälisiin opetusohjelmiin sekä uusiin ja perinteisiin opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden muotoihin. Tavoitteissa kiinnitetään huomiota myös opiskelijoiden mahdollisuuksiin suorittaa vaihto-opiskelu tai muu liikkuvuus suunnitelmallisesti ja laadukkaasti, siten etteivät ne pit- kitä opintoja.

FIRST on merkittävä tekijä korkeakoulujen liikkuvuuden edistämisessä ja kotikansain- välistymisessä Korkeakouluilta saatu palaute tuo esille sen, että FIRST-ohjelmalla on ollut suuri merkitys korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön kehittymisessä. Se on vapauttanut korkeakoulujen kansainvälistymiseen varattuja resursseja muuhun toimintaan ja turvan- nut Venäjä-yhteistyön rahoituksen. Se on myös tarjonnut matkarahan lisäksi opiskelijoille kuukausirahan, mikä on ollut suuri parannus aikaisempaan tilanteeseen. FIRST-ohjelma on lisännyt yliopistojen ja korkeakoulujen Venäjä-vaihtoa. Ohjelmalla on ollut myös merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen henkilöstön kansainvälisessä verkostoitumisessa. Opettajaliik- kuvuudella ja intensiivikursseilla on ollut tässä suuri merkitys.

Ohjelma on kokonaisuudessaan tuonut lisää vaihtomahdollisuuksia ja edesauttanut verkostoi- tumista henkilötasolla. FIRST-ohjelma on lisännyt aktiivisuutta, syvyyttä ja pitkäjänteisyyttä yhteistyöhön venäläisten ja suomalaisten korkeakoulujen välillä. Suomalaiset korkeakoulut ovat saaneet lahjakkaita opiskelijoita ja niiden kotikansainvälistyminen on edistynyt. Venäläi- sille opiskelijoille FIRST-ohjelman stipendi on merkittävä edellytys Suomessa opiskeluun.

(16)

FIRST-ohjelmalla on ollut tärkeä rooli lähialueyhteistyön kehittämisessä ja kotikansainvälis- tymisessä. Vaikka itärajalla kiinnostus venäjän kielen opiskeluun ja Venäjä-vaihtoon on las- kenut venäläisten ostosmatkailun vähenemisen myötä, panostus Venäjä-asiantuntemukseen kannattaa korkeakoulujen mukaan edelleen. Venäläiset vaihto-opiskelijat ja opettajat ovat lisänneet korkeakoulujen kotikansainvälistymistä ja lähialueyhteistyötä. Vaihdossa olleet suomalaiset ja venäläiset opiskelijat ovat olleet haluttua työvoimaa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomessa ja Venäjällä ohjelma on edesauttanut venäläisten opiskelijoiden mahdollisuutta tulla Suomeen ja antanut suomalaisille korkeakouluille mahdollisuuden ohjata liikkuvuusrahoja tarkoituksenmukaisesti.

”FIRST-ohjelma on ollut ratkaisevan tärkeä sekä vanhojen yhteistyökuvioiden rahoitta- miseen että uusien yhteistyösopimusten luomiseen FIRST:n alkamisen aikoihin meillä oli muutama sopimus, joissa ei kuitenkaan ollut molemminpuolista liikkuvuutta rahoituksen puuttuessa Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus on myös ollut kasvualusta muulle yhteis- työlle ”

”FIRST on olennaisen tärkeä Se on motivoinut organisaatiota silloinkin, kun yksilö- tai muilla tasoilla ei ole ollut tietoa tai motivaatiota Venäjän suuntaan Tai jos on vaikkapa suorastaan epäröity naapurin hyvää tahtoa ”

Kehittämistarpeet liittyvät erityisesti opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämiseen Venäjän suuntaan. Vaikka FIRST-ohjelman merkitys on ollut suuri, ohjelmaan liittyy myös haasteita ja kehittämistarpeita. Tällä hetkellä vaihdon houkuttelevuutta vähentää kaksi asiaa; Suomessa Venäjän poliittinen tilanne ja Venäjällä ruplan heikko kurssi. Nämä voivat olla kuitenkin korkeakoulujen kokemuksen mukaan tilapäisiä ongelmia. Suurin haaste on ollut saada suomalaiset opiskelijat ja opettajat vaihtoon Venäjälle. Tähän ovat korkeakoulujen edustajien mukaan olleet syynä muun muassa naapurimaata kohtaan koetut ennakkoluulot, maan poliittinen tilanne sekä englanninkielisen opetuksen vähäisyys ja korkeat opintopistevaatimukset.

FIRST-ohjelman eri instrumentteja – opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä intensiivikursseja – pidettiin hyödyllisinä. Opiskelijavaihdossa ohjelman hyöty nähtiin suomalaisille opiskelijoille muun muassa siinä, että opiskelijat ovat saaneet matkarahan lisäksi kuukausirahaa, mitä ei kahdenvälisissä vaihdossa aina ole mahdollista maksaa. Vastaavasti venäläiset opiskelijat ovat myös saaneet Suomen vaihtoonsa kuukausirahaa, mikä on helpottanut heidän liikku- vuuttansa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.

Venäläisille opiskelijoille maksettu tuki on kuitenkin nähty eräissä paikoissa ongelmaksi, joka liittyy laajemmin siihen, etteivät venäläiset korkeakoulut ole sitoutuneet taloudellisesti ohjelmaan. FIRST-ohjelman vastavuoroisuuden vaatimus vaikuttaa myös siihen, että monet suomalaiset korkeakoulut miettivät uskalletaanko venäläisille vaihtoon tulijoille myöntää stipendiä, jos suomalaisia ei lähde suunnitellusti vaihtoon ja stipendit jäävät korkeakoulujen itsensä maksettaviksi.

Lukukauden mittaiset liikkuvuusjaksot Venäjälle ja Suomeen ovat jatkossa 55 opintopisteen vaatimuksen vuoksi haasteellisia, sillä englanninkielistä opetusta ei venäläisissä korkeakouluissa ole riittävästi eivätkä venäläiset korkeakoulut ole korvanneet Suomessa suoritettuja opintoja vastaavasti.

Venäläisten korkeakoulujen vähäinen englanninkielinen opetus ja markkinoinnin puute luovat ongelmia vastavuoroisuuden toteutumiselle. FIRST-ohjelman verkostoissa eräiden

(17)

venäläisten yhteistyöyliopistojen merkitys korostuu, ne ovat mukana useissa eri verkostoissa. Englanninkielisen opetuksen puute korostaa Herzenin yliopiston ja Higher School of Economics’in painoarvoa, sillä nämä ovat panostaneet englanninkieliseen opetukseen ja kansainvälisten opiskelijoiden palveluihin. Kuitenkin myös monet muut yliopistot Luoteis-Ve- näjällä ja alueen ulkopuolella olisivat yhteistyökumppaneina tärkeitä.

Verkostojen sisällä venäläisiä korkeakouluja on usein suhteessa enemmän kuin suomalaisia, mikä vastavuoroisuuden näkökulmasta saattaa olla rakenteellinen ongelma, sillä se luo painetta opiskelijavaihtoon Venäjältä Suomeen. Suomalaisille korkeakouluille venäläisten korkeakoulujen suuri määrä verkostoissa kuitenkin lisää yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksen ja opetuksen alueella.

Opettajaliikkuvuuden ja intensiivikurssien merkitys on suuri FIRST-ohjelman opettaja- liikkuvuus on korkeakouluilta saadun palautteen mukaan ollut hyvä instrumentti, sillä se on vapauttanut niiden omia resursseja opiskelijavaihtoon. Opettajavaihdon stipendit ovat olleet kuitenkin määrältään pieniä ja apurahaan liittyvä byrokratia on koettu joissain paikoissa liian suureksi sen määrään nähden. Lisäksi minimivaatimus opetustunneista on ollut este sille, että korkeakoulujen muu henkilökunta olisi voinut myös hyödyntää vaihtomahdollisuutta.

FIRST-verkostoissa toteutetut intensiivikurssit ovat saaneet kauttaaltaan positiivista palautetta. Intensiivikurssien kautta on syntynyt pysyviä yhteistyökuvioita. Intensiivikursseja toivottiin myös kehitettävän. Pohdittiin, olisiko niitä mahdollista järjestää myös Suomessa. Sen vuoksi rahoitukseen toivottiin lisää joustoa siten, että rahoitusta voisi siirtää tarpeen vaa- tiessa muille toiminnoille, kuten opettajavaihtoon ja intensiivikursseille.

Venäjä-vaihdon houkuttelevuudessa on Suomessa toimivien venäjän kielen opettajien sekä intensiivikurssien merkitys suuri. Intensiivikurssien lisäksi toivottiin rahoitusta lyhemmille liikkuvuusjaksoille ja mahdollisesti kesäkursseille osallistumiseen. Toiveena olisi, että liik- kuvuusrahoitusta voisi myöntää useamman kerran samalle henkilölle, esimerkiksi aluksi lyhyeen liikkuvuusjaksoon ja sitten pidempään. Lisäksi toivottiin jonkinlaista hankevalmiste- lurahaa, jonka avulla uusia verkostoja voitaisiin luoda tai vahvistaa.

FIRST-ohjelman merkitys korostuu nimenomaan kansallisena ohjelmana Tämä tuli esille erityisesti kun ohjelmaa verrataan Erasmus+ -ohjelman globaalin liikkuvuuden toimintoon, jossa kilpailu oli kovaa, liikkujamäärät verrattain pieniä, eikä ohjelma huomioi kansallista tarvetta.

Korkeakoulujen antama palaute CIMOn Venäjä-ohjelmien sisällöistä ja hallinnoinnista toi esille monia hyviä käytäntöjä mutta myös kehittämistarpeita. FIRST-ohjelman hallintoa pidettiin varsin helppona verrattuna esimerkiksi EU-rahoitteiseen Erasmus + -ohjelmaan.

Ohjelma sai kiitosta vähästä byrokratian määrästä ja suhteellisen kevyestä hallinnosta. Tär- keimmät hallintoon liittyvät kysymykset liittyivät vastavuoroisuuden vaatimuksiin ja joustoi- hin eri rahoitusmomenttien välillä.

Hakuprosessiin toivottiin kevennystä sähköisen hakemuksen muodossa. Hakemukseen ja hallintoon ehdotettiin mallia Nordplus-ohjelmasta ja rahaa toivottiin lisää opiskelijaliik- kuvuuden määriin ja opettajavaihdon tukeen. Nykyinen vuosittain haettava rahoitus sopi monille, mutta monet olivat myös sitä mieltä, että 2-vuotinen rahoitus olisi parempi, jolloin vuosittaiseen vaihteluun voitaisiin reagoida paremmin. Toiveena olisi saada pitkäjänteisyyttä toiminnan suunnitteluun, sillä vuosittainen vaihtelu on suurta esimerkiksi kauppatieteissä

(18)

ja tekniikan alalla. Jos rahoituksessa olisi joustavuutta siten, että rahaa voisi siirtää tarvittaessa intensiivikursseista opiskelijavaihtoon ja myös toisin päin, niin se edistäisi rahan tarkoituksenmukaista käyttöä. Samalla esimerkiksi intensiivikursseja voisi pitää useampia, joista esimerkiksi yhden voisi pitää Suomessa.

FIRST-ohjelman maantieteellisen rajauksen avaaminen Luoteis-Venäjältä kattamaan laajem- paa maantieteellistä aluetta sai vahvaa tukea. Keskusteluissa tuli esille ehdotus FIRST-ohjelman ja pilottiohjelman yhdistämisestä, jolloin maantieteellinen alue tulisi helposti laa- jemmaksi. Tämä helpottaisi myös pienten korkeakoulujen hallinnollista taakkaa, sillä niiden ohjelmat ja verkostot ja sitä kautta niiden liikkuvuuskulut ovat pieniä, mutta haku-, hallinto-, ja raportointityö moninkertaista. Lisäksi se antaisi korkeakouluille mahdollisuuden prio- risoida itse niitä alueita ja korkeakouluja, joita he pitävät tärkeinä. Ohjelman sisälle voitaisiin kuitenkin rakentaa jonkinlainen instrumentti lähialueyhteistyön tukemiseksi.

FIRST-ohjelma on täysin suomalaisten rahoittama, kun taas kahdenvälisissä sopimuksissa myös venäläinen partneri on taloudellisessa vastuussa. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten kommunikoida taloudellisen vastuun ottamisen tarvetta Venäjälle? Venäjällä keskitytään ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden houkuttelemiseen, eivätkä liikkuvuusohjelmat ole kansallinen prioriteetti. Hyvä kysymys olisi se, miten venäläiset suhtautuisivat, jos FIRST-rahat muuttuisivat tai loppuisivat?

Kahdenvälisen vaihdon ongelmana on se, että yhteistyöstä keskustellaan ylätasolla (rehto- rit), mutta tieto ei välity käytännön toimijoille. Parasta olisi, että vaihdon kanssa konkreetti- sesti toimiva henkilökunta pääsisi vuorovaikutukseen FIRST-ohjelman sisällä. Ohjelmassa voisi olla opettajavaihdon lisäksi myös muun henkilökunnan vaihto, jolloin esimerkiksi ohjelmaa hallinnoiva henkilökunta voisi käytännön tasolla keskustella, ratkaista ongelmia ja levittää parhaita käytäntöjä ruohonjuuritasolle. Lisäksi toivottiin yhteistä staff training -tilai- suutta yhteistyöyliopistojen kansainvälisistä asioista vastaavalle henkilöstölle. Rahoitusta voisi myös suunnata yhteisiin ruohonjuuritason toimintoihin, kuten esimerkiksi koulutuksiin hyväksiluvun tiimoilta. Nämä toimenpiteet voisivat edesauttaa monien ongelmakohtien rat- kaisua ja lisätä venäläisten korkeakoulujen ymmärrystä Suomessa suoritettuja opintoja kohtaan sekä parantaa näiden kykyä markkinoida ohjelmiaan.

Opiskelijoilta saatu palaute

Venäjälle vaihtoon ohjaavat ja toisaalta vaihtoa hankaloittavat tekijät ovat monin paikoin samanlaisia kuin muihinkin maihin liittyvät tekijät Suurimmaksi syyksi lähteä vaihtoon Venäjälle ilmoitettiin kielitaidon, kulttuurin ja maantuntemuksen sekä uramahdollisuuksien parantaminen. Liikkuvuutta Venäjälle ohjasivat halu asua ulkomailla, maan maantieteellinen läheisyys ja edullisuus sekä se, että vaihtoon lähteminen oli helppoa ja tuettua. Lisäksi kavereiden hyvät kokemukset ja opiskelukavereiden kanssa yhdessä lähteminen kannustivat opiskelijavaihtoon Venäjälle. Lähtemistä estäneitä tai hankaloittaneita tekijöitä olivat perhe- tilanne, Venäjän epävakaa turvallisuustilanne tai vaihtoa tukevan rahoituksen puute. Vastaa- vanlaisia vastauksia saatiin myös niiltä, jotka vasta harkitsivat vaihtoon lähtemistä. Edellä mainittujen syiden lisäksi esille tulivat myös kansainväliseen ja Venäjän sisäpoliittiseen tilanteeseen liittyvät asiat sekä uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja ruokavalioon liittyvät asiat, joiden uskottiin aiheuttavan ongelmia Venäjällä

(19)

OPISKELIJOIDEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN, MIKSI EI LÄHTISI VENÄJÄLLE (VASTAAJAT N=706):

Kyselyssä pyydettiin myös niiltä vastaajilta, jotka olivat olleet Venäjän lisäksi myös muualla opiskelijavaihdossa vertaamaan kokemuksiaan. Näissä vastauksissa tuli esille, että suurin osa oli pitänyt Venäjän vaihtoa yhtä positiivisena kokemuksena kuin muitakin vaihtomaita (muun muassa Tshekki, Tanska, Iso-Britannia, Kiina, Saksa, Latvia, Viro ja Yhdysvallat). Par- haimmaksi asiaksi Venäjä-vaihdon aikana useimmat vastaajat arvioivat uusien ystävien saa- misen ja vieraaseen kulttuuriin tutustumisen, sekä isoissa kaupungeissa laajan kulttuuri- tarjonnan. Negatiivisiin kokemuksiin liitettiin sellaisia asioita kuten byrokratian suuri määrä, ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden eristäytyminen sekä joissakin paikoissa asumisjärjestelyi- hin ja opetukseen liittyvät asiat.

Kielitaitoon liittyi sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Suurin osa opiskelijoista painotti vastauksissaan sitä, että kielitaito koheni huimasti. Venäjällä oli pakko tulla toimeen venäjän kielellä. Kielitaidon puuttuminen on kuitenkin ongelma molemmin puolin – venäjän taito vaihto-opiskelijoille ja englannin taito yliopiston henkilökunnalle sekä laajemmin pai- kallisille viranomaisille ja asukkaille.

Opiskelijavaihdon haasteita Venäjällä ovat edelleen suuri byrokratian määrä, arkielämän ja asumisen haasteet sekä kielitaitoon liittyvät ongelmat Kyselyssä kysyttiin myös mitä sellaisia asioita opiskelijat kohtasivat, joihin he eivät olleet ennakkoon varautuneet. Suurin osa näistä asioista liittyi byrokratiaan, erilaisten lupien ja muiden asioiden hoitamiseen.

Monille oli tullut yllätyksenä viisumeihin liittyvät käytännöt. Monet olivat myös yllättyneitä kokemistaan venäläisten asenteista ulkomaalaisia kohtaan. Toisaalta monet vaihdossa olleet opiskelijat pitivät näitä asioita Venäjä-vaihtoon kuuluvina asioina. Siksi opiskelijat toivoivat lisää informaatiota vaihtokohteista, ensikäden tietoa paikallisista olosuhteista ja ennakkotie- toa tulevista vaihtomahdollisuuksista.

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, minkälaisille liikkuvuusjaksoille olisi eniten kiinnostusta.

Näiden perusteella lyhyet, alle kuusi kuukautta kestävät jaksot olivat kiinnostavimmat opiskelijoille. Lyhyitä intensiivikursseja suosittiin perhetilanteen ja aikatauluihin sovittamisen perusteella. Lyhyiden intensiivikurssien uskottiin myös madaltavan kynnystä Venäjälle läh- temiselle ja parantavan kielitaitoa. Pitkillä 3-5 kuukauden mittaisella vaihdolla kielitaidon

(20)

lisäksi uskottiin maan ja kulttuurin tuntemuksen parantuvan. Vaihtokohteita kartoittavissa kysymyksissä suosituimmiksi yliopistoiksi nousivat Moskovassa MGIMO ja HSE sekä Pieta- rissa HSE, Valtionyliopisto, Herzen ja SPbGEU.

OPISKELIJOIDEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN, MILLÄ PERUSTEELLA VENÄJÄ VALIKOITUI KOHDEMAAKSI? (VASTAAJAT N=126):

Kyselyssä kysyttiin voisiko Venäjää suositella muille opiskelijoille. Nämä vastaukset olivat lähes kaikki positiivisia. Usein vastaukset korostivat kokemuksen ainutlaatuisuutta, ennakko- luulojen karsiutumista ja elämänkokemuksen kartuttamista. Ohessa muutama luonnehdinta:

”Venäjästä, suurimmasta naapurimaastamme, tiedetään aivan liian vähän Suomessa Yhteistyön kannalta ensikäden kokemus on ratkaisevassa roolissa Lisäksi näkisin tär- keäksi nimenomaan sen, että tämän päivän opiskelijasukupolvi tutustuu naapuriimme omista lähtökohdistaan ”

”Mielestäni kaikista vastoinkäymisistä huolimatta pidän vaihtoaikaani Venäjällä arvok- kaana, sillä se merkittävällä tavalla (muokkasi) ajattelukykyäni, asennoitumistani ja val- miuksiani toimia erilaisissa tilanteissa”

”Tällaisiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua, kun niitä tarjotaan Omalla kohdallani sain hurjasti uutta motivaatiota myöhempiin opiskeluihin ja ideoita siihen, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa”

”Venäjä on kelpo maa vaihtokohteeksi”

”Liian vaativa yksin selvitä siellä ilman hyvää taustaorganisaatiota”

(21)

ARVIOINNISTA NOUSSEITA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

CIMOn Venäjä-toiminnot ovat kustannustehokas tapa koordinoida Suomelle tärkeää korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä ja kotikansainvälistymistä. FIRST-ohjelma vahvistaa omalta osaltaan kansallisissa strategioissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa perään- kuulutettua Venäjä-osaamista. Suomella on myös kansallisten strategioiden mukaisia tavoitteita tutkimus- ja koulutusyhteistyön kautta lisätä kotikansainvälistymistä, tutkijavaihtoa ja markkinoida omia koulutusohjelmia sekä houkutella lahjakkaita tutkijoita ja osaavia asian- tuntijoita Suomeen. Siinä mielessä on luontevaa, että ohjelmaa rahoitetaan Suomesta käsin.

Kokemus EU-rahoitteisista ohjelmista tuo esille sen, että tällaista omaa kansallista ohjelmaa tarvitaan. Kehittyäkseen ohjelma hyötyy myös lisärahoituksesta, joka voidaan suunnata uusien toimintamuotojen, kuten esimerkiksi humanistis-yhteiskuntatieteellisen talvikoulun järjestämiseen sekä hyväksi havaittujen toimintojen, kuten esimerkiksi intensiivikurssien vahvistamiseen.

Opiskelijavaihdon tasapaino ja strateginen Venäjä-osaaminen

FIRST-ohjelman tavoitteena on tasapainottaa vaihtoon lähtevien opiskelijoiden ja opettajien määrää Suomen ja Venäjän välillä. Ongelmaksi nousee kuitenkin se, että FIRST-ohjelmassa opiskelijavaihto suuntautuu huomattavasti suuremmalla volyymillä Venäjältä Suomeen kuin mitä Suomesta Venäjälle.

Syitä vaihdon epätasapainoon löytyi selvityksessä useita. Ohjelman rakennetta tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että verkostot muodostuvat usein niin, että niissä on yhden suomalaisen korkeakoulun lisäksi useita venäläisiä korkeakouluja, jotka vastavuoroisuuden periaatteella voivat lähettää opiskelijoita Suomeen. Tämä muoto tarjoaa suomalaisopiske- lijoille suuremman mahdollisuuden valita mieleinen korkeakoulu vaihdon kohteeksi, mutta toisaalta tällainen verkosto tuottaa jo itsessään enemmän painetta opiskelijavaihtoon Suo- meen. Lisäksi verkostoja tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että muutamat johtavat Luoteis-Venäjän korkeakoulut ovat mukana useassa rahoitusta saaneessa verkostossa, jolloin myös niiden opiskelijoilla on suurempi mahdollisuus päästä vaihtoon Suomeen. Poh- dittavaksi jää, miten verkostojen rakennetta voitaisiin muokata niin, että ne ohjaisivat vaihto- suhdetta tasapainoon.

• Ehdotus 1: Asetetaan venäläisille korkeakouluille katto, kuinka moneen FIRST-verkos- toon yksittäinen venäläinen korkeakoulu voi osallistua

Toinen Venäjälle suuntautuvaan opiskelijavaihtoon vaikuttava rakenteellinen asia on englanninkielisen opetuksen puute venäläisissä korkeakouluissa ja niiden passiivisuus oman lai- toksen ja opetuksen markkinoinnissa. Tämä korostaa muutaman englanninkielisiä kursseja ja ohjelmia laajasti tarjoavan venäläisen korkeakoulun asemaa verkostoissa, mutta herättää kysymään muiden venäläisten korkeakoulujen funktioita samoissa verkostoissa. Monipuo- liset verkostot lisäävät kuitenkin korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön vaikuttavuutta ja merki- tystä etenkin lähialueyhteistyössä. Venäläisiä korkeakouluja on pystyttävä ohjaamaan myös itse tähän yhteistyöhön ja näkemään niiden positiiviset vaikutukset myös Venäjällä.

(22)

• Ehdotus 2: Muokataan FIRST-ohjelman verkostoja ja niiden kriteerejä siten, että ne kannustavat venäläisiä korkeakouluja panostamaan kansainväliseen opetukseen ja markkinoimaan opetustaan suomalaisille opiskelijoille

Tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2007 julkaistussa raportissa kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät suomalaiset opiskelijat olleet halukkaita lähtemään vaihtoon Venäjälle. Yhtenä syynä tähän nähtiin elintasoerot, jotka heijastuvat erityisesti opiskelijoiden asumisen tasossa Venä- jällä. Vaikka elintasoerot viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat kaventuneet ja asumisolot sitä kautta parantuneet, suomalaisten opiskelijoiden into lähteä Venäjälle ei kuitenkaan ole vastaavasti noussut. Syyt haluttomuuteen lähteä Venäjälle ovat opiskelijakyselystä saatujen vastauksien perusteella muualla.

Korkeakoulujen kansainvälisistä asioista vastaavat koordinaattorit toivat esille sen, että Venäjän poliittinen tilanne vaikuttaa suomalaisopiskelijoiden halukkuuteen lähteä vaihtoon Venäjälle. Tämä näkemys vahvistui myös opiskelijakyselyssä. Näihin tekijöihin on vaikea puuttua, mutta siksi on tärkeää, että Venäjä-yhteistyössä opiskelijavaihto suuntautuu myös Suomeen ja korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön rakenteet säilyvät. Samalla suomalaiset korkeakoulut saavat hyviä opiskelijoita ja kotikansainvälistymistä helposti koordinoidulla tavalla. Lisäksi FIRST-ohjelma on ollut oleellinen instrumentti lähialueyhteistyössä. Siksi opiskelija- ja opettajavaihdon lievä epätasapaino ei ole ongelma kansallisen Venäjä-osaamisen strategian näkökulmasta.

• Ehdotus 3: Korostetaan FIRST-ohjelman venäläisten opiskelijoiden merkitystä korkea- koulujen kotikansainvälistymisen ja paikallisen Venäjä-asiantuntemuksen lisäämiseksi Toisaalta moni suomalainen opiskelija on myös valmis kohtaamaan ennakkoluulonsa ja tarttumaan tilaisuuteen. Opiskelijakyselyn perusteella Venäjä-vaihtoon liittyi samanlaisia odotuksia kuin muihinkin maihin suuntautuvissa vaihdoissa. Venäjä nähtiin mahdollisuutena parantaa kielitaitoa, kulttuurin tuntemusta ja uramahdollisuuksia. Sen lisäksi Venäjän etuna nähtiin maantieteellinen läheisyys ja edullisuus. Potentiaalisia lähtijöitä varten CIMO voisi auttaa korkeakouluja lisäämään informaatiota vaihto-opiskelumahdollisuuksista Venäjällä.

Informaatiota tarvitaan eri korkeakouluista, lupamenettelyistä ja arjen käytännöistä jo Suo- messa. Onnistunut vaihtokokemus lisää myös tulevaisuuden vaihtoa, sillä merkittävä tekijä vaihtopäätöksissä on opiskelukavereiden suositus.

• Ehdotus 4: Lisätään FIRST-ohjelman markkinointia suomalaisissa korkeakouluissa ja panostetaan informaatiotilaisuuksiin niille, jotka ovat lähdössä tai harkitsevat vaihtoa Venäjälle

Yhtenä mahdollisena toimenpiteenä voisi olla se, että FIRST-ohjelma avattaisiin myös venä- jän kielen pääaineopiskelijoille. Heillä on riittävä kielitaito ja halukkuus lähteä Venäjälle vaihtoon, mutta heidät tulisi velvoittaa opiskelemaan vaihdossa jotain muuta oppiainetta kuin venäjän kieltä tai kirjallisuutta. Tämän tyyppinen ratkaisu tukisi venäjän kielen pääaineopis- kelijoiden työllistymistä ja syventäisi suomalaisessa yhteiskunnassa peräänkuulutettua Venäjä-osaamista.

• Ehdotus 5: Avataan FIRST-ohjelma venäjän kielen pääaineopiskelijoille sillä ehdolla, että he menevät opiskelemaan muita oppiaineita kuin venäjän kieltä ja kirjallisuutta

(23)

CIMO:n Venäjä-toimintojen ja FIRST-ohjelman hallinnoinnin kehittäminen

FIRST-ohjelma rajautuu maantieteellisesti Luoteis-Venäjän alueelle. Tämä on ollut strateginen valinta, jonka avulla on haluttu tukea lähialueyhteistyötä. Ohjelmassa saadussa palautteessa on kuitenkin toivottu rahoitusta Luoteis-Venäjän aluetta laajemmalle alueelle ulottuvaan yhteistyöhön. Tämä heijastuu myös tilastoissa. Suomesta Venäjälle tapahtuneessa vaihto-opiskelussa FIRST-ohjelman osuus on ollut noin kolmanneksen kokonaisopis- kelijamäärästä. Yhtenä tekijänä voidaan pitää sitä, että kahdenväliset ohjelmat suuntautuvat muihin kuin Luoteis-Venäjän yliopistoihin.

FIRST-ohjelman hallinnointiin on oltu pääosin tyytyväisiä. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden koordinaattoreilta saatu palaute käsittelee pääosin jo myönnettyjen hankkeiden hallinnointiin liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi mahdollisuutta siirtää käyttämättä jää- nyttä rahoitusta momentilta toiselle. Jonkin verran keskustelua on ollut myös itse hakupro- sessista ja rahoituksen kestosta. Vuoden rahoituskautta on pidetty jossain määrin lyhyenä, sillä itse hakuprosessi vaatii kuitenkin resursseja ja aikaa ja pienetkin muutokset toimin- nassa vaikuttuvat suuresti onnistumiseen. Nyt tehdyn selvityksen pohjalta kannattaisi miet- tiä, voisiko FIRST-ohjelman ja pilottiohjelman yhdistää ja ottaa yhteistyöalueeksi koko Venäjä, mutta painottaa lähialueyhteistyön merkitystä yhtenä myöntöön vaikuttavana tekijänä.

• Ehdotus 6: Laajennetaan FIRST-ohjelman maantieteellistä aluetta yhdistämällä ja muok- kaamalla pilottiohjelma FIRST-ohjelman alaohjelmaksi, johon voisi hakea yhtä aikaa

• Ehdotus 7: Muutetaan ohjelman rahoituskausi kaksivuotiseksi

FIRST-ohjelmassa mainitaan, että hakemuksia arvioitaessa laatu on ratkaiseva myöntökri- teeri, mutta olisi hyvä, jos tätä laadun määritelmää avattaisiin enemmän, mitä laatu tässä tapauksessa tarkoittaa. Se, että tukea myönnettäessä huomioidaan vanhojen verkostojen osalta aiemmin toteutunut yhteistyö ja sen määrällinen ja laadullinen toteutuma, liikkuvuuden kytkeytyminen muihin koulutusyhteistyön muotoihin ja vaihdon vastavuoroisuus, herät- tää kysymään, ohjautuuko rahoitus aina jo toimiville verkostoille, mikä on verkostojen uusiu- tumisprosentti? Toisaalta vanhojen ja toimivien verkostojen rahoitus luo jatkuvuutta ja hyviä käytäntöjä, mutta laatukriteerien pitäisi avata myös mahdollisuuksia uusille innovatiivisille verkostoille.

Lisäksi laatukriteerejä voitaisiin muokata niin, että ne ohjaisivat paremmin opiskelijaliikku- vuuden tasapainottamista Suomen ja Venäjän välillä. Niiden avulla pitäisi pyrkiä siirtämään vastuuta opiskelijavaihdon tasapainosta myös venäläisille korkeakouluille. Laatukriteereinä voisi silloin olla englanninkielisten kurssien määrä, vaihto-opiskelijoiden vastaanottamiseen liittyvät käytännöt, sekä kansainvälisille opiskelijoille suunnattu informaatio ja palvelut.

• Ehdotus 8: Kehitetään ohjelman laatukriteerejä

Koska vaihtosuhteen epätasapaino on opiskelijavaihdossa suurin ja toisaalta intensiivikurssit ovat saaneet hyvinkin myönteistä palautetta, voitaisiin myös pohtia sitä, olisiko rahoitusta siirrettävä vielä jonkin verran lisää opiskelijavaihdosta intensiivikursseihin? Tämä tukisi myös korkeakoulujen tutkimusyhteistyötä, parantaisi yhteistyön edellytyksiä jatkokoulutuk-

(24)

sessa sekä tarjoaisi kevyen väylän opiskelijoille ja korkeakoulujen henkilökunnalle Venä- jä-osaamisen parantamiseen. Korkeakoulujen palautteessa on toivottu myös lisää joustoa FIRST-rahan käyttöön.

• Ehdotus 9: Lisätään rahoitusta intensiivikursseihin ja kehitetään konseptia edelleen

• Ehdotus 10: Lisätään joustoa rahoituksen käyttöön

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön vahvistaminen

Arviot suomalais-venäläisestä talvikoulusta ovat olleet aiemmissa selvityksissä ja nyt käy- dyissä keskusteluissa positiivisia. Professori Arto Mustajoki esitti omassa selvityksessään, että talvikoulun ideaa voisi laajentaa koskemaan myös muita aloja, erityisesti humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aloja. Intensiivikurssien suosion perusteella tämä voisi olla hyvä idea, sillä se antaisi korkeakouluille mahdollisuuden päästä yhteistyöhön lahjakkaiden nuorten jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa myös tällä alalla.

Myös kansainvälisen ohjausryhmän keskusteluissa nousi esille tohtorikoulutettavien, post doc -tutkijoiden ja akateemisen yhteistyön tukeminen korkeakoulujen Venäjä-yhteistyössä.

Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tämä on myös tärkeää, sillä monet näistä nuorista tulevaisuuden lupauksista päätyvät työskentelemään myös asiantuntijoina eri ministeriöissä sekä Venäjän hallintoa lähellä olevissa tutkimuslaitoksissa.

• Ehdotus 11: Laajennetaan talvikoulukonsepti myös humanistis-yhteiskuntatieteellisille aloille

Ohjausryhmän keskusteluissa sekä korkeakoulujen kansainvälisestä vaihdosta vastaavien tahojen kanssa järjestetyssä tapaamisessa nousi esille se, että tulevaisuudessa korkeakoulu-uudistukset Suomessa ja Venäjällä tulevat vaikuttamaan yhteistyöhön ja vaihto-ohjelmiin maiden välillä.

Suomessa avainasemassa tässä kehityksessä on opetus- ja kulttuuriministeriö. Sen indi- kaattorit korkeakoulujen arvioinnissa ja rahoituksessa vaikuttavat myös CIMOn Venäjä-toimintoihin ja FIRST-ohjelman rakenteisiin. Esimerkiksi tulevaisuuden opintopistevaatimukset vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon lähteä opiskelijavaihtoon. Tällä on myös suorat vaikutukset FIRST-ohjelmaan ja korkeakoulujen Venäjä-yhteistyöhön. Ohjelmia kehitettäessä opiskelija- ja opettajavaihdon rajauksia pitäisi pystyä muuttamaan joustavasti ohjelmien sisällä, jotta ne myös tulevaisuudessa vastaisivat korkeakouluille asetettuja vaatimuksia.

Merkittävä haaste opiskelijavaihdossa on edelleen vaihdossa suoritettujen opintojen korvat- tavuus Venäjällä sekä molemmissa maissa kiristyneet opintosuoritustavoitteet, jotka ovat jossain mielessä ristiriidassa kansallisen kansainvälistymisstrategian liikkuvuustavoitteiden kanssa. Kuten kansainvälistymisstrategiassa todetaan, lyhyet liikkuvuusjaksot edesauttavat korkeakoulujen kansainvälistymistä ja sitä kautta laajempi keskustelu kansainvälistymistä koskevien indikaattorien tarkoituksenmukaisuudesta koskee myös Venäjä-yhteistyötä. Sen vuoksi rahoituksen ohjaaminen intensiivikursseille ja lyhemmille vaihtojaksoille voisi olla tarkoituksenmukaista.

(25)

• Ehdotus 12: Tutkitaan mahdollisuutta lyhytkestoisempiin opiskelijavaihtoihin

Korkeakouluilta saadussa palautteessa korostui yhteistyön tarve suomalaisten ja venäläis- ten korkeakouluissa kansainvälisiä asioita hoitavien tahojen kesken. Rehtoritason yhteistyön lisäksi tarvitaan konkreettista vuorovaikutusta korkeakoulujen kv-päälliköiden ja koordi- naattoreiden kanssa, jotta kysymykset opintojen korvattavuudesta ja vaihto-opiskelijoiden käytännön asioista voitaisiin ratkaista käytännön tasolla joustavasti ja nopeasti.

• Ehdotus 13: Tiivistetään CIMOn yhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa myös rehtori- tason ulkopuolella

Ministeriötason keskusteluille on myös edelleen tilaa, sillä Bolognan prosessi ei vielä käy- tännön tasolla toimi, muun muassa kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon tunnustaminen ei Venäjällä vielä onnistu. Vastavuoroisuus ei toimi käytännön tasolla, jos Bolognan tutkinto- rakennetta ei noudata. Lisäksi venäläisten pyrkimys kohdentaa kansainvälinen yhteistyö ainoastaan kansainvälisiin huippuyliopistoihin vaikeuttaa yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakoulujen kanssa.

• Ehdotus 14: Lisätään tukea kotimaisten korkeakoulujen markkinointiin Venäjällä

(26)

TULEVAISUUDEN KORKEAKOULUPOLITIIKKA JA KORKEAKOULUJEN VENÄJÄ-YHTEISTYÖ

Suomalaiset korkeakoulut ovat olleet viime vuosina valtavan muutoksen kohteena, millä on ollut monia vaikutuksia myös korkeakoulujen kansainväliseen yhteistyöhön. Yliopistojen ja korkeakoulujen profilointi ja keskinäinen kilpailu voi asettaa myös haasteita korkeakoulujen Venäjä-yhteistyölle. Mitä tapahtuisi, jos yhä useammasta suomalaisesta korkeakoulusta puuttuisi mahdollisuus opiskella venäjän kieltä ja asiantuntemus Venäjä-yhteistyöstä ohenee? Tämä nostaa CIMOn Venäjä-toimintojen kansallista merkitystä, mutta asettaa samalla niille haasteita. Tietotaito Venäjän kanssa tehtävästä korkeakouluyhteistyöstä sekä opiskelija- ja opettajavaihtoon liittyvistä käytännöistä on turvattava sekä korkeakoulutasolla että CIMOssa.

Venäjän koulutuspoliittiset linjaukset tulevat vaikuttamaan suomalaisten korkeakoulujen Venäjä-yhteistyöhön. Venäjän uusi koulutuslaki takaa aiempaa laajemmat edellytykset kan- sainväliselle yhteistyölle, sillä uudessa koulutuslaissa säädetään ensi kertaa myös kansain- välisen yhteistyön tavoitteista ja painopisteistä koulutuksessa.

Lailla pyritään parempaan koordinaation kansainvälisessä yhteistyössä. Sen mukaan Venäjä sitoutuu myös tukemaan opiskelija-, henkilöstö- ja tutkijaliikkuvuutta sekä tutkin- tojen ja pätevyyksien keskinäistä tunnustamista.⁸ Tämän pitäisi antaa FIRST-ohjelmalle mahdollisuuden sitouttaa venäläiset korkeakoulut suomalaisten korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja velvoittamaan venäläiset osapuolet resursoimaan myös paremmin yhteistyön eri muotoja.

Haasteena on kuitenkin se, että venäläisille korkeakouluille on asetettu varsin vaikeasti toteutettavat tavoitteet, joka voivat johtaa yhteistyön rajoittumiseen. Lyhyen tähtäimen hyödyt voivat mennä pitkäkestoisen ja suunnitelmallisen toiminnan edelle korkeakoulujen kansain- välisessä yhteistyössä. Tämä voi koskettaa erityisesti niitä suomalaisten korkeakoulujen kanssa tehtävien yhteistyön muotoja, joissa lähialueyhteistyöllä on suuri merkitys.

Sekä suomalaiset että venäläiset korkeakoulut ovat myös kilpailijoita yhä kasvavilla kan- sainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Suomalaisten korkeakoulujen panostus englanninkielisiin ohjelmiin on tuottanut tulosta. Vastaavasti venäläisten korkeakoulujen panostus englanninkielisiin ohjelmiin parantaisi suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia ja halukkuutta lähteä vaihtoon Venäjälle. Tässäkin mielessä FIRST-ohjelma hyödyttää molempien maiden korkeakouluja.

Haasteita liittyy kuitenkin siihen, miten suomalaisten korkeakoulujen ottama maksu tutkin- to-ohjelmista EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan Venäjä-toimintoihin. Miten opiskelijavaihtoon perustuva osallistuminen mak- sullisille ohjelmille koetaan, jos opiskelijavaihdon epätasapaino jatkuu voimakkaana? Toi- saalta FIRST-ohjelma voi toimia myös markkinointiväylänä maksullisiin tutkinto-ohjelmiin.

8 Alina Koskelan selvitys Venäjän uudesta koulutuslaista: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/Liitteet/FIN_

Alina_Koskelan_raportti_Venajan_uusi_koulutuslainsaadanto_241013.pdf.

(27)

Tulevaisuuden haasteisiin liittyy myös se, että venäläisiä korkeakouluja pyritään ohjaamaan kansainväliseen huippuun varsin tiukalla ohjauksella. Vaikka tähän liittyy alkuvaiheen tiivis kansainvälinen yhteistyö, niin tavoitteena on kuitenkin se, että vuonna 2020 lahjakkaat opiskelijat eivät enää lähtisi toisen ja kolmannen korkeakoulusyklin koulutukseen ulko- maille, vaan heille olisi tarjolla varteenotettavia ja laadukkaita toisen ja kolmannen korkeakoulusyklin koulutusvaihtoehtoja Venäjällä. Toisaalta tämän tavoitteen toteutumiseksi venäläiset korkeakoulut voivat myös luoda yhteisiä koulutusohjelmia maailman johtavien korkeakoulujen kanssa.

Tämä avaa myös mahdollisuuden suomalaisille korkeakouluille olla mukana kehittämässä venäläisten ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa korkeatasoisia koulutusohjelmia, jotka hyödyttävät suomalaisia korkeakouluja. Sen vuoksi kansallinen, korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä tukeva ohjelma on tärkeä, jotta suomalaiset korkeakoulut voivat jatkossakin ylläpitää tiiviitä suhteita venäläisten korkeakoulujen kanssa ja siten vahvistaa asemiaan kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla. FIRST-ohjelmalla ja CIMOn muilla Venäjä-toiminnoilla tulee siten olemaan jatkossakin suuri merkitys strategisen Venäjä- osaamisen tukemisessa ja korkeakoulujen kansainvälistymisen ja kotikansainvälistymisen edistämisessä edellyttäen, että niiden resursointi turvataan ja ohjelmia kehitetään.

Viimeaikaiset selvitykset ja raportit ovat piirtäneet kuvaa varsin erilaisesta Venäjän kehi- tyksestä kuin 2000-luvun alussa ennustettiin. Ulkopoliittinen instituutti on arvioinut Valtio- neuvostolle tekemässään selvityksessään Venäjän poliittisen ja taloudellisen kehittymisen olevan lähitulevaisuudessakin varsin negatiivinen ja ennalta-arvaamaton.⁹ Lainsäädäntö, joka vaikeuttaa ulkomaisten kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden toimintaa ja yhteis- työtä Venäjällä, voi olla uhka koulutusyhteisölle, johon on vaikea varautua. Maailmanpoliit- tisen tilanteen kiristyminen voi myös heijastua erilaisina pakotteina ja niiden kiristymisenä, millä voi olla vaikutusta koulutusyhteistyöhön. Tästä huolimatta panostus Venäjä-osaami- seen koulutusyhteistyön kautta suomalaisessa yhteiskunnassa on tärkeää, jotta poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia suhteita osataan hyödyntää vaikeinakin aikoina.

CIMOlla on tärkeä rooli strategisessa Venäjä-osaamisen vahvistamisessa sekä opetus- ja kulttuuriministerin strategian mukaisessa korkeakoulujen kansainvälistymisessä ja kotikan- sainvälistymisessä. Ohjelmien laadukas resursointi edesauttaa näiden strategioiden toteuttamisessa. Molemmat strategiat edellyttävät liikkuvuutta ja korkeakoulujen yhteistyötä, johon tarvitaan kansallisen tason koordinaatiovastuuta kantava toimija.

CIMOn Venäjä-toimintojen tuki-instrumenteissa FIRST-ohjelmalla on ollut merkittävä rooli ja se on menestyksekkäästi toteuttanut omalta osaltaan kansallista strategiaa Venäjä-osaamisen kehittämisessä. Arvioinnissa annetut ehdotukset liittyvät opiskelijavaihdon epätasa- painon korjaamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, hyväksi havaittujen ja uusien liikkuvuus- ja yhteistyömuotojen kehittämiseen sekä ohjelman maantieteellisen kattavuuden laajentami- seen. Tämä edellyttää jatkuvuutta rahoitukselle ja mahdollisuutta lisärahoitukseen uusien ja innovatiivisten toimintojen käynnistämiseksi.

9 Martikainen, Toivo, Katri Pynnöniemi, and Sinikukka Saari. ”Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla.” (2016).

(28)

Verkkojulkaisu

ISBN 978-952-13-6348-1 ISSN 1798-8926