10.12.2021
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000
www.ely-keskus.fi/lappi
PL 8060
96101 Rovaniemi
Valtakatu 28 94100 Kemi
Ylitornion Tuulivoima Oy Rauhalantie 4 B 104 33480 Ylöjärvi
Honkavaara-Isovaaran tuulivoimapuisto, Ylitornio ja Honkavaara-Petäjäskoski 400 kV voimajohto, Ylitornio-Rovaniemi, ympäristövaikutusten arviointioh- jelma
Hanketiedot ja ympäristövaikutusten arviointimenettely
Hanke Honkavaara-Isovaaran tuulivoimapuisto, Ylitornio ja Honkavaara-Petä- jäskoski 400 kV voimajohto, Ylitornio-Rovaniemi
Hankkeesta vastaava Ylitornion Tuulivoima Oy (Smart Windpower Oy:n tytäryhtiö) Rauhalantie 4 B 104
33480 Ylöjärvi
Yhteyshenkilö: Raimo Kivioja (puh. 040 747 6514) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@smartwind.fi
Yva-konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu 13–17 D
90100 OULU
Yhteyshenkilö: Leila Väyrynen (puh. 040 541 2306) Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)fcg.fi
Yhteysviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B
96101 ROVANIEMI
Yhteyshenkilö: Riikka Nevalainen (puh. 029 503 7525) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (5.5.2017/252) annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhte- näistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä sa- malla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. Yva- menettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennä- köisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Yva-lain liitteen 1 kohdan 7e) mukaan yva-menettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksit- täisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 MW. Kyseisen liitteen 1 kohdan 8b) mukaan vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä, vaatii yva-menettelyn.
Hankkeesta vastaavan on yva-lain 16 §:n mukaan toimitettava ympäris- tövaikutusten arviointiohjelma yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelman tulee sisältää tarvittavat tiedot hankkeesta ja sen kohtuullisista vaihtoeh- doista, kuvaus ympäristön nykytilasta, ehdotus arvioitavista ympäristö- vaikutuksista ja niiden selvittämisestä sekä suunnitelma arviointimenet- telyn järjestämisestä. Arviointiohjelman sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yhteysviranomainen huolehtii siitä, että ar- viointiohjelmasta pyydetään lausunnot ja varataan tilaisuus mielipiteiden esittämiselle. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle lausun- non arviointiohjelmasta.
Hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (yva-selostus) arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lau- sunnon pohjalta. Yva-lain 19 §:n mukaan arviointiselostuksen tulee sisäl- tää tarvittavat tiedot hankkeesta, kuvaus ympäristön nykytilasta, kuvaus hankkeen ja sen kohtuullisten vaihtoehtojen todennäköisesti merkittä- vistä ympäristövaikutuksista, niiden lieventämisestä, seurannasta ja vaih- toehtojen vertailusta, tiedot ympäristövaikutusten arviointimenettelyn to- teuttamisesta ja yleistajuinen yhteenveto. Arviointiselostuksen sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yhteysviranomaisen on huolehdittava siitä, että myös arviointiselostuksesta pyydetään tarvit- tavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yh- teysviranomainen tarkistaa arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun
sekä laatii tämän jälkeen perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.
Lupahakemukseen on ennen päätöksentekoa liitettävä ympäristövaiku- tusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä. Lupapäätökseen on sisäl- lytettävä perusteltu päätelmä, ja siinä on otettava huomioon arviointi- selostusta koskevat kuulemisten tulokset. Päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon.
Lapin ely-keskus antaa tämän lausunnon yva-lain mukaisena yhteysvi- ranomaisena. Hankkeeseen sovelletaan yva-lain 3.1 § mukaisesti yva- menettelyä.
Hanke, sen sijainti sekä esitetyt vaihtoehdot
Tuulivoimapuisto, jonka voimalamäärä on enintään 63 voimalaa, sijoittuu Ylitornion kunnan koillisosaan. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enin- tään 270 m. Voimaloiden yksikköteho on 6-10 MW, jolloin kokonaisteho olisi arviolta 282-630 MW. Etäisyyttä kuntakeskukseen on noin 65 km.
Alue sijaitsee 40 km Rovaniemeltä luoteeseen ja 34 km Pellon keskus- tasta itä-kaakkoon. Alue rajautuu Pellon kunnanrajaan. Alue sijoittuu pää- osin Varejoen, Sivakkajoen ja Kätkävaaran asutusalueen yhteismetsän maa-alueelle. Tuulipuiston alueen koko on noin 6900 ha.
Sähkönsiirtoa varten rakennetaan 400 kV voimajohtoa noin 52-58 km.
Sähkönsiirron liityntäpiste kantaverkkoon on Petäjäskosken sähköasema Kemijokivarressa. Sähkönsiirron reitti sijoittuu suurimman osan matkaa Metsähallituksen hallinnoimille valtion maa-alueille.
Tuulivoimala-alueen vaihtoehdot:
Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta Vaihtoehto 1: Enintään 63 tuulivoimalaa Vaihtoehto 2: Enintään 58 tuulivoimalaa Vaihtoehto 3: Enintään 52 tuulivoimalaa Vaihtoehto 4: Enintään 47 tuulivoimalaa
Sähkönsiirron vaihtoehdot Petäjäskosken sähköasemalle:
Vaihtoehto A: Läntinen reitti, noin 52 km pituinen voimajohto Vaihtoehto B: Itäinen reitti, noin 58 km pituinen voimajohto
Kuva 1. Sähkönsiirron vaihtoehdot (lähde: yva-ohjelma).
Arviointiohjelmasta tiedottaminen ja kuuleminen
Yhteysviranomainen kuulutti arviointiohjelman 14.10.-12.11.2021 Ylitor- nion ja Pellon kuntien sekä Rovaniemen kaupungin sähköisillä ilmoitus- tauluilla sekä osoitteessa www.ymparisto.fi/HonkavaaraIsovaaratuulivoi- mapuistovoimajohtoYVA. Ilmoitus kuulutuksesta julkaistiin Lapin Kan- sassa ja Meän Tornionlaakso -lehdissä 14.10.2021. Arviointiohjelma oli paperisena nähtävillä mainituissa kunnissa ja Lapin ely-keskuksessa. Li- säksi yva-ohjelmaan oli mahdollista tutustua Tornionlaakson kirjaston Yli- tornion ja Pellon toimipisteissä sekä Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Yleisötilaisuus
Hankkeen arviointiohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus 26.10.2021 Raa- nujärven Loimun urheilutalolla, Pellontie 55 Raanujärvellä. Paikalla oli 50-60 henkilöä. Yleisötilaisuudessa kysyttiin ja kommentoitiin seuraavia seikkoja:
Kysymys: Ketä Smart Windpower Oy:n edellisten hankkeiden uudet omistajat ovat?
Vastaus: Energiequelle ja Foresight Group.
Kysymys: Onko tässä hankkeessa sama tavoite, eli viedä hanke ulkomai- seen omistukseen?
Vastaus: Ei voi vielä tässä vaiheessa tietää, riippuu toteu- tusvaiheessa kiinnostuneista tahoista.
Kysymys: Voitot valuvat siis ulkomaille?
Vastaus: Jokaisessa hankkeessa toimii kotimainen hanke- yhtiö, joka on rekisteröity hankkeen kotipaikkakunnalle. Hankeyhtiö jat- kaa myös operointivaiheessa ja se toimii Suomen lain mukaisesti.
Kysymys: Poroselvitystä tekee Sweco. Minkä maalainen se on? Onko sillä kokemusta poronhoidosta? Onko sillä kokemusta 300 metriä kor- keista tuulivoimaloista? Onko kenelläkään?
Vastaus: Sweco on ruotsalaisomisteinen konsulttiyhtiö, jolla on toimistoja eri puolilla Suomea. Se on valittu poroselvityksen tekijäksi nimenomaan kokemuksen takia. Kenelläkään ei ole vielä kokemusta näin korkeista tuulivoimaloista, koska tällä hetkellä suurimmat Suomeen ra- kennetut ovat 250 metriä korkeita.
Kysymys: Onko näin, että Smart Windpower Oy jää pois, kun hanke on luvitettu? Toimii vain hankekehittäjänä?
Vastaus: Tavoitteena on ollut, että voidaan jäädä myös ope- rointivaiheeseen. Hankekehitys tehdään omistajien riskillä. Edellisissä projekteissa on onnistuttu, jolloin myynti on ollut mahdollisuus, jolla on kerätty pääomaa uusiin projekteihin.
Kysymys: Kun hanke on myyty, yhteistyö Smart Windpower Oy:n kanssa loppuu? Teidän kylien kehittämisohjelman yhteistoiminta katkeaa, jos ette operoi itse enää. Kun sopimus siirtyy ulkomaiseen omistukseen, so- pimus on pelkkää paperia.
Vastaus: Esimerkiksi edellisessä Puskakorven Tuulivoima Oy hankkeessa, vaikka hankkeen omistaja on ulkomaalainen, kylän ke- hittämissopimus on edelleen voimassa koko elinkaaren ajan.
Kysymys: Onko omistajat itse asuneet näin lähellä tuulivoimaloita?
Vastaus: Valitettavasti kaupunkilaisena emme ole.
Kysymys: Poronhoidosta puhutaan, mutta järvialue on virkistysaluetta asukkaille ja mökkiläisille. Arvioidaanko loma-asutusta ollenkaan (458 mökkiä)?
Vastaus: Myös vaikutuksia asutukselle ja loma-asutukselle arvioidaan yva-selostuksessa.
Kysymys: Mikä on hankkeen sosiaalinen vastuu? Smart Windpower Oy:n internetsivut eivät anna tietoa hankkeen etenemisestä. Miten asiat tehtäi- siin mahdollisimman läpinäkyvästi?
Vastaus: Tämä oli aiheellinen palaute meidän nettisivuista, yritetään parantaa. Kyläpäiviä tullaan järjestämään hankkeen edetessä.
Liian aikaisin niitä ei kannata pitää. Odotetaan palaute yva-ohjelmasta ensin.
Kysymys: Miten kyläyhteisöjen kanssa keskustellaan ja otetaan huomi- oon? Mitä jos 95 % lähiasukkaista vastustaa hanketta? Loppuuko hanke?
Vastaus: Meidän liiketoimintana on kehittää hankkeita. Ai- kaisemmissa hankkeissa vastustustakin on ollut, mutta kaavan hyväksy- misen jälkeen kyläyhdistykset ovat tehneet yhteistyötä hankkeesta vas- taavan kanssa kylien kehittämishankkeissa. Voimalasijoittelussa ja -mää- rissä kuullaan myös kyläläisiä. Tuulivoiman edistäminen on kunnan tah- totila.
Kommentti: Yhteysviranomainen on velvollinen jatkamaan ympäristövai- kutusten arviointihanketta yleisön mielipiteestä huolimatta. Kunnan poliit- tinen päätöksenteko päättää tuulivoimakaavoituksesta.
Kysymys: Järjestetäänkö asukaskysely milloin ja onko otos vain 300? Tu- leeko asukaskysely vain vakituisille asukkaille? Täällä on paljon mökkejä.
Vastaus: Asukaskysely järjestetään sen jälkeen, kun yva- ohjelmasta on saatu palaute ja voimalasijoitteluun ja -määriin on tehty tarkennukset palautteen perusteella. Asukaskyselyn kohdistamisessa painotetaan lähiasukkaita. Myös mökkiläiset huomioidaan.
Kysymys: Onko tavallista, että maanomistajaan ei olla oltu yhteydessä (Kätkävaaran yhteismetsän osakas)?
Vastaus: Yva-menettely tulee aloittaa hankkeen suunnitte- lun alkuvaiheessa. Nyt ollaan vasta alussa.
Kysymys: Onko paliskunnan kanssa neuvoteltu? Onko keskusteltu palis- kunnan kanssa poronhoidon lieventämistoimenpiteistä?
Vastaus: Yksi neuvottelu on pidetty ja seuraava olisi tarkoi- tus pitää tammikuussa alueen poroperheiden kanssa ja neuvotella lie- ventämistoimenpiteistä.
Kysymys: Paliskunta lähtee siitä, että tuulimyllyjä ei tule, silloin ei lieven- tämistoimenpiteitäkään tarvita.
Vastaus: Pyritään saamaan hyvä keskusteluyhteys poron- hoitajien kanssa.
Kysymys: Mikä on yhteysviranomaisen rooli yvan hyväksymisessä?
Vastaus: Yhteysviranomaisen rooli on kuuleminen ja mieli- piteiden kerääminen. Ohjelmalausunnossa otetaan kantaa siihen, onko hankkeesta vastaava esittänyt riittävästi vaihtoehtoja ja onko esitetty teh- täväksi riittävästi selvityksiä. Yhteysviranomaisen lausunto yva-ohjel- masta tulee ottaa huomioon yva-selostuksessa. Mikäli näin ei ole, yhteys- viranomainen voi pyytää lisäselvityksiä ja kuulla yva-selostuksesta uudel- leen ja järjestää uuden yleisötilaisuuden. Perustellun päätelmän tulee olla ajantasainen lupavaiheessa, ja lupamenettelyssä tulee esittää, miten pe- rusteltu päätelmä on otettu huomioon. Yhteysviranomainen voi ottaa pe- rustellussa päätelmässä kantaa toteuttamiskelpoisuuteen. Koska hank- keella on merkittäviä vaikutuksia, tulee harkita, kuinka paljon negatiivisia vaikutuksia on hyväksyttävissä. Yhteysviranomainen valvoo valtion puo- lesta, että lieventämistoimia toteutetaan.
Kysymys: Sanottiin, että prosessi päättyy rakennuslupaan. Mitä se tar- koittaa?
Vastaus: Ensin tehdään yva, sitten kaava, jonka perusteella rakennuslupia voidaan hakea. Nykylain mukaan perusteltu päätelmä tu- lee ottaa huomioon rakennuslupavaiheessakin.
Kysymys: Jos tiettyä haittarajaa ei voi ylittää, mutta kaava hyväksytään, mitä sitten?
Vastaus: Yhteysviranomainen voi valittaa kaava- ja raken- nuslupapäätöksestä, mikäli perusteltua päätöstä ei ole otettu huomioon.
Kysymys: Mikä on Suomen suurin tuulivoimapuisto?
Vastaus: Ainakin Kannuksen ja Kokkolan suunnalla on ra- kenteilla useamman kunnan alueelle sijoittuva tuulivoimapuisto, jossa on 69 voimalaa.
Kysymys: Onko voimajohtohanke Fingrid Oyj:n vai hankkeesta vastaa- van?
Vastaus: Voimajohto on hankkeesta vastaavan tätä han- ketta varten suunnittelema.
Kysymys: Kuka voimajohdon maksaa?
Vastaus: Hankkeesta vastaava maksaa voimajohdon.
Kysymys: Jatkuuko voimajohto päätepisteestä vielä pohjoiseen? Se me- nisi suoraan kylämme päältä.
Vastaus: Voimajohdon alustavassa suunnittelussa on hyö- dynnetty Fingrid Oyj:n aikaisempia suunnitelmia Petäjäskoskelta pohjoi- seen suuntautuvasta reitistä, jonka pohjoisosa on osoitettu Tunturi-Lapin maakuntakaavassa. Hankkeesta vastaava ei suunnittele voimajohtoa tuulivoimapuistoa pohjoisemmaksi.
Kysymys: Varejoen-Kätkävaaran maanomistajat eivät ole yksimielisiä, osa vastustaa tuulivoimaa. Miksi matkailualaa ei ole kuunneltu?
Vastaus: Hankkeen seurantaryhmässä on ollut myös mat- kailuyrittäjiä. Seurantaryhmää voidaan tarvittaessa täydentää seuraa- vaan kokoontumiseen mennessä.
Kommentti: Voimajohtoreititkin lunastetaan pilkkahintaan.
Kysymys: 47 voimalaa on nyt pienin vaihtoehto. Jos voimalamäärä olisi vielä sitä pienempi, toteutuuko? Jos on 47 voimalaa, tuleeko silti 400 kV voimajohto?
Vastaus: Hankkeesta vastaavan on harkittava siinä tapauk- sessa, onko hanke taloudellisesti kannattava. 47 voimalaakin tarvitsee 400 kV voimajohdon.
Kommentti: Särähti korvaan seitsemän hanketta paliskunnan alueella ja vielä voimajohdot. Kukaan ei ole kysynyt mitään. Ainoa vaihtoehto on 0- vaihtoehto. Suuren uhanalaisen petolinnunkin takia vaihtoehdot ve0 tai ve4 ainoat mahdolliset. Sähkönsiirtoreitit ovat tuhoon tuomittuja, menevät poroerotuspaikan päältä.
Kysymys: Puolustusvoimien lausunto on kielteinen. Olen hämmästynyt siitä, että hanketta viedään siitä huolimatta eteenpäin. Puolustusvoimat tulee tekemään uuden lausunnon, joka ei tule muuttumaan. Edellisessä lausunnossa voimalat olivat 250 metrisiä, nyt 270 metriset kiristävät tut- kavaikutuksia entisestään, ei tule toteutumaan.
Vastaus: Puolustusvoimien lausunto on saatu, heidän kanssaan on käyty neuvotteluja ja uusi neuvottelu on tulossa. On selvi- tetty, miten Euroopassa toimitaan. Teknologia kehittyy koko ajan.
Kommentti: Puolustusvoimien käsityksen mukaan ei ole tiedossa toisen- laista teknologiaa, joka muuttaisi asiaa.
Kommentti: Matkailualalle hankkeen toteuttaminen tietää kymmenien työpaikkojen menettämistä. Tuulivoima vaarantaa alueen maineen re- vontulimatkailukohteena. Kätkävaaran tukikohdassa on 7000 kävijää vuodessa. Tämä hanke sijoittuu suoraan Kätkävaarasta pohjoiseen, mi- hin suuntaan revontulia katsellaan. Matkailuala vastustaa.
Kysymys: Otetaanko huomioon menetykset tavallisille mökkiläisille?
Rantakaavan mökit on rakennettu ja nyt tulossa on voimaloita. Mökkien arvo romahtaa silmissä. Romakkavaaraan on suunniteltu iglu-hotelli re- vontulien katselua varten, nyt se ei voi toteutua. Kiinteistöjen arvo on otet- tava huomioon yvassa. Alueella on ollut 1700-luvulta lähtien asutusta, ih- misillä on juuret täällä. Kaikki, jotka ovat hanketta vastaan, nouskaa sei- somaan!
Vastaus: Yksittäisten kiinteistöjen arvoon ei voida ottaa kantaa yva-selostuksessa. Asiaa arvioidaan muualla tehtyjen tutkimusten perusteella.
Kysymys: Mikä on etäisyys asutuksesta ja loma-asutuksesta?
Vastaus: Tuulivoimaloita ei sijoiteta alle kahden kilometrin etäisyydelle vakituisesta asutuksesta.
Kommentti: Vakituinen asuntoni on Hosiovaarassa, ei tunnu kivalta.
Kysymys: Käytetäänkö arvioinnissa tietolähteenä yksittäisiä nettisivuja?
Vastaus: Ylitornion kunnan nettisivuja on käytetty yhtenä tietolähteenä nykytilan kuvauksessa esimerkiksi matkailun osalta. Vaiku- tusten arviointia varten tehdään matkailuselvitys.
Kysymys: Miksi kaikkia matkailuyrityksiä ei ole osallistettu? Matkailuvai- kutusten arviointia varten vaikutusalueen rajausta tulee laajentaa, varsin- kin etelään päin.
Vastaus: Tullaan tekemään matkailuselvitys.
Kommentti: Aikaisempien havainnekuvien mukaan voimalat näkyivät Ro- vaniemellekin.
Kysymys: Yva-ohjelman tiivistelmässä oli annettu jo valmiit vastaukset arviointiin, vaikka pitäisi vasta esittää menetelmiä.
Vastaus: Tiivistelmässä on esitetty hankealueen nykytilan kuvaus, ei vielä varsinaista arviointia.
Kysymys: Minkälaisia vaihtoehtoja on lentoestevaloille?
Vastaus: On tutkittu lentoestevaloja, jotka eivät pala koko ajan vaan syttyvät vasta, kun lentokone tai helikopteri tulee lähelle.
Kommentti: Suomessa minilentokorkeus on alle voimaloiden kokonais- korkeuden, lentoestevaloja ei voi sammuttaa.
Vastaus: On selvitetty lentoestevaloja Saksassa. Siellä on tullut voimaan laki, jossa tuulivoimalat tulee varustaa transponderilla, joka sytyttää valot, kun lentokone tai helikopteri tulee lähelle. Muulloin valot ovat pimeänä.
Kommentti: Suomessa ei päde sama laki, pienkoneissa ei ole trans- pondereita.
Vastaus: Suomessa on yhdessä tuulivoimapuistossa (Svalskulla) käytössä tutkaohjatut lentoestevalot, jotka sytyttävät lentoes- tevalot havaittuaan lähestyvän lentokoneen tai helikopterin, muuten valot ovat pimeänä. Toivotaan, että tämä teknologia yleistyy Suomessa.
Kommentti: Saksan ilmatilassa ei ole tutkan katvealueita, Suomessa ei ole sama asia. Primääritutkat eivät voi toimia tuulivoimapuistojen alu- eella.
Kysymys: Tuulivoiman verovaikutuksista, onko tuulivoiman käyttöikä 25 vuotta? Entä voimaloiden lavat?
Vastaus: Nykyään käytettävyystakuu on 30 vuotta. Lapojen kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti.
Kysymys: Onko kolmen päivän pöllöselvitys riittävä, kun alue on 6900 ha? Mihin perustuvat linnustoselvitysten päivät?
Vastaus: Luontoselvityksissä tehtyjen päivien määrä on tyy- pillinen tuulivoimahankkeissa.
Kysymys: Suuri uhanalainen petolintu on kyllä joka vuosi koristellut pe- sää alueella. Haaskallakin on nähty.
Vastaus: Pesintä on viimeksi onnistunut vuonna 2015. Suu- ren uhanalaisen petolinnun reviiri on edelleen olemassa, vaikka pesintä ei olekaan onnistunut. Suurta uhanalaista petolintua yritetään saada kiinni satelliittipaikantimen asennusta varten.
Kysymys: Kuka kustantaa voimaloiden purkamisen?
Vastaus: Hankkeesta vastaava on vastuussa purkami- sesta.
Kysymys: Lammasoaivissa on myllyjä, jotka eivät ole toimineet vuosiin, ovat museona. Mitä tapahtuu, jos hankkeesta vastaavaa ei enää ole, kun on purkamisen aika? Kunta ja valtio eli me veronmaksajat joudutaan maksumiehiksi, kun hankkeesta vastaava on konkurssissa.
Vastaus: Alalla toimitaan yleisesti niin, että asetetaan pur- kamisvakuus. Meillä se on 100 000 €/voimala.
Kysymys: Ympäristöluvasta, nämä voimalat tarvitsevat ympäristöluvan.
Missä kohtaa ympäristölupaviranomainen kiinnitetään?
Vastaus: Yva-selostuksessa tulee ottaa kantaa, onko luvan tarvetta ja milloin on kunnan lupaviranomainen ja milloin valtion lupavi- ranomainen. Lähtökohtaisesti hankkeet tulee suunnitella niin, että ympä- ristöluvan tarvetta ei tule.
Kommentti: Ysl:n 27 § mukaan ympäristölupa tarvitaan. Naapureille ai- heutetaan kohtuutonta rasitusta, esimerkiksi valohaittaa. Yhteiskäsittely vesiluvan kanssa.
Kommentti: Revontulimatkailun työpaikat arvokkaita. Valokuvausmatkai- lua on Kätkävaarassa ja Louevaarassa, joista näkyy pohjoinen horisontti.
Pitää nousta vaaran päälle, että revontulet näkyvät. Tuulivoimalat pilaa- vat matkailun myös Rovaniemen pohjoispuolella.
Kysymys: Hanke ei koske vain Ylitorniota, vaan myös Pelloa ja Rovanie- meä. Miten tämä on huomioitu?
Vastaus: Vaikutusten arviointi ei pysähdy kuntarajaan, vaan vaikutuksia arvioidaan laajemmalta alueelta.
Kysymys: Miten vaikutus määritellään? Miten voidaan arvottaa eri asi- oita? Kenelle tulot tulevat ja mitä menetetään? Miten sitä voidaan arvi- oida?
Vastaus: Täytyy miettiä myös hankkeen tarkoitusta, eli uu- siutuvan energian tuotantoa.
Kysymys: Ajan hengen mukainen suuri puhallus. Pohjanmaalaiset yrittä- jät ovat hoksanneet mahdollisuudet. Täällä voi tehdä mitä haluaa. Yhteis- metsät on hakattu, realiteetit eivät kohtaa. Yhteisöverotuloja ei tule, kun yritykset kikkailevat verojen kanssa eivätkä muka tuota. Tuloista puhu- taan vain kuntapäättäjien keskuudessa. Vattenfallin mukaan ydinvoimaa puretaan maailmalla, mutta Suomessa tuotetaan tulevaisuudessa ydin- voimalla 40 % sähköstä ja tuulivoimalla vain 10 %. Kuntapäättäjien pitäisi tehdä päätös, että rauhoitetaan tilanne 15 vuodeksi ja katsotaan sitten, miten sähköä kannattaa tuottaa.
Kysymys: Kuinka suuri osuus palautuu haitankärsijälle? Onko kohteet hinnoiteltu? Kuinka paljon rakentajat/sijoittajat saavat? Millä mitataan hyöty/haitta?
Kysymys: Maisemalla on arvo, metsillä ja järvellä on arvo. Se menetetään iäksi. Taloudelliset arvot pitää laskea. Porotalous on alueelle tärkeää. 60- luvulla rakennettiin navetoita ja sanottiin, että metsureita aina tarvitaan, niitä meni autolasteittain metsiin. Maatalous on ajettu alas ja metsurit, porotalouden merkitys kasvaa. Raanujärvi on voimaperä porotalouden takia. Täältä käydään Rovaniemellä lisätöissä. Missä muissa kylissä on sellaista? Tuulivoimalla meitä lyödään märällä rätillä korville.
Kysymys: Yksittäiset ihmiset sanovat mikä on maiseman arvo, sitä ei voi arvioida objektiivisesti. Ilmastovaikutuksista puhutaan, mikä vaikutus on sillä, että parturoidaan metsää? Ei ole ekoihmiset paikalla.
Kysymys: Mikä Smart Windpower Oy:n suunnittelemien Pellon hankkeen ja Rovaniemen hankkeen laita on?
Vastaus: Pelloon ei olla oltu nyt yhteydessä. Aittavaaran hanketta Rovaniemen kaupunki ei aikaisemmin hyväksynyt. Nyt kau- punki on tehnyt tuulivoiman strategiaselvityksen, jossa Aittavaaran alue on ”vihreällä” alueella, eli tuulivoimaan sopivalla alueella. Kaupunginhal- litus on hyväksynyt strategian ja se on esitelty kaupunginvaltuustolle Pää- töstä ei ole tehty. Olemme olleet Rovaniemen kaupunkiin yhteydessä ja nyt on mahdollisuus jättää sinne kaavoitusaloite ja mittauttaa hankkeen kannatus.
Kommentti: Rakastan Suomea ja Lappia, järjestän täällä safareita. Ilo ja- kaa maisemat ystävien kanssa. Raanujärvelle on alle tunti lentokentältä.
Tuulienergia on hyvä juttu, mutta miksi halutaan sotkea näin hyvä mai- sema-alue. Turismi on tärkeää Lapille.
Kommentti: Ylitornion päättäjien kannattaa miettiä mitä menetetään mat- kailuinvestointien osalta. Menetetään tärkeä vetovoimatekijä. Yvaan tulisi tehdä hiilitaselaskennat.
Vastaus: Yvassa arvioidaan myös hiilitasetta.
Kysymys: Arviointimenetelmissä ei ole esitetty sellaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida todellisia vaikutuksia, esimerkiksi valosaaste. Ei riitä, että arvioidaan minne lentoestevalot näkyvät. Pohjavesiasiat huolestut- tavat, on syytä ottaa kunnon pohjavesien arviointimenetelmät käyttöön.
Maastopäivien määrät ovat ehkä tyypillisiä, mutta ei näin ison hankkeen osalta. Viitasammakot ja lepakot on arvioitu väärään aikaan, pohjoisessa lepakkoselvitykset pitäisi tehdä vasta valoisan kesän jälkeen. Selvityksiä tulee tarkentaa, ennen kuin voidaan luotettavasti arvioida.
Kysymys: Entä turvallisuus, jos tuulivoimaloista lentää jäätä? Onko lapa- lämmitystä?
Vastaus: Siipien lämmitysteknologialla voidaan vähentää jäänmuodostumista. Viimeisin tieto toivottavasti esitetään yvassa.
Kommentti: Tuulivoimahanke tuo paikallisille yrittäjille tuloa, asiaa on tut- kittu Pohjois-Pohjanmaan liiton teettämässä ”Pohjois-Pohjanmaan alu- eelliset resurssivirrat” -tutkimuksessa, jossa laskettiin, että kymmenen tuulivoimalaa tuo elinkaarensa aikana työssäkäyntialueelle kaksi vaki- tuista työpaikkaa ja kerrannaisvaikutuksineen paljon enemmän. Linkki selvitykseen: https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-con- tent/uploads/2020/09/B99.pdf
Kysymys: Mihin 100 000 € purkuraha riittää?
Vastaus: Vanhojen voimaloiden purku ja kierrätys on liike- toimintaa Euroopassa. Voimalat ovat rahan arvoista tavaraa. Ne voidaan esimerkiksi myydä ulkomaille jatkokäyttöön, kuten WinWind:n vanhoja voimaloita vietiin Afrikkaan.
Kommentti: Iltaa kuunnelleena ja tälle kylälle juuri muuttaneena surul- liseksi vetää. Tekisi mieli tietää, yhteismetsä on tuskin lähtenyt hankkee- seen pelkästään vihreiden arvojen takia. Mitä vaatisi, että Smart Windpo-
wer Oy luopuisi hankkeesta? Maailmalta varmaan löytyisi sellainen hen- kilö tai yhteisö, joka on valmis rakentamaan matkailua ja hyvittämään hankkeesta vastaavan kulut. Maanomistajat eivät ole tältä kylältä.
Kommentti: (käännetty englannista) Tänne tullaan puhtaasti katsomaan revontulia. Jos me menetämme maineemme revontulien katselupaik- kana, turistit eivät tule tänne, vaan menevät muualle.
Lausuntopyynnöt
Yhteysviranomainen on pyysi 12.10.2021 lausunnot seuraavilta tahoilta:
Energiavirasto, Fingrid Oyj, Ilmatieteenlaitos, Lapin aluehallintovirasto, Lapin ely-keskus (sisäinen lausunto), Lapin liitto, Lapin lintutieteellinen yhdistys, Lapin maakuntamuseo, Lapin pelastuslaitos, Lomavietonen, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Maan- mittauslaitos, Metsähallitus Lapin luontopalvelut, Metsänhoitoyhdistys Lappi, Metsänhoitoyhdistys Rovaniemi, Museovirasto, Paliskuntain yh- distys, Palojärven paliskunta, Pellon kunta, Pellon Nuasjärven kyläyhdis- tys, Pellon Yrittäjät ry, Puolustusvoimat, 3. logistiikkarykmentti, Raanujär- ven kyläyhdistys, Riistakeskus Lappi, Rovaniemen kaupunki, Suomen Erillisverkot Oy, Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry, Suomen met- säkeskus/Lappi, Traficom (liikenteen turvallisuusvirasto), Tornionlaakson museo, Virkkumaa-Susiaavan yhteismetsä, Värejoen-Kätkävaaran yh- teismetsä, Väylävirasto, Ylitornion-Pellon luonto ry, Ylitornion kunta, Yli- tornion kunta, Ylitornion kunnan rakennusvalvontaviranomainen, tervey- densuojeluviranomainen ja ympäristönsuojeluviranomainen, Ylitornion riistanhoitoyhdistys sekä Ylitornion Yrittäjät ry.
Lisäksi lausuntopyyntö annettiin tiedoksi seuraaville tahoille: Cinia Group Oy (ent. Coronet), DNA Oy, Digita Networks Oy, Edzcom (ent. Ukkover- kot Oy), Elenia, Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj.
Lausunnot ja mielipiteet
Yva-ohjelmasta annettiin yhteensä 24 lausuntoa ja 12 mielipidettä viran- omaisilta, yhdistyksiltä ja yksityisiltä.
Kaikki lausunnot ja mielipiteet toimitettiin hankkeesta vastaavalle. Lapin ely-keskus säilyttää alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet. Lausunnoissa ja mielipiteissä on kiinnitetty huomiota seuraaviin seikkoihin.
Lausunnot
Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta antaa lausunnon niiltä osin kuin se koskee Ylitornion kuntaa ja sen ympäristönsuojelu- ja tervey- densuojeluviranomaista sekä Rovaniemen kaupunkia. Lausunnossa esi- tetään, että hankkeen yleiskuvaus sekä alueen luonnonolojen ja ihmisen vaikutuksen kuvaus (ohjelman luvut 1-8) on yva-ohjelmavaiheen osalta kuvattu laajalti, selkeästi ja loogisesti. Asiakokonaisuus on havainnollinen ja sitä on esitetty hyvin karttojen, kaavioiden ja havainnekuvien avulla.
Hankkeelle on esitetty neljä eri toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat toisis- taan voimaloiden määrän ja yksittäisten voimaloiden sijoitusten osalta.
Lisäksi voimajohtolinjalle on esitetty kaksi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen määrää voi pitää riittävänä ja realistisena.
Ohjelman luvuista 9-10 (arvioitavat ympäristövaikutukset) ympäristölau- takunta toteaa, että kohtaa 9.5 voisi esittää yksinkertaisemmin ja perus- teellisemmin. Arviointimenetelmiä koskeva luku 10 kuvaa, miten vaikutus tunnistetaan, vaikutusalue, arvioinnissa käytettävät lähtötiedot ja arvioin- timenetelmät. Tämä työjärjestys on oikea eikä siitä ole huomautettavaa.
Ympäristövaikutusten kattavuutta voidaan pitää vakiintuneen menettelyn mukaisena yva-ohjelmavaiheessa. Ohjelmassa on kiinnitetty huomiota voimajohtojen aiheuttamaan sähkö- ja magneettikenttään ja tämä on myönteinen asia. Meluvaikutuksia esitellään yleisluontoisesti samoin kuin vaikutusta valo-olosuhteisiin eli tuulivoimaloiden heittämään varjoon ja tämän vaikutuksen huomioiminen ohjelmavaiheessa on myönteistä.
Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että yva-selostuksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioi- hin:
• hankkeen vaikutus alueen lähi- ja kaukomaisemaan eri vuoden- aikoina ja valaistusolosuhteissa
• tuulivoimaloiden, voimajohdon ja rakennettavan tieverkon vaiku- tus poronhoitoon kuten laiduntamiseen eri vuodenaikoina, vaso- miseen ja erotuksiin
• tuulivoimaloiden, voimajohdon ja rakennettavan tieverkon vaiku- tus alueen metsästykseen, erityisesti hirvenpyyntiin ja muuhun virkistyskäyttöön
• vaikutukset matkailuelinkeinoihin esim. maisema- ja välkevaiku- tus revontulimatkailuun
• purkuvakuudet ja niiden riittävyys
Kokonaisuutena yva-ohjelma huomioi ympäristövaikutukset laajalti ja kat- tavasti, mutta itse hankekuvaus on liian suppea. Lisäksi liitekartat ovat epätarkkoja. Yva-selostusvaiheessa on selvitettävä tarkoin ympäristövai- kutukset myös paikallisten asukkaiden näkökannalta, mitä tuulipuiston rakentaminen tai rakentamatta jättäminen tosiasiallisesti merkitsee.
Puolustusvoimat antaa erilliset lausunnot alueiden käytön suunnitteluun (logr - kaavat, yva) sekä hankkeisiin liittyen (peopos). Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat antaa erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lau- sunnot vaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimala- hankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä vaikutusten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman selvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tarkemmat tiedot (tuulivoimaloiden maksimi- kokonaiskorkeudet, sijoituspaikat koordinaatit ja lukumäärät) suunnitel- luista tuulivoimaloista. Vaikutusten selvittämisestä vastaa tuulivoimatoi- mija tai kaavoittaja. Jos vaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä vii- meistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa.
Täyttääkseen vaatimuksen maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksien varmistamisesta tuulivoimatoimija pyytää tuulivoimahankkeesta Pää- esikunnan operatiivisen osaston lausunnon hyväksyttävyydestä ja mah- dollisesta tarkemmasta selvitystarpeesta hyvissä ajoin ennen rakennus- hankkeen toteuttamista. Lausuntopyyntölomake löytyy Puolustusvoi- mien verkkosivuilta.
Yva-ohjelman taulukossa 7.1 on mainittu, että rakennusluvan myöntää Ylitornion rakennusvalvontaviranomainen. Kaavat tehdään usein oikeus- vaikutteisina (osa)yleiskaavoina. Tällöin (osa)yleiskaavaa voidaan käyt- tää kaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen pe- rusteena tuulivoimaloiden alueilla. Tämän vuoksi tuulivoimahankkeella tulee olla peopos myönteinen lausunto hyväksyttävyydestä ennen kaa- van hyväksymistä.
Ylitornion Honkavaara-Isovaara tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa todetaan suunniteltavien tuulivoimaloiden määräksi enintään ve1 63 kpl 270 m korkeita voimaloita. Pääesikunnan 15.2.2018 Smart Windpower Oy:lle antaman lausunnon perusteena on ollut suunni- telma rakentaa Lappiin Ylitornion Honkavaaran alueelle 55kpl tuulivoima- loita, joiden korkeus on maksimissaan 230 m.
Puolustusvoimilla on huomautettavaa yva-ohjelmaan. Kun toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi, korkeus > 10 m), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa (> 100 m) niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pää- esikunnan operatiivinen osasto) on antanut viiteasiakirjan mukaisen lau- sunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeesta vastaavan saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystar- peista ennen kaavan hyväksymistä.
Myös tapauksessa, jossa muutokset ovat pienemmät kuin yllä on esitetty, pyydetään muutoksista tiedottamaan Pääesikunnan operatiivista osas- toa. Rakentajan pitää aina kysyä / pyytää siirtoon lupa sähköpostilla tms.
(myös alle 100 m), jotta Pääesikunnan operatiivinen osasto saa oikeat koordinaatit tietoonsa. Uutta lausuntoa ei tarvita alle 100 m siirrosta.
Tuulivoimaloiden lopullisten toteutettavien sijaintien koordinaatit on ilmoi- tettava Pääesikunnan operatiiviselle osastolle. Kaavoitukseen ja maan- käyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (Stuve Oy).
Jatkossa maankaivu- ja rakennustöitä tehdessä tulee huomioida alu- eella ja sen läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaa-
pelilinjat. Linjojen sijainti tulee selvittää vähintään kymmenen (10) työ- päivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelin näyttö tulee tilata Johtotieto Oy:ltä. Kaapelitiedusteluista tulee pyytää lausunto myös Stuve:n asiakaspalvelusta.
Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireit- tien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai mui- den muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen ai- heuttajalle.
Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus rat- kaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Yli- tornion kunta lisäisi laadittaviin kunnallisiin rakennusjärjestyksiin ja tar- vittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet:
”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoima- loista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.
Myös alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista pientuu- livoimaloista tulee pyytää Pääesikunnan lausunto, mikäli kiinteistö mille voimala rakennetaan, rajoittuu Puolustusvoimien käytössä olevaan alu- eeseen”.
Museovirasto ilmoitti, ettei lausu asiasta. Lapin maakuntamuseo ja Tor- nionlaakson museo on nimetty 1.1.2020 voimaan tulleen museolain mu- kaisiksi alueellisiksi vastuumuseoiksi ja vastaavat jatkossa toimialuei- densa rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman sekä arkeologisen kult- tuuriperinnön asiantuntijatehtävistä.
Lapin maakuntamuseo lausuu asiasta museolain (314/2019) 7 §:n mu- kaisena alueellisena vastuumuseona toimialojensa (arkeologia & raken- nettu kulttuuriperintö) osalta. Vastuualueensa puitteissa Lapin maakun- tamuseo lausuu hankkeesta siltä osin kuin se koskee Rovaniemen kau- pungin aluetta. Ylitornion kunnan aluetta koskevasta osasta vastaa Tor- nionlaakson museo.
Rovaniemen osalta hanke koskee noin 40 km matkaa Rovaniemi-Ylitor- nio –rajalta Petäjäskosken voimalaitokselle. Arviointiohjelmassa (s. 19)
voimajohtoreittivaihtoehtoja on esitetty kaksi. Kummatkin niistä yhdisty- vät Louevaaran kollispuolella, josta reitti jatkuu etelään kohti Petäjäistä.
Arkeologia
Voimajohtoreittivaihtoehtojen alueelta ei tunneta tällä hetkellä kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta kylläkin useita arkeologisia kulttuuriperintökoh- teita. Lapin maakuntamuseolla ei ole lausuntoa tehdessä käytössä reitti- linjauksia paikkatietoaineistoina, joten on vaikeaa arvioida, sijoittuvatko alueen arkeologiset kulttuuriperintökohteen reittilinjalle, mutta kartasta arvioituna ainakin 9 kohdetta on reittien yleisellä alueella (ks. lausunnon karttaliite):
Ahmakuusikko (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000042158, paikalle kuolleen henkilön muistoksi tehty pilkkapuu)
Susirova (tunnus 1000042160, porokämppä)
Poikimakumpu (tunnus 1000042161, niittyladon jäännös) Kalliojängänkangas (tunnus 1000042162, niittyladon jäännös) Tiskijoki (tunnus 1000042163, savottakämpän jäännös) Rautujoki (tunnus 1000042164, niittyladon jäännös)
Koivikkoselkä (tunnus 1000042165, savottakämpän jäännös) Lakkarikumpu 1 (tunnus 1000042166, kämpän jäännös) Lakkarikumpu 2 (tunnus 1000042168, kämpän jäännös)
Alueeseen on kohdistunut arkeologinen selvitys valtionmaiden osalta vuonna 2011 Metsähallituksen Kansallisen metsäohjelman (kmo) yhtey- dessä. Kmo-inventointeja ei voida pitää yksinään maankäytön suunnitte- lun perustana johtuen hankkeen inventointialueiden suuresta koosta ja inventointiin käytetystä rajallisesta ajasta. Täten tarkempi arkeologinen selvitys sähkölinjojen mahdollisilla reiteillä on tarpeen. Arviointiohjel- massa tunnistetaan arkeologisen maastoselvityksen tarve (s. 8). Arvioin- tiohjelmassa tunnistetaan hankkeen vaikutukset hankealueella mahdolli- sesti sijaitseviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin (s. 128–129).
Lapin maakuntamuseon näkemyksen mukaan arviointiohjelmassa on ar- keologinen kulttuuriperintö huomioitu muuten riittävällä tavalla, mutta edellä mainittuihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin tulee myös kiin-
nittää huomiota. Kohteet eivät ole muinaismuistolain (295/1963) rauhoit- tamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niillä on kulttuuriperintökohteina muuta suojeluarvoa. Ne kyettäneen voimalinjaa suunniteltaessa huomi- oimaan pylvässijoittelun avulla verrattain vaivattomasti, mikäli ne sijoittu- vat voimalinjareitille.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema
Yva-ohjelmassa on tunnistettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja pai- kallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt.
Maisemavaikutusten arviointia varten on suunniteltu tehtäväksi muun muassa näkyvyysanalyysejä ja kuvasovitteita. Yva-ohjelmassa esitettyä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaikutusten arviointia varten tehtäviä selvityksiä voidaan pitää riittävinä.
Tornionlaakson museo lausui ympäristövaikutuksen arviointiohjel- masta seuraavaa. Suunnitelman kohdassa 2.5.2 Osallistumisen ja vuo- rovaikutus on luetteloitu hankkeen osalliset viranomaiset ja sidosryhmät.
Alueellisen vastuumuseotehtävän myötä Tornionlaakson maakuntamu- seo on muutettu Tornionlaakson museoksi, mikä on syytä korjata luette- loon. Alueellisina vastuumuseoina Tornionlaakson museo ja Lapin maa- kuntamuseo ovat myös korvanneet Museoviraston toimialueiden raken- netun kulttuuriympäristön, maiseman sekä arkeologisen kulttuuriperin- nön asiantuntijatehtävissä.
Kohdassa 8.4 Maisema ja kulttuuriympäristöt on tuotu esiin hankealueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet sekä tunnistettu ja lueteltu hankealueen ympäristössä sijaitsevat valtakunnallisesti ja maakunnalli- sesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ku- vauksessa on mainittu myös hankealueen pohjoisosassa sijaitseva vanha savottakämppä Honkalinna. Kämppä liittyy Varejoki-Kätkävaaran yhteismetsän historiaan. Kämppä ja siihen liittyvä kämppäkartanoon ra- kennettu vuonna 1957. Alueella sijaitsee myös toimen metsästysmajana toimiva vanha kämppä sekä muista käytöstä poistuneita ja autioituneita rakennetun ympäristön kohteita, jotka liittyvät alueen maankäytön histo-
riaan. Tornionlaakson museo muistuttaa lisäksi, että tuulivoimapuistoalu- een välittömässä läheisyydessä on muutamia Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa inventoituja kohteita.
Tornionlaakson museo toteaa, että hankealueella sijaitsevat kämpät on huomioitava tässä arvioinnissa rakennetun kulttuuriympäristön kohteina.
Niiden rakentamishistoria ja ominaispiirteet tulee selvittää. Tuulivoima- puistohankkeen vaikutukset kämppiin ja niiden kulttuurihistoriallisiin ar- voihin tulee arvioida valtakunnallisten ja maakunnallisten kohteiden ja alueiden lisäksi.
Arkeologinen kulttuuriperintö on huomioita suunnitelmassa muinaisjään- nöskohteiden osalta niin, että hankealueella on teetetty kesäkauden 2021 aikana arkeologinen inventointi. Hankealueelta tai sen läheisyy- destä (<1 km) ei ennen inventointia tunnettu yhtään muinaisjäännöstä.
Ulkoisen sähkönsiirtolinjauksen läheisyyteen on muinaisjäännösrekiste- riin merkitty kaksi kiinteää muinaisjäännöstä (Kermajuppo, ajoittamaton pyyntikuoppakohde ja Kermajuppo 2, ajoittamattomia rakkakuoppa- kohde). Kesän 2021 arkeologisessa inventoinnissa hankealueelta löytyi yksi uusi muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös: Paljas- vaara itä, pyyntikuopparyhmä, joka sijaitsee Paljasvaaran ja Piilolalaen välisen tasanteen eteläosassa.
Lisäksi alueelta kartoitettiin neljä muuta kulttuuriperintökohdetta (Piilolan- laki Takalaki, Kuusivaara, Hosiojänkkä ja Möysänlaki) sekä neljä muuta kohdetta. Ulkoisen voimajohtolinjauksen varrelta kartoitettiin yksi muu kohde. Kulttuuriperintökohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta Museovirasto suosittelee, että ne huo- mioitaisiin maankäytössä kuten muinaisjäännökset.
Tornionlaakson museon näkemyksen mukaan suunnitelmassa esitetty ja toteutettu arkeologinen inventointi on riittävä. Mikäli suunnittelun ede- tessä tuulivoimaloiden tai muiden rakenteiden sijoitus muuttuu nyt inven- toitujen alueiden ulkopuolelle, tulee arkeologista inventointia täydentää niiltä osin.
Kappaleessa 9. on tuotu esiin tässä hankkeessa arvioitavat vaikutukset ja kappaleessa 10. arviointimenetelmät. Tornionlaakson museon näke- myksen mukaan suunnitelmassa esitetty maisemaan ja kulttuuriympäris- töön kohdistuvien vaikutusten aiottu toteutustapa vaikuttaa asianmukai- selta.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toteaa lausunnossaan, että yva:ssa on selvitetty suunnittelukohteen sijainti suhteessa lentopaikkoi- hin ja lentoasemiin. Dokumentissa on kirjattu Rovaniemen lentoase- masta johtuva korkeusrajoitus, jolla voi olla vaikutuksia tuulivoimaloiden sallittaviin korkeuksiin. Jokaiselle voimalalle tulee hakea ilmailulain 158
§:n edellyttämää lentoestelupaa. Lupaprosessin yhteydessä selvitetään lopulliset sallittavat estekorkeudet. Suunnittelun aikana tarkempia tietoja vaikutuksista lentoliikenteelle on saatavissa lentoaseman pitäjältä Fina- via Oyj:ltä sekä ilmaliikennepalvelujen tuottajalta, Fintraffic Lennonvar- mistus Oy:ltä.
Viestintäyhteydet on jo varsin hyvin otettu huomioon. Tuulivoimarakenta- mista suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös tuulivoimaloiden vaiku- tukset radiojärjestelmiin. Tuulivoimaloiden on monissa tapauksissa to- dettu vaikuttaneen tv-vastaanoton laatuun maanpäällisissä tv-lähetysver- koissa. Tuulivoimaloilla on vaikutuksia myös matkaviestinverkkojen ken- tänvoimakkuuteen ja signaaliin laatuun. Tutkajärjestelmä vaatii toimiak- seen riittävää etäisyyttä tuulivoimaloihin. Radiolinkin toiminta taas edel- lyttää täysin esteetöntä aluetta lähettimen ja vastaanottimen välillä.
Sähköisen viestinnän palvelut ovat riippuvaisia radiojärjestelmistä. Siksi on tärkeää varmistaa, että tv- ja matkaviestinpalvelut sekä tutkat ja ra- diolinkit toimivat myös jatkossa riittävän häiriöttömästi. Pienilläkin muu- toksilla tuulivoimaloiden sijoittelussa voi olla ratkaiseva merkitys alueen radiojärjestelmien toimintaan. Jo olemassa olevia tv- ja radiolähetysase- mia ja raskaita, 200-300 metrin korkuisia mastoja ei voida siirtää. Siksi eri osapuolten tulisi tehdä yhteistyötä jo tuulivoimaloiden suunnitteluvai- heessa ja pyrkiä valitsemaan tuulivoimaloiden sijainti niin, ettei häiriöitä radiojärjestelmille aiheudu tai että ne ovat poistettavissa.
On suositeltavaa, että tuulivoimahankkeesta vastaavat ovat yhteydessä kaikkiin tiedossa oleviin radiojärjestelmien omistajiin lähialueilla. Riittä- vänä koordinointietäisyytenä on pidetty noin 30 kilometriä. Radiopaikan- nusjärjestelmien ja radiolinkkien käyttäjiä sekä teleoperaattoreita tulisi aina informoida tuulivoimahankkeesta.
Elisa Oyj ilmoitti, ettei ole hanketta vastaan, mutta pyysi huomioimaan Elisan teleliikenteelle aiheutuvat haitat. Kyseisen hankkeen vaikutusalu- eelle ei jatkossa voida rakentaa radiolinkkijärjestelmiä.
Telia Finland Oyj:llä ei ole hankkeesta huomautettavaa, mutta jatkossa hankkeen vaikutusalueelle ei voida rakentaa radiolinkkijärjestelmiä.
Cinia Oy:llä ei ole tällä hetkellä radiotaajuuksia käyttäviä tai kaapeleihin perustuvia viestiverkkoja Honkavaara-Isovaara tuulivoimapuisto, Ylitor- nio ja Honkavaara-Petäjäskoski 400 kV voimajohto, Ylitornio – Rova- niemi, ympäristövaikutusten arviointiohjelman suunnittelualueella, mutta huomioitavaa on, että kyseisen hankkeen vaikutusalueelle ei jatkossa voida rakentaa radiolinkkijärjestelmiä tai telekaapelointeja. Toteutues- saan tuulivoimapuisto haittaa, ja jopa estää, radiotietä käyttävien vies- tiyhteyksien rakentamista. Cinia Oy:llä ei ole muuta lausuttavaa edellä mainittuihin tuulivoimapuisto- ja voimajohtohankkeeseen.
Digita Oy (jäljempänä Digita) lausuu seuraavaa: Digitan antenni-tv vas- taanottoneuvonnassa Digita Infossa on ajantasainen ja kattava tieto an- tenni-tv:n vastaanotto-olosuhteista. Vaikutusalueella ei ole todettu kat- vealuetta.
Digita toteaa, että tuulipuistot voivat aiheuttaa merkittävää haittaa an- tenni- tv:n vastaanottoon ennen kaikkea radio- ja tv–lähetysasemaan nähden puiston takana olevissa asuin- ja lomarakennuksissa. Vastaan- otto-ongelmat voivat syntyä jo yhdenkin tuulivoimalan tapauksessa. Pa- himmillaan tuulivoimala voi estää tv-signaalin etenemisen kokonaan.
Antenni-tv –lähetyksiä käytetään myös viranomaisten vaaratiedotteiden välityskanavana. Tuulivoiman aiheuttaessa häiriön antenni-tv-vastaanot- toihin vaikuttaa se tällöin myös vaaratiedotteiden saatavuuteen ja sitä
kautta yleiseen turvallisuuteen. Tämän vuoksi vaikutukset antenni-tv vas- taanottoihin tulisi ottaa huomioon myös turvallisuuteen liittyvien vaikutuk- sien arvioinnissa.
Antennitelevision vastaanotto-ongelmien syntymisen estämiseksi onkin erittäin tärkeää tutkia suunnitellun tuulivoimalan vaikutus antenni-tv-lähe- tysten näkyvyyteen jo hyvissä ajoin ennen rakennuslupien hakemista ja myöntämistä, ja mieluiten jo ennen tuulivoimalan sijaintipäätösten teke- mistä.
Digita esittää, että kaavoituksen edetessä, viimeistään rakennuslupien myöntämisvaiheessa:
• hankevastaavan on esitettävä konkreettinen suunnitelma tuulivoimalan valtakunnallisen radio- ja tv-verkon lähetyksille aiheuttamien häiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi, tai mikäli suunnitelman laatiminen hake- musvaiheessa ei ole mahdollista, hankevastaavan tulee sitoutua laati- maan ja toimittamaan konkreettinen suunnitelma häiriöiden poista- miseksi viranomaisen asettamaan määräpäivään mennessä; ja
• tarvittaessa täsmennetään, että tuulivoimahankkeen hankevastaava häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden poistamisesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp - HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häi- riönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että tämän kaltaisen aiheuttaja vastaa -periaatteen tulisi olla yleisemminkin taajuuksien häiriöiden yhteydessä noudatettava lähtökohta.
Digita toteaa, että antenni-tv:n verkko-operaattori Digitan velvollisuuksiin ei kuulu tuulivoimaloiden tv-lähetyksille aiheuttamien häiriöiden korjaami- nen, vaan vastuu kuuluu häiriöiden aiheuttajalle. Näin ollen tuulivoima- hankkeesta vastaavan on esitettävä konkreettinen suunnitelma häiriöi- den estämiseksi ja poistamiseksi sekä otettava vastuu häiriöiden poista- misesta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista.
Digita toteaa, että tuulivoimaloiden tv-vastaanotolle aiheuttamat häiriöt ja niiden vaikutukset ja vaikutusalueet voidaan riittävällä suunnittelulla ny- kyisin ennustaa. Tämän lausunnon kohteena oleva tuulivoimahanke voi muodostaa häiriöitä yhteisvaikutuksena toisien tuulivoimahankkeiden kanssa. Häiriön poistokeinoja toteutettaessa on otettava huomioon myös alueen muut mahdolliset tuulivoiman rakentamishankkeet.
Lisäksi Digita toteaa, että tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriöiden hoita- misessa ei valitettavasti ole alalle syntynyt yleisiä käytäntöjä. Tuulivoima- loiden aiheuttamat häiriöt voivat pahimmillaan estää kokonaan antenni- tv-signaalin vastaanoton. Erityisesti tilanteessa, jossa olemassa olevan tv- ja radiolähetysaseman lähistölle sijoitetaan useita tuulivoimaloita, voi- daan pahimmassa tapauksessa ajautua tilanteeseen, jossa tv-signaalin eteneminen estyy kokonaan.
Sen vuoksi onkin erityisen tärkeää, että tuulivoimaloiden tv-vastaanotolle aiheuttamat häiriöt pyritään välttämään hyvissä ajoin etukäteen jo voima- loiden suunnitteluvaiheessa tuulivoimaloiden ja verkko-operaattoreiden välisellä yhteistyöllä. Ellei näin tehdä, riskinä on, että tuulivoimaloiden roottoreiden kotitalouksien tv-vastaanotolle aiheuttamat häiriöt jäävät korjaamatta ja kotitalouksien kärsittäviksi. Tästä on jo olemassa valitetta- via esimerkkejä (esim. Pori Peittoo). Hankkeesta vastaava tulee siten jo kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa velvoittaa huolehtimaan siitä, että tuulivoimalat sijoitetaan alueelle siten, että häiriöitä kotitalouksien an- tenni-tv:n vastaanotolle ei aiheudu. Viranomaisten tulisi päätöksessään tuoda selvästi esiin myös se, että mikäli huolellisesta ennakkosuunnitte- lusta huolimatta tuulivoimalat kuitenkin aiheuttavat häiriöitä tv-vastaan- otolle, tulee niiden myös huolehtia häiriöiden poistamisesta ja niistä ai- heutuvista kustannuksista.
Digita suhtautuu myönteisesti tuulivoiman käyttöön energianlähteenä. Jo toteutetut tuulivoimalat ovat kuitenkin osoittaneet, että tv-lähetysasemien jälkeen rakennetut tuulivoimapuistot voivat aiheuttaa olennaisia häiriöitä tv-vastaanottoon. Mahdollisten tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriöiden korjaaminen ei kuulu Digitan velvollisuuksiin ja televisiovastaanoton var- mistamiseksi alueella on erittäin tärkeätä, että tuulivoimatoimija huolehtii
aiheuttamiensa häiriöiden poistamisesta ja niistä aiheutuvista kustannuk- sista.
Lapin liitto totesi lausunnossaan, että tuulivoimaloita koskeva hankealue sijoittuu 11.9.2015 lainvoiman saaneen Länsi-Lapin maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M 4505). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voi- daan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Hankealueen pohjois- osa sijoittuu osittain maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvalle alueelle (tv1 2381). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvia alueita. Merkintään liittyvien kaavamääräysten mukaan tuulivoimalat tu- lee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energiatuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Lisäksi poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Hankealueen län- sipuolelle on osoitettu matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyk- sen kehittämisen kohdealue (mv 8415) sekä maaseudun kehittämisen kohdealue (mk 8015).
Hankkeen sähkönsiirron vaihtoehdot ve a-läntinen ja ve b-itäinen kulke- vat maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M 4505) risteävät Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitetun kantatien ja moottori- kelkkailureitin kanssa.
Länsi-Lapin maakuntakaavassa on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskevia määräyksiä muun muassa tuulivoimaloiden vaikutusten selvit- tämisestä ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin sekä poronhoidon alueidenkäytöllisten toiminta- ja kehittämisedellytysten tur- vaamisesta.
Yva-ohjelman mukaiset voimajohdon vaihtoehtoiset reitit sijoittuvat etelä- osistaan Rovaniemen maakuntakaavan alueelle. Rovaniemen maakun- takaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 2.11.2001. Voimajohtorei- tit sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetuille maa- ja metsätalousalueelle
sekä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Voimajohtolinjaukset sijoit- tuvat maakuntakaavassa osoitetun sähkölinjan lähialueelle. Voimajohto- linjaukset risteävät moottorikelkkailureitin, seututien ja pääradan kanssa.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on vireillä. Lapin liiton hallitus hyväksyi 29.3.2021 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaeh- dotuksen tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä tarkiste- tun maakuntakaavaehdotuksen lähetettäväksi maankäyttö- ja rakennus- asetuksen 13 §:n mukaisesti viranomaislausunnoille. Maakuntakaava asetetaan julkisesti nähtäville arviolta vuoden 2022 alussa.
Voimajohtolinjaukset sijoittuvat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaa- vassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M 4513) ja risteävät moot- torikelkkailureitin, seututien, valtatien ohjeellisen linjauksen sekä päära- dan kanssa. Voimajohtolinjausten alkuosa Rovaniemen ja Itä-Lapin maa- kuntakaavan puolella sijoittuu tuulivoimaloiden alueelle (tv 2307). Voima- johto päättyy Petäjäskoskella energianhuollon kohteeseen (en 2210).
Voimajohdon loppuosa sijoittuu kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaa- limisen kannalta tärkeälle alueelle (ma 4810).
Yva-ohjelman mukaan sähkönsiirtoreitin linjaus liittymispisteen läheisyy- dessä Petäjäskoskella esitetään selvitysalueena. Sähköasemalle on suunnitteilla useiden hankkeiden uusien voimajohtojen liittymispiste. Liit- tyminen sähköasemalle suunnitellaan yhdessä Fingrid Oyj:n sekä mui- den uusien sähköasemalle liittyvien voimajohtojen suunnittelijoiden kanssa. Lapin liitto kysyy, voisiko selvityksen aikana tutkia vaihtoehtoa, jossa sähkönsiirtoreitti kulkisi olemassa olevan, Petäjäskoskelta länteen kulkevan, voimajohdon rinnalla mahdollisimman pitkälle.
Yva-ohjelmassa on tunnistettu Lapin maakuntakaavat sekä niiden mer- kinnät ja määräykset hyvin. Esitetty yva-ohjelma antaa hyvän pohjan ar- viointiselostuksen laatimiselle.
Metsähallitus on tutustunut hankkeen ympäristövaikutusten arviointioh- jelmaan ja esittää siitä seuraavat huomiot:
Arviointiohjelma sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka arviointiohjelman sisältöä koskevassa säännöksessä edellytetään. Hankkeen mahdolliset
vaikutukset ja niitä koskevat selvitys- ja arviointimenetelmät on kuvattu asianmukaisesti. Arviointisuunnitelma on havainnollinen ja helppolukui- nen.
Hankkeen vaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (277/2017) 3 §:n mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä hankkeen kohtuulliset vaihtoehdot, jotka ovat hankkeen ja sen erityisominaisuuk- sien kannalta varteenotettavia. Metsähallituksen näkemyksen mukaan vaatimus arviointiohjelmassa esitettävistä kohtuullisista vaihtoehdoista ei ole toteutunut säännöksen edellyttämällä tavalla, kun asiaa tarkastellaan lajisuojelun näkökulmasta. Hankkeesta vastaavalla on vaihtoehtoja muo- dostaessa ollut tieto alueella pesivästä suuresta petolinnusta. Tästä huo- limatta vaihtoehdot ve1-ve3 on suunniteltu siten, että tunnettujen suuren petolinnun pesäpaikkojen lähistölle sijoittuu 10-12 voimalaa. Edellä ku- vattu on vastoin Suomen tuulivoimarakentamisessa vakiintuneita käytän- töjä, joiden mukaan suuren petolinnun pesäpaikkaan jätetään lähtökoh- taisesti noin kahden kilometrin suojavyöhyke. Esitetyt vaihtoehdot ve1- ve3 eivät siten huomioi tieteellistä tutkimusta suuren petolinnun käyttäy- tymisestä pesäpaikalla, reviirillä saalistamisesta sekä lentopoikasten käyttäytymisestä pesästä lähtiessä.
Myös hankevaihtoehdossa ve4 yksi voimala sijoittuu alle kahden kilomet- rin etäisyydelle tunnetusta pesäpaikasta. Lisäksi kyseisessä vaihtoeh- dossa toisen pesäpaikan ympärille on osoitettu voimaloita siten, että ne sijaitsevat täsmälleen kahden kilometrin etäisyydellä ympäröiden pesä- paikan kaikista ilmansuunnista. Tällaisessa tilanteessa pesältä ei olisi häiriö- tai törmäysvapaata ilmansuuntaa, jota emot voisivat käyttää pe- sälle kulkiessaan tai poikaset pesästä lähtiessään. Lisäksi on huomioi- tava se, että petolinnun tunnettujen pesäpaikkojen välimaastoon on sijoi- tettu voimaloita, vaikka reviirin vaihtopesien väliin jäävä alue on oletta- vasti lajin ydinreviiriä ja aluetta, jolla petolintu lentää paljon. Metsähalli- tuksen näkemyksen mukaan pesäpaikkojen välille ei tulisi sijoittaa voima- loita.
Tuulivoimahankkeissa voimaloiden määrä ja sijoittelu tulee olla muutet- tavissa yva-ohjelmasta saadun palautteen perusteella ja vaikutustenarvi- oinnin edistyessä. Metsähallituksen mukaan edellä kuvatun perusteella on perusteltua edellyttää hankkeesta vastaavaa täydentämään yva-me- nettelyssä selvitettäviä vaihtoehtoja sellaisella hankevaihtoehdolla, joka on toteuttamiskelpoinen uhanalaisen lajin suojelun näkökulmasta. To- teuttamiskelpoista hankevaihtoehtoa määritettäessä on hyödynnettävä lajin reviirikäyttäytymistä koskevaa tutkimustietoa ja reviirin mallinta- mista, mikäli seurantatietoa ei vielä ole käytettävissä.
Suuren petolinnun seuranta
Metsähallituksen mukaan suurelle petolinnulle aiheutuvat vaikutukset ovat yksi hankkeen todennäköisesti merkittävistä vaikutuksista, ja siksi selvitysten riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Metsähallitus pitää tärkeänä, että reviirin linnulle/linnuille saadaan asennettua gps-sa- telliittilähettimet. Lintujen reviirin käyttöä ei voida jättää pelkän maasto- tarkkailun varaan. Satelliittilähettimellä saataisiin selvitettyä helposti myös reviirillä olevien mahdollisten tuntemattomien pesäpaikkojen sijain- nit. Metsähallitus kiinnittää yhteysviranomaisen huomion siihen, että on iso ero sillä, asennetaanko satelliittilähetin koiraalle vai naaraalle, koska erityisesti pesimäaikana erot reviirinkäytössä ovat huomattavat naaraan istuessa paljon pesässä ja koiraan saalistaessa. Metsähallituksen näke- myksen mukaan olisi tarpeen harkita molempien emojen seuraamista sa- telliittilähettimillä. Mikäli vain toinen emoista pyydetään, olisi tarkoituksen- mukaisempaa asentaa lähetin reviirin koiraalle, koska koiraan seuranta tuottaa pesimäaikana paremmin tietoa reviirin käytöstä.
Satelliittiseuranta on seurantamenetelmistä tärkein. Sen ohella tarvitaan myös maastossa tehtävää seurantaa. Metsähallituksen näkemyksen mu- kaan yva-ohjelmassa esitetty viisi maastotyöpäivää on liian lyhyt aika, jos seurannalla pyritään keräämään perusteellista aineistoa myös satelliitti- seurannan ulkopuolella olevan emon reviirin käytöstä ja lentopoikasten liikkumisesta reviirillä. Hanke ei missään mielessä ole ongelmaton suu- relle petolinnulle ja siksi myös maastossa tehtävää lentotarkkailuaineis- toa olisi hyvä kerätä esitettyä laajemmin, erityisesti lentopoikasaikaan.
Yva-ohjelman mukaan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään Metsähal- lituksen ja Oulun yliopiston kehittämää suuren uhanalaisen petolinnun elinympäristömallia. Elinympäristömallin hyödyntäminen on Metsähalli- tuksen näkemyksen mukaan perusteltua ja se on keskeinen lisä käytet- täviin menetelmiin.
Luonnonsuojeluun varatut alueet
Metsähallitus kiinnittää huomion siihen, ettei kaikkia voimajohtoreitin lä- heisyydessä olevia luonnonsuojeluun varattuja ole tunnistettu yva-ohjel- massa. Antiorova (Suomi 100-alue), Airiselkä (Metsähallituksen erillisellä päätöksellä suojeltu alue, ns. suojelumetsä v. 1973), Muistola (Metso - ohjelman alue) ja Pisajärvi (ns. suojelumetsä v. 1955) ovat Luontopalve- lujen hallinnassa olevia alueita ja ne tullaan Länsi-Lapin luonnonsuojelu- alueita koskevan säädösvalmistelun yhteydessä perustamaan luonnon- suojelulain (1096/1996) 17 §:n mukaisiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi (lausunnossa on mukana karttaliite).
Kasvillisuus- ja luontotyypit
Metsähallitus huomauttaa, että valtionmaiden alue-ekologisen suunnitte- lun luontokohteet on tarpeen huomioida voimajohdon vaikutusten arvi- oinnissa ja jatkosuunnittelussa. Voimajohtolinjaukselle sijoittuu muun muassa huomattavan paljon lähteitä. Jatkosuunnittelussa on varmistet- tava, ettei voimajohdon toteuttamisesta aiheudu vesilaissa kiellettyä seu- rasta. Luontokohteet löytyvät Retkikartta.fi -palvelusta.
Kulttuuriperintökohteet
Voimajohtolinjan välittömässä läheisyydessä on Ahmakuusikossa (ETRS-TM35FIN: N 7376 001 E 415302) kuolleen henkilön muistoksi pe- täjään tehty muistokirjoitus. Kohde ei ole ikänsä puolesta muinaismuisto- lain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös, mutta sillä on muistomerkkinä ja arkeologisena kulttuuriperintökohteena muuta kulttuuriperintöarvoa. Ky- seinen kohde tulee huomioida voimajohdon jatkosuunnittelussa.
Vaikutukset maisemaan
Hankkeen maisemavaikutuksia tulee tarkastella erityisesti Raanujärven suunnasta, huomioiden vakituiselle ja vapaa-ajanasutukselle sekä mat- kailulle aiheutuvat vaikutukset. Maisemavaikutuksia arvioitaessa tulee tunnistaa alueen erityismerkitys, koska Raanujärven kokoluokan suuria järvialtaita on Lapissa vain muutamia.
Voimajohdon jatkosuunnittelu
Metsähallitus toivoo, että voimajohdon jatkosuunnittelussa huomioitaisiin se, että kiinteistöjen rajoilla linja kulkisi niitä pitkin. Valtion metsäalueiden tarpeetonta pirstomista tulee välttää, erityisesti siten, että linjan viereen jää kapeita valtionmaakaistoja yksityismaita vasten. Metsähallitus muis- tuttaa, että metsätalouden lisäksi valtion mailla ja vesillä on myös muita käyttömuotoja. Erityisen tärkeitä ne ovat virkistyksen, kalastuksen ja met- sästyksen kannalta. Tämä on huomioitava hankkeen vaikutuksia arvioi- taessa.
Luonnonvarakeskus esittää seuraavan lausunnon, jossa Luke keskittyy Metsästyslain (28.6.1993/615) 5 § (13.7.2018/555) lueteltuihin riistalajei- hin.
Lähtötietoja hankealueen eläimistöstä hankitaan mm. kirjallisuudesta, muista lähialueen luontoselvityksistä, lajitietojärjestelmistä (Laji.fi), Lu- kesta ja haastatteluin. Ennakkotietojen perusteella hankealue ei ole eri- tyisen tärkeä esiintymisalue luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille. Sähkön- siirron reittivaihtoehtojen varrella sen sijaan sijaitsee useita saukon elinympäristöiksi sopivia virtavesiä.
Saukot etsivät talvehtivia sammakoita metsäojista ja liikkuvat eri vesistö- jen välillä. Vaikutuksia pohtiessa kannattaa huomioida, että saukonli- sääntymistuloksen kannalta keskeisin tekijä on talvella sulana pysyvien saalistuspaikkojen saatavuus elinpiirillä. Jos talvinen ruokailualue hävite- tään, lisääntymistä ei voi tapahtua ja myös lisääntymispaikka häviää. Lii- kenne on myös saukolle uhka, joten hankkeen myötä lisääntyvä liikenne
ja tieverkosto saattavat vaikuttaa lajin menestykseen. Saukkojen esiinty- minen alueella voidaan kartoittaa tekemällä saukkoinventointi eli kulke- malla alueen vesistöjen rannat kauttaaltaan läpi.
Hankealueen eläimistö koostuu seudullisesti tyypillisistä nisäkkäistä ja eläinlajeista, jotka ovat sopeutuneet elämään ihmisen voimakkaasti muokkaamilla metsä- ja suoalueilla. Alue sijoittuu kuitenkin rauhalliselle ja erämaiselle metsäalueelle, jossa ihmistoiminta on metsätaloustoimin- taa lukuun ottamatta melko vähäistä. Sen vuoksi alueella esiintyy myös ympäristönsä suhteen vaateliaampia sekä suojelullisesti arvokkaampia lintulajeja esim. metsäkanalintuja.
Tuulivoimapuiston alueelta havaittiin kolme metson soidinpaikkaa, joista yksi on suuri ja siten merkittävä. Lisäksi teerien pysyviä, luontaisia soi- dinpaikkoja löytyi hankealueen pieniltä soilta ja siirtyviä soitimia hanke- alueen hakkuilta.
Arviointiohjelman mukaan alueen eläinlajiston esiintymistä ja elinympä- ristöjä selvitetään luonto- ja linnustoselvitysten aikana. Kevään lumiseen aikaan tehtävien linnustoselvitysten yhteydessä saadaan havaintoja lu- mijälkien sekä mahdollisten ruokailuun liittyvien jälkien kautta. Riistalajien esiintymisen selvittämiseksi parhaiten sopivia menetelmiä olisivat kuiten- kin kohdennetut lumijälkilaskennat, linjalaskennat ja riistakolmiot. Metsä- kanalintujen osalta olisi yhden kevään sijaan syytä tehdä soidinpaikka- selvitykset useampana peräkkäisenä vuotena. Tällöin soidinpaikkaselvi- tys antaisi paremman kuvan alueen merkityksestä kanalinnuille, kuin yk- sittäisenä keväänä tehty selvitys. Soidinten esiintyminen riippuu tällä syk- lisellä lajiryhmällä mm. alueen sen hetkisistä kanalintukannoista. Soidin- ten havaittavuus vaihtelee vuodesta toiseen esimerkiksi kevään edisty- misestä ja sääoloista riippuen. Kanalintujen runsautta olisi hyvä selvittää myös riistakolmioiden kesälaskentojen avulla tai tehdä kanalintujen linja- laskennat kesällä. Metsäkanalinnut pesivät myös tavallisessa talousmet- sässä, joten karkea selvitys pelkästään soidinpaikoiksi sopiville alueille, ei välttämättä kuvaa alueen metsäkanalintukantaa tarpeeksi.
Hankealue sijaitsee pohjoisen Suomen sisämaa-alueella, kaukana lintu- jen valtakunnallisilta päämuuttoreiteiltä. Alueelle ja sen lähiympäristöön
ei sijoitu valtakunnallisesti tärkeitä lintujen muutonaikaisia lepäily- ja ruo- kailualueita.
Hankealueella on paikallisen yhteismetsän metsästysseuran metsästys- vuokra-alueita, lisäksi alueelle myydään hirvenmetsästykseen vieraslu- pia. Alue rajautuu valtion pienriistan metsästysalueisiin. Sähkönsiirtorei- tillä on useiden eri metsästysseurojen alueita kolmen eri riistanhoitoyh- distyksen alueilla sekä valtion erälupa-alueita. Voimaloiden rakennuspai- kat ja lähialueet muuttuvat avoimemmiksi ja teollisemmiksi. Voimalat ra- joittavat jossain määrin mm. latvalinnustuksen osalta vapaita ja turvallisia ampumasektoreita. Aluetta ei kuitenkaan aidata eikä liikkumista alueella estetä, koko tuulipuiston alue on edelleen mahdollista metsästysoikeu- den vuokra-aluetta. Rakentamisen myötä uusien avoimien alueiden ve- sakoituminen lisää mm. hirven ruokailualueita. Hirvenmetsästyksen kan- nalta myös avautuu ampumasektoreita mm. voimajohtokäytävälle.
Porot
Hankealue sijoittuu Palojärven paliskuntaan, joka kuuluu läntiseen merk- kipiiriin. Paliskunnan alue on pinta-alaltaan 3857 km ja siihen kuuluu 179 poronomistajaa. Suurin sallittu poromäärä on 5 000 poroa.
Paliskunnan alueella on lähes kolmekymmentä kiinteää käytössä olevaa erotusaitaa, joista tuulivoimapuiston lounaislaidalle sijoittuu Hosiovaaran erotusaita ja porokämppä. Lisäksi tuulivoimapuiston läheisyyteen sijoittu- vat Kaupinlehdon ja Palorovan erotusaidat sekä voimajohtoreittien lähei- syyteen Sarvivaaran ja Metsälallin erotusaidat sekä Pisavaaran siirtoaita.
Tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu laidunalueita kaikkina vuodenaikoina.
Voimajohtoreitit sijoittuvat tuulivoimapuistoalueen eteläpuolella sekä voi- majohtoreittien eteläosassa porojen syys- ja talvilaidunalueille ja voima- johtoreittien keskiosassa kevät- ja kesälaidunalueille.
Vaikutustenarvioinnissa on huomioitu niitä asioita, joiden pohjalta arviot vaikutuksista tulee tehdä, mm. paliskuntien erityispiirteet, lisääntynyt lai- dunnuspaine paliskunnan muille laidunalueille, kun laidunta menetetään tuulivoimaloiden ja voimalinjojen takia, laidunten pirstoutuminen, poron- hoitotyön vaikeutuminen ja työn lisääntyminen (esim. laidunkierron tai
erotusten järjestämisessä). Lisäksi suunnitelmassa luvataan osallistaa alueen poronhoitajia. Selostusvaiheessa voisi kuitenkin huomioida konk- reettisemmin sen, että kyse ei ole pelkästään rakennettavan alueen ai- heuttamasta haitasta. Haitta-alue voi olla hyvinkin laaja tuulivoima-alu- een ympärillä.
Alueen riistalajien esiintymisen selvittämiseksi sopivia menetelmiä olisi- vat kohdennetut lumijälkilaskennat, linjalaskennat ja riistakolmiot. Kana- lintujen esiintymisen selvittämiseksi suunnittelualueella olisi hyvä tehdä soidinpaikkaselvitykset useampana peräkkäisenä vuotena. Kanalintujen esiintymistä ja runsautta olisi hyvä selvittää myös riistakolmioiden kesä- laskentojen avulla tai tehdä kanalintujen linjalaskennat kesällä. Mahdolli- set soidinten paikat tulisi ottaa huomioon voimaloiden sijoittelussa. Sauk- kojen esiintyminen alueella voidaan kartoittaa kulkemalla alueen vesistö- jen rannat kauttaaltaan läpi. Saukon osalta tulee huomioida, että mikäli talvinen ruokailualue hävitetään, lisääntymistä ei voi tapahtua ja myös li- sääntymispaikka häviää. Hanke tulee vaikuttamaan porotalouteen. Mah- dollisia vaikutustapoja on käsitelty tässä ohjelmassa hyvin. Selostusvai- heessa voisi kuitenkin huomioida konkreettisemmin sen, että kyse ei ole pelkästään rakennettavan alueen aiheuttamasta haitasta. Haitta-alue voi olla hyvinkin laaja tuulivoima-alueen ympärillä. On tärkeää, että ylipää- tään otetaan huomioon myös muun tuulivoimarakentamisen ja maankäy- tön yhteisvaikutus paikallis- tai osapopulaatiotasolla lajien elinmahdolli- suuksien muutoksiin.
Väylävirasto lausuu, että liikennevaikutusten arviointi on esitetty yva-oh- jelmassa riittävällä tasolla. Tuulivoimaloiden sijaintia suhteessa liikenne- väyliin ohjeistetaan Liikenneviraston Tuulivoimalaohjeessa (Liikennevi- raston julkaisuja 8/2012), joka tulee huomioida voimaloiden sijoittami- sessa. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyys on voimalan kokonaiskorkeus (torni+lapa) + suoja-alue maantien keskeltä lukien.
Voimaloiden osien kuljetuksia varten maanteiden, siltojen ja rumpujen kantokyky on varmistettava hyvissä ajoin ennen kuljetuksia. Jos raken- teiden vahvistamiselle tai mahdollisten tasoliittymien ym. parantamistoi- mille todetaan tarvetta, toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hank-
