LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mielenterveys ja hyvinvointi koronapande- mian aikana
LAB-ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) 2022
Tina Kemppi Meri Liisanantti
Tiivistelmä
Tekijä(t) Kemppi, Tina Liisanantti, Meri
Julkaisun laji
Opinnäytetyö, AMK
Valmistumisaika 2023
Sivumäärä 28
Työn nimi
LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mielenterveys ja hyvinvointi ko- ronapandemian aikana
Tutkinto
Sairaanhoitaja (AMK), sairaanhoitajakoulutus Toimeksiantajan nimi, titteli ja organisaatio
Jarkko Tuominen, ohjauspalveluiden päällikkö, LAB-amk ja LUT-yliopisto
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mielenterveys ja hyvinvointi koronapandemian aikana. Opinnäytetyössä analysoitiin tuki- ja hyvinvointi- palveluiden vuosina 2017, 2020, 2021 ja 2022 toteuttamia hyvinvointikyselyitä ja niistä analysoitiin mahdollisia muutoksia ja vertailtiin niitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opiskelijapalveluille hyvinvointikyselyiden pohjalta analysoitua tietoa opiskelijoi- den mielenterveyden ja hyvinvoinnin muutoksista.
Laadullinen opinnäytetyö toteutettiin analysoimalla vuosina 2017 sekä 2020–2022 to- teutettuja hyvinvointikyselyitä. Tietoperusta kerättiin käyttämällä eri tietokantoja sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia.
Opinnäytetyön keskeisimpiä tuloksia oli, että hyvinvointia heikentäneet tekijät ovat ol- leet lähes samalla tasolla vuosina 2020–2022. Suurin muutos on liittynyt etäopiskeluun sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksiin. Myös uniongelmat ovat vaivanneet opiskelijoita pandemian aikana. Mielenterveysongelmat hyvinvointia heikentävinä tekijöinä ovat nousseet merkittävästi vuodesta 2017. Vuoden 2022 kyselytutkimuksen perusteella suurin osa opiskelijoista oli ollut huolissaan mielenterveydestään kuluneen vuoden ai- kana. Suurimpia mielenterveyden huolenaiheita olivat masennus, ahdistus, uupuminen, paniikkioireet, jaksaminen ja stressi. Mielenkiintoisena huomiona etäopiskelun koettiin vaikuttaneen koettuun mielenterveyteen vain vähän.
Asiasanat
mielenterveys, hyvinvointi, koronapandemia, etäopiskelu
Abstract
Author(s) Kemppi, Tina Liisanantti, Meri
Type of Publication Thesis, UAS
Published 2023 Number of Pages
28 Title of Publication
LAB University of Applied Sciences students’ mental health and well-being during the Covid-19 pandemic
Name of Degree
Bachelor of Health Care (UAS), nursing Name, title, and organization of the client
Jarkko Tuominen, Head of Student Counselling Services, LAB and LUT
Abstract
The subject of the thesis is LAB University of Applied Sciences students’ mental health and well-being during the Covid-19 pandemic. The thesis analyzed the well-being surveys car- ried out by the student support and wellbeing services in 2017, 2020, 2021 and 2022.
These surveys were analyzed for possible changes, and they were compared to each other. The aim of the thesis was to offer analyzed information on the changes in the stu- dents’ mental health and well-being for the support and wellbeing services.
The qualitative thesis was executed by analyzing the well-being surveys from 2017 and 2020-2022. The database for the thesis was collected by using different databases and reli- able studies related to the topic of the thesis.
The pivotal results of the thesis were that the factors that weakened the students’ well-be- ing were almost at the same level during the years 2020-2022. The biggest changes were related to distance learning and learning- and concentration disabilities. Issues with sleep have also plagued students during the pandemic. Mental health issues as factors that have weakened well-being have increased significantly since 2017. Based on the 2022 survey, most students have been worried about their mental health during the past year. The big- gest concerns for mental health were depression, anxiety, exhaustion, panic symptoms and stress. As an interesting observation, the students felt that distance learning had only a small effect on the perceived mental health.
Keywords
mental health, wellness, covid-19 pandemic, distance education
2. Mielenterveys ja hyvinvointi ... 3
2.1. Mielenterveyden osatekijät ... 3
2.2. Hyvinvoinnin osa-alueet ... 4
2.3. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteita sekä niiden ennaltaehkäisy ... 6
3. Koronavirus ja etäopiskelu ... 8
3.1. Koronaviruspandemia ja koronarokotussuositus ... 8
3.2. Koronapandemian vaikutus opiskeluun ja nuorten hyvinvointiin ... 9
3.3. Etäopiskelun hyödyt ja haasteet ... 10
4. Opinnäytetyön toteutus ... 12
4.1. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja sisällönanalyysi ... 12
4.2. Tiedonhankinta ja aineiston kerääminen ... 12
4.3. Aineiston analyysi ... 13
5. Analyysin tulokset... 15
5.1. Hyvinvointia heikentäneet tekijät ... 15
5.2. Huoli mielenterveydestä ... 16
6. Pohdinta ... 18
6.1. Tulosten tarkastelu ... 18
6.2. Eettisyys ja luotettavuus ... 20
6.3. Jatkokehittämisehdotuksia ... 22
Lähteet ... 23
Liitteet
Liite 1. Yhteistyösopimus
1. Johdanto
Uusimpien tutkimusten mukaan joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on masennuksen ja ahdistuksen oireita. Suhteessa muuhun aikuisväestöön psyykkisiä oireita esiintyy opis- kelijoilla huomattavasti enemmän. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021b.) Useat tahot ovat tutkineet ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielenterveyttä ja hyvinvointia koronapan- demian aikana. Opiskelijoille teetetyissä kyselyissä on tullut ilmi, että opiskelijoiden mielen- terveys, hyvinvointi ja jaksaminen ovat kärsineet pandemian aikana. (Löytänen, 2020.) Osa tutkimuksiin osallistuneista opiskelijoista on kuitenkin tuonut esiin, että etäopetukseen siir- tyminen on parantanut heidän vointiaan ja opiskelumotivaatiotaan, rauhallisissa kotioloissa opiskelu on helpottanut keskittymistä, ja koulumatkoihin aikaisemmin kulunut aika on nyt voitu hyödyntää opiskeluun. (HAMKO, 2021.)
Keväällä 2020 ammattikorkeakoulut toteuttivat opiskelijoilleen kyselyn liittyen poikkeus- oloissa opiskeluun ja etäopiskeluun. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK tuotti näistä kyselyistä saaduista tuloksista koosteen toukokuussa 2020. Kyselyssä painotettiin erityi- sesti hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Yli puolet vastaajista koki etäopetuksen lisänneen stressiä. Stressin lisääntyminen näkyi erityisesti opintojensa alkuvaiheessa olevilla opiske- lijoilla. Myös se, millaisessa opetuksessa opiskelijat olivat ennen etäopetukseen siirtymistä, vaikutti tuloksiin. Samankaltainen muutos nähtiin myös motivaation kanssa, alkuvaiheessa olevat opiskelijat vastasivat kyselyissä motivaationsa laskeneen useammin kuin jo pidem- mällä olevat opiskelijat. Pieni osa vastaajista koki jaksamisensa ja motivaationsa lisäänty- neen etäopiskelun aikana. Vastauksista ilmeni, että opiskelijoilla esiintyi poikkeusoloista riippumattomia haasteita, jotka johtuivat ennemminkin etäopetuksen haasteista. Pitkät päi- vät tietokoneiden äärellä koettiin raskaiksi, sekä opiskelijoilla ilmeni puutteita itseopiskelu- taidoissa ja itsensä johtamisessa. Myös epäselvä viestintä ja opetuksen järjestämiseen liit- tyvät haasteet lisäsivät stressiä sekä motivaation ja jaksamisen laskua. (SAMOK, 2020.) Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimii LAB-ammattikorkeakoulun tuki- ja hyvinvointi- palvelut. LAB-ammattikorkeakoulun tuki- ja hyvinvointipalveluiden eri toimijat auttavat opis- kelijoita kaikissa opintoihin sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tuki- ja hyvinvointipalve- luilta opiskelija saa apua esimerkiksi opintoihin, valmistumiseen, opiskeluoikeuteen, ilmoit- tautumisiin, kursseihin ja todistuksiin liittyvissä asioissa. (LAB, 2022b.) Myös opiskeluter- veydenhuolto on osa tuki- ja hyvinvointipalveluita ja sieltä apua sekä tukea saa opiskelija- terveydenhuollosta, opintopsykologilta sekä kampuspapilta. Opiskelun tueksi kampukselta löytyy myös pedagoginen erityisasiantuntija, jolta on mahdollista saada tukea oppimiseen liittyvissä asioissa. LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselta löytyy opiskelijoille
lisäksi monipuoliset sekä edulliset liikuntatilat sekä LUT-tiedekirjasto opiskelijoiden tiedon- hakuun. (LAB, 2022b.)
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää vuosina 2017 sekä 2020–2022 kerätyn aineiston avulla LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin muutoksia koronapandemian aikana. Opinnäytetyössä käytetään ja analysoidaan neljän eri vuosina toteutetun opiskelijahyvinvointikyselyn tuloksia. Hyvinvointikyselyt ovat LAMK-ammattikor- keakoulun ja LAB ammattikorkeakoulun opintopsykologien tuottamia. Kyselyt ovat vuosilta 2017, 2020, 2021 sekä 2022. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä käytettiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa opiskelijapalveluille analysoitua tietoa opiskelijoi- den mielenterveyden ja hyvinvoinnin muutoksista. Tutkimustehtävänä on kuvata LAB-am- mattikorkeakoulun opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja mielenterveydessä tapahtuneita muu- toksia koronapandemian aikana.
2. Mielenterveys ja hyvinvointi 2.1. Mielenterveyden osatekijät
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa henkilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy selviytymään normaalin elämän haasteista, pystyy työs- kentelemään tuottavasti ja näin antaa oman panoksensa yhteisöönsä. Mielenterveys on olennainen osa yhteisöllistä ja yksilöllistä kykyämme ajatella, tuntea ja olla vuorovaikutuk- sessa muiden kanssa sekä nauttia elämästä. Näiden asioiden pohjalta mielenterveyden edistämistä, suojelua sekä palauttamista voidaan pitää maailmanlaajuisesti erittäin tär- keänä huolenaiheena niin yksilö- yhteisö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. (WHO, 2018.) Useita sosiaalisia, psykologisia ja biologisia tekijöitä voidaan käyttää määrittämään henki- lön mielenterveyden tilaa milloin tahansa. Esimerkiksi väkivallan ja jatkuvien sosioekono- misten paineiden on todettu olevan riskejä mielenterveydelle. Huonon mielenterveyden te- kijöiksi WHO mainitsee nopeat sosiaaliset muutokset, stressaavat työolosuhteet, henkilön sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän, syrjäytymisen, epäterveelliset elämäntavat, somaatti- set sairaudet ja ihmisoikeusrikkomukset. Jotkut ihmiset ovat alttiimpia mielenterveyden on- gelmille seurauksena henkilön geeniperimästä, psykologisista sekä persoonallisista piir- teistä. (WHO, 2018.)
Monissa tutkimuksissa on tutkittu masennusoireiden riskitekijöitä. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet monen nuoruusiän tekijän lisäävän riskiä sairastua masennukseen 31 vuoteen mennessä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi nuoruusiän lihavuus ja vähäinen liikunta, liian vähäinen kalansyönti, atopiat ja naisten suurempi syntymäpaino. Myös äidin raskaudenai- kainen masennus sekä PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä lisäävät riskiä sai- rastua. Nämä tutkimukset ovat lisänneet varmuutta siitä, että ravitsemuksella ja fyysisellä aktiivisuudella on vaikutus mielialaan. Mielenterveyden häiriöihin sairastumisen riskiä lisää myös, jos vanhemmilla on ollut psykiatrisia sairauksia. Myös sukupuoli voi olla riskitekijä, sillä tutkimuksissa on todettu esimerkiksi miessukupuolen olevan tilastollisesti merkittävä skitsofrenian riskitekijä. (Jääskeläinen ym. 2021).
Mielenterveys on tärkeä voimavara ja osa yksilön hyvinvointia ja toimintakykyä. Mielenter- veyden edistäminen tukee hyvän mielenterveyden toteutumista ja sen tavoitteena on lisätä mielenterveyttä vahvistavia ja suojaavia tekijöitä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021c.) Mielenterveyttä voi oppia vahvistamaan ja tukemaan harjoittelemalla mielenterveystaitoja, joita ovat esimerkiksi tunne-, vuorovaikutus- sekä ongelmanratkaisutaidot. (Nyyti ry, 2022.) Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy on tärkeää. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä pyritään poistamaan tai vähentämään sekä yhteisön että yksilöiden mielenterveyttä
heikentäviä tekijöitä. Mielenterveysongelmia pyritään ehkäisemään muun muassa puuttu- malla päihteiden käyttöön, kiusaamiseen sekä väkivaltaan. Myös avun tarjoaminen vai- keuksissa oleville perheille, lapsille, nuorille, syrjäytyneille sekä muuten sitä tarvitseville on iso osa ehkäisevää mielenterveystyötä. Elinympäristöön sekä sosiaalisiin suhteisiin ihmis- ten välillä pyritään saamaan parannuksia niitä tarvittaessa. Ehkäisevään mielenterveystyö- hön kuuluu myös oireilun tunnistaminen. Psyykkisiä oireita kuten vetäytyminen omiin oloi- hin, nopeat muutokset käytöksessä ja mielialassa, levottomuus, suorituskyvyn heikkenemi- nen, ihmissuhdeongelmat sekä väsymys ja aikaansaamattomuus, johon voi liittyä muun muassa päivittäisen hygienian unohtaminen, on hyvä oppia tunnistamaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021a.)
2.2. Hyvinvoinnin osa-alueet
Hyvinvointi koostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi sekä koettu hyvinvointi. Hyvinvointi jaetaan yksilö- ja yhteisötasolle. Yksilön hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat yksilön sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen pääoma, itsensä toteutta- minen ja koettu onnellisuus. Yhteisön hyvinvointiin puolestaan vaikuttaa asuinolot ja -ym- päristö, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Suomalaisten hyvinvointi on ollut noususuun- tainen, mutta erot hyvinvoinnissa eri väestöryhmien välillä eivät ole pienentyneet. Erot vä- estöryhmien välillä ovat suuria hyvinvoinnin kaikilla eri osa-alueilla, ja nämä erot ovat vah- vasti yhteydessä eri väestöryhmien koulutustason, ammatin sekä tulotason eroihin. (Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020.)
Mielen terveyttä ja hyvinvointia pitäisi edistää aktiivisesti kaikilla tasoilla. Koska ihminen kuuluu elämänsä aikana moniin erilaisiin sosiaalisiin sekä kulttuurillisiin ryhmiin, aivojen ja mielen kehityksessä on tärkeää vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalisen vuoro- vaikutuksen lisäksi muita tärkeitä mielenterveyttä edistäviä tekijöitä ovat muun muassa lii- kunta, uni, hyvä ravitsemus ja päihteettömyys. Myös uuden oppiminen ja turvallinen elinympäristö tukevat mielen terveyttä. Yhteiskuntatasolla perheitä tulee tukea jo ennen lapsen syntymää, koska ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen auttavat hyvinvoinnin edistämisessä. (Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia, 2020.)
Säännöllinen ateriarytmi auttaa ylläpitämään opiskelukykyä ja tukee jaksamista. Ruokailut edistävät palautumista ja rytmittävät arkea. Rauhallisesti syöminen auttaa keskittymään syömiseen ja näin auttaa myös syömään oman energiantarpeen mukaisesti. Säännöllinen ateriarytmi tarkoittaa syömistä noin kolmen – viiden tunnin välein. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena ja näin auttaa ylläpitämään vireytä ja toimintakykyä, vähen- täen myös ylimääräistä napostelua. (Valtion ravitsemusneuvottelulautakunta, 2021.)
Ruususen (2013) mukaan terveelliset ravitsemustottumukset, johon kuuluvat esimerkiksi hedelmät, marjat, kasvikset, täysjyväviljat, vaalea liha ja runsas folaatin saanti vähentävät masennusriskiä. Epäterveellinen ruokavalio, johon kuuluu muun muassa punainen liha, sokeripitoiset ruoat ja juomat, sekä valmisruoat ja perunavalmisteet puolestaan on yhtey- dessä suurempaan masennuksen sairastavuuteen.
Liikunta tukee fyysisen terveyden lisäksi myös hyvinvointia ja mielenterveyttä. Liikunta tu- kee kokonaisvaltaisesti hyvinvointia, sillä se parantaa fyysistä kuntoa, mielenterveyttä sekä helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua. Liikkuminen myös ehkäisee monia sai- rauksia, kuten tyypin 2 diabetesta. (UKK-instituutti, 2022b.) Aikuisille reipasta, sykettä ko- hottavaa liikuntaa suositellaan harjoitettavaksi 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa. Jos liikunta on rasittavaa, riittää kun sitä harrastetaan tunti ja 15 minuuttia viikossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa. (UKK-instituutti, 2022a.)
Nukkuminen on tärkeä osa hyvinvointia. Uni on välttämätöntä jokaiselle ja se vaikuttaa hy- vinvointiin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Unen aikana aivot käsittelevät esimerkiksi tie- toa, päivän aikana tapahtuneita asioita sekä muita elämässä tapahtuneita asioita. Hyvä uni auttaa meitä toimimaan päivän aikana. Tarvittavan unen määrä riippuu yksilöstä, toiset tar- vitsevat enemmän unta kuin toiset. Tarvittavan unen määrää ei voida sanoa vakiona, se täytyy jokaisen itse löytää, mikä on sopiva määrä unta. Unessa on useita eri vaiheita, jolloin kehossa tapahtuu eri asioita. Unta ja hyvänlaatuista, syvää unta, tulisi olla tarpeeksi. Syvä uni on unen muoto, joka virkistää eniten. Huonosti nukutut yöt, etenkin pitkinä aikakausina, aiheuttavat monia ongelmia, kuten väsymystä, keskittymiskyvyn alenemista, muistin huo- nonemista sekä ärtymystä. Pitkään jatkuneet huonot unet voivat myös aiheuttaa mielialan laskua ja mielenterveyden häiriöitä, jotka taas voivat vaikuttaa muun muassa sosiaalisiin suhteisiin, työhön, koulunkäyntiin sekä itsestä huolehtimiseen. Myös mielenterveyden häi- riöt, kuten masennus ja ahdistus, sekä terveydelliset ongelmat, voivat itsessään aiheuttaa hankaluuksia nukkumiseen. Unen laatua voi yrittää parantaa itse säännöllisellä unirytmillä sekä terveellisillä elintavoilla. (Mental Health Foundation, 2011.)
Nuorille ihmissuhteet ovat tärkeä osa hyvinvointia. Läheisille ihmisille voi jakaa tunteitaan ja mietteitään ja heiltä saa emotionaalista tukea. Jokainen tarvitsee läheisen ihmissuhteen, jossa tulee kuulluksi ja on myös tärkeää olla itse hyvä kuuntelija ja ystävä toiselle. (Nuorten mielenterveystalo, 2022.) Myös osallisuus on olennainen osa sosiaalista pääomaa. Osalli- suus syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Kuulumisen tunteen löytää usein osallistumalla itselleen tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan. Osallisuus lisää hy- vinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. (Suomen sosiaali ja terveys ry, 2022.)
Opiskelukyky on tärkeässä roolissa opiskelijan hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Opiskelu- kykyyn liittyy voimavarat, opetusympäristö, opetustoiminta sekä jokaisen omat opiskeluky- vyt. Jokaisen osa-alueen tulisi olla kunnossa, jotta opiskelu sujuu ja opinnot etenevät sekä opiskelija voi hyvin. Jokaisen opiskelukykyyn vaikuttavan tekijän osalle löytyy apua ja tukea.
LAB-ammattikorkeakoulussa apua ja tukea saa useilta eri tahoilta. Muun muassa kampus- papit, pedagoginen erityisasiantuntija, opintopsykologi ja YTHS ovat matalan kynnyksen palveluita, joihin kannattaa hakeutua, jos opinnot ja jaksaminen mietityttävät. Myös opetta- jatutorit sekä opiskelijatutorit ovat hyvä alku, joista lähteä apua hakemaan. LAB-ammatti- korkeakoulun tuki- ja hyvinvointipalveluiden sivuilla on listattuna usealle eri osa-alueelle palveluita, joista apua ja tukea kannattaa lähteä hakemaan. (eLAB, 2022.)
2.3. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteita sekä niiden ennaltaehkäisy
Mielenterveys yhdistyy fyysiseen terveyteen ja siihen vaikuttavat useat tekijät, sosiaaliset tekijät, ympäristö, talous sekä biologiset tekijät. Hyvä mielenterveys parantaa yleistä hyvin- vointia ja toimintakykyä. Vaikka mielenterveys yhdistyy fyysiseen terveyteen, mielentervey- den ongelmat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin fyysinen terveys on parantu- nut ja elinajanodote kasvanut. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen laajassa terveyttä ja hy- vinvointia selvittävässä tutkimuksessa, vastanneet ovat kokeneet psyykkisen kuormituksen lisääntymistä. Mielenterveyden ongelmia on kaiken ikäisillä. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä tärkeimpänä asiana on riskitekijöiden tunnistaminen, joita ovat esimer- kiksi turvattomuuden tunne, tukiverkoston puuttuminen, heikko itsetunto sekä negatiivinen ja vähäinen varhainen vuorovaikutus. (Aluehallintovirasto, 2021.) Riskitekijöitä voivat olla myös esimerkiksi sairaudet tai sairastumiset, talousvaikeudet, huonot elinolot, päihteiden käyttö, vääränlaiset ihmissuhteet sekä traumaattiset kokemukset (Lönnqvist & Lehtonen, 2017).
Mielenterveyden häiriöt heikentävät opiskelukykyä. Mielenterveyden häiriöiden oireet ovat opiskelijoilla tavallisia. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi nukahtamisvaikeudet, hermostu- neisuus, ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja kiukunpurkaukset. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden häiriöt vaikeuttavat arkisissa rutiineissa ja opiskeluissa suoriutumista. Vakavimmillaan nämä ongelmat voivat johtaa opintojen keskeytymiseen ja siten opiskelijan syrjäytymiseen työelämästä ja koulutuksesta. Korkeakouluopiskelijoiden depressio ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet lähes kolminkertaiseksi vuosituhannen vaihteen alusta alkaen. Tämä se- littyy todennäköisemmin palvelujen saatavuuden ja niihin hakeutumisen lisääntymisenä, kuin psyykkisten häiriöiden lisääntymisenä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022a.)
Ennaltaehkäisyä pyritään kohdistamaan riskiryhmiin. Suojaaviin ja riskitekijöihin pyritään vaikuttamaan yksilön sekä yhteisön tasolla, jolla yritetään vähentää sairastumisalttiutta. Yk- silön mielenterveyttä suojaavat muun muassa ystävät ja perhe sekä heidän tukensa, posi- tiivinen minäkuva ja hyvä itseluottamus sekä turvallisuuden tunne omassa elinympäris- tössä. Mielenterveyden häiriöiden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä tärkeät ympäristöt, kuten koulu tai työpaikka, ovat suuressa roolissa. Näissä tapahtuu usein enemmän mielen- terveyttä edistävää toimintaa kuin esimerkiksi terveydenhuollossa. Mielenterveystaitoja voi kehittää ja oppia pitkin elämää sekä niitä on mahdollista vahvistaa arjessa erilaisilla kei- noilla. (Aluehallintovirasto, 2021.)
Hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy on sijoitus tulevaisuuteen. Mielenter- veyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien toimien hyöty näkyy usein vasta jonkin ajan kuluttua ja ne ilmenevät usein eri tavoin. Jos ongelmien ehkäisemisen eteen ei tehdä mi- tään, tilanne kehittyy tulevaisuudessakin laskusuuntaisesti. Hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevat toimet vaikuttavat pitkällä aikavälillä ja vähentävät hoitokuluista aiheutuvia kustan- nuksia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019.) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä vaikutetaan myös kansansairauksien kehittymiseen. Tämä vähentää yhteiskunnalle aiheu- tuvia kustannuksia vähentämällä sairaspoissaoloja, terveydenhuollon kustannuksia ja ai- kaisin eläkkeelle siirtymistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022a.)
3. Koronavirus ja etäopiskelu
3.1. Koronaviruspandemia ja koronarokotussuositus
Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanissa alkoi epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi ko- ronavirus, SARS-CoV-2. Tämän uuden koronaviruksen aiheuttama tauti sai nimekseen CO- VID-19. COVID-19 levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi ja WHO julisti sen epidemiasta pan- demiaksi maaliskuun 11. päivä 2020. (Anttila, 2021.)
Kuten muutkin koronavirukset, SARS-CoV-2 aiheuttaa hengitystieinfektioita. Taudin itämis- aika on 1–14 vuorokautta. Pieni osa tartunnan saaneista saa vakavan, sairaalahoitoa vaa- tivan infektion. Pandemian aikana viruksen perimä on muuttunut, ja siitä on ilmennyt uusia variantteja. Uudet variantit ovat vaikuttaneet infektion leviämisnopeuteen sekä taudinku- vaan. (Anttila, 2021.)
Koronavirustartunnan ennaltaehkäisyyn on useita keinoja. Tärkeimpiä keinoja ovat huolel- linen käsihygienia, yskiminen sekä aivastaminen paperiin tai hihaan ja kasvomaskin käyttö.
Pandemian aikana ihmisiä kehotettiin välttämään suuria ihmisjoukkoja, lähikontakteja sekä kontakteja sairastuneiden kanssa. Koronavirustestiin suositeltiin hakeuduttavan lievistäkin oireista ja oireiden alettua jäämään kotiin, eroon muista ihmisistä. Sairastumisen osuessa kohdalle, suositeltiin jäämään karanteeniin, kunnes henkilö on ollut oireeton 2 vuorokautta.
(Terveyskirjasto, 2022.)
Koronavirusrokotteita suositellaan otettavaksi, sillä niiden on todettu tehokkaasti ehkäise- vän vakavia tautimuotoja. Koronavirusrokotteen saavat Suomessa kaikki viisi vuotta täyttä- neet. Rokotteen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja rokotteet ovat maksuttomia.
Suomen koronorokotusstrategian tavoitteena on lisätä rokotettujen henkilöiden osuutta eri- tyisesti ryhmille, joilla on suurin riski sairastua vakavaan tautimuotoon. Korkein riski sairas- tua vakavaan tautimuotoon on iäkkäillä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022b.) Suomessa on käytössä useiden valmistajien erityyppisiä rokotteita. Tällä hetkellä Terveyden ja hyvin- voinnin laitos suosittelee kolmea annosta kaikille täysi-ikäisille ja nuoremmille ikäryhmille, joilla on alttius sairastua vakavaan tautiin. Perusterveille 60–64-vuotiaille suositellaan nel- jättä rokoteannosta. Syystalvella 2022 on tarjolla tehosteannos, jota suositellaan otettavaksi 65 vuotta täyttäneille, niille 18 vuotta täyttäneille, jotka kuuluvat riskiryhmiin sekä niille 12 vuotta täyttäneille, jotka ovat voimakkaasti immuunipuutteisia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022b.)
Erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoiden sekä työntekijöiden on tärkeää huo- lehtia rokotuksistaan, tästä on määrätty tartuntatautilaissa 48§. Muiden tarvittavien rokotus- ten lisäksi opiskelijalla tulee olla ajantasainen koronarokotus harjoitteluita varten. Vaikka
rokotteiden ottaminen on vapaaehtoista, työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opiskelijaa harjoitteluun, jos opiskelijan soveltuvuutta ei voida varmistaa. (YTHS, 2022.)
3.2. Koronapandemian vaikutus opiskeluun ja nuorten hyvinvointiin
Suomen hallitus linjasi ammattikorkeakoulujen sulkemisesta ja siirtymisestä etäopetukseen 16.3.2020 koronapandemian vuoksi. Perinteisen opetuksen sijasta koulutus järjestettiin käyttämällä vaihtoehtoisia tapoja, kuten etäopetusta ja digitaalisia oppimisympäristöjä käyt- täen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020.) Kampus oli suljettuna opiskelijoilta ja henkilö- kunnallakin oli laaja etä-työsuositus. Välttämätön lähiopetus oli mahdollista, ryhmäkoko, turvavälit sekä maskien käyttö huomioiden. Myös yksittäiset opiskelijat pääsivät kampuk- selle vararehtorin luvalla, jos se oli välttämätöntä, esimerkiksi kampuksen erityislaitteiden käytön vuoksi. Jokaisen kampukselle tulijan täytyi käyttää omaa sähköistä avainta sisään- pääsyyn, jotta mahdollisten tartuntojen jäljittäminen olisi mahdollista. (LAB, 2022a.) Suomessa luovuttiin koronarajoituksista ja tartuntatautilain mukaisista velvoitteista 30. ke- säkuuta 2022. Tilanne voi kuitenkin edelleen muuttua äkillisesti ja viranomaiset ovat siihen varautuneita. Tartuntatautilakia päivitetään, jotta epidemiaa voidaan jatkossa hillitä. Esimer- kiksi yleisten hygieniavelvoitteiden käyttöönottoa on esitetty hallituksen esityksessä, kos- kien tartuntatautilain väliaikaisia muutoksia. (Valtioneuvosto, 2022.) LAB-ammattikorkea- koulun kampuksilla oli voimassa etäopetussuositus, joka jatkui kevätlukukauden 2022 lop- puun saakka.
Koronapandemian tuomat rajoitukset ja muutokset arkeen ovat vaikuttaneet suomalaisten hyvinvointiin merkittävästi. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet eri tavoin erilaisten sosiaa- listen luokkien välillä. Erityisesti opiskelijoiden hyvinvointi on kärsinyt merkittävästi pande- mian aikana. Sosiaalisten ympäristöjen muutokset sekä heikentyneet tulevaisuuden odo- tukset ja työllistymismahdollisuudet ovat korostuneet, kun on tutkittu opiskelijoiden hyvin- vointia. Suomessa koronapandemiaan liittyvät toimenpiteet on suunnattu erityisesti van- hemman väestön suojaamiseen. Rajoitukset ovat iskeneet nuoreen väestöön kovemmin, kun esimerkiksi koulunkäyntiä ja harrastustoimintoja on rajoitettu. Kuitenkaan muutokset nuorten hyvinvoinnissa eivät eroa muusta väestöstä merkittävästi. Opiskelijana oleminen on lisännyt riskiä hyvinvoinnin madaltumiselle pandemian aikana. (Koivula ym. 2021).
Wan Mohd Yunus ym. (2022) Tutkivat 0–24-vuotiaiden psykiatristen palveluiden käyttöä, itsetuhoisuutta sekä itsemurhien esiintymistä ennen koronapandemiaa sekä sen aikana vuonna 2022 julkaistussa vertaisarvioidussa katsausartikkelissaan. Tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen käyttö väheni huomattavasti pandemian alkuvai- heessa verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Lasten ja nuorten psyykkinen oirehdinta
kuitenkin lisääntyi, mikä tarkoittanee sitä, että psykiatrisiin palveluihin pääsyssä on ollut vii- vettä ja sekä lasten että nuorten tarpeet ovat jääneet kohtaamatta. Pandemian aikana vain puolet Maailman terveysjärjestö WHO:n jäsenmaista turvasivat psykiatristen palveluiden jatkuvuuden. Pandemian alkuaikoina korostettiin sitä, että on tärkeää pysytellä kotona ja tämä on osaltaan voinut vaikuttaa lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä haluun lähteä hakemaan psykiatrista apua.
3.3. Etäopiskelun hyödyt ja haasteet
Etäopiskelu tarkoittaa yleensä verkossa tapahtuvaa, aikaan ja paikkaan sitomatonta opis- kelua. Etäopetus voi olla vaihtoehto, kun lähiopetukseen osallistuminen on jostakin syystä hankalaa. Matka voi olla pitkä, opiskelijalla voi olla erityistarpeita tai oppilaita voi olla vähän, jolloin opettajaa ei palkata erikseen tiettyyn paikkaan. Kun opiskellaan verkossa, siihen on yleensä jokin verkkopohjainen alusta, jossa pääsee kursseille. Kursseilla on yleensä oppi- materiaalia, tehtäviä ja kokeita. Materiaalia opiskellaan itsenäisesti tai opettajan johdolla.
Etäopiskelussa pyritään luomaan samat mahdollisuudet vuorovaikutukseen, kuin lähiope- tuksessakin olisi. Joskus etäopiskeluun ja verkossa tapahtuviin kursseihin voi kuulua joita- kin lähiopetuskertoja. Kommunikointi opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa tapahtuu sähköisesti, verkkokurssialustan, sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Etäopiskelu ja verkkokurssit on yleensä rakennettu helpoiksi, jolloin erityisiä taitoja tietotekniikasta ei vaa- dita. (Kankaanranta ym., 2012.)
Etäopiskelu ei sovi kaikille. Etäopiskelu vaatii opiskelijalta paljon oma-aloitteisuutta, vas- tuunottoa ja itsekuria. Etäopiskelu voi tuntua haastavalta ja eri asiat voivat olla hankalia eri ihmisille. Joillekin rutiinien muodostaminen ja opiskelun suorittaminen luovat hankaluuksia.
Toiset tarvitsevat sosiaalisuuden opiskelun rinnalle. Etäopiskelussa voidaan hyödyntää eri- laisia tapoja olla yhteydessä muihin, kuten internetin ja puhelimen avulla. Etäopiskelu voi myös helpottaa esimerkiksi sosiaalisesta kanssakäymisestä kuormittuvia henkilöitä. Etä- opiskelu antaa vapauden opiskella ainakin suurimmaksi osaksi omaan tahtiin. Opiskelutilan tulisi olla rauhallinen ja miellyttävä. Opinnot kannattaa suunnitella etukäteen, jolloin opiskelu tapahtuu aikataulun mukaan, muistuttaen enemmän lähiopetusta. Myös opiskeluaika ja tauot olisi hyvä rytmittää lähiopetusta muistuttavaksi. Omien oppimistapojen löytäminen auttaa etäopiskellessa, jotta opiskelu sujuu ja motivaatio pysyy yllä. Hyvä suunnittelu auttaa keskittymiseen ja rutiineihin. On kannattavaa luoda rutiinit opiskelun, nukkumisen, ruokailun sekä ulkoilun osille. (Oulun yliopisto, 2022.)
Etäopiskelun hyötyjä ovat esimerkiksi sen joustavuus ja mukavuus. Opiskelija voi suunni- tella aikataulunsa pääsääntöisesti itse, sopimaan muuhun, kuten töihin ja yksityiselämään.
Kotona omassa rauhassa ja miellyttävässä ympäristössä opiskelu voi olla monelle mielek- käämpää kuin koulussa istuminen. Myös kulut etäopiskelussa saattavat vähentyä, kun mat- kat ja ruokailu jäävät väliin. Päivistä tulee myös lyhyempiä matkojen jäädessä pois ja ilmas- ton kannalta etäopiskelu on kannattavampaa. Haasteina etäopiskelussa voi olla esimerkiksi opintojen aikataulutus ja palautuspäivien seuraaminen, sosiaalisuuden puuttuminen, mui- den opiskelijoiden ja henkilökunnan tuki sekä konkreettisen tekemisen puuttuminen. Haas- teena voi olla myös tekniset ongelmat, kun opiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi tietoko- neella. Etäopiskellessa opiskelijalla täytyisi olla opiskeluun sopiva laite sekä toimiva Inter- net-yhteys, koska ilman niitä opiskelu ei etene lainkaan. Joillekin opiskelijoille etäopiskelu voi olla erityisen haasteellista, koska opiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi yksin. Myös motivaatio opiskeluun saattaa laskea, kun ei ole pakko olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan opiskelemassa. Sosiaaliset suhteet jäävät vähiin, kun opiskelee yksin kotona. Keskustele- minen, avun ja tuen saaminen heti sekä muiden ihmisten näkeminen jäävät usein kokonaan pois tai erittäin vähäiseksi etäopiskelussa. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. (Oxford Learning College, 2022).
McDonald ym. havaitsivat katsauksessaan (2018), että sähköiset ja perinteiset opetusme- netelmät yhdessä luovat ylivoimaisen oppimistyylin. Vaikka sähköiset oppimisohjelmat tar- joavatkin joustavan opetusmenetelmän, tutkimukset viittaavat siihen, että sähköisesti ta- pahtuva oppiminen ei itsessään ylitä kasvokkain tapahtuvaa oppimista, esimerkiksi poti- lastilanteita. Sairaanhoitajaliiton 2020 toteuttaman koronakyselyn yksi keskeisistä tulok- sista oli se, että pandemia-ajan opetusjärjestelyt eivät korvanneet normaalia opetusta kaikkien opiskelijoiden mielestä. Lähes puolet vastaajista koki, että korvaava opetus oli palvellut heidän oppimistaan huonommin kuin normaali opetus. (Sairaanhoitajaliitto, 2020.)
Henkilöille, joilla on todettu lukivaikeus, ei välttämättä ole suurta eroa sille, tapahtuuko opetus verkossa vai lähiopiskeluna, ainakin silloin, kun on kyse opiskelumateriaaleista.
Cavalli ym. (2019) tutkivat korkeakouluopiskelijoiden lukemisen taitoja vertaamalla lahjak- kaita lukijoita ja henkilöitä, joilla on todettu lukemisen erityisvaikeus eli dysleksia. Tutki- muksessa osallistujat laitettiin lukemaan perinteisiä kirjoja sekä e-kirjoja. Tutkimuksessa selvisi, että kun lukemiselle ei asetettu aikarajaa, molempien tutkimusryhmien luetun ym- märtäminen oli samantasoista. Kun taas e-kirjojen kohdalla erityisvaikeusryhmän suoritus oli heikompi kuin vertailuryhmän. Tulokset viittaavat siihen, että e-kirjoista puuttuu jotain verrattuna perinteiseen kirjaan, jonka avulla lukivaikeudesta kärsivät ymmärtävät luke- maansa paremmin. Tuloksista selviää myös, että digitaaliset lukuvälineet eivät välttämättä aina ole hyödyllisiä henkilöille, joilla on lukemisen erityisvaikeus.
4. Opinnäytetyön toteutus
4.1. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja sisällönanalyysi
Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on kokonaisvaltaisempi ja tarkempi kuin määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa haetaan ymmärrystä ja merkityk- siä tutkittavalle ilmiölle. Laadullinen ja määrällinen tutkimus kulkevat yleensä rinnakkain sekä täydentävät toisiaan. (Jyväskylän yliopisto, 2021a.)
Laadullinen tutkimus on yleensä tulevaisuuteen painottuva. Sen tietojen tarkoitus on paran- taa sekä kehittää tutkimuskohdetta. Laadullisessa tutkimuksessa saatuja tietoja analysoi- daan koko kirjoitusprosessin ajan ja ne sisältyvät kaikkeen tuotettuun sisältöön. Aineiston analysointi, tiedonhankinta sekä käsitteet liittyvät laadullisessa tutkimuksessa vahvasti toi- siinsa. (Pitkäranta, 2014.)
Aineistolähtöinen sisällönanalyysi alkaa aineiston redusoinnilla eli aineisto käydään läpi ja sieltä etsitään tärkeät kohdat tutkimuksen kannalta. Tärkeät kohdat kirjoitetaan tiivistettyyn muotoon. Tämän jälkeen tapahtuu aineiston klusterointi eli aineiston ryhmittely samankal- taisuuden perusteella ja alaluokkien muodostaminen. Alaluokat nimetään niin, että ne vas- taavat sisältöä. Viimeisenä aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä muodostetaan yläkäsit- teet. Tämä vaihe on abstrahointi. Tässä alaluokat yhdistetään yläluokiksi ja yläluokista muo- dostetaan pääluokka. Lopuksi jäljelle jää kaikkia yhdistävä luokka. Jokainen ala-, ylä- ja pääluokka nimetään otsikolla, joka kuvaa sen luokan sisältöä. (Leinonen, 2018.)
Sisällönanalyysillä saadaan keskityttyä siihen, mitä vastaajat ovat vastanneet ja mitkä asiat nousevat eniten esille. Sisällönanalyysiä voidaan käyttää tekstien sekä haastattelujen ana- lysointiin. Analyysi perustuu aineiston redusointiin, jonka avulla voidaan tunnistaa ja nimetä aineistosta löytyviä teemoja ja käsitteitä. Sisällönanalyysin tavoitteena on luoda tutkitta- vasta ilmiöstä sanallinen ja selkeä kuvaus. Tutkimuksen aineisto järjestellään selkeään ja tiiviiseen muotoon, jolloin aineiston tarjoama tieto ei katoa. (Vuori, 2022.)
4.2. Tiedonhankinta ja aineiston kerääminen
Tiedonhankinta teoriapohjaan toteutettiin perehtymällä laajalti opinnäytetyön aiheita käsit- televiin lähteisiin. Pyrimme käyttämään useita luotettavia lähteitä jokaisen aiheen käsitte- lyssä. Tiedonhankintaa varten käytimme eri hakukoneita ja tietokantoja, kuten Google Scholar, Terveyskirjasto ja ScienceDirect. Perehdyimme myös aikaisempiin tutkimuksiin, jotka käsittelivät opinnäytetyössä esiintyviä teemoja.
Aineiston kerääminen opinnäytetyöhön toteutettiin yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden kanssa. Opiskelijapalveluilta saimme käytettäväksi edellisillä kyse- lyillä tuotettua aineistoa opiskelijoiden hyvinvointiin, mielenterveyteen, etäopiskeluun sekä palveluihin ja niiden tarpeeseen liittyen. Opiskelijapalveluiden kyselyt toteutettiin digitaali- sesti, jossa opiskelijoille lähetettiin sähköpostilla linkki kyselyihin. Opiskelijapalvelut toteut- tavat kyselyt vuosittain. Opinnäytetyössä käytetyt kyselyt on toteutettu vuosina 2017, 2020, 2021 ja 2022. Ne on lähetetty kaikille LAMK-ammattikorkeakoulun tai LAB-ammattikorkea- koulun ja LUT-yliopiston opiskelijoille vastattavaksi. Aineistosta erittelimme vain LAMK-am- mattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vastaukset. Opinnäytetyö- hön valikoitui juuri nämä tutkimukset, koska kyselytutkimukset vuosilta 2020–2022 antavat tietoa pandemian ajalta ja vuosi 2017 toimii vertailukohtana.
Kyselyihin vastaaminen oli vapaaehtoista ja tapahtui anonyymisti. Kyselyihin on vastattu vaihtelevasti. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 655 LAMK-ammattikorkeakoulun opiskelijaa.
Vuonna 2020 LAB-ammattikorkeakoulusta vastattiin 508 kertaa. Vastaajina kyselyssä vuonna 2021 oli 1280 LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Vuonna 2022 kyselyyn vastasi 590 LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Vastaajamääristä on jätetty pois LUT-yliopiston sekä ylemmän ammattikorkeakoulun vastaajat. Kyselyt ovat sisältäneet monivalintakysy- myksiä sekä avoimia kysymyksiä. Tässä opinnäytetyössä käytimme vain monivalintakysy- mysten vastauksia, aiheen rajaamisen ja vastausten runsauden vuoksi. Myös vastaajien anonymiteetin säilymiseksi, avoimet vastaukset jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
4.3. Aineiston analyysi
Opiskelijapalveluilta saatuja aineistoja analysoitiin ja etsittiin mahdollisia muutoksia. Koska aineisto oli jo kirjallisessa muodossa, sitä ei tarvinnut litteroida. Alkuperäiset kyselyt sisälsi- vät useita kysymyksiä, kuten opiskelijoiden taustatietoja, opintoihin liittyviä kysymyksiä ja syrjintä, joita emme valinneet opinnäytetyöhömme. Näistä teemoista emme valinneet ky- symyksiä käytettäväksi opinnäytetyöhön, sillä ne eivät sopineet opinnäytetyön aiheeseen.
Myös avoimet kysymykset on jätetty opinnäytetyön aineistosta pois, opinnäytetyön laajuu- den sekä vastaajien anonymiteetin säilymisen vuoksi.
Aloitimme aineiston analysoinnin heti, kun saimme ensimmäiset materiaalit. Luimme saa- tuja aineistoja läpi ja etsimme kysymyksiä, joissa tuli esiin mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Kävimme aineistoa läpi itsenäisesti sekä yhteisesti. Tämän jälkeen redusoimme aineistoa ja valitsimme aineistosta muutaman kysymyksen ja siihen liittyvät vastaukset, jotka sopivat parhaiten opinnäytetyömme aiheeseen ja valittuihin teemoihin.
Jouduimme rajaamaan aineistoa runsaasti, sillä se oli laaja ja sisälsi paljon opinnäytetyön teemojen ulkopuolelle jäävää materiaalia.
Analysoimme kyselyiden vastauksia, ja alaluokiksi muodostui: ahdistus / paniikkioireet, ylei- nen jaksaminen, stressi, riittämättömyyden tunne, työt, Ihmissuhteet, uniongelmat, mielen- terveysongelmat, rahahuolet, etäopiskelu, oppimis- ja keskittymisvaikeudet, fyysinen ter- veyden ongelma sekä muutos elämäntilanteessa. Tämän jälkeen alaluokista muodostettiin yläluokat, jotka ovat: huoli mielenterveydestä, hyvinvointia heikentäneet tekijät ja aiheutta- nut huolta mielenterveydessä sekä heikentänyt hyvinvointia. Yläluokista pääluokaksi muo- dostui hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteita. Käyttämämme alaluokat kokosimme tau- lukoihin rinnakkain, joissa eri vuosien vastausprosentit näkyvät selkeästi ja niitä oli helpompi tulkita ja verrata. Taulukossa 1 on esitetty sisällönanalyysi.
Alaluokka Yläluokka Pääluokka
Ahdistus/paniikkioireet
Huoli mielentervey- destä
Hyvinvoinnin ja mielenter- veyden
haasteita
Yleinen jaksaminen Stressi
Riittämättömyyden tunne
Työt
Aiheuttanut huolta
mielenterveydessä sekä heikentänyt hy- vinvointia
Ihmissuhteet Uniongelmat
Mielenterveysongelmat Rahahuolet
Etäopiskelu
Oppimis- ja keskittymisvai-
keudet
Hyvinvointia heiken-
täneet tekijät
Fyysinen terveyden ongelma Muutos elämäntilanteessa Taulukko 1. Sisällönanalyysi
5. Analyysin tulokset
5.1. Hyvinvointia heikentäneet tekijät
Vertasimme jokaista hyvinvointikyselyä toisiinsa muutoksia etsien. Opiskelijapalveluiden tuottamissa hyvinvointikyselyissä kysyttiin hyvinvointia heikentäneistä tekijöistä. Vastaus- vaihtoehtoja oli useita. Jätimme pois pienillä, alle 10 % vastausmäärillä olevat vaihtoehdot pois. Näitä olivat esimerkiksi harrastukset, järjestötoiminta, päihteet sekä laitteiden käyttö.
Kyselyyn on vuosien varrella tehty hieman muutoksia, jonka vuoksi tulokset eivät ole täy- sin vertailukelpoisia. Koronapandemian myötä kyselyyn oli lisätty kysymyksiä etäopiske- lusta, joita ei ole vielä vuosina 2017 ja 2020 ollut. Taulukossa 2 on esitetty merkittävimmät hyvinvointia heikentäneet tekijät tutkittavilta vuosilta.
Taulukko 2. Hyvinvointia heikentäneet tekijät
Kysymyksissä hyvinvointia heikentävistä tekijöistä vastausprosentit ovat olleet lähes sa- mat vuosina 2020, 2021 ja 2022. Eniten muutosta on tapahtunut etäopiskelun sekä oppi- mis- tai keskittymisvaikeuksien kohdalla. Vastausmäärä oppimis- tai keskittymisvaikeuksia kartoittavien kysymysten kohdalla on noussut runsaasti vuosina 2020–2021, jolloin vas- tausprosentit ovat olleet noin 20 % suuremmat kuin vuosina 2017 ja 2022.
Heikentänyt hyvinvointia 2017 2020 2021 2022
Etäopiskelu 58 % 22 %
Uniongelmat 55 % 54 % 43 %
Rahahuolet 46 % 46 % 39 % 43 %
Oppimis- tai keskittymisvaikeudet 22 % 42 % 43 % 20 %
Mielenterveysongelmat 11 % 31 % 39 % 39 %
Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistus 31 % 33 % 30 %
Fyysinen terveyden ongelma 12 % 36 % 26 % 28 %
Ihmissuhteet 21 % 34 % 29 % 25 %
Työssäkäynti 31 % 26 % 20 % 16 %
Muutos elämäntilanteessa 27 % 16 % 22 % 17 %
Vuonna 2021 eniten hyvinvointia heikentäneeksi tekijäksi on vastattu etäopiskelu. Tällöin 58 % vastaajista on kertonut etäopiskelun heikentäneen hyvinvointia. Vuonna 2022 tämä prosentti on ollut 22 %. Etäopiskelun vaikutusta hyvinvointia heikentävästi on siis koettu 36 % vähemmän uusimmassa kyselyssä.
Toiseksi suurimpana hyvinvointia heikentäneenä tekijänä vuonna 2021 on koettu union- gelmat, jonka vastasi 54 %. Sama vastaus on vuoden 2022 kyselyssä suurimpana teki- jänä rahahuolien kanssa, vastausprosentilla 43 %. Rahahuolien vaikutus hyvinvointiin on kasvanut vuodesta 2021 vuoteen 2022, mutta kokonaisuudessaan pysynyt lähes samana, jopa laskenut hieman vuodesta 2017. Uniongelmia on koettu vuonna 2022 12 % vähem- män, kuin vuonna 2020, jolloin se on ollut suurin hyvinvointia heikentävä tekijä.
Mielenterveysongelmat hyvinvointia heikentäneinä tekijöinä on kokenut 39 % vastaajista vuosina 2021 ja 2022. Vuodesta 2020 määrä on noussut vain 8 %, mutta verrattuna vuo- teen 2017 muutos on merkittävä, 20 %.
5.2. Huoli mielenterveydestä
Opiskelijoiden mielenterveyteen liittyviä asioita kartoitettiin ensimmäistä kertaa vasta vuo- den 2022 hyvinvointikyselyssä. Opiskelijoilta kysyttiin ovatko he olleet huolissaan omasta mielenterveydestään kuluneen lukuvuoden aikana. Opiskelijoiden mielenterveys on ollut pinnalla oleva aihe jo vuosia, joten on mielenkiintoista, ettei vuotta 2022 aiemmissa tutki- muksissa ole kysytty opiskelijoiden koetusta mielenterveydestä, aihetta on kuitenkin tutkittu valtakunnallisella tasolla esimerkiksi viimeksi vuonna 2021.
Suurin osa, noin 86 % vastanneista opiskelijoista on ollut huolissaan mielenterveydestään.
Lähes puolet heistä on huolissaan joskus, kun taas usein lähes kolmasosa kaikista vastaa- jista. Vähiten on vastattu vaihtoehtoa ”en lainkaan”. Toisaalta ”aina”-vaihtoehtoa on vastattu vain prosentin verran enemmän, eli molempia ääripäitä on vastattu vähemmän. Taulukossa 3 esitetään kysymyksen vastausten jakauma.
Huoli mielenterveydestä En lainkaan Joskus Usein Aina
2022 14 % 41 % 30 % 15 %
Taulukko 3. Opiskelijoiden huoli omasta mielenterveydestä
Opiskelijat saivat vastuksissaan halutessaan eritellä, mistä ovat huolissaan mielenter- veydessään. Vastauksissa nousi eniten esille ahdistus, paniikkioireet, yleinen jaksaminen, uupumus ja stressi. Myös masennus ja mielialahäiriöt sekä väsymys ja uniongelmat koettiin huolenaiheiksi omassa mielenterveydessä. Etäopiskelu ei herättänyt huolta, siihen vastasi
vain 1 %. Kyselyyn vastanneista 77 % on kertonut huolistaan jollekin, mutta vain 44 % vas- tanneista on hakenut tukea mielenterveyden huoliin. Taulukossa 4 on eritelty vastausten aiheita ja kerrottu vastausmäärät prosentteina.
Huoli mielenterveydestä 2022
Ahdistus / paniikkioireet 38 %
Yleinen jaksaminen / uupumus 38 %
Stressi 34 %
Masennus / mielialahäiriöt 14 %
Väsymys / uniongelmat 10 %
Työn ja opiskelun yhteensovittaminen 9 %
Negatiivinen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin 8 % Riittämättömyyden tunne, merkityksettömyyden tunne 7 %
Yksinäisyys 5 %
Työllistyminen 2 %
Talous / rahahuolet 1 %
Etäopiskelu 1 %
Taulukko 4. Mielenterveyden huolenaiheet
6. Pohdinta
6.1. Tulosten tarkastelu
Hyvinvointikyselyissä oli jonkin verran sisällöllisiä eroavaisuuksia. Luotettavien ja vertailu- kelpoisten tulosten saamiseksi kyselyjen rakenne olisi hyvä pitää lähes samana. Tällöin vastauksia olisi helpompi vertailla ja muutoksia huomata. Käyttämistämme materiaaleista vuoden 2022 kyselytutkimus on ainoa, jossa on kysytty opiskelijoiden mielenterveydestä.
Vastaajien määrä on vaihdellut kyselyiden välillä, ja se oli laskenut erityisen runsaasti vuo- sien 2021 ja 2022 välillä. Pitkä kampusten sulkeminen ja opintojen siirtyminen etäopinnoiksi on saattanut vaikuttaa vastaajiin. Tuloksista käy myös ilmi, että vuonna 2022 yli 30 % ky- selyn avanneista on jättänyt vastaamatta siihen.
Luoto (2009) kertoo artikkelissaan Kyselytutkimuksen suunnittelu, että kyselytutkimuksen vastaamattomuuteen löytyy useita tekijöitä. Tallaisia vastaamattomuuteen vaikuttavia teki- jöitä ovat muun muassa kyselyn pituus, turhan yleisten kysymysten määrä, arkaluonteiset kysymykset sekä mahdollisuus jäädä tutkimuksesta pois. Vastaajien määrän ylläpitämisen ja lisäämisen keinoiksi Luoto nimeää esimerkiksi kyselytutkimuksen lyhyyden, edeltävän yhteydenoton vastaajiin sekä tutkimuksen tekijän merkittävyyden että tutkimuksen merkit- tävyyden painottamisen. Myös tutkimuksesta muistuttaminen lisää vastaajien määrää vä- hentämällä vastaamisen unohtamisen riskiä.
Koronapandemia on vaikuttanut opiskelijoiden koettuun mielenterveyteen ja hyvinvointiin eri tavoin. Kyselytutkimusten tuloksissa on havaittavissa sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia. Suurin pandemian tuoma muutos on ollut etäopiskelu, joka on jakanut vastaa- jien mielipiteitä. Koronarajoituksia alettiin purkamaan keväällä 2022, ja tämä on näkynyt tuoreimmissa vastauksissa. Hyvinvointia heikentäneissä tekijöissä muun muassa etäopis- kelun ja työssäkäynnin vaikutukset ovat vähentyneet, uniongelmat sekä oppimis- ja keskit- tymisvaikeudet ovat heikentäneet aiempaa harvemman opiskelijan hyvinvointia. Mielenter- veyteen liittyvistä huolenaiheista löytyi aineistoa vain yhdeltä vuodelta, ja tästä syystä ei voida määrittää, millaista muutosta kuluneiden vuosien varrella on tapahtunut tästä näkö- kulmasta.
Kallion (2020) mukaan suurin osa koronapandemian aiheuttamista mielenterveyden muu- toksista on vasta tulossa. Pandemian aiheuttanut kriisi tulee kasvattamaan jo olemassa olevaa jakautumista, jossa osa kansalaisista voi hyvin ja osa vieläkin huonommin. Pitkään jatkunut stressi ja henkisen energian sitouttaminen kriisissä selviämiseen vie voimavaroja silloinkin, kun elämässä asiat muuten ovat hyvin. Kriisissä usein myös aktivoituu aikai- sempia traumoja ja käsittelemättömiä kokemuksia, joka lisää mielenterveyden sairauksien
ja uupumuksen riskiä. Koronaviruspandemian vaikutukset tulevat näkymään viiveellä mie- lenterveysongelmien saralla. Pitkäaikainen stressi lisää mielenterveysongelmia ja syven- tää niitä. Myös somaattinen sairastuminen lisääntyy. Koronapandemian jälkeiseen tulevai- suuteen liittyy myös mahdollisuuksia. Koronapandemian aikana on otettu digiloikka, joka voi tulevaisuudessa täydentää palveluita, vaikkakin se saattaa liiallisissa määrin vähentää ihmisten välistä kanssakäymistä. Digitaalisten palveluiden käyttö ehkäisee joidenkin syr- jäytymisriskiä, mutta toisaalta niillä henkilöillä, jotka eivät hallitse vaadittavien välineiden käyttöä on suurempi riski syrjäytyä. Digitaaliset palvelut eivät siis saa korvata lähipalve- luita, vaan niiden tulee täydentää niitä.
Käytössä olleista aineistoista löytyi mielenterveyteen liittyvää dataa ainoastaan vuodelta 2022, joten aiempaa vertailukohdetta ei juuri LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoista ole saatavilla. Käytössä ollutta dataa voidaan kuitenkin peilata aiemmin toteutettuihin valtakun- nallisiin tutkimuksiin, ja vuoden 2022 kyselytutkimuksen tulokset ovat näiden kanssa sa- massa linjassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2021 toteuttama valtakunnalli- nen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) on muun muassa sel- vittänyt korkeakouluopiskelijoiden psyykkistä terveyttä sekä koronapandemian vaikutuksia heihin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022c). Terveytemme-palvelussa löytyvistä tulok- sista nähdään, että kliinisesti merkittävän psyykkisen kuormittuneisuuden yleisyys ammat- tikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on noin 35 % (Terveytemme, 2021a). GHQ-12- kyselyyn perustuva psyykkisen kuormittuneisuuden yleisyys on noin 55 %. (Terveytemme, 2021b).
Oppimis- tai keskittymisvaikeuksien on koettu heikentäneen hyvinvointia runsaasti vähem- män vuonna 2022 kuin aikaisempina vuosina. Tämä johtuu osittain opiskelijoiden sopeutu- misesta etäopetukseen. Opiskelijat ovat ehtineet löytää itselleen sopivimpia keinoja opis- keluun ja tottua etäopetukseen. Myös kampusten asteittainen avaaminen ja opiskelijoiden pääsy normaaliin opetukseen on helpottanut monien opiskelua, toisaalta paluun hektisiin luokkahuoneisiin voi joku kokea oppimista häiritsevänä tekijänä. Myös Myllymäen (2021) mukaan opetukseen keskittyminen parani, kun etäopetuksessa ei ollut luokkatilaan kuulu- vaa hälinää. Opettajan käyttämä näytönjako varmisti sen, että opiskelijat pääsivät omalta näytöltään näkemään kaiken mitä tunneilla käsiteltiin. Opiskelijoiden oli siis helppoa seurata mistä tunneilla puhutaan ja mitä milläkin hetkellä tapahtuu.
Etäopiskelun vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin, mielenterveyteen ja opintojen tilantee- seen tutkittiin vuosien 2021 ja 2022 kyselyissä. Vuonna 2021 suurempi osa vastanneista vastasi etäopiskelun heikentäneen hyvinvointiaan kuin vuonna 2022 (taulukko 2).
Vastausmäärien runsas lasku todennäköisesti vaikuttaa tulokseen, kuten aiemmassa lu- vussa olemme pohtineet.
Etäopiskelu on myös vaikuttanut monen opiskelijan sosiaaliseen elämään. Lähiopetuksen lisäksi myös koulun ulkopuoliset tapahtumat jäivät tauolle. Opiskelijajärjestöt ovat järjestä- neet pandemian aikana etätapahtumia, mutta niistä ei ole ollut oikeiden, lähikontaktissa ta- pahtuvien tapahtumien korvaajiksi. Vuoden 2022 kyselytutkimuksen mukaan kuitenkin vain 5 % vastanneista on kokenut yksinäisyyden olevan yksi mielenterveyteen liittyvistä huolen- aiheistaan (taulukko 4). Vaikuttavana tekijänä myös vuonna 2022 pandemia on hieman laantunut ja rajoituksia on purettu, eli opiskelijat ovat päässeet tapaamaan toisiaan koulussa ja sen ulkopuolella. Pahimpana pandemia-aikana tulokset ovat voineet olla hyvin erilaiset, kun kaikkia tapaamisia oli rajoitettu.
Etäopetukseen liittyy myös vahvasti sen vaikutus opiskelijoiden vuorokausirytmiin. Luentoja on ollut harvemmin ja ne ovat alkaneet mahdollisesti myöhempään kuin lähiopetuksessa ja se on varmasti osaltaan vaikuttanut opiskelijoiden nukkumistottumuksiin. Kun aamulla ei välttämättä tarvitsekaan herätä ajoissa kouluun, voi myöhään valvominen tulla tavaksi. Moni opiskelija on varmasti kokenut tämän etäopetuksen hyvänä puolena, ja kokenut siten pa- luun lähiopetukseen raskaampana, kun vuorokausirytmi on muuttunut. Castaldo ym. (2021) selvittivät, että verkkotoiminta yöaikaan lisääntyi keväällä 2020 koronasulun aikana Rans- kassa. Tutkimuksessa selvisi, että ihmisten vuorokausirytmit ovat pandemian aikana muut- tuneet ja että ilta- ja yöaktiivisuus ovat lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan myös unen määrä on vähentynyt.
Kyselytutkimuksissa vuonna 2017 työssäkäynti on heikentänyt hyvinvointia enemmän kuin myöhempinä vuosina, ja työssäkäynnin negatiiviset vaikutukset koettuun hyvinvointiin ovat muutenkin olleet laskusuuntaiset. Vanhanen-Nuutinen ym. (2018) kirjoittavat EURO- STUDENT VI -tutkimukseen kuuluvassa artikkelissaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen aikaisesta työssäkäynnistä. Heidän mukaansa työn ja opiskelun yhteisvaikutus lisää oppimista ja opiskelumotivaatiota. Opintojen aikainen työssäkäynti lievittää opiskeli- joiden kokemuksia stressistä, auttaa kehittämään ajanhallintaa ja parantaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Liian suuri työtuntimäärä voi puolestaan heikentää motivaa- tiota ja opintojen edistymistä, erityisesti, jos työ ei vastaa opintojen sisältöä.
6.2. Eettisyys ja luotettavuus
Tutkimuksessa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelulautakunnan ohjetta hyvästä tie- teellisestä käytännöstä. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti noudatetaan tutkimusyh- teisön hyväksymiä toimintatapoja, joita ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus
tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimuksen ja sen tulosten arvioinnissa. Opinnäytetyössä otetaan huomioon ja kunnioitetaan muiden tutkijoiden töitä viittaamalla niihin tieteellisen käytännön mukaisesti. (TENK, 2021.)
Opinnäyteyössä noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä. Tietoperustassa on käytetty luo- tettavia lähteitä ja lähdeviittaukset on tehty LAB:in opinnäytetyöohjeen mukaan. Teoriatie- toa varten perehdyimme valittuun aiheeseen ja sen osa-alueisiin huolellisesti. Tietoperus- taan on käytetty useita luotettavia lähteitä, suomenkielisiä sekä kansainvälisiä.
Reflektio on tärkeä käsite laadullisessa tutkimuksessa. Reflektointia tulisi tehdä koko tutki- musprosessin ajan. Tutkimuksen pätevyyttä voidaan tukea harkitsemalla prosessin vaiheita sekä kuvaamalla tutkimusaineiston hankkimisessa, purkamisessa ja analysoinnissa käyte- tyt periaatteet mahdollisimman tarkasti. Kun tutkimusta lähdetään arvioimaan, on osattava hyväksyä se, että vaikka aineisto olisikin sama, tuotos voi olla erilainen riippuen tutkijasta.
Niin laadullinen kuin määrällinenkin tutkimus on aina yhdenlainen tulkinta tutkittavasta ai- heesta, eikä siihen voida täten täysin luottaa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006.) Opinnäytetyön prosessin aikana reflektoimme ja arvioimme työtä koko prosessin ajan aina aineiston hankkimisesta analyysiin ja raportin viimeistelyyn asti. Pohdimme, vastaako tuo- toksemme tutkimuskysymykseen ja kuvaako se opiskelijoiden hyvinvoinnin- ja mielenter- veyden muutoksia totuudenmukaisesti. Huomasimme, että meillä oli tekstissämme joitakin omia käsityksiä ja ennakkoluuloja, eli olimme tarkastelleet asiaa subjektiivisesti. Reflektoi- tuamme työtä poistimme nämä omat käsitykset ja ennakkoluulot työstä näin pyrkien kuvaa- maan tutkittavaa aihetta mahdollisen objektiivisesti ja luotettavasti. Reflektointi auttoi siis lisäämään tämän opinnäytetyön luotettavuutta. Tapasimme ohjaavaa opettajaamme use- asti ja mietimme yhdessä parhaita mahdollisia tapoja opinnäytetyön prosessin edistä- miseksi. Tapasimme myös opinnäytetyön toimeksiantajaa sekä opinnäytetyökoordinaatto- ria.
Tässä opinnäytetyössä aineistona käytettiin vain monivalintakysymyksistä saatuja tuloksia.
Päätös oli mielestämme hyvä, sillä se antoi paremmat mahdollisuudet keskittyä juuri niihin asioihin, joita halusimme opinnäytetyöhön tuoda ilmi. Avointen kysymysten vastaukset oli- sivat antaneet paljon analysoitavaa ja niillä olisi saatu tehtyä syvällisempää analyysia, mutta avointen kysymysten vastausmäärän ollessa suuri, olisi opinnäytetyön laajuus kasvanut liian suureksi. Päätös oli hyvä huomioiden ammattikorkeakoulun opinnäytetyön laajuus ja luonne. Avoimet kysymykset jätettiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle myös siksi, koska avoimet vastaukset sisälsivät tietoa, josta voisi tunnistaa vastaajan tai muun henkilön.
Opinnäytetyössä aineistona käytetyt hyvinvointikyselyt olivat hieman muuttuneet vuosien varrella, vastaten jokaisen vuoden yksilöllisiin tarpeisiin. Hyvinvointikyselyn toteuttaja saa
itselleen juuri sitä tietoa, jota tarvitsee, jotta he voivat suunnitella omaa toimintaansa. Hy- vinvointikyselyiden vaihtelevuus kuitenkin heikentää tämän työn laatua ja luotettavuutta, koska jokaiselta vuodelta ei ole saatavissa vertailukelpoista dataa. Kuitenkin muuttuvan maailmantilanteen vuoksi kysely ei ole voinut olla täysin sama. Kyselyistä kuitenkin löytyi samoja aiheita ja teemoja sekä myös täysin samoja kysymyksiä, joita pystyimme opinnäy- tetyössämme lopulta käyttämään. Myös vastaajamäärät vaihtelivat, etenkin vuoden 2021 vastaajamäärä oli verrattain suuri, joka vaikuttaa opinnäytetyön luotettavuuteen. Vähempi vastaajamäärä nostaa kunkin kysymyksen vastausprosenttia, kun vastaajia on jo kokonai- suudessaan vähemmän. Tulokset voivat olla täysin erilaiset, riippuen kyselyyn vastanneista henkilöistä. Opiskelijamateriaalikin vaihtuu vuosien kuluessa, joten aivan uusiakin vastaajia uusimmassa kyselyssä saattaa olla mukana. Saimme kuitenkin riittävästi tietoa, jonka poh- jalta olemme voineet analysoida ja pohtia aihettamme sekä antaa uusia näkökulmia toimek- siantajalle.
6.3. Jatkokehittämisehdotuksia
Yhtenä mahdollisena jatkotutkimuksena aiheeseen liittyen pohdimme rokotteiden vaikutuk- sista opiskelijoilla. Uusi laki koronarokotteesta on vaikuttanut etenkin sosiaali- ja terveys- alan opiskelijoihin. Kaikilla opiskelijoilla ei ole halua tai he eivät pysty koronarokotetta otta- maan. Rokotteen puuttumisen vuoksi esimerkiksi harjoittelupaikan saaminen vaikeutuu tai sitä ei välttämättä saa ollenkaan. Harjoittelupaikan puuttuessa opinnot viivästyvät, joka vii- västyttää valmistumista. Toimeksiantajan eli LAB-ammattikorkeakoulun puolesta tämä han- kaloittaa taloustilannetta, kun opiskelijat eivät valmistu ja valmistumattomista opiskelijoista jää rahoitus saamatta.
Toisena mielenkiintoisena jatkotutkimusaiheena näemme avointen kysymysten käsittelyn.
Avoimista kysymyksistä voisi valita yhden, josta tutkimusaiheen muodostaa. Esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveydestä on ainakin aikaisempina vuosina ollut avoin kysymys ky- selyssä. Aihe on paljon puhuttava ja opiskelijoiden vastatessa kysymykseen huolellisesti, aiheesta voisi saada paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja analysoitavaa.
Myös opiskelijapalveluiden käytöstä saisi hyvän aiheen tutkittavaksi. Hyvinvointikyselyissä on jo monta vuotta kartoitettu palveluiden tarvetta, saatavuutta ja riittävyyttä. Kyselyt palve- luiden käytöstä on toteutettu tarkasti ja laajasti, joten tutkimukselle olisi olemassa luotettava pohja.
Opiskelijoiden toisiltaan saama vertaistuki on kallisarvoista ja voisi olla tarkemman tutki- muksen arvoinen aihe. Tällainen tutkimus voisi käsitellä sitä, miten vertaistuki ja sen saa- minen on muuttunut etäopiskelun vaikutuksesta.
Lähteet
Aluehallintovirasto. 2021. Ennaltaehkäisevä mielenterveys- ja päihdehoitotyö on kannatta- vaa. Viitattu 18.9.2022. Saatavissa https://avi.fi/blogi/-/blogs/ennaltaehkaiseva-mielenter- veys-ja-paihdetyo-on-kannattavaa
Anttila, V-J. 2021. Koronavirus (SARS-CoV-2, COVID-19). Duodecim Terveyskirjasto. Vii- tattu 2.2.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01257
Castaldo, M., Venturini, T., Frasca, P., & Gargiulo, F. 2021. The rhythms of the night: in- crease in online night activity and emotional resilience during the spring 2020 Covid-19 lockdown. EPJ Data Science. Viitattu 11.12.2022 Saatavissa https://epjdatascience.sprin- geropen.com/articles/10.1140/epjds/s13688-021-00262-1#citeas
Cavalli, E., Colé, P., Brèthes, H., Lefevre, E., Lascombe, S., & Velay, J-L. 2019. E-book reading hinders aspects of long-text comprehension for adults with dyslexia. Viitattu 11.12.2022 Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s11881-019-00182-w eLAB. 2022. Opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalvelut. Viitattu 7.10.2022. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-ohjaus-palvelut/opiskelijoiden-tuki-ja-hyvinvointipalvelut HAMKO. 2021. Etäopiskelukysely 2021 – Opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt entises- tään. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://hamko.fi/etaopiskelukysely-2021-opiskelijoiden- hyvinvointi-on-heikentynyt-entisestaan/
Jyväskylän yliopisto. 2021. Laadullinen tutkimus. Viitattu 8.2.2022. Saatavissa https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimusstrate-
giat/laadullinen-tutkimus
Jääskeläinen, E., Isohanni M., Huhtaniska, S., Penttilä, M., Lieslehto, J., Timonen, M., Ko- ponen, H. & Miettunen J. 2021. Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät ja taudinkulku Pohjois- Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa, Duodecim. Viitattu 26.10.2022. Saatavilla https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16071.pdf
Kallio, M. 2020. Mielenterveys rakentuu arjessa, joka ei kriisissäkään saa menettää toivo- aan. Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä - Edus- kunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. Viitattu 10.12.2022 Saatavissa
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf Kankaanranta, M., Mikkonen, I. & Vähähyyppä, K. 2012. Tutkittua tietoa oppimisympäris- töistä. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://blog.edu.turku.fi/etaopetusfi/files/2017/01/tut- kittua_tietoa_oppimisymparistoista_VERKKO.pdf#page=20
Koivula, A., Räsänen, P., Salminen, N., Marttila, E. & Koiranen, I. 2021. Digiajan ensim- mäinen pandemia – Havaintoja ja tulkintoja Covid-19-kriisistä väestötason seuranta-ai- neiston perusteella. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/han- dle/10024/152104/Digiajan%20ensimma%cc%88inen%20pandemia%2c%20Koi-
vula%20ym.%202021.pdf?sequence=6&isAllowed=y
LAB University of Applied Sciences. 2022a. Koronaohjeet & suositukset. Viitattu 8.2.2022.
Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/koronaohjeet-suositukset
LAB University of Applied Sciences. 2022b. Opiskelijapalvelut. Viitattu 22.2.2022. Saata- vissa https://lab.fi/sites/default/files/2020-01/LAB%20Opiskelijapalveluiden%20esittely.pdf Leinonen, R. 2018. Sisällönanalyysi. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://spoken.fi/sisal- lonanalyysi/
Luoto, R. 2009. Kyselytutkimuksen suunnittelu. Viitattu 3.11.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98221
Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia. 2020. Konsensus 2020 – Aivot ja mieli – Ter- veyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Viitattu .11.2022 Saatavissa https://www.duode- cim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-1.7.pdf
Lönnqvist, J., & Lehtonen, J. 2017. Psykiatria ja mielenterveys. Julkaisussa J Lönnqvist, M Henriksson, M Marttunen & T Paronen (toim.), Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 28.11.2022 Saatavissa https://www.duodecim.fi/xmedia/www/esittelyt/6400_esittely.pdf Löytänen, O. SAMOK. 2020. AMK-opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi heikentyneet merkittävästi korona-aikana. Viitattu 21.2.2022. Saatavissa https://samok.fi/samok-vies- tii/tiedotteet/amk-opiskelijoiden-jaksaminen-ja-hyvinvointi-heikentyneet-merkittavasti-ko- rona-aikana/
McDonald, E., Boulton, J., & Davis, J. 2018. E-learning and nursing assessment skills and knowledge – An integrative review. Nurse Education Today. Viitattu 28.11.2022 Saata- vissa https://www.sciencedirect.com/science/arti-
cle/abs/pii/S0260691718301369?via%3Dihub
Mental Health Foundation. 2011. Sleep Matters, The impact of sleep on health and wellbe- ing. Viitattu 2.9.2022. Saatavissa https://www.mentalhealth.org.uk/sites/default/files/2022- 06/MHF-Sleep-Matters-Report-MHAW-2011.pdf
Myllymäki, S. 2021. Oppimisvaikeudet voidaan huomioida myös etäopetuksessa. ”Maalis- kuussa 2020 meistä tuli puhuvia päitä”: Kielten ja viestinnän opettajien kertomuksia
siirtymisestä verkkoympäristöön. 57–62. Viitattu 11.12.2022 Saatavissa
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/513107/KiVi-2021.pdf?sequence=2&isAllo- wed=y
Nuorten mielenterveystalo. 2022. Mielenterveys. Viitattu 21.2.2022. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/mielenterveyden_vahvis- taminen/Pages/mielenterveys.aspx
Nyyti ry. 2022. Mielenterveys. Viitattu 21.2.2022. Saatavissa https://www.nyyti.fi/opiskeli- joille/opi-elamantaitoa/mielenterveys/
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan pre- sidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Viitattu 8.2.2022. Saatavissa https://okm.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa- koronavirustilanteen-vuoksi
Oulun yliopisto. 2022. Vinkkejä etäopiskeluun. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://www.oulu.fi/fi/opiskelijalle/hyvinvointi-ja-arki/vinkkeja-hyvinvointiin-ja-jaksami- seen/vinkkeja-etaopiskeluun
Oxford learning college. 2022. Advantages & Disadvantages of Distance Learning. Viitattu 22.9.2022. Saatavissa https://www.oxfordcollege.ac/news/advantages-disadvantages-dis- tance-learning/
Pitkäranta, A. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Viitattu 8.2.2022. Saatavissa https://www.academia.edu/40057699/LAADULLINEN_TUTKIMUS_OPINNÄYTE-
TYÖNÄ_TYÖKIRJA_AMMATTIKORKEAKOULUUN
Ruusunen, A. 2013. Diet and depression – An epidemiological study. University of Eas- tern Finland. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/han-
dle/123456789/12882/urn_isbn_978-952-61-1201-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tieto- varanto. Tutkimuksen arviointi – reflektointia. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_3_3.html
SAMOK. 2020. AMK-opiskelijoiden kokemuksia etäopetuksesta. Viitattu 22.3.2022. Saata- vissa https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/05/amk-opiskelijoiden-kokemuksia-eta- opiskelusta.pdf_.pdf
Sairaanhoitajaliitto. 2020. Sairaanhoitajaliiton raportti sairaanhoitajaopiskelijoille kesä- kuussa 2020. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/wp-
content/uploads/2020/06/Sairaanhoitajaliiton-raportti-29.6.2020-sairaanhoitajaopiskelijoi- den-lyhyt-koronakysely.pdf
Suomen sosiaali ja terveys ry. 2022. Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://www.soste.fi/kansalaisyhteiskunta/osallisuus-on-tunne-siita- etta-kuuluu-johonkin/
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022b. Koronavirusrokotteet. Viitattu 12.10.2022. Saatavissa https://stm.fi/koronavirusrokotteet
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022a. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kannattaa. Vii- tattu 6.3.2022. Saatavissa https://stm.fi/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-kannattaa TENK. 2021. Hyvä tieteellinen käytäntö. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://tenk.fi/fi/tie- devilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Hyvinvointi. Viitattu 21.2.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021b. Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea – tutkijat huolissaan ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydestä. Viitattu 7.3.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/-/korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-ma- sennusoireiden-yleisyydesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022c. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointi- tutkimus (KOTT). Viitattu 3.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tut- kimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022b. Koronavirusrokotteet eli Covid-19-rokotteet – oh- jeita ammattilaisille. Viitattu 12.10.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-ro- kotukset/rokotteet-a-o/koronavirusrokotteet-eli-covid-19-rokotteet-ohjeita-ammattilaisille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021c. Mielenterveyden edistäminen. Viitattu 2.9.2022.
Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021a. Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/mie- lenterveyden-hairioiden-ehkaisy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022a. Opiskelijoiden mielenterveys. Viitattu 6.3.2022.
Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/opiskelijoiden- mielenterveys
