905-4-8-5, 905-4-8-7, 905-4-8-8, 905-4-8-2 ja 905-4-8-3

(1)

6.8.2019

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 5.7.2019.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Vaasan kaupunki, kiinteistötoimi PL 3, 65101 VAASA

Yhteyshenkilö:

Vesa Siirilä, Kirkkopuistikko 26 A, 65100 VAASA puh. 040 673 6821, vesa.siirila@vaasa.fi

Laskutusosoite:

(Cgi) 00370 20960 26508, Vaasan kaupunki, kiinteistötoimi PL 508, 65101 VAASA

PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA

Kunta Vaasa

Katuosoite tai muu osoitetieto Vöyrinkatu 42

Kiinteistötunnus 905-4-8-5, 905-4-8-7, 905-4-8-8, 905-4- 8-2 ja 905-4-8-3

Kiinteistöjen omistajat Peab Oy (905-4-8-5), Vaasan kaupunki (muut)

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto

Kohde sijaitsee Vaasan kaupungissa keskusta-alueen laidalla, Vöyrinkaupungin alueella. Alueen rajaa pohjoispuolella Konepajankatu, länsipuolella Pitkänlahdenkatu ja itäpuolella Vöyrinkatu sekä etelässä kiinteistö 905-4-142-1. Kohde sijaitsee

(2)

kiinteistöillä 905-416-4-8-5, 905-416-4-8-7, 905-416-4-8-8, 905-416-4-8-2 ja 905-416- 4-8-3. Sen pinta-ala on noin 4000 m².

Alueen eteläosassa on tiettävästi pääasiassa säilytetty erilaisia ajoneuvoja ja työkoneita 60-luvulta alkaen. Nykyisin alue toimii pysäköintialueena. Pohjoisosassa on liike- ja asuintoimintaa. Kiinteistöllä 905-4-8-5 on ollut polttoaineiden jakelutoimintaa. Korjaamosiiven länsipäädyssä on sijainnut Shell-huoltoasema.

Alkujaan kiinteistöllä on toiminut autokorjaamo, sisältäen mahdollisesti autojen maalausta ja akkujen huoltoa.

Kohde on pääsääntöisesti sorapintainen eteläisessä osassa sekä pohjoisessa osassa on asfaltti olemassa olevan rakennuksen ympärillä. Pohjoisessa osassa on asuin- ja liiketoimintaa. Eteläinen osa on tällä hetkellä rakentamaton ja toimii parkkipaikkana.

Vaasan kaupungin omistuksessa oleville kiinteistöille on suunnitteilla kaksi asuinker- rostaloa Peab Oy:n toimesta. Kiinteistölle 4-8-5 tullaan rakentamaan yksi asuinkerrostalo olemassa olevien rakennusten lisäksi.

Alue on esitetty uudessa asemakaavaehdotuksessa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL).

Kohteen pohjois- ja eteläpuolella on pääsääntöisesti asuin- ja toimistorakennuksia.

Kohteen länsipuolella kadun rajauksen toisella puolella on puisto ja rata-alue.

Itäpuolella on parkkialue sekä asuin ja toimistorakennuksia. Naapurustoon ei ole tulossa muutosta lähitulevaisuudessa.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohteessa on toiminut polttoaineenjakelu ja autokorjaamo.

Pilaantumisen aiheuttanut aine

Kohteen maaperässä on havaittu öljyhiilivetyjä, sinkkiä ja PAH-yhdisteitä.

Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet

Maaperätutkimusten perusteella maaperän todettiin olevan paksuudeltaan ja tiiveydeltään vaihtelevaa täyttömaata (pintamaa sekalaista täyttömaata sisältäen paikoitellen isoja kiviä) paikoitellen noin 3 metrin syvyyteen asti. Kolmessa koekuopassa havaittiin jätejakeita (rakennusjätettä), 40-70%. Kahdeksassa koekuopassa havaittiin vähintään vähäisiä määriä pieniä tiilenpaloja. Vuonna 2017 suoritettujen tutkimusten aikana todettiin yhden koekuopan sijoittuvan vanhan mittarikentän alueelle.

Täyttömaan alapuolella oli perusmaana moreeni tai silttinen savi. Tutkimuksissa havaittiin kallio kuudessa koekuopassa 0,4…2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Täyttömaiden alkuperä ei ole tiedossa.

(3)

Tutkimuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1049951, Sepänkylä-Kappelinmäki) sijaitsee noin 5,2 km itään.

Tutkimuksen yhteydessä kolmessa koekuopassa vettä tihkui hieman kuopan pohjalle.

Aikaisemman tutkimuksen yhteydessä (vuonna 2017) vettä havaittiin kahdessa koekuopassa.

Lähin pintavesistö on Onkilahti, joka sijaitsee lähimmillään noin 0,8 km etäisyydellä kohteen luoteispuolella. Sadevedet imeytyvät sorakentällä maaperään ja asfaltilla sadevesikaivoihin.

Tutkimukset maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Vaasan kaupungin Kiinteistötoimen toimeksiannosta kohteessa maaperän haitta-ainetutkimukseen liittyvät maastotyöt 16.5.-18.5.2019. Näytteenotto suoritettiin kaivinkoneella kaivetuista koekuopista.

Kiinteistölle 8-5 on tehty vuonna 2017 tutkimuksia (raportoitu 18.4.2018, FCG) sekä kiinteistöille 8-7 ja 8-8 vuonna 2018 (raportoitu 5.11.2018, Ramboll). Aikaisempien tutkimusten perusteella kiinteistöjen maaperässä on todettu öljyhiilivetyjä ja PAH- yhdisteitä sekä tiilen kappaleita ja puun palasia.

Maaperän haitta-ainepitoisuudet

Vuoden 2019 maaperän haitta-ainetutkimuksessa kohteeseen tehtiin yhteensä neljätoista koekuoppaa (FCG200 – FCG213). Koekuopat ulotettiin noin 0,4 - 3,7 m:n syvyyteen perusmaahan (siltti/savi) tai kallioon asti. Tutkimuksissa otettiin yhteensä 43 maanäytettä. Kaikista maanäytteistä mitattiin yleisimpien metallien pitoisuuksia XRF–kenttäanalysaattorilla, PID- kenttämittarilla haihtuvien yhdisteiden osalta sekä 15 näytteestä PetroFlag-kenttätesteillä kokonaishiilivetyjen pitoisuus. Tutkimuksessa ei otettu vesinäytteitä. Maanäytteistä tutkittiin laboratoriossa:

 6 kpl metallipitoisuudet (Vna 214/2007 sisältävät metallit);

 10 kpl öljyhiilivetyjakeet C10-C40;

 4 kpl PAH-yhdisteet;

 2 kpl kaatopaikkakelpoisuus (kokoomanäytteet KK211+KK213 ja KK207/0,5-3,2 m);

Yhdessätoista koekuopassa esiintyi jonkin verran tiiltä, betonia, rakennusjätteitä ja/tai metallin paloja. Neljässä koekuopassa (KK200, KK211, KK212 ja KK213) jätejakeita oli enemmän, noin 20-70%. Yhteensä kolmessa koekuopassa arvioitiin jätejakeita olevan enemmän kuin 50%. Jätejakeet sijaitsivat pääsääntöisesti pintakerroksen alapuolella 0,3-2,30 m syvyydessä. Enemmän rakennusjätettä (yli 50%) sisältämät koekuopat sijoittuivat tutkimusalueen kaakkoisosaan kiinteistölle 8-8 sekä 20-30 % jätejakeita sisältävä koekuoppa luoteisosaan kiinteistölle 8-5.Täyttömaan paksuus oli paikoitellen noin 3 m.

Kahdessa tutkimuspisteessä (KK211 ja KK213) todettiin 0,3-1,4 metrin syvyydellä ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä, sekä tutkimuspisteessä KK213 myös fluoranteenin pitoisuuden ylittävän ylemmän ohjearvotason syvyydellä 0,3-1,4 metriä maanpinnalta. Koekuopassa 211 todettiin sinkin pitoisuuden ylittävän alemman ohjearvotason myös syvyydellä 2,3-3,3 metriä maanpinnalta. Syvyydellä 0-

(4)

2,3 metriä ylittyivät kynnysarvotasot antimonin, arseenin, lyijyn, sinkin ja bentso(a)pyreenin osalta.

Koekuopassa KK213 todettiin 0,3-1,4 metrin syvyydellä myös bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja PAH-summapitoisuuksien ylittävän niille asetetut alemmat ohjearvotasot. Kynnysarvotasot ylittyivät antimonin, kadmiumin, lyijyn, bentso(a)antraseenin, bentso(k)fluoranteenin ja öljyhiilivetyjen C10-C40 summapitoisuuden osalta.

Koekuopassa KK207 todettiin 0,5-3,2 metrin syvyydellä alemman ohjearvotason ylityksiä keskiraskaiden öljyhiilivetyjakeiden osalta. Koekuopissa KK202, KK209 ja KK210 todettiin 0-1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta korkeintaan kynnysarvon ylityksiä lyijyn, öljyhiilivetyjen summapitoisuuden ja/tai PAHin osalta. Muissa koekuopissa tutkittujen haitta-aineiden pitoisuuden alittavat niille asetetut kynnysarvotasot.

Koekuopassa KK208 todettu vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä öljyhiilivetyjakeiden summapitoisuus sijaitsee pintakerroksessa (0-0,4 m), päättyen kallioon. Samassa kuopassa ylittyy myös fenantreenin alempi ohjearvo sekä raskaiden jakeiden ja keskitisleiden ylemmät ohjearvot.

Kokoomanäytteille tehdyn liukoisuustestin perusteella massat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta

Riskinarviossa otetaan huomioon kohde ja sen välittömässä läheisyydessä oleva ympäristö (kohde ja sen naapurikiinteistöt) nykytilassaan. Riskinarvioinnissa selvitetään terveysriskit. Ekologisia riskejä ei arvioida, koska kohteen ympäristössä ei ole erityistä suojeltavaa. Myöskään riskejä rakenteille ei ole.

Kohteessa todettuja epäorgaanisia aineita sekä öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä pidetään kriittisinä aineina.

Kulkeutumisen maan pölyämisen kautta arvioidaan olevan mahdollista ja tapahtuvan jossain määrin lähinnä, mikäli alueella suoritetaan maan kaivua. Ulkoilmaan haihtumisen ei arvioida pääsääntöisesti tapahtuvan (tutkimuksen aikana ennen kaivuuta ei öljyhiilivetyjen hajua todettu). Viereisten asuinrakennusten sisäilmaan haihtumista ei arvioida tapahtuvan. Maankaivuun yhteydessä haihtumista arvioidaan tapahtuvan jossain määrin. Haitta-aineiden kulkeutuminen pohja-/orsiveden mukana on mahdollista mutta epätodennäköistä. Tällöin on kyse lähinnä veden mukana kulkeutuvan hienoaineksen haitta-ainepitoisuuksista.

Altistusta ilman kautta ei pidetä merkittävänä huomioiden mm. haitta-aineiden ominaisuudet ja arvioitu ensisijainen pohjaveden kulkeutumissuunta. Altistuminen ilman kautta on mahdollista, mikäli pilaantuneella alueella suoritetaan maan kaivua.

Altistuminen veden kautta on epätodennäköistä. Altistumisen ravintokasvien kautta ei

(5)

arvioida olevan mahdollista. Altistuminen suoran ihokosketuksen kautta arvioidaan mahdolliseksi, mikäli alueella suoritetaan maan kaivua. Altistuminen suun kautta on epätodennäköistä.

Riskinarvion perusteella riski altistua haitta-aineille on nykyisellään suhteellisen pieni.

Kohteessa on kuitenkin maaperän kunnostustarve tulevaa käyttöä ajatellen, jotta alueen käyttörajoite sekä aiemmasta toiminnasta aiheutunut maaperän pilaantuneisuus ja haitta-aineiden ympäristö-, terveys- sekä kulkeutumisriskit saadaan poistettua.

Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustavoitteet

Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin Vna 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja epäorgaanisten yhdisteiden osalta. Maaperässä olevat jätteet poistetaan niiltä alueilta, joilta poistetaan haitta-aineilla pilaantuneet maa-ainekset. Muilta osin maaperässä olevat haitta-aineet ohjataan poistamaan tulevan rakentamisen yhteydessä.

Karkean arvion mukaan kunnostusalueella arvioidaan olevan haitta-aineilla pilaantunutta ja /tai jätettä sisältävää maa-ainesta noin 1800-2000 m³-ktr kokonaismassamäärä noin 1500 m² alueella. Tuosta massamäärästä seulottuna eroteltua voisi arvion mukaan olla jätettä 10-20 %. Lisäksi jonkin verran isompia kiviä on eroteltavissa ja hyödynnettävissä täytössä.

Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus

Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kunnostuksen yhteydessä kiinteistön maaperästä poistetaan maa-ainekset, joiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat yli kunnostustavoitteen. Alle kunnostuksen tavoitetason olevat tiivistyskelpoiset maa-ainekset käytetään ensisijaisesti kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia. Kunnostus toteutetaan siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää käyttötarkoituksessaan ilman, että aiemmasta toiminnasta johtuvasta pilaantuneisuudesta aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa.

Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskinarvion perusteella.

Mikäli kohteeseen joudutaan jättämään yli kunnostustavoitteen sisältävää maa- ainesta esim. kaivuteknisistä syistä, voidaan ne tarvittaessa eristää ympäröivästä maaperästä esim. suodatinkankaalla tai HDPE-kalvolla. Käytettävä eristysmenetelmä valitaan maaperään jäävien haitta-aineiden ja jätteiden perusteella.

Kiinteistöltä poistetaan kaivamalla todetut/todettavat pilaantuneet maa-ainekset ja jätetäyttö sekä mahdollisesti muut tavattavat rakenteet. Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään tarvittavissa määrin kohteesta kaivetuilla alle haitta-aineiden tavoitetasojen olevilla maa- ja kiviaineksilla. Alueelle tullaan rakentamaan taloja, jolloin kaivantoja ei täytetä muualta tuodulla maa-aineksella vaan kaivannot

(6)

luiskataan turvallisiksi. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi.

Kaivantojen luiskaukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan, että haitta-aineita on kulkeutunut syvälle maaperään.

Kunnostustyö pyritään suorittamaan siten, ettei liikenteelle aiheudu merkittävää häiriötä, eikä työn yhteydessä aiheuteta vaurioita alueella mahdollisesti oleville säilytettäville rakenteille (kaapelit, johdot ym.). Urakoitsija velvoitetaan tutustumaan kohteeseen ja huomioimaan ko. rakenteet työtavoissa. Urakoitsija järjestää työnsä niin, ettei työ häiritse tarpeettomasti myöskään naapurikiinteistöjen liikennöintiä.

Mikäli kunnostus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, hankitaan naapureilta tarvittavat luvat tilaajan tai valvojan toimesta. Kunnostusta jatketaan saadun luvan puitteissa tarpeellisissa määrin pilaantuneisuuden poistamiseksi. Varsinaisen kunnostustyön arvioidaan kestävän noin 3 viikkoa (pilaantuneen maan poisto, täyttötyöt ja viimeistely). Kunnostustyön kesto riippuu pitkälti pilaantumisen laajuudesta, sekä jätetäytön laajuudesta, jotka selviävät lopullisesti vasta kunnostustyön aikana.

Kunnostustyön aloitusilmoitus toimitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ja kiinteistön omistajille. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu sekä vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot. Tilaaja valitsee maanrakennusurakoitsijan sekä ympäristöteknisen asiantuntijan valvojaksi kohteeseen.

Kunnostettava alue varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein. Urakoitsija tai tilaaja järjestää työmaalle sähköistetyn parakin tms. tilan kenttävalvojan käyttöön.

Urakoitsija selvittää kaivualueella mahdollisesti sijaitsevien kaapelien, johtojen ja putkien sijainnit niiden omistajilta. Pilaantuneen maan mahdollisia vastaanottopaikkoja tässä kohteessa on esimerkiksi Stormossen Oy Ab:n vastaanottopaikka. Vastaanottopaikat valitaan kustannusperustein ennen työn aloitusta ja ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista.

Pilaantuneen maaperän kaivu aloitetaan kunnostustavoitteet pitoisuuksiltaan ylittävältä alueelta ja kaivua jatketaan, kunnes haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot. Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaan. Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle, ja kuljettamaan suoraan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Jos välivarastointiin tai seulontaan on tarvetta, ne tapahtuvat lähellä työkohdetta kunnostamattomalla alueella. Pilaantuneisuuden levinneisyyttä seurataan työn aikana.

Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään pilaantumatonta maa-ainesta. Kaivannot täytetään tarvittavissa määrin kohteesta kaivetuilla alle haitta-aineiden tavoitetasojen olevilla maa- ja kiviaineksilla. Alueelle tullaan rakentamaan taloja, jolloin kaivantoja ei täytetä muualta tuodulla maa- aineksella, vaan kaivannot luiskataan turvallisiksi. Alueella ei saa käyttää kipinöintiä aiheuttavia työkaluja tai -menetelmiä.

(7)

Urakoitsija järjestää toiminnot ja työtavat niin, että maa-ainesten siirto on mahdollisimman vähäistä, kuitenkin huomioiden valvojan tekemät mittaukset ja jaottelut pilaantumattomiin ja pilaantuneisiin massoihin.

Kohteesta poistetaan kaivamalla pilaantunut maa-aines tavoitetasoon ja kaivannot täytetään tarvittaessa pilaantumattomilla maa-aineksilla. Massojen esikäsittelyyn, seulontaan tai välivarastointiin on todennäköisesti tarvetta tutkimuksen perusteella (Lähes kaikissa koekuopissa esiintyi metallia, betonia, rakennusjätteitä ja/tai tiilenpaloja).

Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia seurataan kenttäanalyyseilla ja laboratorioanalyyseillä. Tässä kohteessa seurataan kenttämittarilla epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Laboratorioanalyysein analysoidaan vähintään öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia.

Öljyhiilivetyjen esiintymistä tutkitaan kenttätesteillä ja laboratorioanalyysein.

Kaivutyötä ohjaa ympäristötekninen valvoja ennakkotutkimuksien ja -tietojen, kunnostuksen yleissuunnitelman sekä Vaasan kaupungin Kiinteistötoimen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttä- ja laboratorioanalyyseilla ja havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan.

Haitta-ainepitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyyseilla. Kenttäanalyyseilla puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä.

Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin öljyhiilivetyjen, PAH- yhdisteiden ja epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia.

Maaperänäytteiden haitta-ainepitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin ja XRF-kenttäanalysaattorilla (epäorgaaniset haitta-aineet) sekä tarvittaessa PetroFlag- kenttäanalyyseilla (öljyhiilivedyt). Kenttähavaintojen ja –analyysien perusteella maa- ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Osasta kaivun seurantanäytteistä tarkastetaan haitta- ainepitoisuudet myös laboratoriossa, jotta kenttäanalyysimenetelmien tulokset saadaan varmennettua ja kalibroitua. Mahdollisesti käsiteltävistä öljyisistä vesistä otetaan näytteitä edellä esitetysti.

Kunnostuksen päättäminen ja viimeistely

Kohteesta viedään pois kaikki kunnostustyön aikana kertynyt ylimääräinen materiaali.

Kaivannot täytetään tarvittavissa määrin kohteesta kaivetuilla alle haitta-aineiden

(8)

tavoitetasojen olevilla maa- ja kiviaineksilla. Alueelle tullaan rakentamaan taloja, jolloin kaivantoja ei täytetä muualta tuodulla maa-aineksella vaan kaivannot luiskataan turvallisiksi. Alueelle tullaan rakentamaan lähiaikoina asuinrakennuksia, jolloin kaivantoja ja aluetta ei ole tarvetta täyttää alkuperäiseen tasoon eikä kaivu- ja työalueita tarvitse entisöidä vastaamaan kaivua edeltävää tilannetta, ellei tilaajalla ole muita vaatimuksia.

Maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen

Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakenteellisesti soveltumattomat maamassat (ylijäämämaa) kuljetetaan valvojan osoittamalle luvanvaraiselle maankaatopaikalle.

Kaivannot täytetään tarvittavissa määrin kohteesta kaivetuilla alle haitta-aineiden tavoitetasojen olevilla maa- ja kiviaineksilla. Alueelle tullaan rakentamaan taloja, jolloin kaivantoja ei täytetä muualta tuodulla maa-aineksella vaan kaivannot luiskataan turvallisiksi. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä maita (esim. kaivuteknisistä esteistä johtuen), tarkastellaan niiden aiheuttamaa riskiä työn jälkeen riskinarvioinnilla, joka toimitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Mahdollisten kaivettujen hyödynnettävien maa-ainesten, joissa on kohonneita haitta- ainepitoisuuksia (pitoisuus kynnysarvon ja tavoitetason välissä), sijoituspaikat esitetään loppuraportissa.

Vesien käsittely

Vettä (pohja-, orsi- tai sadevettä) voi kerääntyä kaivantoon kunnostuksen aikana.

Mahdollisesti haitta-aineilla pilaantunut vesi poistetaan kaivannoista todettujen haitta- aineiden vaatimalla, kustannustehokkaimmalla menetelmällä. Vesi voidaan käsitellä esimerkiksi pumppaamalla se öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin. Esiintyvän vesimäärän ollessa vähäinen poistetaan se kaivinkoneella kaivettavan maan mukana. Maastoon tai viemäriin johtamiselle haetaan lupa ennen pumppausta. Urakoitsija toimittaa pumppaus- ja öljynerotinlaitteiston kohteelle, kun työmaavalvoja on työn aikana todennut vedenkäsittelyn ensin tarpeelliseksi. Työmaalla tuli olla myös valmius vesien johtaminen hiekanerotuskaivon kautta.

Veden määrän ollessa vähäinen, kuitenkin enemmän kuin mitä maaperän kaivun yhteydessä saadaan kohtuudella poistetuksi, voidaan vesi pumpata paikalle tuotuun säiliöön, tai suoraan imuautolla kaivannosta, ja toimittaa imuautolla pois tai käsitellä muulla soveltuvalla menetelmällä, esim. imeyttämällä öljyä adsorboivaan materiaaliin.

Imuautolla pois kuljetettu vesi toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan.

Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet ennen sen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä. Näytteistä analysoidaan kohteessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Muuten näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Näytteenotosta vastaa valvoja. Valvoja määrää tarvittaessa kunnostukselle haitallisen pilaantuneen veden poiston tehtäväksi tilanteen mukaan sopivimmalla tavalla ja sopii menettelystä ympäristöviranomaisen kanssa.

(9)

Jätteiden käsittely

Kohteesta poistetaan kaivamalla pilaantunut maa-aines tavoitetasoon ja kaivannot täytetään tarvittaessa pilaantumattomilla maa-aineksilla. Massojen esikäsittelyyn, seulontaan tai välivarastointiin on todennäköisesti tarvetta tutkimuksen perusteella (Lähes kaikissa koekuopissa esiintyi metallia, betonia, rakennusjätteitä ja/tai tiilenpaloja).

Eri jätejakeet toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely.

Kiviainesta, louhetta ja alle kunnostuksen tavoitetason olevia maa-aineksia esitetään hyödynnettäväksi kohteella. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset ja lajitellut jätejakeet kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi.

Kaivantoon kertyvän veden käsittelyssä mahdollisesti syntyvä öljypitoinen sakka tai haitta-ainepitoinen hienoaines toimitetaan valvojan määräämään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kuljetukset, varastointi ja kirjanpito

Haitta-ainepitoiset maa-ainekset toimitetaan luvallisiin vastaanottopaikkoihin rekka- autoilla kuormat peitettyinä peitteillä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun maa-ainesjätteen kuormien mukana toimitetaan siirto-asiakirjat, joissa tulee esittää vaarallisen jätteen R-lausekkeet sekä jätekoodit.

Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitit puhdistetaan työn jälkeen. Vastaanottajat päätetään kustannusvertailun perusteella ja ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle valvojan toimesta ennen massojen siirtoa.

Pilaantumattomat maa-ainekset varastoidaan kiinteistöllä tai toimitetaan luvalliselle maankaatopaikalle. Jos haitta-ainepitoista maa-ainesta joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kohteella (esim. yön yli tai laboratorion analyysituloksia odotellessa), kasat peitetään peitteillä.

Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat:

 Tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta);

 Tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset);

 Näytepisteiden paikat;

 Maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, sekä;

 Erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista.

(10)

Jälkiseuranta

Kunnostustavoitteen mukaan alueelle ei jää maa-ainesta tai pohjavettä, jonka haitta- ainepitoisuudet ylittävät tason mistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Mikäli numeerisiin kunnostustavoitteisiin ei valitulla kunnostusmenetelmällä päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarvetta erikseen laadittavan tarkennetun riskiarvion perusteella. Mikäli kohde saadaan suunnitelmien mukaisesti kunnostettua haitattomalle tasolle, ei jälkiseurantatarvetta ole. Mahdollinen jälkiseurantatarve arvioidaan kunnostuksen jälkeisessä raportoinnissa.

Tiedotus, aikataulu ja raportointi

Kunnostustyön alkamisesta tehdään valvovalle ympäristöviranomaiselle kirjallinen aloitusilmoitus, jossa ilmoitetaan eri osapuolten yhteystiedot kunnostustöiden aikana.

Yleinen tiedotusvastuu kunnostustyöstä on Vaasan kaupungin Kiinteistötoimella.

Työmaa varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Valvoja informoi tarvittaessa kunnostuksen kulusta ympäristöviranomaisia.

Kunnostustyön aloituksen ajankohdasta ei ole tarkempaa suunnitelmaa, tavoitteena on toteuttaa kunnostus vuoden 2019 aikana. Kaivutyön arvioidaan kestävän noin 3 viikkoa (pilaantuneen maan poisto, täyttötyöt ja viimeistely).

Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään toimenpideraportti, joka toimitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle. Toimenpideraportista tehdään myös tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:

 Tunnistetiedot;

 Työn vastuuhenkilöt;

 Kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi;

 Kaivutyön toteutus ja aikataulu;

 Kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät;

 Jäännöspitoisuustiedot;

 Mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio;

 Piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista ja;

 Asiakirjojen säilytys.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Tiedottaminen ja lausunnot

Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja.

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Vaasan kaupungin kiinteistötoimen jättämän, Vaasan kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen (905-4-8-5, 905-4-8-7, 905-4-8-8, 905-4-8-2 ja 905-4-8-3)

(11)

pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset:

Kunnostustavoitteet ja -menetelmät

1. Kiinteistöjen maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat alemmat ohjearvotasot saavutetaan:

Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg:

Keskitisleet (C11-C21) 300

Raskaat öljyjakeet (C22-C40) 600

Lyijy, Pb 200

Sinkki, Zn 250

Bentso(a)pyreeni 2

Fenantreeni 5

Fluoranteeni 5

PAH summapitoisuus 30

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n alemmat ohjearvotasot.

Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. (YSL 133, 136 §, JL 72 §)

Kunnostusmenetelmään liittyvät määräykset

2. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti ja laadukkaasti.

Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet tulee varmentaa riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 17, 52, 62 ja 209

§)

Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella

3. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim.

kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa- ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään.

Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää.

Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle.

Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purkamisen jälkeen. (YSL 7, 16 ja 52 §)

(12)

4. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistusarvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä ja kohteen maanrakentamisessa, mikäli se rakennusteknisesti on siihen soveltuvaa. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan.

(YSL 27, 136 §, JL 5 §)

5. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. (YSL 7, 52, 136 §)

6. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja- arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve.

Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä.

Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta” (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. (YSL 133,134,136 §)

Vesien tutkiminen ja käsittely

7. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. (YSL 52, 136 §) Jätteiden käsittely

8. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. (JL 5, 12, 13 ja 72 §)

9. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanottopaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. (YSL 27, 136 §)

10. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa.

Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. (JL 121§)

(13)

11. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, jotka on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana.

Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. (JL 29, 94 ja 142 §)

12. Seulonta tulee tehdä siten, että haitta-aineet ja jätteet eivät pääse leviämään ympäristöön pölyämisen kautta. Seulonta ei myöskään saa aiheuttaa muuta ympäristön pilaantumista. Tarvittaessa tulee tehdä suojaustoimenpiteitä, jotta haitallisia aineita ei pääse ympäristöön.

Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus

13. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. (YSL 7 ja 52 §)

Poikkeukselliset tilanteet

14. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. (YSL 172 §)

15. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. (YSL 52 ja 172 §)

Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi

16. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. (YLS 172, 209 §)

17. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. (YSL 52 ja 62 §)

18. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. (YSL 172 §)

(14)

Määräysten perustelut

Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan puhdistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten.

Kohdealue tulee olemaan asuinkäytössä pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen. Näin ollen kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.

Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai terveysriskien takia jättää maaperään.

Seulonnasta annettavalla määräyksellä varmistutaan siitä, että jätteiden seulonnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai terveydelle ja jätteiden käsittely tehdään jätelainsäädännön mukaisesti.

Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä.

Valvontaa, tarkkailua, rekisteröitymistä ja raportointia koskevat määräykset on annettu puhdistustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi sekä mahdollisten haittojen vähentämiseksi.

Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa viisi vuotta päätöksen antopäivästä. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em.

päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 6, 7, 16, 17, 27, 52, 62, 133, 134, 136, 172 ja 209§

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 24, 25 ja 26 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 1 - 6 §

(15)

Hallintolaki (434/2003) 54 - 58 §

Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 29, 72, 94, 121 ja 142§

Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11, 20 ja 24 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 715 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta.

Tämän päätöksen käsittelyyn kului 13 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

Päätöksestä tiedottaminen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85

§ mukaisesti.

Päätös

Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti

Peab Oy, juha.rahnasto@peab.fi

Vaasan kaupungin ympäristötoimi, ymparistonsuojelu@vaasa.fi Suomen ympäristökeskus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

(16)

Ylitarkastaja Anne Petäjä-Ronkainen

Ylitarkastaja Katja Viitaniemi

LIITTEET: Kohteen sijaintikartta Valitusosoitus

LIITE 1: Kohteen sijaintikartta, Maaperän pilaantuneisuuden perusselvitys, FCG. 6.5.2019.

(17)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitus- aikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.

(18)

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu

viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa:

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Yhteystiedot

Vaasan hallinto-oikeus

Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611

PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760

65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 – 16.15

Käsittelymaksu

Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen

oikeudenkäyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.

BESVÄRSANVISNING

Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol.

Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad.

Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller

(19)

Besvärsskriftens innehåll och undertecknande

I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges:

- ändringssökandens namn och hemkommun

- den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden

- det beslut i vilket ändring söks

- till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas

Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften.

Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt.

Besvärsskriftens bilagor

Till besvärsskriften ska fogas

- det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia

- intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde

- eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten.

Inlämnande av besvärsskriften

Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.

Besväret kan även lämnas in via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adress:

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Kontaktuppgifter

Vasa förvaltningsdomstol

Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611

PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760

65101 VASA 65100 VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi

Öppet kl 8.00 – 16.15.

Handläggningsavgift

Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 260 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.

(20)

Petäjä-Ronkainen Anne-Kristiina 05.08.2019 09:10 Viitaniemi Katja 05.08.2019 08:58