• Ei tuloksia

Etujoukot elokuvissa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Etujoukot elokuvissa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Tiedotustutkimus 2001:2 72

Etujoukot elokuvissa

Tampereen kansainväliset lyhytelo- kuvajuhlat, tuttavien kesken filk- karit, pidettiin maaliskuussa edis- tyksellisissä tunnelmissa. Kokeelli- nen avantgarde oli saanut ohjel- mistossa lisää tilaa. Entistä nuo- rempi yleisö hakeutui halukkaasti mm_ elektronisella musiikilla höys- tettyjetJ kaupunkisinfonioiden, animaatioiden ja digitaalisen elo- kuvan näytöksiin. Vanhemmille ra- dikaaleille kelpasivat 1960-luvun beat-elokuvat, vaikka Robert Fran- kin odotetuin työ, Rolling Stones - kuvaus Cocksucker Blues, jäikin esittämättä.

Festivaalin toiminnanjohtaja Antti Vuorio aikoo pitää avantgar- dea ohjelmistossa myös ensi vuon- na, samalla vanhaa ja uutta yhdis- täväliä reseptillä.

- Kokeellisen elokuvan näytök- siä jatketaan, ei kuitenkaan aivan tämän vuoden laajuudessa. Sa- moin digitaalisen elokuvan Res- fest-festivaalin sato tuodaan esille myös ensi vuonna. Ne ovat tuo- neet festivaaleille uutta yleisöä.

Ylivoimaisesti kysytyimmät näy- tökset filkkareilla syntyivät silti ai- empaan tapaan historiasta: Suo- men elokuva-arkiston aarteista se- kä Leni Riefenstahlin ohjaamista, natsismin puhdasta estetiikkaa huokuvista Hitlerin tilaustöistä Olympia ja Tahdon riemuvoitto.

Poikkeuksellisinta tämän vuo- den festivaaleilla oli palkintojenja- ko. Kansainvälisen kilpailun pää- palkinto meni sarjan ainoalle suo- malaiselle osallistujalle, P.V. Lehti- sen ohjaamalle Hyppääjälle, ja sa- ma elokuva voitti myös kotimaisen kilpailun alle 30-minuuttisten sar- jan sekä Risto Jarvan palkinnon.

Hyppääjä on klassisen kaunis ja hallittu dokumentti uimahyppää- iän muistoista, mutta sen hattu- temppu _panee silti epäilemään mahdollista laatukatoa runsaan tarjonnan keskellä. Antti Vuorio kiistää tämän tulkinnan.

- Enemmän kyse oli sattumas- ta. Eri tuomaristot eivät kilpailun kuluessa neuvottele keskenään ratkaisu1staan eivätkä edes tapaa toisiaan. Negatiivisia jälkipuheita kolmoisvoitosta ei ole kuulunut, vaan kotimainen ala on ollut

enemmänkin mielissään. Lähinnä kansainvälisen tuomariston ratkai- su yllätti iloisesti, toteaa Vuorio.

Tampereen festivaali on vuosi vuodelta paisunut erilaisten oheis- tapahtumien muodossa. Kilpailu- sarjojen ohella oli tänä vuonna mahdollista nähdä mm. tärkeim- mät kotimaiset dokumentit AVE- Kin organisoimassa ProDox-sarjas- sa, näytteitä kotimaisista musiikki- videoista, media- ja elokuvakoulu- jen oppilastöitä sekä monen tun- nin sarja amatöörielokuvia Roska- elokuvat-näytöksessä. Kehitys- vammaisten Tähdenlentoja-festi- vaali pääsi puoliksi filkkareiden kainaloon, ja muihin oheistapah- tumiin kuului mm. digitaalisen elokuvan kansainvälinen seminaa- ri. Erikoisnäytösten osalta luonnol- linen raja on jo tulossa vastaan, varsinkin kun ensi vuonna kilpailu- sarjojen elokuvat aiotaan näyttää kahteen kertaan.

Oheistapahtumien runsaus ker- too omalta osaltaan järjestäjien kyvystä luoda hyviä yhteistyösuh- teita. Yhteistyötä on paljon myös alan .oppilaitosten kanssa. Tampe- reen yliopiston tiedotusopin opis- kelijat ovat jo vuosien ajan teh- neet juhlien aikana www:ssä ja lehdykkänä ilmestyviä Festivaali- uutisia kahdella kielellä. Kahtena vuonna opiskelijat ovat lisäksi hoi- taneet päivittäin suoran festivaali- lähetyksen paikallistelevisioon Tampereen ammattikorkeakoulun (TIVO:n) opiskelijoiden hoitaessa kuvauksen, äänityksen ja studio- ohjauksen. Tänä vuonna myös Tai- Kin elokuvataiteen osasto oli mu- kana festivaaleilla omalla oppilas- töiden non-stop-pisteellään.

Kansainväliseen kilpailusarjaan tarjottiin tänä vuonna liki 2500 elokuvaa. Ensi vuonna tarjonnan määrä nousee edelleen vähintään tuhannella, kun mukaan kelpuu- tetaan myös videoformaatille teh- dyt elokuvat. Valintaprosessi onkin toiminnanjohtaja Vuorion mukaan saatava etenemään entistä jouhe- vammin, jotta tarjonta saadaan puristetuksi noin 70 elokuvan kil- pailusarjaksi.

Tampereen elokuvajuhlat järjes- tetään seuraavan kerran 6.- 10.3.2002. Lisätietoja osoitteesta www.tamperefilmfestival.fi

PERTTI NÄRÄNEN

Opinnäytteet vuonna 2000

HELSINGIN YliOPISTO

Viestintä Väitöskirjat:

Nylund, Mats: lscensatt interak- tion: strukturer och strategier i politiska mediesamtal.

Pantti, Mervi: "Kansallinen eloku- va pelastettava": elokuvapoliit- tinen keskustelu kotimaisen elokuvan tukemisesta itsenäi- syyden ajalla.

Sassi, Sinikka: "Verkko kansalais- yhteiskunnan käytössä": tutki- mus lnternetistä ja uusista poli- tiikan muodoista.

Lisensiaatintutkielmat:

Moring, lnka: Median maantiede:

talouskriisi ja sanomalehti alu- eellisessa kontekstissa.

Parikka, Tuija: Kumppanuutta ja kaupankäyntiä: hyvinvoinnin sukupuoli Helsingin Sanomissa 1988-1997.

Pro gradu -tutkielmat:

Damström, Annika: Yleisradion tv- uutisten valta ja vastuu: toimit- tajien näkemyksiä ulko- maanuutisista maailmankuvan rakentajana.

Haarala, Antti: Intranet kansainvä- lisen organisaation viestintäväli- neenä.

Hattunen, Kimmo: Tekniikan vai- kutus kokemukseen: analyysi digitaalisesta lukutavasta.

Heinonen, Rauno: Tarinoita ta- louselämän rakennemuutok- sesta: Repolan ja Finnet/Ra- diolinjan tapausten sanomaleh- tiuutisointi semioottis-narratiivi- sessa tarkastelussa.

Heiskanen, Anna: Viestinnän jär- jestelyt kolmannella sektorilla:

monitapaustutkimus viidessä suomalaisessa kansalaisjärjes- tössä.

Hyytiäinen, Nina: Aikakauslehti ar- jessa: merkityksiä, rooleja ja funktioita helsinkiläisen nuoren aikuisen arjessa.

Itkonen, Juha: Tapaus Sarasvuo:

mediapersoonan monet roolit vuosituhannen lopun Suomes-

"

Jurvakainen, Pirjo-Liisa: Naisjohta- juuden rakentuminen Suomen Kuvalehdessä.

Karasvirta, Arja: "Buy on rumor, sell on fact": tutkielma huhuis- to.

Kauko, Hanna: Tuutin täydeltä pu- hetta: suomalainen talk show vuonna 1999.

Kemppinen, Petri: Ilta-Sanomien Kuukauden kotimainen: ilmiö suomalaisessa sarja kuvassa. Kiiskinen, Hanna-Leena: Varain-

hankintaaja sponsorointia: kol- mannen sektorin yhteisöt yh- teistyössä yritysten kanssa Kokkomäki, Heta: Organisaation

ympäristön luotaus: tutkimus ympäristön luotauksen järjestä- misestä kolmessa suomalaises- sa organisaatiossa

LamiT)i, Ilona: Syömishäiriöt me- diassa: aikakauslehtien kon- struktio! anoreksiasta ja buli- miasta.

Leroux, Päivikki: Havaintoja suo- malaisen televisiopolitiikan tie- tämysympäristöstä: eurooppa- laisen yleisradiotoiminnan julki- sen palvelun perinne ja muu te- levisiotoiminnan tietämys val- tiopäivillä vaalikaudella 28.03.1995-16.03.1999 Lindström, Sara: "Kaikki sitä kat-

toa": Ally McBeal-televisiosarja nuorten naisten muoti-ilmiönä. Malin, Nora: Johtajien ja yritysten

arvojen jäljillä: Talouselämä-leh- den semioottista analyysia. Muroke, Soili: Toimintaympäristön

luotaus oppivassa organisaa- tiossa: Market Info Primalco Oy:n luotaussyklin osana. Muuronen, Nina: Organisaation

tiedon luominen.

Mäkelä, Anna-Marjaana: "Älä läh- de yksin humalassa hoipertele- maan. ": raiskaus uutisena Hel- singin Sanomissa 1996-1999. Nordqvist, Andrea: Mediebruk,

identitet och tvåspråkiga fin- landssvenskar.

Nurminen, Niko: Ero vasta kuole- malla: Boris Jeltsinin sydänleik- kaus suomalaisissa televisiouu- tisissa.

Paajanen, Henna: Mediatapahtu- ma nimeltä Eurooppa-neuvos- ton erityiskokous: tapaustutki- mus mediajulkisuuden hallin- nasta.

Paavolainen, Petri: Jyrki-ilmiö: uus- televisiota ja yhteistä todelli- suutta: haastattelututkimus Jyr- ki-ohjelman tekemisestä ja suh- teesta katsojiin.

Pehrman, Katja: Aidosti asiaa vai viihteen vuoksi?: europarla- menttivaalien poliittinen julki- suus Suomen, Ruotsin ja Ison- Britannian sanomalehdissä vuonna 1999.

Pesola, Mari:. Mainoskritiikin reto- riikkaa: diskriminoivien mainos- ten kritiikkiä kuluttajien kynäs- tä.

Pöyhönen, Anne: WWW-sivut osana yrityksen mainetta: ta- paustutkimus Stockmannin WWW-sivujen uudistusprojek- tista.

Rauramo, Suvi: Dive into the sto- ryvvorld: construction of space with narrative elements and point of view in computerga- mes.

Roos, Janna: Chicana-identiteetit ja niiden representaatiot eloku- VISSa.

Rundberg, Tina: Voittoa tavoittele- mattoman organisaation mai- ne: tapaustutkimus tuotantota- louden osaston maineesta. Ruutuvaara, Tero: Sanomalehtiva-

lokuva presidenttipelin areena- na: suosiika valokuvauutisointi mielipidemittausten kärkiehdo- kasta?

Saastamoinen, Anna-Marja: Yhtei- sön viestintäosaston toiminnan laadun mittaaminen ja kehittä- minen: KVAST-testi ja benchmarking.

Seppälä, Kirsi: "Kynäilijät ja kal- lionporaajat": ydinvoimakes- kustelun rakentuminen Loviisan paikallislehdissä.

Stenberg, Jenny: Blev det som det skulle?: En innehåHsanalys av om målen för Radio Extrem uppfylls i det som går ut i etern.

Suhonen, Eeva: Sir Vili ja filippiini- läisvaimot: kirjoittelu Helsingin Sanomissa syksyllä 1995. Särkkä, Kirsi: Yhteiskunnallinen

sponsorointi yritysprofiloinnis- sa: case S-ryhmä.

Tahvanainen, Saara: Communica- tion and change management. Tapio-Salmi, Eliisa: Konsernin tapa toimia: keskijohto viestintäteh- tävissä.

Tuisku, Johanna: Imagon kartoit- taminen ja tavoitekuvan tes- taus: tapaustutkimus Suunnit- telu- ja konsulttitoimistojen lii- tosta SKOL ry:stä.

Uoti, Johanna: Tahraton maine?: Kemiran maine talouslehdissä. Uski, Tiina: Henkilöstön suhtautu- minen organisaation virallisiin arvioihin: case S-ryhmä. Vainio, Satu: Geeneihin kirjoitettu

kohtalo: MTV3:n geeniuutiset vuosina 1991-1998. Veijola, Antti: Puhuvien päiden

taistelua: keskustelun hallinta Yleisradion suuressa.vaalikes- kustelussa 1995.

Wendt, Hanna von: Kanalrally el- ler medvetet vai: om hur unga finlandssvenskar -lyssnar på ra- dio.

Virtanen, Pia: Erilainen uutiskyn- nys: kaksi empiiristä tapahtu- matutkimusta yritys- ja yhdis- tystiedottamisesta.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Journalistiikka Väitöskirjat:

Hujanen, Jaana: Journalismin maakunnallisuus: alueellisuu- den rakentuminen maakunta- lehtien teksteissä ja tekijöiden puheessa.

Hynninen, Asko: Periaatteessa jul- kista: julkisuusperiaatteen käy- täntö EU-Suomen päätöksen- teossa ja journalismissa. Pietikäinen, Sari: Discourses of dif-

ferentiation : ethnic representa- tions in newspaper texts. lisensiaatintyöt:

Hujanen, Erkki: Lukijakunnan raja- mailla: maakuntalehden ei-ti- laajan mediakäyttäytyminen ja suhde sanomalehtijournalis- miln.

Sumiala-Seppänen, Johanna: Ker- tomuksia rippituolista: uskon- nollinen TV-ohjelma postmo- dernin mediakulttuurin kon- tekstissa.

Pro gradu -tutkielmat: Hiltunen, Marjo: Täydennyskoulu-

tus- riesa vai rikkaus: journalis- tien ammatillinen kehittämisoh- jelma (JAKO) 1985-1995. lrrmann, Olivier: lntercultural ne-

gotiations in cross-border acquisitions: an analysis of miscommunications during the post -acquisition integration process.

Jaskari, Kai: Dokumenttielokuvan narraatio: Edward Braniganin narratiivinen skeema sovellettu- na dokumenttielokuvaan Tallin- nan tuhkimo.

Kananen, Petri: Merkki taakse: poliitikkojen ja toimittajien me- taforien ideologisuus television keskusteluohjelmassa. Kirves, Kaisa: Yleisradion maakun-

taradioiden uutiskriteerit. Kononen, Silja: Sanomalehden kir-

jallisuuskritiikki: Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Kalevan kirjallisuusarvostelujen määrä ja jakauma 1.9.1999-31.12.1999. Koskinen, Eija: Martti Silvennoi-

nen: sivistysradion matkaopas. Pietikäinen, Milka: Pois periferias- ta?: Suomi uutisena Ison-Bri- tannian ja Ranskan laatulehdis- tössä.

Rönty, Markku: Talonpojan tappo- linjalla: televisiosarja Rintamä- keläiset 1970-luvun maaseu- dun ja pienviljelijöiden elämän- piirin kuvaajana sekä aikansa poliittisen ilmaston heijastaja- oo.

Sandhu, Nadia: Hyviin elämänta- poihin kasvattaminen Koululai- nen-lehdessä 1950- ja 1960-lu- vuilla.

Tiedotustutkimus 2001:2 73

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun oma-aloitteinen ja vapaaehtoinen Tampere3- kehittämisprosessi on oivallinen alusta

I deoidessamme lehden toimituskunnassa puolisen toista vuotta sitten ”hoi- van, vastuun ja huolenpidon” työnimellä kulkenutta teemanumeroa emme saat- taneet mitenkään ennakoida

Kahtena vuonna opiskelijat ovat lisäksi hoi- taneet päivittäin suoran festivaali- lähetyksen paikallistelevisioon Tampereen ammattikorkeakoulun (TIVO:n) opiskelijoiden

PIRAMKin koh- dalla liiketalouden alan koulutus Ikaalisissa on esimerkki siitä, että laadukasta toimintaa voidaan harjoittaa myös pienin kustannuksin.. Sekä PIRAMKissa että TAMKissa

Vuoropuhelu näyttäytyi siten, että opiskelijat olivat esimerkiksi päässeet mukaan opettajakokoukseen, jossa opiskelijat toivat esille opiskelijoiden hyvinvointia..

Tampereen Yliopiston opiskelijoiden tekemän tutkimuksen mukaan asukkaat toivovat yhä enemmän asumisen yhteisöllisyyttä, niin ulko- kuin sisätiloissakin.. Lisäksi luonnon

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja toiminnan vaikuttavuuden tavoitteet on integroitu osaksi TAMKin ja Tampereen korkeakouluyhteisön tutkimuksen ja koulutuksen

TAMKin laatujärjestelmä kattaa koko toiminnan ja tukee perustehtävien toteuttamista. Laatujärjestelmän vahvuus on tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinnan menettelytavat