PÄÄTÖS
Nro 39/06/2
Dnro ISY-2005-Y-211 Annettu julkipanon jälkeen
12.5.2006
ASIA Lapinlahden jätevedenpuhdistamon lietteen termisen kuivauksen ja biolämpövoima- laitoksen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Lapinlahti
LUVAN HAKIJA
Lapinlahden Ekolämpö Oy TOIMINTA JA SIJAINTI
Lapinlahden Ekolämpö Oy:n uusi biolämpölaitos koostuu kahdesta kattilasta, joista toinen on 2,5 MW:n leijukerroskattila ja toinen 3,5 MW:n arinakattila. Samassa ra- kennuksessa lämpölaitoksen kanssa sijaitsee hakijan omistama Lapinlahden jäteve- denpuhdistamolla syntyvien lietteiden terminen kuivauslaitos. Laitokset muodostavat toimintakokonaisuuden ja ne sijaitsevat Lapinlahden kunnan Suoniemen kylässä tiloil- la Jätelampi RN:o 242:1 ja Vanhapaikka RN:o 36:52. Tilat omistaa Lapinlahden kun- ta, joka on osakkaana hakijayhtiössä. Alueella sijaitsee lisäksi Lapinlahden kunnan jä- tevedenpuhdistamo.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Kattilalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3) b) mukaan. Lietteen termi- nen kuivaaminen on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 mo- mentin kohdan 4) perusteella.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen asukasvastineluvultaan yli 4000 liittyjän suuruista jätevedenpuhdistamoa koskevassa asiassa ympäristönsuojelu- lain 31 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 8) mukaan. Lapinlahden Ekolämpö Oy:n kattilalaitoksella ja lietteen termisellä kuivauk- sella on Lapinlahden jätevedenpuhdistamon kanssa sellainen tekninen ja toiminnalli-
nen yhteys että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä ympäris- tönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa mainitulla tavalla. Ympäristölupavirasto on ympä- ristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin perusteella toimivaltainen lupaviranomainen täl- laisessa asiassa.
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 28.10.2005 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Laitos on uusi eikä sillä ole aikaisempia lupia. Laitoksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2006 ja tuotannollinen toiminta vuoden 2007 alussa.
Lapinlahden jätevedenpuhdistamon toiminnalle on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 26.4.2001 antama ympäristölupa, jota Vaasan hallinto-oikeus on 16.1.2002 päätöksel- lään nro 02/0029/2 tietyiltä osin muuttanut. Ympäristöluvan mukaan luvan saajan on otettava käyttöön suljettu, hajukaasupuhdistimella varustettu kompostointilaitos tai muu vastaavan tehoinen lietteenkäsittely, jos mekaanisesti kuivatun lietteen käsittelyä jatketaan vuoden 2006 jälkeen puhdistamoalueella.
HAKEMUS
LAITOKSEN SIJAINTI, SEN YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Puhdistamo ja lämpölaitoksen rakentamispaikka sijaitsevat Suoniemessä Onkiveden rannalla noin kilometrin päässä Lapinlahden keskustaajamasta länteen. Suoniemen etelä- ja länsirannalla on loma-asutusta ja puhdistamon pohjoispuolella pysyvää asu- tusta. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 300 m:n päässä biolämpölaitos / liet- teenkäsittelyrakennuksesta.
Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä alueen lähistöllä sijaitse arvokkaita luontokohteita tai luonnonsuojelualueita.
Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaavassa (tarkistettu kunnanhallituksen päätöksellä 14.12.1994) puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien ra- kennusten alueeksi (ET). Ympäröivät alueet on merkitty pääosin maa- ja metsätalous- alueeksi (M). Lisäksi puhdistamoalueen länsi- ja luoteispuolella on tontteja, jotka on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi.
Kirkonkylän osayleiskaavaa on muutettu Suoniemen osalta siten, että ET–aluetta on laajennettu etelään päin, jotta kaikki puhdistamoalueen nykyiset ja suunnitellut toi- minnot mahtuvat kokonaisuudessaan ET-alueelle. Lapinlahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 11.4.2005 ja kaava on lainvoimainen.
LAITOKSEN TOIMINTA Lietteen terminen kuivaus
Jätevedenpuhdistuksessa syntyvän, mekaanisesti kuivatun lietteen määrä on 13 000 – 14 000 t/a. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 10 %.
Lietteen terminen kuivauslaitos toimii jatkuvatoimisesti. Laitoksen suunniteltu huipun käyttöaika on 7 000 h/a ja käsittelykapasiteetti 2,43 t/h eli 17 000 t/a. Lietteestä noin 85 % eli 14 500 t/a on peräisin elintarviketeollisuuden jätevesistä ja loput yhdyskunta- jätevesistä.
Mekaanisesti kuivattu liete siirretään kuivuriin pumppaamalla. Kuivuri on tyypiltään leijukerroskuivain, jossa kuivattava liete leijuu pystyputkilämmönsiirtimen putkien si- sällä. Putkien ulkopuolelle johdetaan lämpöä luovuttavaa kuumaa vettä. Kuivattava liete syötetään kuivurin alaosaan. Tyhjäkäynnistyksessä alkupanoksena käytetään hiekkaa. Kun liete sekoittuu tehokkaasti suureen määrään kuivaa leijumateriaalia, se muodostaa välittömästi kuivaa leijukelpoista materiaalia. Alkuvaiheen jälkeen liete leijuu itsestään eikä muuta leijumateriaalia ajon aikana tarvita.
Leijukaasuna käytetään lietteen kuivauksessa syntyvää höyryä, jota kierrätetään kier- tokaasulinjan kautta takaisin kuivuriin. Osa kiertokaasusta johdetaan kattilaan poltet- tavaksi ja tämän hönkähöyryn mukana poistuu kuivurista pölynä pieni osa kuivatusta lietteestä. Pääosa kuivatusta lietteestä otetaan talteen kuivurin alaosasta ulosottolait- teelta.
Termisesti kuivattu liete siirretään ruuvikuljettimella tai pneumaattisesti suoraan läm- pölaitoksen kattilaan. Laitteisto varustetaan lisäksi mahdollisuudella purkaa termisesti kuivattu liete esimerkiksi lavalle tai erilliseen polttoainetaskuun.
Kuivuri on varustettu automatiikalla, joka estää märän lietteen syötön silloin kun kui- vuri ei ole normaalissa ajotilassa kuten käynnistyksen ja alasajon aikana. Myös häiriöt kuivurin toiminnassa aiheuttavat lietesyötön lukkiutumisen.
Kuivurissa lietteen kosteudesta syntyvä hönkähöyry johdetaan kattilan tulipesään, jossa haisevat yhdisteet hävitetään hapettamalla ne riittävän palamisen lämpötilan ja viiveajan avulla. Hönkähöyry poistuu kuivurista, kun höyryn osapaine kasvaa yli ase- tetun paineen. Kuivurin kuivauspuoli on kokonaisuudessaan alipaineinen ja kuivurin rakenne on tiivis, joten haisevia kaasuja ei karkaa kattilarakennukseen kuivurin käytön aikana.
Kattilalaitos
Biolämpölaitos koostuu kahdesta kattilasta, joista toinen on 2,5 MW:n leijukerroskat- tila ja toinen 3,5 MW:n arinakattila. Molemmat kattilat rakennetaan jätteenpolttomää- räysten mukaisiksi eli kaasun viipymäaika vähintään 850 oC lämpötilassa on vähin- tään 2 sekuntia. Häiriön estäessä määräysten mukaisen polton lietteen syöttö kattilaan keskeytetään automaattisesti. Kuivurin hönkäkaasut voidaan johtaa kumpaan kattilaan tahansa.
Leijukerroskattila
Leijukerroskattila on varsinainen jätteenpolttokattila ja samoin hönkäkaasut johdetaan normaaliolosuhteissa tähän kattilaan. Kattila sisältää kontrolloidusti jäähdytetyn polt- to-osan, jälkipolttokammion sekä lämmön talteenotto-osan. Kattila tuottaa kuumaa vettä, joka johdetaan kuivuriin ja kaukolämmönvaihtimeen. Kattila lämmitetään start- tipolttimella vähintään 600 oC:n lämpötilaan, jonka jälkeen aloitetaan biopolttoaineen syöttö. Lieteen syöttö voidaan aloittaa, kun jälkipolttokammion lämpötila on vähin- tään 850 oC.
Primääripoltto tapahtuu leijukerrosreaktorissa, jossa lämpö siirretään kiertomateriaali- na toimivan hiekan avulla jäähdyttämättömästä nousukanavasta palautuskanavassa si- jaitsevaan lämmönsiirtimeen. Reaktorin palamislämpötila pidetään automaattiohjauk- sella halutussa asetusarvossa (720 – 780 oC) ohjaamalla osa kiertohiekasta paluukana- vassa sijaitsevan lämmönsiirtimen kautta takaisin leijukerrosvyöhykkeeseen. Lopuosa kiertohiekasta palautetaan jäähdyttämättä niin, että leijukerrosvyöhykkeessä säilyy polttoaineen syttymisen kannalta riittävä lämpötila.
Reaktorista poistuvat kaasut johdetaan jälkipolttokammioon, jossa niiden lämpötila nostetaan vähintään 850 oC:een ohjatulla toisioilman tuonnilla. Savukaasujen viipy- mäaika on vähintään 2 sekuntia jälkipolttokammiossa. Jälkipolttokammiosta savukaa- sut johdetaan edelleen jäähdyttämättöminä konventio-osaan, missä savukaasut jäähdy- tetään tasolle 150 oC.
Arinakattila
Laitoksen lämpökuorman kasvaessa leijukerroskattilan lämpötehoa suuremmaksi tai leijukerroskattilan ollessa poissa käytöstä käynnistetään arinakattila. Arinakattila si- sältää arinan, tulipesän, jäähdytetyn jälkipolttovedon ja lämmön talteenotto-osan. Kat- tila tuottaa kuumaa vettä, joka johdetaan kaukolämmönvaihtimeen ja tarvittaessa kui- vuriin. Kattila lämmitetään starttipolttimella biopolttoaineen syötön kannalta riittä- vään lämpötilaan, jonka jälkeen aloitetaan polttoaineen syöttö. Lietteen syöttö voidaan aloittaa, kun jälkipolttovedon lämpötila on vähintään 850 oC.
Primääripoltto tapahtuu tulipesässä, josta savukaasut kiertävät yläosan kautta jälkipa- lotilaan. Jälkipolttovedossa nostetaan savukaasujen lämpötila jätettä poltettaessa tasol- le 850 oC, jossa ne viipyvät vähintään 2 sekuntia. Riittävä lämpötila varmistetaan jäl- kipolttovetoon sijoitettujen kevytöljytukipolttimien avulla. Jälkipolttovedosta savu- kaasut siirtyvät jäähdytetyn yhdyskanavan kautta konventio-osaan, missä savukaasut jäähtyvät tasolle 150 oC.
Savukaasujen puhdistus
Molempien kattiloiden savukaasut puhdistetaan erillisillä mekaanisilla sykloneilla ja letkusuotimilla. Sykloneilla erotellaan partikkelikooltaan suuremmat hiukkaset ja let- kusuotimilla pienemmät hiukkaset. Letkusuotimien jälkeen savukaasut johdetaan noin 40 metriä korkeaan savupiippuun ja erotettu lentotuhka poistetaan suotimien pohjalta.
Polttoaineet
Biolämpölaitoksessa poltetaan termisesti kuivattua lietettä (17 TJ/a), puuperäisiä polt- toaineita (51 TJ/a), turvetta (14 TJ/a) ja kevyttä polttoöljyä (0,7 TJ/a)
Kiinteä polttoaine puretaan rekka-autoista polttoaineen vastaanottoasemaan, jonka ti- lavuus on 360 m3. Vastaanottoasemassa on neljä erillistä lohkoa, joista käyttäjä voi va- lita kulloinkin halutut polttoainesuhteet. Laitossuunnittelussa on varauduttu kahden li- sälohkon rakentamiseen. Polttoaine siirretään kolakuljettimilla seuloille ja seulan alite siirretään kattiloiden polttoaineen tasaussiiloihin. Tasaussiilosta polttoaine syötetään kattilajärjestelmään.
Termisesti kuivattu liete siirretään suoraan lämpölaitoksen kattilan syöttösiiloon ilman välivarastointia.
Kevyt polttoöljy varastoidaan 5 m3:n säiliössä voimassa olevan lainsäädännön ja vi- ranomaismääräysten mukaisesti.
Liikenne
Puhdistamon toiminnan nykyinen raskas ajoneuvoliikenne aiheutuu lähinnä lietetrak- toreista sekä kompostoinnin tukiaineiden ja kompostoidun lietteen kuljetuksista (kuorma- ja rekka-autot). Raskaan liikenteen määrä on nykyisin noin 10 ajoneuvoa päivässä, liikenteen ajoittuessa pääosin arkipäiviin klo 7 – 16 väliseen ajankohtaan.
Kesäaikana lietettä kuljetetaan traktoreilla pelloille myös iltaisin.
Puhdistamoalueelle johtava Suoniementie on sorapintainen. Puhdistamoalueen ajorei- tit on päällystetty asfaltilla. Myös mahdollisesti rakennettavat uudet ajoreitit puhdis- tamoalueella asfaltoidaan.
Varsinaisen puhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen lisäksi samalla alueella sijait- see ongelmajätteiden ja metalliromun vastaanottopiste, mikä lisää osaltaan liikenne- määriä.
Lämpölaitokselle tuotava polttoainemäärä on 7 300 t/a, mikä vastaa reilua 180 rekka- autollista eli noin 0,5 rekka-autollista päivässä.
Lietteen termisen kuivauksen käyttöönotto ei vaikuta oleellisesti alueen kokonaislii- kennemääriin nykyiseen verrattuna. Kompostoinnin tukiaineiden kuljetusten jääminen pois vähentää liikennettä jonkin verran, mutta alueelle tulevan biolämpölaitoksen polt- toaineen tuonti toisaalta lisää liikennettä.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Lapinlahden Ekolämpö Oy:llä ei ole käytössä sertifioitua ympäristönhallintajärjestel- mää eikä laatujärjestelmää.
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energia tehokkuus
Laitos suunnitellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteita noudattaen.
Lietteen käsittelytavan valinnassa on pyritty huomioimaan lietteen käsittelyn paras käyttökelpoinen tekniikka. Kunnallisella puolella on Suomessa tällä hetkellä käytössä yksi puhdistamolietteen terminen kuivauslaitos. Kuivaustekniikka on varsin laajasti käytössä Keski-Euroopassa.
Termisellä kuivauksella lopputuotteen laatu saadaan tasalaatuiseksi ja sellaiseksi, että tuotteella on useita erilaisia hyötykäyttövaihtoehtoja. Kuivausprosessista aiheutuvat päästöt ovat suhteellisen yksinkertaisesti hallittavissa sekä käsiteltävissä ja toiminnas- ta aiheutuvien päästöjen määrä on pieni.
Kuivausprosessi sekä prosessin hallinta ja valvonta on pitkälle automatisoitua. Termi- nen kuivaus vähentää myös lietteen käsittelyn vaatimaa tilantarvetta.
Lämmöntuotantoprosessi ja sen hallinta ja valvonta ovat pitkälle automatisoituja. Lei- jukerrospolttotekniikka soveltuu laadultaan vaihtelevien ja matalalämpöarvoisten polt- toaineiden polttoon hyvällä hyötysuhteella. Kyseinen tekniikka mahdollistaa tehok- kaan lämmön siirron ja hyvän kokonaishyötysuhteen saavuttamisen.
Laitoksen hyötysuhde on korkea ja laitosta voidaan ajaa tehokkaasti myös mitoituste- hoa huomattavasti pienemmällä kuormituksella. Savukaasujen lämpöenergiaa hyö- dynnetään kaukolämmön paluuveden lämmittämisessä.
Päästöjen puhdistuksessa käytetään letkusuodattimia, joilla saadaan puhdistettua te- hokkaasti hiukkaspäästöt ja raskasmetallit.
Kattilalaitoksella energia käytetään tehokkaasti lietteen kuivauksen tarvitseman höyryn ja kaukolämmön tuotannossa. Kattilalaitoksen vuotuiseksi hyötysuhteeksi on arvioitui 87 %. Polttotekniikka on toimintavarmaa eikä pidempiä käyttökatkoksia ole odotetta- vissa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt vesistöön
Laitoksessa syntyvät, määrältään vähäiset jätevedet johdetaan viereiseen jäteveden- puhdistamoon. Jätevesien määrä ja laatu on sellainen, ettei niillä ole vaikutusta puhdis- tamon toimintaan.
Päästöt ilmaan
Laitoksen rikkidioksidipäästöksi on arvioitu 23 t/a, typenoksidipäästöksi 28 t/a ja hiukkaspäästöksi 2 t/a.
Kattiloiden rikkidioksidipäästö on arvioitu turpeen kulutuksen sekä polttoaineiden ole- tettujen rikkipitoisuuksien perusteella. Muut päästöt on arvioitu koelaitoksella tehtyjen polttokokeiden perusteella.
Varsinaisesta kuivausprosessista muodostuu kuivauskaasuja, joihin sekoittuu lietteestä haihtuvia yhdisteistä. Kuivauksessa käytettävää kaasuvirtaa kierrätetään kuivauspro- sessissa ja vain osa kaasusta johdetaan pois. Poistettavan kaasun määrä on noin 3 000 m3/h ja kaasu johdetaan poltettavaksi leijukerroskattilaan, jossa hajuyhdisteet ja muut lietteestä haihtuvat yhdisteet hapettuvat tehokkaasti.
Lisäksi päästöjä aiheutuu jonkin verran lietteen varastoinnista mahdollisissa häiriöti- lanteissa. Itse kuivauslaitteisto on alipaineinen, joten kuivausprosessista ei aiheudu merkittäviä hajapäästöjä kuivaamorakennukseen ja sitä kautta ulkoilmaan.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Termisessä kuivauslaitoksessa ei synny lopputuotteen, kuivatun lietteen, lisäksi mer- kittäviä määriä muita jätejakeita.
Lämpölaitoksen toiminnasta syntyvän tuhkan määrä on noin 1 000 t/a. Tuhkasta 90 % on lentotuhkaa, joka poistetaan letkusuotimilla ja loput 10 % pääosin pohjatuhkaa.
Tuhka siirretään välivarastoitavaksi umpikonttiin, josta se toimitetaan hyötykäyttöön tai hyväksyttyyn loppusijoituspaikkaan.
Laitoksen toiminnassa syntyy myös pienehköjä määriä tavanomaista yhdyskuntajätet- tä, romua, ongelmajätteitä (akut, loisteputket, öljyiset jätteet) sekä polttoaineen seu- lonnasta muodostuvaa ylitettä. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan kunnan jätehuolto- määräyksiä ja jätelainsäädäntöä.
Melu Nykyisin merkittävintä ympäristömelua aiheutuu lietteen käsittelyssä käytettävistä työkoneista ja liikenteestä. Puhdistamon toiminnan aiheuttamaa melutasoa ei ole mi- tattu, mutta melu ei ole aiheuttanut nykyisellään valituksia.
Lämpö- ja kuivaamolaitoksen käyttöönotto ei lisää ainakaan oleellisesti alueen melu- tasoa. Termisen kuivauksen käyttöönotto poistaa kompostointikentällä konetyönä teh- tävän, melua aiheuttavan sekoitus- ja kääntötyön sekä vähentää myös jonkin verran raskaan liikenteen aiheuttamaa melua.
Lämpölaitoksen käsittelyprosessit tapahtuvat polttoaineen purkua lukuun ottamatta suljetussa tilassa. Laitoksen ulkomelu ei ylitä 45 dB:n rajaa 50 m:n päässä laitoksesta.
Laitoksen rakennusvaiheen aikana itse rakennustöistä ja niiden edellyttämistä materi- aalien kuljetuksista aiheutuu tilapäistä melua. Rakennustyöt aloitetaan suunnitelmien mukaan vuoden 2006 aikana.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Laitoksella ei käytetä jäähdytysvesiä eikä laitokselta johdeta päästöjä vesistöön.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Lämpölaitoksella käytettävien vaarallisten aineiden määrä ja alueella syntyvien on- gelmajätteiden määrä on vähäinen, joten maaperän pilaantuminen on erittäin epäto- dennäköistä.
Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohja- vesialueita.
Vaikutus ilmaan
Lietteen termisen kuivauksen käyttöönoton vaikutukset ilman laatuun puhdistamoalu- een ympäristössä ovat pääosin myönteisiä lietteen käsittelyn hajupäästöjen vähentyes- sä nykytilanteeseen verrattuna. Toisaalta lämmön tuotannosta aiheutuu päästöjä, mutta niiden vaikutuksesta ilman epäpuhtauspitoisuudet (SO2, NOx, hiukkaset) eivät toden- näköisesti nouse lähellekään ilman laadun ohje- tai raja-arvoja puhdistamon lähialueil- lakaan.
Muut vaikutukset
Kattilarakennus ja polttoaineen vastaanottoasema rakennetaan puhdistamoalueelle siellä jo nykyisin olevan kuivaamorakennuksen viereen. Kuivaamorakennus ja mah- dollinen lietteen varastokatos eivät muuta oleellisesti alueen maisemakuvaa.
Puhdistamoalueen lähistöllä ei ole merkittäviä luonnonsuojelualueita tai muita arvok- kaita luontokohteita.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Merkittävimpiä onnettomuusriskejä ovat tulipalo- ja räjähdysriskit. Laitoksen suunnit- telussa otetaan huomioon ATEX-tilojen (räjähdysvaaralliset tilat) turvallisuusvaati- mukset. Laitos varustetaan paineastialainsäädännön edellyttämillä suoja- ja varolait- teilla, tarvittavilla palonilmaisin- ja sammutusjärjestelmillä sekä muilla turvallisuuden edellyttämillä varolaitteilla.
Laitokselle tehdään erillinen vaaranarviointi ja laaditaan tarvittavat turvallisuus- ja toimintaohjeet.
Nykyisessä lietteen käsittelyrakennuksessa on tilavuudeltaan yhteensä 160 m3:n väli- varastosiilot mekaanisesti kuivatulle lietteelle. Mahdollisia lyhyempiaikaisia toiminta- häiriöitä varten siiloihin mahtuu teoreettisesti viiden päivän lietemäärä. Lisäksi liet- teen mekaaninen kuivaus on mahdollista keskeyttää viiden päivän ajaksi. Näillä toi- menpiteillä saadaan hoidettua 1 – 1,5 viikon mittaiset toimintahäiriöt.
Mahdollisia kuivaimen pitempiaikaisia toimintahäiriöitä tai tarvittavan lämpöenergian tuotannossa tapahtuvista katkoksista johtuvia toimintakatkoksia varten huomioidaan jatkossakin mahdollisuus purkaa mekaanisesti kuivattu liete sellaisenaan lavoille. Sa- maa purkupaikkaa voidaan käyttää myös mekaanisesti kuivatun lietteen purkamiseksi mahdollista maatalouskäyttöä varten.
Mahdollisissa häiriötapauksissa, joissa mekaanisesti kuivatun lietteen välivarastoka- pasiteetti ei ole riittävä, liete toimitetaan suoraan maanviljelyskäyttöön, kompostoi- daan tilapäisesti puhdistamoalueella tai toimitetaan hyödynnettäväksi muualle.
Mikäli kuivauslaitoksen toiminnassa ilmenee oletettua enemmän häiriöitä laitoksen toiminnan käynnistysvaiheen jälkeen ja lietettä joudutaan vuosittain kompostoimaan toistuvasti puhdistamoalueella, varaudutaan rakentamaan kompostointia varten uusi 1 000 – 2 000 m2:n suuruinen kompostointikenttä vesitiiviistä asfaltista ja johtamaan
kentän valumavedet puhdistamolle.
Kattilalaitoksen instrumentointitaso on korkea ja prosessiarvojen poikkeamista saa- daan välittömästi yksilöity hälytys valvomoon. Prosessi- ja puhdistuslaitteiden häiriö- ja poikkeustilanteet pyritään tunnistamaan ja niihin reagoimaan niin aikaisessa vai- heessa, että vika tai häiriö voidaan poistaa ennen kuin laitoksen toiminta häiriintyy vakavasti.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Laitoksen toimintaa ohjaa automaatiojärjestelmä. Prosesseja säädetään kerättyjen mit- taustietojen avulla. Mittauksille voidaan asettaa erilaisia hälytys- ja lukitusrajoja ja hä- lytysrajojen ylittyminen johtaa hälytyksen välittämiseen laitoksen valvojan matkapu- helimeen, kun laitos toimii miehittämättömänä.
Laitoksella suoritetaan takuumittaukset, joissa todennetaan laitoksen suorituskyvyn ja päästöjen takuuarvojen täyttyminen.
Savukaasujen jatkuvatoimisiin mittauksiin sisältyvät seuraavat aineet/yhdisteet:
Komponentti
1 Happi O2
2 Häkä CO
3 Typen oksidit NOx 4 Rikin oksidit SO2
5 Orgaaniset CxHy
6 Kloorivety HCl
7 Fluorivety HF
8 Hiukkaset
Lisäksi mitataan jatkuvatoimisesti useita prosessiarvoja jätteenpolton edellyttämien olosuhteiden varmistamiseksi. Mittaustiedot tallennetaan automaatiojärjestelmän PC:lle sekä tulostimen piirturille. Mittaukset, päästöjen tarkkailu, seuranta ja rapor- tointi tehdään direktiivin 2000/76/EY ja laadunvarmistusstandardin EN14181 mukaan.
Lisäksi poltettavaksi johdettavista kuivauskaasuista ja lämpölaitoksen savukaasuista mitataan kertaluonteisesti vähintään hajupitoisuus, kokonaishiilivety-, ammoniakki- ja rikkivetypitoisuus muiden päästömittausten yhteydessä laitoksen ensimmäisen käyttö- vuoden aikana.
Lämpölaitoksen ja lietteen termisen kuivauslaitteiston toiminnasta ja käytön valvon- nasta pidetään päiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan merkitään muun muassa laitoksen käyt- tötiedot, tiedot polttoaineista ja käsitellystä lietteestä, tiedot tehdyistä mittauksista ja niiden tuloksista sekä tiedot mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista.
Kuivurilla, kattiloilla ja savukaasusuotimilla ei ole erityistä nuohous- tai puhdistustar- vetta. Tilanne tarkastetaan vuosihuoltojen yhteydessä.
Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Poh- jois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.
EHDOTUS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI
Laitoksen ilmapäästöjen raja-arvoiksi hakija esittää valtioneuvoston jätteen poltosta antaman asetuksen n:o 362/2003 määräyksiä. Sovellettavaksi tulee asetuksen liite 2
"Rinnakkaispolttolaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvojen määrittäminen"
ja kyseisen liitteen kohta 3. "Energiatuotantolaitoksia koskevat erikoissäännökset".
Seuraaville epäpuhtauksille esitetään annettavaksi kokonaispäästöjen raja-arvot:
Epäpuhtaus Raja-arvo Määritystapa Happipitoisuus
Cd + Tl 0,05
mg/m3(n)
kertamittaus 6 %
Hg 0,05 mg/m3(n)
kertamittaus 6 %
Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V 0,05 mg/m3(n)
kertamittaus 6 %
Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m3(n) kertamittaus 6 %
Sekoitussäännön perusteella esitetään annettavaksi seuraavat raja-arvot:
Epäpuhtaus Raja-arvo Määritystapa Happipitoisuus
Hiukkaset 45 mg/m3(n) vuorokausikeskiarvo 6 %
Rikkidioksidi 650 mg/m3(n) vuorokausikeskiarvo 6 %
Raja-arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia perusteita:
• Pelkästään jätteen (liete) poltosta syntyvän savukaasun osuus laitoksen savu- kaasupäästöistä on 20 % ja tavanomaisten polttoaineiden poltosta syntyvien savukaasujen osuus 80 %.
• Jätteen polton osuuden laskenta-arvot (Cjäte) ovat peräisin asetuksen liitteestä 5.
• Tavanomaisten polttoaineiden osuuden arvoista (Cprosessi) hiukkaspitoisuus on otettu liitteen 2 kohdasta 3.1. Rikkidioksidille ei ole jäteasetuksessa annettu ra- ja-arvoa kokoluokan < 50 MW laitoksille ja laskennassa on käytetty arvona Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 – 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa" annettua arvoa uusille pienil- le kattilalaitoksille.
• Arvot on muunnettu laskennassa siten, että ne vastaavat 6 %:n happipitoisuut- ta.
Laskennassa käytetyt tavanomaisten polttoaineiden ja jätteen polton osuuksien enim- mäispäästöarvot ovat seuraavat:
Epäpuhtaus Cjäte*1 Cprosessi*2
Hiukkaset 10 (15) mg/m3(n) 50 mg/m3(n)
Rikkidioksidi 50 (75) mg/m3(n) 750 mg/m3(n)
Typen oksidit 200 (300) mg/m3(n)
1* Happipitoisuudessa 11 %, suluissa arvot muutettuna 6 %:n happipitoisuuteen 2* = normaalipolttoaineiden päästön raja-arvo
Typen oksideille hakija esittää raja-arvoa 550 mg/m3(n), mikäli se katsotaan tarpeelli- seksi. Arvo laskettaisiin typpidioksidin vuorokausikeskiarvona 6 %:n happipitoisuu- dessa.
Laitokselle hankitaan typen oksidien jatkuvatoimiset mittauslaitteet, mikä mahdollis- taa typen oksidien päästötason luotettavan seurannan. Raja-arvon asettaminen on myöhemmin mahdollista, mikäli se katsotaan mittaustulosten tai jonkin muun syyn vuoksi tarpeelliseksi.
TOIMINNAN ALOITTAMISLUPAHAKEMUS
Hakija esittää, että laitoksen toiminta voitaisiin käynnistää mahdollisesta muutoksen- hausta huolimatta.
Lietteen terminen kuivaus ja biolämpölaitos edustavat parasta käyttökelpoista tekniik- kaa ja vähentävät päästöjä nykyiseen lämmöntuotantoon ja lietteen käsittelyyn verrat- tuna. Hajuhaitat puhdistamon lähialueilla vähenevät merkittävästi ja päästöjen hallinta on huomattavasti helpompaa.
Nykyinen Lapinlahden keskustaajaman raskasta polttoöljyä käyttävä laitos jää pois normaalikäytöstä, mikä vähentää erityisesti rikkidioksidipäästöjä taajama-alueella.
Lämmöntuotannon hyötysuhde on korkea myös mitoitustehoa huomattavasti pienem- millä kuormituksilla ja savukaasujen hukkalämpö hyödynnetään kaukolämmön paluu- veden lämmityksessä.
Laitoksen käyttöönotto ei aiheuta peruuttamattomia muutoksia. Laitoksen toiminta voidaan keskeyttää ja palata takaisin nykyiseen toimintatapaan. Mahdollisten valitus- ten käsittelyn lopputulosten odottaminen johtaisi laitoksen hankinnan viivästymiseen ja samalla laitoksen käyttöönotto ei olisi mahdollista suunnitelmien mukaisesti vuoden 2006 loppuun mennessä, mikä johtaisi lietteen käsittelyn osalta nykyisen ympäristölu- van ehtojen vastaiseen tilanteeseen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupaviraston ja La- pinlahden kunnan ilmoitustaululla 16.11. – 27.12. 2005 välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 24.11.2005 Matti ja Liisa -nimisessä sanomalehdessä.
Hakemuksesta on lisäksi annettu ympäristösuojelulain 38 §:n mukaisesti erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Lapinlah- den kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Lapinlahden kunnan terveydensuojelu- viranomaiselta ja Lapinlahden kunnalta.
Lausunnot
1) Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää lausunnossaan seuraavaa:
Lietteen kompostointi
Kompostimullan varastoalue sijaitsee aivan vesistön läheisyydessä ja alueen reunalla on uomia, joista alueen valumavedet pääsevät kulkeutumaan vesistöön. Varastoalueen vesien johtamista puhdistamolle on sittemmin parannettu ja vesistöön johtava pääoja on tukittu turvepadoilla. Korjaustoimista huolimatta alueelta muodostuvien suoto- ja valumavesien kulkeutuminen ympäristöön on vieläkin mahdollista. Tämän vuoksi liet- teen kompostointi, jälkikypsytys ja mullan varastointi tulee nykyisellä kompostointi- alueella mahdollisimman pian lopettaa. Lupapäätöksessä tulee asettaa määräajat kom- postoinnin, jälkikypsytyksen ja mullan varastoinnin lopettamiselle nykyisellä alustalla.
Mikäli puhdistamon piha-alueella tullaan jatkossa kompostoimaan puhdistamolietettä esimerkiksi termisen kuivauslaitoksen häiriötilanteissa, tulee hakija velvoittaa raken- tamaan asianmukainen tiivis kompostointikenttä, josta valumavedet johdetaan käsitel- täväksi puhdistamolle.
Ilmapäästöt
Lietteen termisestä kuivauksesta aiheutuu päästöjä, jotka sisältävät runsaasti haisevia yhdisteitä. Hajupäästöjen leviämisen estämiseksi terminen kuivaus on suoritettava ali- paineistetussa tilassa. Kuivauslaitoksen poistokaasut on kerättävä ja johdettava poltet- tavaksi kuivaamon yhteyteen rakennettavaan lämpölaitokseen. Lietteen terminen kui- vaus tulee keskeyttää tai hajukaasut tulee käsitellä jollain vaihtoehtoisella menetelmäl- lä, mikäli hajukaasujen käsittely polttolaitoksessa ei ole mahdollista.
Päästörajoiksi lupapäätöksessä voidaan asettaa hakijan esittämät raja-arvot. Lämpölai- tokseen sovelletaan jätteenpolttoasetusta ja hakijan esittämät hiukkasten, metallien se- kä dioksiinien ja furaanien päästörajat vastaavat jätteenpolttoasetuksen liitteen II mu- kaisia päästörajoja.
Rinnakkaispolttolaitokseen sovellettavassa jätteenpolttoasetuksen liitteessä II ei ole annettu raja-arvoja rikin- ja typenoksideille kokoluokaltaan alle 50 MW laitoksille.
Hakijan esittämä arvo typenoksidin päästörajaksi on jonkin verran uusille puuta käyt- täville polttolaitoksille määritettyä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista päästö- tasoa (250 – 375 mg/m3 (n), red. 6%) korkeampi. Rikinoksidille esitetty raja-arvo vas- taa turvetta polttavien uusien kattilalaitosten BAT:n mukaista päästötasoa (500 – 750 mg/m3 (n), red. 6%).
Typenoksidien päästörajat on esitetty asetettavan jätteenpolttoasetuksen mukaisesti vuorokausikeskiarvona. Lisäksi raja-arvoon pääseminen ei jätteenpolttoasetuksen 22
§:n mukaan sallisi yhdenkään vuorokausikeskiarvon ylittävän asetettua raja-arvoa.
Tiukoista vuorokausikeskiarvoista sekä vaatimuksesta raja-arvoon pääsemiseksi, voi-
daan typenoksideille sallia hakijan esittämät BAT- tasoa hieman korkeammat päästöra- jat. Yleensä BAT:a sovellettaessa ei raja-arvoja ole asetettu vuorokausikeskiarvoina.
Jätteet ja niiden hyödyntäminen
Lämpölaitoksesta muodostuvan tuhkan fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja hai- tallisuus ympäristölle tulee selvittää ensimmäisen käyttövuoden aikana. Tuhka tulee pyrkiä ensisijaisesti toimittamaan hyötykäyttöön.
Toiminta häiriötilanteissa
Puhdistamolla on mahdollista hoitaa termisen kuivauslaitoksen noin kahden viikon häiriötilanteet nykyisellä varastokapasiteetilla ja lietteen kuivauksen väliaikaisella py- säyttämisellä. Lietteen sijoitus pitempiaikaisissa häiriötilanteissa jää kuitenkin hake- muksen perusteella osittain avoimeksi. Hakijan esitys lietteen toimittamisesta maatalo- uskäyttöön pitempiaikaisissa häiriötilanteissa ei ole suositeltavaa. Mekaanisesti kuivat- tu liete ei täytä KTTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeita (17.6.2005) maata- louteen toimitettavan lietteen laatu- ja hygieniavaatimuksista. Hakijan esittämien ulko- puolisten sijoituskohteiden löytyminen lietteelle ennalta arvaamattomissa häiriötilan- teissa voi myös olla vaikeaa. Lisäksi hakijan esitys lietteen kompostoinnista pitempi- aikaisissa häiriötilanteissa nykyisellä kompostointialueella ei ole hyväksyttävää.
Hakijan tulee laatia toiminta- ja varautumisohje mahdollisia lietteen kuivauksessa tai lämpölaitoksessa tapahtuvia häiriö- ja poikkeustilanteita varten. Ohjeen tulee sisältää termisen kuivauksen osalta tarkastelu muun muassa lietteen sijoittamisesta pitempiai- kaisissa häiriötilanteissa sekä hajukaasujen käsittelystä lämpölaitoksen seisokin yhtey- dessä. Lämpölaitoksen osalta ohjeessa tulee huomioida jätteenpolttoasetuksessa anne- tut määräykset. Termisen kuivauslaitoksen tai lämpölaitoksen häiriö- ja poikkeustilan- teista sekä lupapäätöksen mukaisten päästörajojen ylityksistä tulee välittömästi ilmoit- taa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomai- selle.
Tarkkailu ja raportointi
Tarkkailuohjelma tulee hyväksyä lupapäätöksessä. Päästöjen tarkkailu ja mittaustulos- ten vertaaminen raja-arvoihin tulee suorittaa valtioneuvoston asetuksessa jätteenpolt- tamisesta (2003/362) määrätyn mukaisesti. Mittalaitteiden käyttötarkkailu, huolto, ka- librointi ja mittausjärjestelmän tarkastus tulee tehdä ensisijaisesti CEN standardin EN14181 mukaisesti. Tarkkailu tulee avata tarkkailuohjelmaksi, josta käy yksiselittei- sesti ilmi laitoksen päästö- ja käyttötarkkailun toteutus. Määräaikaiset mittauksen tulee suorittaa akkreditoidun mittaajan toimesta.
Laitoksen hajupäästöt tulee mitata kertaluonteisesti. Savukaasuista tulee mitata päästö- jen hajupitoisuus (hy/m3), kokonaishiilivety-, ammoniakki- ja rikkivetypitoisuus sekä metyylimerkaptaani-, dimetyylisulfidi- ja dimetyylidisulfidipitoisuus. Suunnitelma päästömittausten suorittamisesta tulee toimittaa ympäristökeskukseen viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista.
Mikäli termisesti kuivattua lietettä toimitetaan maatalouteen, tulee lietteen laatua tark- kailla valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/94) liitteen 2 mukaisesti.
Hakijan on pidettävä kuivauslaitoksen ja polttolaitoksen toiminnasta kirjaa. Kirjanpi- don tulee sisältää tiedot ainakin laitosten toiminta-ajoista, käytetyistä polttoaineista, kuivattavan sekä poltettava lietteen määristä, jatkuvatoimisista ja määräaikaisista päästömittauksista ja tuloksista, mittauslaitteiden huollosta ja kalibroinnista sekä häi- riö- ja poikkeustilanteista. Jatkuvatoimisten mittausten päästötiedot tulee raportoida kerran kuukaudessa ympäristökeskukseen ja määräaikaisten mittausten tulokset aina tulosten valmistuttua. Laitoksen tarkkailutiedoista on koottava vuosiyhteenveto, joka on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäris- töviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Laitoksen hoidosta, käytöstä ja tarkkailusta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot tu- lee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle ennen laitoksen käyttöönottoa.
Suunniteltu koetoiminnan lupa
Hakemuksen mukaan lämpölaitoksessa on suunniteltu myöhemmin poltettavan myös MDF- ja lastulevyjätettä sekä REF- jätettä erikseen haettavalla koetoiminnan luvalla.
Mikäli levyjätettä sekä kierrätyspolttoainetta on tarkoitus myöhemmin käyttää poltto- aineena, olisi niiden käyttö polttoaineena hyvä sisällyttää jo nyt haettavaan ympäristö- lupaan.
Toiminnan aloittaminen
Kuivauslaitoksen toiminta ei oletettavasti aiheuta ympäristöllisiä muutoksia, joita ei tarvittaessa voitaisi palauttaa. Toiminnan aloittamiseksi ennen lupamääräysten lain- voimaisuutta ei ole siten estettä. Ennen toiminnan aloittamista hakijan tulee kuitenkin asettaa riittävä vakuus lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle.
2) Lapinlahden kunnan ympäristölautakunta lausuu, että hakemuksen mukainen toiminta parantaa Lapinlahden jätevedenpuhdistamolietteen käsittelyä huomattavasti tämän hetkiseen aumakompostointiin verrattuna. Lisäksi Savon Voima Lämpö Oy:n raskasöljylaitoksesta aiheutuvat ilmapäästöt (hiukkaset, rikkidioksidi) pienenevät taa- jaman alueella, kun lämmöntuotanto siirtyy pääasiallisesti Suoniemen alueelle.
Tulevan käsittelylaitoksen itäpuolella noin 1 km:n päässä lahden toisella puolella on Lapinlahden kirkonkylä. Ranta-alueella on runsaasti asutusta. Tämän vuoksi on lai- toksen teknisessä toteutuksessa huolehdittava, että hajuhaittoja ei pääse syntymään.
Rakennusten ja laitteistojen tulee olla niin tiiviitä, että kaikki poistokaasut ohjautuvat polttoon. Jos kuivattua lietettä varastoidaan alueella, tulee se varastoida niin, että siitä ei aiheudu hajuhaittoja.
Tuhkan ominaisuuksista sekä haitallisuudesta ympäristölle on laadittava selvitys toi- minnan alettua. Tuhka tulee sijoittaa niin, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle, en- sisijaisesti se on toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisista poik- keuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi poikkeuksellisista ha- juhaitoista.
3) Lapinlahden kunnan peruspalvelulautakunta lausuu, ettei sillä ole huomautta- mista hakemuksesta.
4) Lapinlahden kunnanhallitus lausuu, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta.
Hakijan selitys
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta hakija lausuu seuraavaa:
Lietteen kompostointi laitoksella lopetetaan niin pian kuin se on käytännössä mahdol- lista. Hakemuksessa esitettyä nopeampi mullan siirto pois alueelta johtaisi siihen, että jouduttaisiin kuljettamaan suuria multamääriä toiseen paikkaan ja etsimään uutta mul- lan varastointipaikkaa. Hakija ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena.
Mikäli häiriöitä esiintyy oletettua useammin ja joudutaan kompostoimaan lietettä tois- tuvasti puhdistamoalueella, hakija on valmis rakentamaan kompostointia varten uuden 1 000 – 2 000 m2:n suuruisen kompostointikentän vesitiiviistä asfaltista.
Joka tapauksessa nykyistä asfaltoitua kompostikenttää vapautuu/jää käytettäväksi mahdollista häiriökompostointia varten noin 7 000 m2. Lisäksi hakija on käynyt alus- tavia neuvotteluja kuivatun lietteen toimittamisesta muihin lietteen termisiin kuivaus- laitoksiin mahdollisissa häiriötilanteissa.
Vaikka mekaanisesti kuivatun lietteen toimittaminen muualle käsiteltäväksi ei aiheuta päästöjä paikallisesti, ei hakija pidä järjestelmää kovinkaan ympäristöystävällisenä johtuen pitkien kuljetusmatkojen aiheuttamista ympäristövaikutuksista.
Puhdistamolla tullaan lisäksi oletettavasti jatkamaan jälkikompostointia vuoden 2008 puoliväliin ja mullan varastointia vuoden 2009 loppuun, jolloin mahdollinen pieni- muotoinen lietteen kompostointi häiriötilanteissa ei lisää merkittävästi kompostointi- alueen päästöjä ympäristöön.
Hakija ei edellä esitettyyn viitaten pidä uuden vesitiiviin kompostointikentän raken- tamista tarpeellisena ottaen lisäksi huomioon kentän rakentamisen kustannukset ja sii- tä saatava vähäinen hyöty.
Hajukaasujen käsittelyssä ei käytännössä voi syntyä tilanteita, joissa kuivausprosessis- ta muodostuisi hajukaasuja ja lämpölaitos ei olisi toiminnassa, koska lietteenkäsittely- laitos saa energiansa lämpölaitoksesta.
Lämpölaitoksen tuhkan ominaisuudet ja käyttökelpoisuus selvitetään laitoksen en- simmäisen käyttövuoden aikana. Tuhka pyritään toimittamaan ensisijaisesti hyöty- käyttöön.
Liete sijoitetaan mahdollisissa häiriötilanteissa hygienisoituna maatalouskäyttöön, toi- seen laitokseen käsiteltäväksi tai kompostoidaan puhdistamoalueella. Häiriö- ja poik- keustilanteita varten laaditaan toiminta- ja varautumisohje.
Päästöjen tarkkailu ja raportointi toteutetaan lupahakemuksessa esitettyjen periaattei- den mukaisesti noudattaen jätteenpolttoasetuksen ja standardin EN14181 vaatimuksia.
Tarkkailussa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset.
Hakija ei pidä tarkoituksenmukaisena esittää lopullista tarkkailusuunnitelmaa tässä vaiheessa.
MDF-, lastulevy- ja REF-jätteen mahdollisesta poltosta lämpölaitoksessa ei vielä tässä vaiheessa ole riittävän tarkkoja tietoja aikatauluista, jätejakeiden osuuksista jne. Mah- dollisten muiden jätejakeiden polttaminen ei tule käytännössä kyseeseen ennen kuin laitoksen toiminnasta hakemuksen mukaisilla polttoaineilla on saatu riittävästi käyttö- kokemusta. Muiden jätejakeiden ottaminen mukaan lupahakemukseen ei ole myös- kään mahdollista lupahakemuksen käsittelyn kireän aikataulun vuoksi.
Lapinlahden kunnan ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija esittää, että lietettä ei varastoida normaalitilanteessa puhdistamoalueella, vaan liete siirretään kui- vauksen jälkeen suoraan lämpölaitokseen poltettavaksi. Poikkeustilanteissa, joissa kuivattua lietettä joudutaan varastoimaan, siirretään liete mahdollisimman pian poltto- aineen vastaanottoaseman yhteen polttoainetaskuun, josta liete syötetään polttoon, kun se on taas mahdollista. Tuhkan hyötykäytön osalta hakija viittaa ympäristökeskuksen lausunnon johdosta lausumaansa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Lapinlahden Ekolämpö Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista kattilalaitoksen toimintaa ja lietteen termistä kuivausta Suoniemen jätevedenpuhdistamon alueella Lapinlahden kunnan Suoniemen kylässä.
Luvan saajan tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Päästöt vesiin ja viemäriin
1. Kattilalaitoksen jätevedet, laitosalueen likaiset vedet ja saniteettivedet tulee johtaa Lapinlahden kunnan jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon. Puhtaat prosessi-, sa- de- ja rakenteiden kuivatusvedet voidaan johtaa suoraan vesistöön.
Laitosalueen sadevesien ja muiden pintavesien sekä prosessijätevesien käsittely ja johtaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai poh- javesien pilaantumista eikä haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamo- lietteen käsittelylle.
Luvan saajan on sovittava jätevedenpuhdistamon hoidosta vastaavan kanssa viemäriin johdettavista jätevesistä.
2. Kattiloiden peittauksessa syntyvät jätevedet on käsiteltävä Pohjois-Savon ympäris- tökeskuksen hyväksymän erillisen käsittelysuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen toteutusta.
Polttoaineet
3. Kattilalaitos on rinnakkaispolttolaitos, jossa voidaan polttaa puuhaketta, muita puu- peräisiä polttoaineita, turvetta ja kevyttä polttoöljyä sekä jätevedenpuhdistamon termi- sesti kuivattua lietettä.
Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia.
Prosessit
4. Lietteitä poltettaessa kattiloiden savukaasujen lämpötila tulee olla leijupetikattilan jälkipolttokammiossa ja arinakattilan jälkipalotilassa ainakin kaksi sekuntia vähintään 850 oC.
5. Laitoksen savukaasut johdetaan vähintään 40 metrin korkeudella maan pinnasta olevan savupiipun kautta ulkoilmaan. Lisäksi savukaasut käsitellään mekaanisilla syk- loneilla ja letkusuotimilla ennen savupiippuun johtamista.
Päästöt ilmaan
6. Rinnakkaispolttolaitoksen päästöraja-arvot ovat:
Raja-arvo Määritystapa
Hiukkaset 45 mg/m3 (n) Vuorokausi ka.
SO2 650 mg/m3 (n) Vuorokausi ka.
NOX 550 mg/m3 (n) Vuorokausi ka.
Cd + TI 0,05 mg/m3 (n) Kertamittausten ka.*)
Hg 0,05 mg/m3 (n) Kertamittausten ka. *)
Sb +As +Pb +Cr +Co +Cu +Mn + Ni +V
0,5 mg/m3 (n) Kertamittausten ka. *) Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m3
(TEQ)
Kertamittausten ka. **)
Päästöraja-arvot ilmoitetaan redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen.
*) vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavat keskiar- vot
**) vähintään 6 ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavat keskiarvot
Päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys - ja pysäy- tysjaksoja ei lueta tähän kuuluvaksi.
Melu ja pöly
7. Kattilalaitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä (klo 22- 7) 45 dB(A).
8. Laitoksen toiminta, polttoaineiden vastaanotto, varastointi ja käsittely sekä jätteiden kuljetus tulee toteuttaa niin, ettei ympäristölle aiheudu pöly- tai hajuhaittaa.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
9. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyn- tää aineena.
10. Kattilalaitoksen tuhkat on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön ja toissijaisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vas- taavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
11. Hyötykäyttöön tai kaatopaikalle menevästä tuhkasta on analysoitava joka toinen vuosi ainakin arseeni-, kadmium-, kromi-, kupari-, elohopea-, nikkeli-, molybdeeni-, sinkki-, lyijy- ja vanadiinipitoisuudet ja ilmoitettava tulokset vuosiraportissa.
12. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merki- tyissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vähintään kerran vuodessa ongel- majätteet on toimitettava laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään va- rastointiin ole erityistä syytä.
Varastointi
13. Polttoaineet ja kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueilla niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, epäsiisteyttä, roskaan- tumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohja- vesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
14. Polttoöljysäiliö on sijoitettava tiivisrakenteiseen suoja-altaaseen tai sen on oltava kaksivaippainen niin, että maaperän pilaantuminen polttoainesäiliön täytön tai säiliön mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa.
15. Polttoainesäiliön täyttöpaikalla tulee tehdä järjestelyt, esim. pinnoituksin, kallis- tuksin tai muilla järjestelyillä, joilla varmistetaan, että mahdolliset täytössä tapahtuvat vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
16. Laitoksen prosessi- tai puhdistuslaitteiden vikojen tai häiriöiden lisätessä päästöjä tai muuttaessa niiden laatua haitallisemmaksi on luvan saajan ryhdyttävä toimenpitei- siin tällaisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja ta- pahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet ja toiminta tulee saattaa normaaliksi viivy- tyksettä. Laitoksen häiriö- ja rikkoontumistilanteista, joissa päästöraja-arvot uhkaavat ylittyä tai ylittyvät on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Jätepolttoaineen (lietteen) polttoa ei saa missään olosuhteissa jatkaa, jos päästöraja- arvot ylittyvät yli 4 tuntia. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Luvan saajan on häiriön sattuessa rajoitettava toimintaa tai kes- keytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua.
17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, poltto- nesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.
18. Laitoksen toimintaan liittyvien riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeusti- lanteiden hallintaa varten on tehtävä suunnitelma, joka on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2006 mennessä.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
19. Luvan saajan on huolehdittava, että Pohjois-Savon ympäristökeskuksella ja Lapin- lahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on ajan tasalla olevat yhteystiedot laitoksen ympäristönsuojeluasioista vastaavista henkilöistä.
Ilmaan johdettavia päästöjä on seurattava jatkuvatoimisesti seuraavien epäpuhtauksien osalta: typen oksidit, hiilimonoksidi, hiukkasten kokonaismäärä, orgaanisen hiilen ko- konaismäärä, suolahappo, fluorivety ja rikkidioksidi.
Vähintään kahdesti vuodessa on mitattava ilmaan johdettavista päästöistä seuraavat epäpuhtaudet: raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit. Ensimmäisen 12 kuukauden aikana on mittaukset tehtävä vähintään joka kolmas kuukausi.
Raja-arvoja katsotaan noudatetun, kun yksikään vuorokausikeskiarvoista tai dioksii- nien ja furaanien sekä raskasmetallien mittaustulos ei ylity. Päästöjen vuorokausikes- kiarvojen yksittäisten mittausten tulosten 95 %:n luottamusväli ei saa ylittää seuraavia prosenttiosuuksia: rikkidioksidi ja typpidioksidi 20 % sekä hiukkaset 30 %.
Poltettavan lietteen kloori-, rikki- ja typpipitoisuus on määritettävä vuosittain ja ras- kasmetallipitoisuudet kolmen vuoden välein.
Palamisen tehokkuutta kattiloissa on seurattava jatkuvatoimisesti seuraavien muuttuji- en osalta: palamiskammion lämpötila sekä savukaasun happipitoisuus, paine, lämpöti- la ja vesihöyrysisältö. Vesihöyrysisältöä ei tarvitse mitata jatkuvatoimisesti, jos näy- tekaasu kuivataan ennen analysointia.
Laitoksen toiminnan valvontaan tarkoitetut jatkuvatoimiset mittarit on kalibroitava vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.
Savukaasujen viipymäaika, vähimmäislämpötila ja happipitoisuus on todettava asianmukaisesti vähintään kerran kattiloiden käyttöönoton aikana ja epäedullisimmik- si ennakoiduissa olosuhteissa.
Laitoksen hajupäästöt tulee mitata kertaluonteisesti vuoden 2007 loppuun mennessä.
Savukaasuista tulee mitata päästöjen hajupitoisuus (hy/m3), kokonaishiilivety-, am- moniakki- ja rikkivetypitoisuus ja metyylimerkaptaani-, dimetyylisulfidi- ja dimetyy- lidisulfidipitoisuus. Suunnitelma päästömittausten suorittamisesta on toimitettava Poh- jois-Savon ympäristökeskukseen viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamis- ta.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on tehtävä CEN-standardien mu- kaisesti tai niiden puuttuessa käytettävä sellaisia ISO-standardeja, kansallisia standar- deja tai kansainvälisiä standardeja, jotka varmistavat vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.
Täydennetty, yksityiskohtainen käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle 31.12.2006 mennessä.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.
20. Luvan saajan on osallistuttava tarvittaessa Lapinlahden kunnan ilmanlaadun tark- kailuun.
21. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjaan tulee merkitä tiedot laitoksen toiminta-ajoista, käytetyistä polttoaineista, kuivattavan sekä poltetta- van lietteen määristä, jatkuvatoimisista ja määräaikaisista päästömittauksista ja tulok- sista, mittauslaitteiden huollosta ja kalibroinnista sekä häiriö- ja poikkeustilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Jatkuvatoimisten mittausten päästötiedot tulee rapor- toida kerran kuukaudessa ympäristökeskukseen ja määräaikaisten mittausten tulokset aina tulosten valmistuttua.
22. Luvan saajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta. Ra- portissa on esitettävä kattiloittain tiedot käyntiajoista, laitoksella käytetyistä polttoai- neista ja niiden laadusta, tiedot laitoksen päästöistä sekä tiedot laitoksella syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Lisäksi raportissa tulee olla selvitys laitoksella tehdyis- tä päästöihin liittyvistä mittauksista, mahdollisista poikkeuksellisia päästöjä aiheutta- neista häiriö- tai onnettomuustilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Tiedot tulee toimittaa ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. Raportissa tulee esittää mahdolliset vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toimin- nassa.
Vaadittaessa luvan saajan on annettava tarkkailun tulokset myös niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset
25. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toi- minnan lopettamista, esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle yksityiskohtai- nen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa kos- kevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen perustelut
Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden aset- tamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet.
Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terve- yshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai koh- tuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Päätöksessä ja lupamääräyksissä on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantu- misen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavoitustilanne ja kaavamää- räykset.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta rinnakkaispolttolaitoksen ja lietteen termisen kuivauslaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset.
Päätöksessä on annettu määräyksiä laitoksen päästörajoista, häiriö- ja muista poikke- uksellisista tilanteista, jätehuollosta ja tarkkailusta.
Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään mukaan lukien siihen si- sältyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perus- teluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Energian käytön tehokkuus on otettu huo- mioon toiminnassa.
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen omi- naisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuu- det toteuttaa nämä toimet.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Rinnakkaispolttolaitoksella syntyy jäte- ja saniteettivesiä vähän ja ne johdetaan vie- märiverkostoon ja käsitellään jätevedenpuhdistamolla. Järjestelyt ovat riittävät. Vesien käsittelylle on annettu lupamääräys, minkä mukaan toiminnasta ei saa aiheutua vesien tai maaperän pilaantumista eikä haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle.
Peittausvesien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on tarpeen esittää erillinen jälkikäsittelysuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen niiden johtamis- ta puhdistamoon tai vesistöön.
Rinnakkaispolttolaitoksen polttoaineita koskevat määräykset sallivat jäteveden- puhdistamon lietteen polttamisen muiden puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen kanssa. Toimintaan sovelletaan jätteenpolttoasetuksen (VNA 362/2003) määräyk- siä.
Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu soveltaen valtio- neuvoston päätöstä 766/2000 raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoi- suudesta.
Prosesseja koskevat määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että palaminen olisi mahdollisimman täydellistä ja ilmaan johdettavat päästöt mahdollisimman vähäiset ja niiden laimeneminen riittävää, jotta vaikutukset paikalliseen ilman laatuun minimoi- tuvat.
Melumääräykset koskevat toiminnasta aiheutuvan melun rajoittamista terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja lähiasutuksen asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Meluarvot vastaa- vat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja .
Melun, pölyn ja hajun leviämisen estäminen on tarpeen haitallisten vaikutusten mini- moimiseksi. Torjuntatoimenpiteinä voidaan käyttää laitteiden kotelointia, suojakasvil- lisuutta, pölynsidontaa ja yleistä siisteyttä.
Jätehuoltoon liittyvillä määräyksillä pyritään edistämään jätteiden ja tuhkan hyöty- käyttöä ja varmistamaan ettei käytöstä aiheudu ympäristölle haittoja. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjes- tämisestä.
Polttoaineiden ja kemikaalien varastointia koskevat määräykset on annettu toiminnan järjestämiseksi rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein siten, että aineiden pääsy maaperään ja muualle ympäristöön estetään.
Häiriö- ja poikkeustilanteisiin liittyvät määräykset ovat tarpeen, jotta kyseisiin tilan- teisiin varaudutaan sekä varmistetaan viranomaisten tiedonsaanti ja mahdollisten vi- ranomaisohjeiden antaminen.
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu lupamääräysten noudattamiseksi ja niiden valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi.
Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten alueen kunnostamises- ta ja päästöjen ehkäisemisestä.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §) Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.9.2015 mennessä.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es-
tämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)
VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupa- määräyksistä ilmenevällä tavoin. Lietteen kompostointia ja kompostointikenttää kos- kevat vaatimukset on jätetty tutkimatta. Näitä koskevat vaatimukset käsitellään Suo- niemen jätevedenpuhdistamon parhaillaan ympäristölupavirastossa vireillä olevan ympäristölupa-asian (Dnro ISY-2005-Y-229) yhteydessä.
Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavoin.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Luvan saaja voi aloittaa laitoksen toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 5 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttami- sen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Perustelut
Laitos sijaitsee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten kaavoitetulla alueella. Laitos korvaa Lapinlahden kunnan taajaman alueella sijaitsevia, käytöstä pois jääviä kattilalaitoksia. Toiminnasta ei päätöstä noudattaen ennalta arvi- oiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaiku- tuksia ympäristöön. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
(YSL 100 §, 101 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ) 28, 31, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 62, 72, 90, 100 ja 101§
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 5, 16, 18, 19, 36 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) ) 6, 15, 51 ja 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5 ja 6 §
Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003)
Valtioneuvoton asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Lapinlahden kunnan- hallitukselle, Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuoje- luviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tie- to.
Tieto päätöksestä julkaistaan Lapinlahden kunnassa sekä Matti ja Liisa-nimisessä lehdessä.
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 5 880 euroa.
Lupa koskee alle 50 MW:n kattilalaitosta ja yli 5000 tonnia jätettä käsittelevää lietteen termistä kuivauslaitosta. Tällaisissa tapauksissa päätöksestä peritään maksu siten, että korkeampaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Molempien toimin- tojen maksutaulukon mukainen maksu on 3 920 euroa. (3920 € + 1960 € = 5880 €) Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Marjo Kaikkonen
Esko Vaskinen Ahti Itkonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneu- vokset Ahti Itkonen ja Esko Vaskinen(esittelijä).
EV/KK
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4957, 040 774 8069
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäi- västä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäi- syyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeis- tään 12.6.2006 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Vali- tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköi- sesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laati- jana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoi- te, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeu- denkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.
