70
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 4 / 2 0 1 4Tarinoiden kaipuu
Pekka Wahlstedt Juhana Torkki: Tarinan valta.Kertomus luolamiehen paluusta.
Otava 2014.
Länsimainen kulttuurimme on yl- peä erosta, mikä vallitsee länsimai- den ja muiden kulttuurien välillä.
Länsimaiden erikoisuus on kriitti- nen ja objektiivisuuteen pyrkivä tie- teellinen ajattelu, kun taas vanhem- missa kulttuureissa vallitsi uskonto ja uskonnolliset myytit ja tarinat.
Länsimaisten ihmisten ylpeys on kuitenkin ennenaikaista, sillä tunteisiin vetoavat ja kriittisen ajat- telun vaientavat tarinat ovat val- lanneet lähes kaikki kulttuurimme alat, mukaan lukien politiikan ja talouden. Toimittajien tärkein teh- tävä on objektiivisen tiedonvälityk- sen ja vallan vahtikoirana olemisen sijasta viihdyttää kansaa hinnalla millä hyvänsä.
Näin väittää puhetaidon tutkija ja opettaja Juhani Torkki teokses- saan Tarinan valta. Torkki myös tutkii ja erittelee analyyttisesti, mi- kä tarina on ja miten se esitetään.
Apunaan hän käyttää erityisesti Aristotelesta ja C. G. Jungia, joi- den teoreettiset huomiot elävät ny- kypäivän tarinoiden taustalla, vaik- ka tarinan kertojat eivät siitä itse olisikaan tietoisia.
Torkki tuo antiikin ja muut van- hemmat teoreetikot tähän päivään esittelemällä ja analysoimalla sel- laisia tarinankertomisen mestarei- ta kuin Steve Jobsia ja Barack Oba- maa. Myös suomalaisia tarinanker- tojia esitellään, etunenässä Esa Saa- rinen ja Timo Soini.
Aristoteleen mukaan tarinan tarkoitus on herättää tunteita, ja
mista. Ei liene sattuma, että nyky- ään puhutaan paljon ”heimoista”, joihin yksilöt samastuvat ja identi- fioituvat.
Tarinankertojien varsinainen kohde on suuri massa, jolle kriitti- nen ajattelu on jo koulutuksenkin puolesta jäänyt vieraaksi. Torkki arvostelee paljon tarinoiden ylival- taa, ja viittaa usein Sokrateeseen ja Platoniin, jotka elivät keskellä suu- ria massoja sekä näitä mukaansa houkuttelevia kansankiihottajia.
”Tunne itsesi”, oli Sokrateen tun- nuslause. Jo sen evoluutiopsykolo- gisen tosiasian tiedostaminen, et- tä luolamies asuu itse kunkin pii- lotajunnassa, on askel parempaan itsetuntemukseen ja tarinan vallan horjuttamiseen.
Myös tieteellisen tiedon objek- tivisuutta ja puolueettomuutta vaa- livat sivistyneistön edustajat voisi- vat jalkautua kansan pariin välittä- mään tiedettä tarinoiden kielellä.
Torkki painottaa, että tarinoissa on hyvätkin puolensa, kuten taito kertoa asioista selkeästi ja tiiviisti, koskettavasti ja mieleenpainuvasti.
Tämä taito akateemisilta ihmisiltä usein puuttuu.
Paras tapa arvostella huonoa ja vahingollista tarinaa on kertoa hy- vä tarina. Tarinoinnissa on kyse sii- tä, miten tietoa tai valhetta välite- tään. Näin kärkevän ja kitkerän- kin kritiikin voi maustaa sellaisil- la sanoilla ja lauseilla, että niiden kohdekin pystyy sen ottamaan vas- taan ja nielemään. Torkki näyttää itse hyvää esimerkkiä – tarinan ole- muksen perusteellisesti ja tarkasti analysoiva Tarinan valta on samal- la erittäin havainnollisesti, elävästi ja herättävästi kirjoitettu.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja krii- tikko.
draama on tehokkain tapa tehdä se. Draamassa hyvä ihminen jou- tuu kärsimään epäoikeudenmu- kaista kohtelua pahojen ihmisten tai voimien toimesta – kunnes hy- vä saa palkkansa ja paha rangais- tuksensa. Samoin jungilaiset arkki- tyypit, jotka ilmenevät Jungin mu- kaan usein saduissa, noudattavat tätä kaavaa.
Tuhkimo-satu on tyypillinen, ja myös Raamatun Davidissa ja Gol- jatissa sorrettu pieni ja hyvä ku- kistaa suuren ja pahan. Suomen oma tarina on tietysti talvisota, jo- ta muistetaan vieläkin suurella har- taudella.
Politiikan kentällä Soini ja pe- russuomalaiset puolustavat pientä suomalaista suuria korruptoitunei- ta puolueita vastaan. Yhdysvallois- sa taas Obama puhuu koskettavin sanoin laman runteleman pienen amerikkalaisen puolesta suuria ja kasvottomia yrityksiä ja pankke- ja vastaan.
Varsinainen tarinan kertoja on media, joka dramatisoi ja kärjis- tää dramaattisetkin tapahtumat äärimmilleen. Vallan vahtikoirat ovat joutuneet väistymään viihdyt- tävien mutta tyhjänpäiväisten tari- noiden tieltä.
Miksi sitten sivistyneetkin ih- miset saattavat sammuttaa järjen valonsa ja antautua tarinoiden vie- täväksi? Torkki viittaa evoluutio- psykologiaan. Tarinoiden kaipuu johtuu siitä, että syvällä sisällään ihminen elää vielä luolamiehen ta- solla viidakossa tuntemattomien voimien ympäröimänä. Tarinoi- den jyrkkä jako hyvään ja pahaan, niiden väliseen taisteluun ja hyvän voittoon, heijastaa turvattoman yk- silön samastumista omaan tuttuun heimoon sekä vieraan ja uhkaavan ulkopuolisen todellisuuden torju-
