Automaattinen pienmerkintä tiemerkintätyössä

AUTOMAATTINEN PIEN- MERKINTÄ TIEMERKINTÄ- TYÖSSÄ

OPINNÄYTETYÖ

OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

T E K I J Ä : Maarit Kauppinen, EJJ19SY, 17.11.2021

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Tekniikan ja liikenteen ala

Koulutusohjelma/Tutkinto-ohjelma

Teknologiaosaamisen johtamisen tutkinto-ohjelma Työn tekijä(t)

Maarit Mirjami Kauppinen Työn nimi

Automaattinen pienmerkintä tiemerkintätyössä

Päiväys 17.11.2021 Sivumäärä/Liitteet 88

Ohjaaja(t)

Veli-Matti Tolppi, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Vesa Partanen, kunnossapitopäällikkö, Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)

Cleanosol Oy Tiivistelmä

Tämän opinnäytetyön tutkimusaiheena oli kuorma-autoalustaisen automaattisen Trafficprintterin käyttö tie- merkintöjen pienmerkintätyössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille Trafficprintterin käyttökelpoi- suus mm. liikenne- ja työturvallisuuden, ajankäytön ja kustannustehokkuuden sekä kulutuskestävyyden, laatu- ja mittatarkkuuden näkökulmasta katsottuna verrattuna käsinmerkintämenetelmään. Trafficprintte- rillä tehdyt pienmerkinnät, kuten ajokaistanuolet, nopeusrajoitusmerkinnät ja pysäytysviivat voidaan tehdä yhden henkilön voimin auton sisältä käsin eikä tarvita enää työparia tienpinnassa käsin tehtäviin merkintöi- hin verrattuna.

Tutkimusmenetelmänä oli varsinaisen pienmerkintätyön dokumentointi kuvina ja videoina sekä ajankäytön mittaaminen ja sen pohjalta kustannusten laskenta. Pienmerkintöjen vaatimuksia ja laatua tutkittiin merkin- töjen kuvaamisella ja mittausten suorittamisella sekä talvikunnossapidon jälkeisellä kuvadokumentoinnilla ja analysoinnilla. Analysointi tapahtui lähinnä paikan päällä tehtyjen havaintojen ja kuvausten perusteella ja niiden vertaamisella kuntoluokkavaatimuksiin. Lisäksi otettiin huomioon työ- ja liikenneturvallisuuden kan- nalta merkittävät lait, asetukset ja ohjeet työn toteutuksessa. Lopuksi tarkasteltiin Trafficprintteri- ja käsin- merkintämenetelmien ajankäytön ja kustannusten eroja. Ajankäytön ja kustannustehokkuuden tarkastelun lopputuloksena voitiin todeta, että Trafficprintter on kokonaistaloudellisesti edullisempi pitkällä tähtäimellä.

Tässä työssä onnistuttiin tuomaan esille uuden Trafiicprintterin menetelmällä tehtävien pienmerkintöjen edut ja ongelmat. Trafficprintterin etuina on tehdä sekä ajallisesti että kustannuksiltaan turvallisesti ja te- hokkaasti tiemerkintöjä liikenteen seassa. Käsinmerkintäryhmän etuna on ainoastaan nopea ylläpitomerkin- töjen suorittaminen vanhan merkinnän päälle, jolloin massanlämpötila pysyy myös tasaisena. Käsinmerkin- nän rasitteena on edelleen pidempi ajankäyttö, mittatarkkuus- ja turvallisuusongelmat liikenteen seassa työskenneltäessä. Tarfficprintterin käytön yleistyessä ja taitotason parantuessa laadukkaaseen lopputulok- seen päästään, kun saadaan ohjelmistojen ja tulostamisen väliset ongelmat ratkaistua. Ylläpitokohteilla kohdistaminen tuotti ongelmia kameroiden yhteensovittamisen vuoksi. Ongelmia tuottivat kahdeksan kame- ran yhteensovittamisen lisäksi merkintämassan lämpötilan pitäminen tasaisena kylmällä säällä. Ilmi tullei- den ongelmien poistamiseksi palveluntuottaja päätti tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet talven aikana.

Korjaustoimenpiteiden tarkoituksena on, että ensi vuonna kameroiden kohdistaminen ja massan lämpötilan

pitäminen tasaisena myös kylmemmillä säillä onnistuu. Näiden ongelmien ratkaisu parantaa massan ja pienmerkintöjen tulostamisen laatua.

Uusilla päällystepinnoilla merkintä tehdään Trafficprintterillä puhtaalle pinnalle, jolloin tiemerkinnän kohdis- tamisessa ei ole ongelmia ja se on laadukkaampaa ja mittatarkempaa, eikä merkitseminen häiritse muuta liikennettä nopeamman tekemisen ansiosta.

Tämän opinnäytetyön tulosten avulla ja tulevien vuosien kokemusten perusteella myös Trafficprintterin toi- minta tulee kehittymään laadullisesti ja taloudellisesti. Tässä opinnäytetyössä sain itse uusia näkökulmia työn erilaisten toteuttamistapojen erojen väliltä. Opinnäytetyössä esille tulleet asiat tulee jatkossa huomi- oida aikataulu- ja kustannussuunnittelussa sekä urakan turvallisuusasiakirjojen ohjeissa ja turvallisuus- ja laatuasioiden valvonnassa.

Avainsanat

Tiemerkintä, automaattinen printteri, työturvallisuus, laatu, mittatarkkuus, kustannustehokkuus, aikataulu

SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field of Study

Technology, Communication and Transport Degree Programme

Master's Degree Programme in Engineering Knowlege Management Author(s)

Maarit Mirjami Kauppinen Title of Thesis

Automatic small marking in road marking work

Date 17.11.2021 Pages/Appendices 88

Supervisor(s)

Veli-Matti Tolppi, Principal Lecturer, Savonia University of Applied Sciences

Vesa Partanen, Maintenance Manager, Central Finland Center for Economic Development, Transport and the En- vironment

Client Organisation /Partners Cleanosol Oy

Abstract

The research topic of this thesis is the use of a truck-based automatic printer in small road marking work. Im- portantly, the purpose of the study is to highlight the usability of the automatic printer, Trafficprintter, exploring it primarily in view of traffic and occupational safety, time use and cost-effectiveness, as well as wear resistance, quality and dimensional accuracy compared to the manual marking method. Small markings made with the Traf- ficprintter, such as lane arrows, lane speed markings and stop lines, can be made by one person from inside the car. Thus, a working pair is no longer required compared to manual markings on the road surface.

The research method is to document the actual small entry work in pictures and videos. The requirements and quality of small markings are studied by performing quality measurements of the markings as well as by image documentation and analysis after winter maintenance. More specifically, the analysis is conducted mainly on the basis of observations and descriptions made on site and by comparing them with the fitness class requirements.

In addition, laws, regulations and instructions relevant to occupational and traffic safety are taken into account in the implementation of the work. Finally, the differences in time use and cost of Trafficprintter and manual mark- ing methods are examined.

Keywords

Road marking, automatic printer, occupational safety, quality, dimensional accuracy, cost-effectiveness, schedule

ESIPUHE

Tämä opinnäytetyö on tehty Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevas- tuualueelle sekä Cleanosol OY:lle. Työn valvojina ovat toimineet ELY-keskuksen liikennevastuualu- een kunnossapitopäällikkö Vesa Partanen, Cleanosol Oy:stä työpäällikkö Juha Putkinen sekä Savo- nia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Veli-Matti Tolppi.

Tahdon lämpimästi kiittää Vesa Partasta ja Juha Putkista tämän työn ammatillisesta ohjaamisesta.

Lämmin kiitos yliopettaja Veli-Matti Tolpille hyvästä ohjauksesta opinnäytetyön aikana.

Kuopiossa 17.11.2021 Maarit Kauppinen

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ... 8

1.1 Lyhenteet ja määritelmät ... 9

2 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN HALTIJAT TAI MUUT TAHOT... 10

2.1 Vertailukohteet Euroopassa ... 12

2.2 Tilaajan rooli tiemerkintätyössä ... 13

3 TYÖN TOTEUTUS ... 15

4 AIKAISEMPI TIETOPERUSTA ... 15

5 AIKATAULU ... 16

6 YLEISTÄ TIEMERKINNÖISTÄ ... 16

6.1 Automaattisen tiemerkinnän tavoitteet ... 16

6.2 Tehokkuus ... 16

6.3 Tiemerkintätyön yleiset haasteet ... 17

6.4 Automaattisten tiemerkintöjen ajankohtaisuus ... 19

7 TIEMERKINTÖJEN VAATIMUKSET JA LAATUMITTARIT ... 19

7.1 Merkintämateriaali ja ympäristövaatimukset ... 19

7.2 Paluuheijastavuusvaatimus ... 21

7.3 Kuntoarvo ja kulutuskestävyys ... 21

7.4 Laatuvaatimukset ja -mittarit ... 22

7.5 Työturvallisuus ja riskienhallinta ... 24

7.5.1 Työturvallisuus ... 24

7.5.2 Riskienhallinta ... 34

7.6 Liikenteenohjaussuunnitelmat ja liikennejärjestelyt ... 40

7.6.1 Liikenteenohjaussuunnitelma ... 41

7.6.2 Tilapäiset liikennejärjestelyt ... 50

8 AUTOMAATTISEN PRINTTERIN TOIMINTA ... 53

8.1 Tutkimuskohteet Itä-Suomessa ... 54

8.2 Trafficprintterin laatutarkastelu ... 55

8.3 Pienmerkintätyöhön kohdistuvat haasteet ja ongelmat ... 55

8.4 Trafficprintterillä tulostettuja merkintöjä pilottikokeilun jälkeen ... 65

9 PIENMERKINTÖJEN SEURANTA ... 67

9.1 Liikenteen ja talven vaikutus pienmerkintöihin ... 67

9.1.1 Liikenteen vaikutus pienmerkintöihin ... 67

9.1.2 Talvikunnossapidon vaikutus tiemerkintöihin ... 69

10 TIEMERKINTÖJEN KUSTANNUSTEHOKKUUS ... 72

10.1 Ajankäytön vertailu ... 73

10.2 Kustannusten vertailu ... 76

11 PIENMERKINTÖJEN TYÖ- JA LIIKENNETURVALLISUUDEN TOTEUTUMINEN ... 78

12 POHDINTA ... 79

13 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ... 80

LÄHTEET ... 84

LIITTEET ... 86

1. JOHDANTO

Työskentelen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) liikennevas- tuualueella.

Tehtävänkuvaani kuuluu kolmen maakunnan alueella tehtävät tiemerkinnät, niiden valvonta ja ura- kan hallinnointi.

Väylävirasto laatii ohjeet tiemerkintöjen toteuttamiselle. Väylävirasto yhdessä ELY-keskusten kanssa on jo vuodelle 2021 tuonut tiemerkintöjen uusiin urakkavaatimuksiin pienmerkintöjen toteuttamisen autoalustaisella printterillä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi niin tekijöiden kuin tienkäyttäjienkin kannalta.

Tätä työtä tehdään myös yhteistyössä norjalaisen Trysill AS:n kanssa, joka on autoalustaisen Traf- ficprintterin kehittäjä Norjasta. Olen saanut sähköpostilla kirjallisen luvan käyttää heidän kotisivuil- laan olevaa kuvamateriaalia ja tuotekuvausta.

Tämän opinnäytetyön tutkimusaiheena on automaattisen printterin käyttö tiemerkintöjen pienmer- kintätyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille kuorma-autoalustaisen automaattiprintterin, Trafficprintterin, käyttökelpoisuus mm. liikenneturvallisuuden, ajankäytön ja kustannustehokkuuden näkökulmasta katsottuna sekä kulutuskestävyys, laatu- ja mittatarkkuus verrattuna käsinmerkintä- menetelmään.

Tutkimusmenetelmänä on varsinaisen pienmerkintätyön dokumentointi kuvina ja videoina sekä mer- kintöjen laatumittausten suorittaminen sekä talvikunnossapidon jälkeinen kuvadokumentointi ja ana- lysointi. Analysointi tapahtuu lähinnä paikan päällä tehtyjen havaintojen ja kuvausten perusteella ja niiden vertaamisella kuntoluokkavaatimuksiin. Lisäksi otetaan huomioon työ- ja liikenneturvallisuu- den kannalta tehdyt työnaikaiset tapahtumat läheltä piti- tai onnettomuustilanteista tehtäessä pien- merkintöjä uudella printterimenetelmällä.

Opinnäytetyön tuloksia pyritään hyödyntämään väyläviraston urakkavaatimusten laadinnassa, joten työllä on siten yhteiskunnallista merkitystä.

Opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä Cleanosol Oy:n kanssa, joka toimii Pohjois-Savon ELY-kes- kuksen tiemerkintäurakan palveluntuottajana. Cleanosol Oy:n on hankkinut uuden kuorma-autoalus- taisen tiemerkintäkoneen pienmerkintöjen koneelliseen toteutukseen, Trafficprintterin, jolla toteute- taan ELY-keskuksen kolmen maakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon, alueella pienmerkinnät.

1.1 Lyhenteet ja määritelmät

POS ELY-keskus = Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Väylä = Väylävirasto, jonka ohjeistukset perustuvat aikaisemman liikenneviraston laatimiin ohjeisiin, joihin viitataan tässä työssä merkinnällä LO nro/vuosiluku.

Tiemerkintä Tiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla, massalla tai muilla mene- telmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen. Tiemerkin- nät jaetaan tien pituussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkin- töihin.

TMA Törmäysvaimennin.

Liuotinvapaa

tiemerkintämaali Tiemerkintämateriaali on liuotinvapaa, kun liuotinpitoisuus on alle 2 paino-%.

Paluuheijastavuus RL Mittausarvo, joka kuvaa auton valoista kuljettajan silmiin heijasta- nutta valon määrää (ns. pimeän ajan näkyvyys).

Luminanssitekijä β Kuvaa merkinnän näkyvyyttä päivän valolla ja pysyvässä tievalaistuk- sessa (ns. päivänäkyvyys).

Kitka-arvo SRT SRT-arvo (Skid Resistance Test), kitkan arvo mitattuna standardin SFS-EN 1436 mukaan. S1 ja S3 ovat luistonestoluokkia, joiden mini- miarvoja käytetään mitattaessa tiemerkintöjen liukkautta. SFS-EN 1436:2018

Kuntoarvo Suure, joka kuvaa tiemerkinnän kuluneisuutta luokissa 1–5.

KVL Keskivuorokausiliikenne.

Tieturva 1 Tieturva 1 -kurssin tulee suorittaa henkilön, joka osallistuu tiellä teh- tävään tienpitoon, tie- ja päällystysmateriaaleja kuljettavan auton kuljettajan, työkoneen kuljettajan työmaalla, muussa työssä yleisellä tiellä työskentelevän sekä Tieturva 2 -koulutukseen osallistuvan.

Tieturva 2 Tieturva 2 -kurssin tulee suorittaa henkilön, joka työskentelee tiellä, kadulla tai muulla liikennealueella ja on vastuussa työturvallisuu- desta työmaalla.

YSE Rakennusurakan yleiset sopimusehdot 2016.

mcd/ m²/lx millicandela/m²/lux, kansainvälisen SI-järjestelmän perusyksikkö, jolla mitataan valon säteilevää voimakkuutta.

Vna Valtioneuvoston asetus.

2. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN HALTIJAT TAI MUUT TAHOT

POS ELY-keskuksen tiemerkintöjen palveluntuottajana toimii Cleanosol Oy, Nurmijärveltä. Heidän toimeksiannostaan teen tämän opinnäytetyöni liittyen pienmerkintöjen automaattiseen toteutukseen Trafficprintterillä.

Trysil Maskin As on norjalainen tiemerkintäkalustoa valmistava yritys. Trysil Maskin As on johtava automaattisen tiemerkinnän kehittäjä maailmassa, joka on kehittänyt viimeisimpänä innovaationaan kuorma-auto alustaisen Trafficprintterin.

S

nettisivuilta. Sivujen aineiston ja kuvien käyttöön olen saanut luvan Trysil Maskin AS omistajalta.

”Trysil Maskin AS on perustettu 1982. Ensimmäinen termoplastinen tiemerkintäauto paineistetulla kattilalla ja kompressorilla valmistui 1990. Ensimmäinen etumerkintä kuorma-auto valmistui 1994.

Vuonna 2001 esiteltiin ensimmäisen sukupolven Line-Controller automaattiseen merkintään, jonka käyttö suoritettiin kuorma-auton ohjaamosta käsin. Laitteiston kehittäminen symbolimerkintöjä var- ten alkoi syyskuussa 2008 Ruotsin liikennehallinnon ja -viraston tavoitteesta saada tiemerkintöjä te- kevä henkilöstö pois vilkkaasti liikennöidyn tien päältä vuodesta 2014 lähtien. Uuden laitteiston pro- totyyppi esiteltiin vuonna 2010. Kaikilla toiminnoilla oleva prototyyppi otettiin käyttöön 2012, joka on edelleen käytössä. Tämä on maailman ensimmäinen kuorma-autoon asennettu tulostin kestomuovi- maalille. Vuonna 2016 esiteltiin toisen sukupolven tiemerkintätulostin parannetulla käyttöjärjestel- mällä, jossa on nopeampi tulostusaika ja mahdollisuus laajemmille symboleille ja reunojen ulottu- vuudelle. Vuonna 2019 lanseerattiin 4. sukupolven Line-Controller, jossa on helppokäyttöinen koske- tusnäyttö, parannettu raportointijärjestelmä ja integrointimahdollisuus telemaattiseen järjestelmään.

Kehitystyön jatkuessa vuonna 2021 lanseerataan kolmannen sukupolven Trafficprinter, jossa on sä- teittäinen suulakepuristinläppä ja symbolien tunnistusjärjestelmä.” (Trafficprinter®)

”Trafficprinter® on kehittänyt ja suunnitellut Trysil Maskin (TM). Kone antaa käyttäjille mahdollisuu- den tulostaa minkä tahansa merkin tai symbolin tiellä, ja se on maailman ensimmäinen kuorma-au- toon asennettava tulostin. Kyseessä on ainutlaatuinen kone, joka voi tuottaa tavallisia suulakepuris- tinlinjoja, profiililinjoja, pisaralinjoja tai mitä tahansa näiden yhdistelmää. Sitä voi helposti käyttää yksi tai kaksi henkilöä turvallisessa ja mukavassa ympäristössä matkustamon sisällä. Kaikki ohjaus- mekanismit ovat käytettävissä kuljettajan istuimelta, ja linjamerkintöjä seurataan jatkuvasti ohjaa- mosta kameroiden ja peilien kautta. Merkintälaitteita käyttää siis yksi tai kaksi kuorma-auton ohjaa- mossa työskentelevää henkilöä. Kaikkia viivamerkintöjä ohjaa TM Line-Controller System, joka on erittäin edistyksellinen järjestelmä, johon on integroitu ohjaussauva, jalkapoljin ja telemaattinen jär- jestelmä. Tienmerkintämateriaali levitetään ruiskupistoolilla, joka on asennettu hydraulisesti ohjatta- vaan telineeseen juuri takapyörien eteen.” (Trafficprinter®)

”Trafficprinter® on innovatiivista vihreää tekniikkaa. Trafficprinter® on ainutlaatuinen tiemerkintä- laite, joka on suunniteltu pelastamaan ihmishenkiä ja mullistamaan tiemerkinnät. Se tulostaa minkä

tahansa merkin tai symbolin. Menetelmä korvaa käsin tehtävän merkinnän. Yksi Trafficprinter® kor- vaa kaksi manuaalista merkintäryhmää. Vähentää työtapaturmia, on turvallinen ja välttää onnetto- muuksia, koska enää ei tarvita käsityöntekijöitä tiellä ja kuorma-autoon asennettu vaimennin (TMA) on asennettu heti printterin taakse. Trafficprinter® on ympäristöystävällinen, joka minimoi liiken- teenhallinnan tarvetta ja samalla vähentää ruuhkautumista ja saastumista. Menetelmä on luotettava ja toimii ympäri vuorokauden sekä on myös kustannustehokas. Trafficprinter® tarjoaa sijoitetun pääoman tuottoprosentin alle kolmessa vuodessa. Trafficprinter® on tehty tulevaisuutta varten.”

Trafficprinter®

Kuva 1. Trafficprintterin tyyppikuva. TRAFFICPRINTER ® (pank.fi)

Kuva 2. www.trafficprinter.com / Trafficprinter®

f

2.1 Vertailukohteet Euroopassa

Norjalaisen Trysil Maskin AS toimesta on myös Euroopassa tehty Trafficprintterillä tiemerkintää, esi- merkiksi Lontoossa linja-autokaistojen merkintää sekä ajokaistanuolia.

Kuvat 3 ja 4. Trafficprintterin työnjälkeä Lontoossa. Trysil Maskin AS | Facebook

Kuvat 5 ja 6. Trafficprintteri on tehnyt tiemerkintää myös Istanbulissa, Turkissa. Trysil Maskin AS | Facebook

Kuva 7 ja 8. Trafficprintterillä on tehty lentokentälle ja tiestölle merkintöjä Norjassa. Trysil Maskin AS

| Facebook

Kuva 9. Trafficprintter on saanut myös lehdistön kiinnostumaan. (lehti: Nyheter). Trysil Maskin AS | Facebook

Seuraavassa Trysil Maskinin facebook sivulla Trysil Maskin AS | Facebook on videoita tiemerkin- nöistä;

Ruotsissa Facebook

Norjassa Facebook, Facebook

Turkissa Facebook, Facebook, Facebook Suomessa Facebook

2.2 Tilaajan rooli tiemerkintätyössä

Oma roolini tässä kehittämistyössä on olla tiemerkintäurakan tilaajana ja valvojana ELY-keskuksen kolmen maakunnan alueella. Tiemerkintäurakan vastuullisen projektinvetäjän tehtävien lisäksi toimin urakassa turvallisuuskoordinaattorina ja vastaan turvallisuusasiakirjojen päivittämisestä sekä turvalli- suusvalvonnasta yhdessä urakoitsijan kanssa.

Nykyinen tiemerkintäurakka kestää vuodet 2018–2022, jonka aikana ylläpidämme vuosittain tiever- kolla olevia linja- ja pienmerkintöjä ja teemme lisäksi uusille päällystekohteille yksikköhintaisia tie- merkintöjä päällystyksen yhteydessä tuhoutuneiden merkintöjen tilalle.

ELY-keskus teetti v. 2019 kesällä pilottikokeiluna tiemerkintäurakassaan osan Pohjois-Savon ja Etelä- Savon tiestön pienmerkinnöistä norjalaisen Trysill Maskin AS:n kuorma-autoalustaisella printterillä.

Pilottikokeilusta otettiin paljon kuvia ja videoita, joista voidaan jälkikäteen tarkastella laatua ja vi- deoilta ajankäyttöä. Pilottikokeilun aikana ilmeni myös laatu- ja mitoitusongelmia, jotka dokumentoi-

tiin. Printterillä tehtyjen pienmerkintöjen kuntoa ja laatua seurataan talven jälkeen, miten talvikun- nossapito on kohdellut uudella menetelmällä toteutettuja merkintöjä verrattuna vanhalla menetel- mällä käsin tehtyihin merkintätöihin.

Trafficprintter on monitoimilaite, jossa on yhdistetty mm. pisara ja ekstruder-ominaisuudet. Traf- ficprintterin avulla tielle voidaan tulostaa mikä tahansa merkki tai symboli sekä tehdä myös pituus- suuntaiset linjamerkinnät. Trafficprintterin toimintoja ohjataan matkustamosta käsin kameroiden ja peilien avulla. Tämä laite on maailman ensimmäinen kuorma-autoon asennettu tulostinlaite. Traf- ficprinter®, trafficprinter.com; Trysil Maskin AS (trysil-maskin.no)

Kuva 10. Trafficprinter, Trysil Maskin AS.

Kesällä 2021 teimme ELY-keskuksen alueella palveluntuottajan hankkimalla uudella Trafficprintterillä pienmerkintöjä ELYn hallinnoiman kolmen maakunnan alueella. Pienmerkinnöistä toteutetaan print- terillä lähinnä ajokaistanuolet ja nopeusrajoitusmerkinnät. Pyörätien jatkeet, suojatiet, väistämisvii- vat, väistämisnuolet sekä pysäytysviivat ja sulkualueet tehdään edelleen käsityönä, koska Traf- ficprintteriautolla ei pystytä tekemään merkintöjä ahtaissa paikoissa.

Kuva 11. Palveluntuottaja Cleanosol Oy:n uusi Trafficprintter.

3. TYÖN TOTEUTUS

Työ toteutetaan tutkimusaineiston perusteella, jota peilataan nykyisin käytössä oleviin menetelmiin ja väyläviraston ohjeisiin ja urakkavaatimuksiin. Työhön liittyvien valokuvien ja videoiden dokumen- tointi sekä kuntoarvon seuranta on aloitettu jo kesällä 2019. Kuntoarvon seuranta jatkuu vielä ke- vään 2020 ja kesän 2021 aikana.

Työssä perehdytään tiemerkintöjen yleisiin vaatimuksiin, työturvallisuus-, laatu-, materiaali- ja ym- päristövaatimuksiin.

Trafficprintterillä tehtyyn pienmerkintään tarvittava aika mitataan ja verrataan käsin tehdyn merkin- nän käytettyyn aikaan.

Työssä tehdään myös ajankäytön- ja kustannusten vertailua lähinnä työhön käytettävän työvoiman ja muiden resurssien suhteen.

Työn lopputuloksena saatava tieto hyödynnetään tiemerkintätöiden kehittämisessä ja mahdollisesti tulevissa valtakunnallisissa tiemerkintöjen urakkavaatimuksissa.

4. AIKAISEMPI TIETOPERUSTA

Suomessa tieverkon omistaa pääasiassa valtio ja tieverkkoa ylläpitää Väylävirasto. Väylävirasto oh- jaa tieverkon käyttöä ja mm. antaa ohjeita tieverkolla tehtävistä tiemerkinnöistä. ELY-keskuksen hal- linnoimalla kolmen maakunnan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan, alueella tiemerkin- tää ylläpidetään n. 7 500 km matkalla. Väylävirasto on velvoittanut jo vuodesta 2021 alkaen vaati- maan uusien tiemerkintäurakoiden kilpailutuksen yhteydessä valmiutta tehdä pienmerkinnät koko- naan niin, että sopimuksen kolmantena vuonna massatiestön osalta uusilla päällysteillä kaikki mer- kinnät tehdään Trafficprintterillä. Tästä syystä ELY-keskus teetti kesällä 2019 alueellaan joillakin kohteilla pienmerkintöjä kuorma-autoalustaisella printterillä. ELY-keskuksen alueella on pienmerkin- tänä tehtäviä kohteita kuten: pyörätien jatkeita, suojateitä, korotettuja suojateitä, ajokaistanuolia, nopeusrajoituksia, pysäytysviivoja, väistämisviivoja, väistämisnuolia, sulkualueita, jne. yhteensä 6 271 kpl ja 52 769 m². Perinteisesti näitä pienmerkintöinä tehtäviä töitä tehdään käsityönä osana muuta liikennettä. (POS ELY-keskus, Tiemerkintöjen palvelusopimus POS ELY 2018-2022)

Teknologian kehittymisen myötä markkinoille on tullut muutaman valmistajan automaattisia kuorma- autoalustaisia printtereitä, joiden avulla käsityönä tehtävät pienmerkinnät tulevat huomattavasti vä- henemään mahdollisesti jo seuraavan viiden vuoden sisällä.

Kesällä 2019 ELY-keskuksen alueella tehty pilottikokeilu saa jatkoa vuoden 2021 aikana, kun tiemer- kintäurakoitsija Cleanosol Oy ottaa käyttöönsä uuden kuorma-autoalustaisen Trafficprintterin, jolla edellisessä kappaleessa mainittuja pienmerkintöjä tullaan tekemään ympäri Suomea eri tiemerkintä- urakoissa.

5. AIKATAULU

Automaattista tiemerkintätyötä tarkastellaan työkohteissa työn tehokkuutta ja työturvallisuutta sekä laatua ja kestävyyttä tarkkailemalla. Trafficprintterin työtä tarkasteltiin kesän 2019 aikana sekä vuonna 2020 keväällä ja syksyllä kuntoarvo- ja paluuheijastavuusmittausten avulla sekä dokumen- toimalla kohteet valokuvin. Tiemerkintäurakoitsijan hankkiman uuden Trafficprintterin työtä seura- taan ja laatua tarkkaillaan kesän 2021 aikana ja tehdään vertailua kesällä 2019 Trafficprintterillä tehtyihin pilottikohteisiin. Opinnäytetyötä valmistellaan kesällä 2019 ja kevään 2020 aikana kerätty- jen kokemusten ja materiaalien sekä kesän 2021 aikana saatujen mittausten sekä kuva- ja videoma- teriaalien perusteella.

6. YLEISTÄ TIEMERKINNÖISTÄ

Tiemerkinnöillä tarkoitetaan joko maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.(Tieliikenne- laki 729/2018, 84 §)

Tiemerkinnöillä parannetaan liikenneturvallisuutta, sen sujuvuutta sekä ajomukavuutta. Liikenteen turvallisuutta lisää huomattavasti tienpinnasta heijastavat tiemerkinnät pimeässä ja huonossa säässä.

Tiemerkinnät jaetaan pituussuuntaisiin ja muihin merkintöihin. Pituussuuntaisia merkintöjä ovat maanteiden linjaosuuksilla olevat keskiviiva, ajokaistaviiva, reunaviiva ja reunaviivan jatke sekä sul- kuviiva ja varoitusviiva.

Pienmerkinnät ovat tien poikkisuuntaisia muihin merkintöihin kuuluvia käsin tai koneellisesti tehtäviä merkintöjä. Pienmerkintöihin luetaan mm. suoja- ja pyörätienjatkeet, nopeusrajoitus- ja sulkualuei- den merkinnät, pysäytys- ja väistämisviivat sekä ajokaistanuolet. (Tiemerkintöjen suunnittelu. LO 25/2015)

6.1 Automaattisen tiemerkinnän tavoitteet

Opinnäytetyö toimii edelläkävijänä tiemerkintäurakoiden pienmerkinnöille asetettavien vaatimusten saralla. Työn tarkoitus on antaa kokemusperäistä tietoa kuorma-autoalustaisen Trafficprintterin hyö- dyistä liikenneturvallisuuden parantumisen lisäksi henkilö- ja työajan- sekä kokonaiskustannusten tehostumisesta, laatutason parantumisesta ja merkintöjen kestävyydestä.

6.2 Tehokkuus

Työn tehokkuuden lisääntyessä automaattisella kuorma-autoalustaisella koneella merkintää tehtä- essä työaikaa kuluu kohteessa vähemmän kuin käsin tehtävässä työssä. Nykyisin pienmerkintäyk- sikkö koostuu kahdesta henkilöstä ja kuorma-autosta sekä vilkkailla teillä törmäysvaimentimella eli TMA:lla, varustetusta kuorma-autosta. Automaattinen merkintäyksikkö koostuu pelkästään kuljetta-

jasta ja kuorma-autoalustaisesta printteristä, joka on itsessään varustettu TMA:lla. Uudella menetel- mällä säästetään yksi henkilötyövuosi ja ylimääräinen TMA:lla varustettu kuorma-auto nykyiseen menetelmään verrattuna. Pienmerkintäkohteet ovat tietokoneen ohjelmistossa mukana tieosoitere- kisteri- ja koordinaattitietona, jolloin automaattisella printterimerkinnällä saadaan juuri oikeanlainen ja oikeilla mittasuhteilla oleva merkintä tienpintaan nopeasti. Samalla saadaan laadultaan sopimuk- sen mukaista ja tasaista sekä mittatarkkaa merkintää.

Näillä edellä mainituilla tekijöillä saadaan kustannussäästöjä henkilö- ja työaikakustannuksissa, joilla on merkitystä koko urakan talouden hallinnan kannalta.

6.3 Tiemerkintätyön yleiset haasteet

Tiemerkintätyöhön liittyy useita haasteita, koska työtä tehdään tienpäällä muun liikenteen seassa eri vuorokauden aikoina ja erilaisissa sääolosuhteissa. Kuorma-autolla tehtävissä linjamerkinnöissä ja käsin tehtävissä pienmerkinnöissä on ero lähinnä työturvallisuudessa. Merkintöjä tehdään kuuma- massalla ja maalilla. Tarvikkeita kuljetetaan kuorma-auton lavalla, jolla työntekijät joutuvat käymään pannuja täyttäessään. Lavalla työskentelyyn liittyy putoamisriski, johon tulee kiinnittää huomiota, ettei esim. housun lahkeet tartu mihinkään kiinni tai lavalla ole irtotavaraa, johon voi kompastua tai tikkailla ei liukastu kiipeämis- tai laskeutumisvaiheessa.

Tiellä työskenneltäessä usein haasteena on tilan puute, joka näkyy mm. merkintäyksikön ohitusmah- dollisuuksien puuttumisena. Tämä aiheuttaa tienkäyttäjien hermostumista merkintäyksikön takana ja virheellisiä ja jopa vaarallisia ohitustilanteita, jotka aiheuttavat myös tiemerkintöjen ja autojen sot- keentumista. Autojen sotkeentuminen aiheuttaa usein korvausvaatimuksia niin palvelutuottajalle kuin ELY-keskuksellekin.

Käsinmerkintäryhmä joutuu joka kerta jalkautumaan tielle liikenteen sekaan, jossa korostuu liiken- teen ohjaus ja muun liikenteen huomioiminen sekä tienkäyttäjien yleinen käyttäytyminen työmaan kohdalla. Päiväsaikaan tehtävissä käsinmerkinnöissä merkintäryhmän näkyvyys varmistetaan suoja- autoilla sekä liikenteenohjauslaittein.

Merkintäautolla tehtävissä linjamerkinnöissä korostuu kuljettajan ammattitaito tehdessä mittatarkkaa linjamerkintää, koska hän samalla joutuu seuraamaan tienkäyttäjien yleistä käyttäytymistä merkintä- työmaan kohdalla. Merkintäauton kuljettaja joutuu joskus jalkautumaan liikenteen sekaan, mikä ai- heuttaa kuljettajalle riskin joutua auton tönäisemäksi tai tulla jopa yliajetuksi. Linjamerkintää teh- dään eri vuorokauden aikoina, koska vilkasliikenteisille tieosuuksille ei saa mennä tekemään merkin- töjä päiväsaikaan, vaan ne on tehtävä hiljaisemman liikenteen aikana illalla tai jopa yöllä. Tällöin tulee merkintäyksikön näkyvyydestä erityisesti huolehtia liikenteenohjauslaittein, valopaneelein sekä törmäysvaimentimin, ettei aiheuteta törmäysriskiä muulle liikenteelle ja suojataan samalla työnteki- jät. Myös päiväsaikaan tehtävissä merkintätöissä on huolehdittava merkintäyksikön näkyvyydestä vaadituilla liikenteenohjauslaitteilla merkein, valotauluin ja valaistuksin.

Merkintäyksiköiden on yleisesti huolehdittava liikenteen sujuvuudesta sekä estettävä törmääminen merkintäyksikköön. Merkintäyksiköiden suurena haasteena on tienkäyttäjien välinpitämättömyys ja liian suuret tilannenopeudet liikenteessä sekä ajaminen alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisina. Nämä tekijät aiheuttavat vuosittain törmäystilanteita ja muita vaaratilanteita tienkäyttäjille ja työntekijöille.

Merkintäyksikön tehtävä on liikenteenohjaustoimenpitein yrittää estää merkintöjen sotkeentuminen ja samalla tienkäyttäjien suojaaminen kuumalta märkämassalta. Merkintää tehdessä on työntekijöi- den vaarana saada suuttimista kuumia massaroiskeita päällensä ja sen vuoksi työntekijöiden on myös omalta osaltaan huolehdittava suojavaatetuksesta, silmien ja käsien suojaamisesta sekä oltava varovainen massaa käsitellessään.

Tiemerkintöjen haasteena on eri vuodenaikoina tehtävät merkinnät ja niiden vaikutus sääolosuhtei- siin, joissa merkintää tulisi pystyä tekemään. Keväällä tiemerkintätöitä haittaa merkintöjen likaisuus talven jäljiltä. Ylläpitomerkintää ei voi tehdä likaiselle pinnalle huonon tarttuvuuden vuoksi. Sen vuoksi kunnossapitourakoitsijoiden tulee puhdistaa likaiset tieosuudet keväisin ennen tiemerkintä- kauden aloitusta.

Kesällä tiemerkintää haittaavat yleensä sateet. Sateen aikana eikä sen jälkeen märälle tien pinnalle voi tehdä merkintöjä huonon tarttuvuuden vuoksi. Pitkään jatkuvat sadekaudet haittaavat tiemerkin- töjen toteutusaikatauluja, jotka on sopimuksissa määritelty välitavoitteiksi. Välitavoitteiden aikatau- lujen myöhästyminen aiheuttaa palveluntuottajalle taloudellisia sanktioita. Sateet vaikeuttavat myös uusien päällysteiden tiemerkintöjen tekemistä. Sateiden vuoksi myös uusien päällysteiden tiemerkin- nät voivat myöhästyä ja aiheuttaa sanktioita palveluntuottajalle sekä lisäksi puuttuvat tiemerkinnät voivat aiheuttaa liikenneturvallisuuden kannalta ongelmia esim. kaistaviivojen puuttuessa. Kesällä myös pitkään jatkuvat helteet nostavat tienpinnan lämpötilaa korkeaksi, jonka pinnalle levitettävä kuumamassa voi levitä liikaa eikä pysy näin ollen vaadituissa mitoissa ja muodossa. Kuumalle tien- pinnalle levitetty kuumamassa myös jäähtyy hitaammin ja aiheuttaa enemmän sotkeentumistilan- teita autoilijoille, kuin viileämmässä säässä tehtynä.

Myöhään syksyllä tai jopa talviolosuhteissa tehtävissä tiemerkinnöissä on haasteena tienpinnan kos- teus joko sateiden tai suuren ilmankosteuden vuoksi sekä lumen ja jään aiheuttamien ongelmien vuoksi. Lumisen ja jäisen tienpinnan suolaaminen ja kosteus sekä alhainen lämpötila aiheuttavat tarttuvuusongelmia. Talviolosuhteissa tehdyt tiemerkinnät eivät kestä kunnossapitoa eivätkä liiken- teen aiheuttamaa kulutusta.

6.4 Automaattisten tiemerkintöjen ajankohtaisuus

Uusi tieliikennelaki (729/2018)astui voimaan 1.6.2020, jonka jälkeen Suomessa siirrytään tiemerkin- nöissä nk. yksivärijärjestelmään, jolloin nykyiset keltaiset sulkuviivat ja sulkualueet muuttuvat valkoi- siksi kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Uusi laki tuo mukanaan myös uusia liikennemerkkejä, joita voidaan merkitä myös tienpintaan tehostamaan liikennemerkin vaikutusta. Lisäksi uusi tieliiken- nelaki aiheuttaa muutoksia mm. pyörätienjatkeen merkintätapaan. Pienmerkintöjen lisäksi myös tie- verkolla oleviin linjamerkintöihin tulee muutoksia värimuutosten vuoksi. Tästä aiheutuu paljon kel- taisten sulkuviiva- ja sulkualuemerkintöjen muuttamista keltaisista valkoisiksi, vaikkakin sovitun siir- tymäajan puitteissa.

7. TIEMERKINTÖJEN VAATIMUKSET JA LAATUMITTARIT

Tiemerkintöjen toimivuus määritellään toiminnallisten ominaisuuksien mittausten tai silmämääräisen arvioinnin perusteella, Väyläviraston ohjeen, LO 38/2015 “Tiemerkintöjen laatuvaatimukset” mu- kaan. Laadun toteaminen tapahtuu osalla tieverkkoa mittauksilla tai satunnaisotannalla.

Tiemerkintöjen laatutaso määritellään tien luokituksen sekä liikennemäärän mukaan. Päätieverkolla ja taajamissa laatutaso on korkeampi kuin alemman tieverkon teillä. Päätieverkolla ja muilla vilkaslii- kenteisillä teillä käytetään tiemerkinnässä massaa ja alemmalla, hiljaisemmalla tieverkolla, käytetään maalia. Laadukkaiden tiemerkintöjen tavoitteena on täyttää toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet vuoden ajasta riippumatta. Ominaisuusvaatimuksia ovat hyvä pimeänäkyvyys eli paluuheijastavuus- vaatimukset, hyvä päivänäkyvyys eli luminanssi ja värivaatimukset. Ominaisuusvaatimuksia ovat myös mittojen ja merkintöjen kestävyyden vaatimukset sekä riittävät kitka-arvon vaatimukset.

(Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 38/2015)

7.1 Merkintämateriaali ja ympäristövaatimukset

Tiemerkintämateriaalien tulee noudattaa standardia SFS-EN 13212 tai vastaavaa kansallista standar- dia. Tiemerkintöihin käytetään merkintämassaa ja maalia sekä helmiä merkinnän paluuheijastavuu- den takaamiseksi. Pienmerkinnät tehdään massalla, koska sen kulutuskestävyys on maalia parempi.

Pienmerkinnät tehdään aina vähintään 3 mm massalla ja upotusmerkinnässä 5+2 mm massalla, kun KVL > 2 500 ajon./vrk. (Tiemerkintöjen laatuvaatimukset. LO 38/2015)

Tiemerkintöihin käytettävä materiaali ei saa olla liukasta ja sen tulee täyttää asetettu kitka-arvovaa- timus. Kitka-arvovaatimus perustuu standardin SFS-EN 1436, jossa sille on annettu linjamerkinnöillä arvoksi S1 (SRT ≥ 45). Suojatiemerkinnöissä on kitka-arvovaatimuksena oltava vähintään luokka S3 (SRT ≥ 55). Kitka-arvovaatimuksilla pyritään suojaamaan tiellä liikkuvia pyöräilijöitä ja moottoripyö- räilijöitä liukastumasta märällä kelillä merkintöjen kohdalla.

Tiemerkinnöissä käytettävät siroteltavat helmet tulee olla standardin SFS-EN 1423 vaatimukset täyt- täviä ja materiaaliin sekoitettavien helmien on oltava standardin SFS-EN 1424 mukaisia. (Tiemerkin- töjen laatuvaatimukset. LO 38/2015)

Tiemerkintämateriaalit eivät saa kemikaalilainsäädännön mukaan sisältää haitallisia aineita. Materi- aalien on myös täytettävä kemikaalilain ja -asetuksen määräykset. Suomessa käytettävät tiemerkin- tämateriaalit eivät saa sisältää liuottimia ja niiden tulee olla vesiliukoisia.

Tieliikenteen ja talvihoidon vuoksi merkintöihin siroteltavat ja sekoitetut helmet särkyvät, ja sen vuoksi helmille on asetettu vaarallisten aineiden osalta enimmäispitoisuusrajat. Suomessa ei saa käyttää arseenipitoisuudeltaan (As) 200 mg/kg ylittäviä tiemerkintälasihelmiä (Tiemerkintöjen laatu- vaatimukset, LO 38/2015).

Tiemerkintätyössä tulee lisäksi noudattaa ELY-keskuksen tiemerkintäurakan palvelusopimuksen mu- kaan vesien ja maaperän suojelua koskevia varotoimenpiteitä:

a) “öljyjen, polttoaineiden, bitumiliuosten, liuottimien ja haitallisten lisäaineiden käsittelyssä nou- datetaan varovaisuutta. Näiden haitallisten aineiden pääsyt suoraan maaperään ja vesistöihin on estettävä.”

b) “öljyjen ja muiden em. haitallisten aineiden päästessä vahinkotapauksessa maahan, tulee saastunut maa-aines käsitellä kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.”

c) “kohteissa tulee olla imeytysturvetta tai muuta öljyjen imeytykseen tarkoitettua materiaalia.

Imeytetty aine tulee käsitellä kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.”

(Tiemerkintöjen palvelusopimus POS ELY 2018-2022, Palvelusopimusta täydentävät ehdot)

7.2 Paluuheijastavuusvaatimus

Tiemerkintöjen toiminnallisiin laatuvaatimuksiin kuuluu merkintöjen paluuheijastavuus. Paluuheijas- tavuuden vaatimukset määritellään tieverkon vaatimusluokituksen ja merkintälajin perusteella. Pa- luuheijastavuutta mitataan mcd/m²/lx. Massavaatimusteillä linjamerkintöjen ylläpidossa on vaati- muksena 100 mcd/m²/lx ja uusilla päällysteillä 150 mcd/m²/lx. Maalivaatimusteillä linjamerkintöjen ylläpidossa on vaatimuksena 80 mcd/m²/lx ja uusilla päällysteillä 130 mcd/m²/lx. Pienmerkinnöillä ja suojateillä paluuheijastavuus määritellään materiaalivaatimuksena, esim. 25 massa-% on oltava lasi- helmiä. Paluuheijastavuusvaatimusten tarkoituksena on varmistaa kesäaikana tehtyjen merkintöjen hyvä näkyvyys vielä pimeänä vuodenaikana. (Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 38/2015)

7.3 Kuntoarvo ja kulutuskestävyys

Tiemerkintöjä tehdään joko maali- tai massamerkintänä. Maalimerkintää tehdään yleisesti alemmalle ja liikennemäärältään hiljaisemmalle tieverkolle. Massamerkintää tehdään vilkkaimmin liikennöidyllä tieverkolla, jossa autojen renkaan kulutus on suurempi. Pienmerkinnät tehdään aina massamerkin- tänä, koska pienmerkintöjä on useimmiten vilkkaimmilla tieosuuksilla ja liittymissä.

Tiemerkintöjen laatuvaatimuksiin kuuluu kulutuskestävyyden lisäksi mm. merkintöjen kuntoarvon määrittäminen ja paluuheijastavuuden mittaaminen. Tiemerkintöjen laatua ja kuntoa mitataan ke- väisin kuntoarvon ja paluuheijastavuusmittausten avulla. Kuntoarvon ja paluuheijastavuuden mittaa- misen tarkoituksena on merkintöjen laatuvaatimusten seuraaminen.

Tiemerkintöjen kuntoluokka määritetään 5-portaisen kuntoarvoasteikon avulla. Kuntoarvo määräytyy jäljellä olevan merkinnän suhteella alkuperäisen merkinnän pinta-alaan. Alin kuntoarvo on 1, jossa merkinnästä on yli puolet kulunut pois eikä merkintä enää toimi. Ylin kuntoarvo on 5, jossa merkin- nässä ei näy kuluneisuutta ja on uuden veroinen. (Tiemerkintöjen kuntoluokitus, LO 37/2015).

Muut luokat sijoittuvat tälle välille ollen toimivuudeltaan merkittävästi heikentyneestä lähes uuden- veroiseen.

Kuva 12. Tiemerkintöjen kuntoarvovaatimukset tiestön vaatimusluokittelun ja merkintälajin perus- teella (Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO28/2015)

Tiemerkintöjen toimivuuteen ja paluuheijastavuusarvoon vaikuttaa tiemerkinnän kunnon lisäksi uu- den merkinnän päälle siroteltava pintahelmi. Pintahelmen merkitys korostuu siinä, että kesällä teh- dyt merkinnät heijastavat mahdollisimman hyvin pimeänä vuodenaikana ja massatieosuuksilla vielä seuraavana vuonnakin. Maaliteiden osalta kulutuskestävyys on heikompaa, ja pintahelmi kuluu lähes kokonaan pois talven aikana.

Tiemerkintöjen kulutuksen kestävyyteen vaikuttaa eniten liikennemäärien lisäksi talvikunnossapito.

Tieverkon eri osille asetetut talvikunnossapidon vaatimus- ja laatutekijät vaikuttavat tienpinnan puh- tauteen ja tasaisuuteen. Mikäli tien pintaa pidetään suolauksen ja aurauksen turvin lumettomana läpi talven, niin tiemerkinnät ovat silloin suurimman kulutuksen alaisena. Alueurakoitsijoiden kunnos- sapitokaluston erityyppiset aurausterät aiheuttavat pahimmillaan tiemerkintöjen tuhoutumisen tien- pinnasta. Lisäksi aurauskertojen määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon tiemerkinnät kestävät auraus- terän kulutusta. Merkitystä tiemerkintöjen kestävyyteen tuo osaltaan myös kuljettajien ammattitaito ja arviointikyky kaluston käytössä. Usein näkee, miten syksyn ensi lumia tai jäisiä polanteita poiste- taan aurauskalustolla, jossa on käytetty nk. tappiteriä. Ne jyrsivät pahimmillaan kaiken merkintäma- teriaalin päällysteen pinnalta ja näin aiheuttavat vahinkoa myös tiemerkinnöille.

7.4 Laatuvaatimukset ja -mittarit

Tiemerkintöjen laadun varmistamisessa tulee käyttää mittalaitteita, jotka ovat laitevalmistajien ohjei- den ja standardin SFS-EN 1436 mukaisesti huollettuja ja kalibroituja. Laatumittauksia suorittavan toimijan on pidettävä ajantasaista kirjanpitoa laitteiden huollosta ja kalibroinnista. Kirjanpidosta tu- lee selvitä:

• laitteen merkki ja malli sekä yksilöivä sarjanumero

• ohjelmistojen eri versionumerot

• laitteelle tehdyt huollot ja kalibroinnit päivämäärillä kirjattuna (Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 38/2015)

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset ovat riippuvaisia hankintatavasta. Hankintaa tehdään kokonaishin- taisena, jolloin palvelusopimus on pitkäaikainen sekä yksikköhintaisena tai kertaluontoisena työnä.

Kokonaishintainen tiemerkintöjen ylläpitotyö perustuu toiminnallisiin laatuvaatimuksiin. Yksikköhin- tainen työ on materiaalivaatimuksiin perustuvaa yksikköhinnalla tehtävää merkintätyötä.

Laatuvaatimusten tarkoituksena on varmistaa käytettävät merkintämateriaalit, joilla tehtynä tiemer- kinnät täyttävät niille asetetut toiminnalliset ja tekniset materiaaliominaisuudet. Tiemerkinnöille ase- tettuja teknisiä-, materiaali- ja toiminnallisia vaatimuksia ovat:

• hyvä pimeänäkyvyys (paluuheijastavuutta koskevat vaatimukset)

• hyvä päivänäkyvyys (luminanssia ja väriä koskevat vaatimukset)

• kuntoarvo (päivänäkyvyys)

• riittävän kitka-arvon täyttävät vaatimukset

• merkintöjen mitat ja sijainti”

• merkintämateriaalit ja -menekki

• merkintöjen tasalaatuisuus

• sallitut merkintöjen korjaustavat (Tiemerkintöjen suunnittelu. LO 25/2015)

Tiemerkintöjen kuntoa ja paluuheijastavuutta eli ph-arvoa seurataan vuosittain toistuvilla kevään ja syksyn kuntoarvo- ja paluuheijastavuusmittauksilla. Mittausten avulla selvitetään tiemerkintöjen sen hetkistä kuntoa ja määritetään kesän ylläpitotyön määrä tieverkolla sekä palvelusopimuksessa mää- ritelty arvonvähennys kuntoarvon sekä ph-arvon alittaville tieosuuksille. Paluuheijastavuusvaatimus- ten tarkoituksena on varmistaa, että kesällä tehdyt tiemerkinnät heijastavat valoa pimeänä vuoden- aikana. Kevään kuntoarvonmittausten avulla mitataan edellisen kesän aikana tehtyjen massavaati- musteiden kunto- ja ph-arvoa. Kuntoarvot on määritelty luokkiin 1–5. Kuntoarvo 1 vastaa huonoa ja 5 erittäin hyvää. (Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 28/2015)

Ylläpidettävän tieverkon pituussuuntaisten merkintöjen kuntoarvo määritetään silmämääräisesti tie- osoitteeseen sidottuna mittauksena.Keväällä, ennen merkintöjen kunnostustöitä, massavaatimus- teillä alin hyväksyttävä kuntoarvo pituussuuntaisille merkinnöille on 100 metrin jaksoissa lukuarvo 3.

Keväälle asetettu kuntoarvovaatimus on täytyttävä vähintään 90 % pituussuuntaisista merkinnöistä.

Maalivaatimusteillä mitataan ainoastaan syksyn kuntoarvo, jonka alin hyväksyttävä arvo on 3.

Maalivaatimusteillä ei kevään kuntoarvoa mitata, koska maali kuluu talven aikana niin paljon, että nämä tieosuudet joudutaan ylläpidossa korjaamaan joka kesä.

Pienmerkintöjen ja suojateiden kohdalla kuntoluokka mitataan syksyllä, jolloin niiden alin hyväksyt- tävä kuntoarvo on oltava 4. Pienmerkinnöille ja suojateille kuntoarvo ≥4 täyttää laatuvaatimukset ja

˂4 ei täytä laatuvaatimuksia. Pienmerkinnät korjataan vuosittain, mikäli merkinnät ovat huonokun- toisia. (Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 28/2015)

Tiemerkintöjen laatua valvotaan myös mittaamalla merkintöjen leveyttä ja paksuutta sekä suuntavir- heitä tms. ominaisuuksia, jotka saattavat aiheuttaa haittaa liikenteelle tai häiritsevät merkintöjen optista ohjausta. Massamerkintöjen paksuus taas määritellään materiaalin kulutuksen perusteella kg/m2. (Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 28/2015)

Kuva 13. Tiemerkintöjen sallitut poikkeamat (LO 28/2015)

7.5 Työturvallisuus ja riskienhallinta

Tiemerkinnöissä noudatetaan Vna 205/2009 rakennustyön turvallisuutta koskevia määräyksiä sekä yleisen liikenteen järjestelyissä Väyläviraston ohjetta LO 6/2017, Liikenne tietyömaalla, Päällystys- ja tiemerkintätyöt, Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus päällystys- ja tiemerkintätöissä.

Päällystys- ja tiemerkintätyöt- ohjeen mukaan tiemerkintätyöt kuuluvat erityistä vaaraa aiheuttaviin töihin. Tiemerkinnöistä linjamerkinnät tehdään liikkuvalla kalustolla, mutta pienmerkinnät tehdään perinteisesti paikan päällä käsin tai koneellisesti. (Päällystys- ja tiemerkintätyöt, LO 6/2017)

Tiemerkintätyössä on työt suoritettava siten, ettei yleistä liikennettä häiritä tarpeettomasti eikä ai- heuteta liikenteelle vahinkoa tai vaaraa. Liikennejärjestelyt tulee hoitaa siten, että muu liikenne su- juu joustavasti ja turvallisesti. Palvelutuottajan on lisäksi ilmoitettava liikennettä haittaavista töistä etukäteen tieliikennekeskukseen. (Tiemerkintöjen palvelusopimus POS ELY 2018-2022, Palvelusopi- musta täydentävät ehdot).

7.5.1 Työturvallisuus

Työturvallisuudella käsitetään työpaikan fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työolosuhteiden olevan kunnossa. Työturvallisuus on osa työsuojelua, jossa työnantajan ja työntekijöiden välillä on yhteis- toimintaa. Työturvallisuusohjeilla huolehditaan turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö, jossa

työskentely on mielekästä ja sopivasti kuormitettua ja näin tuottaa tulosta ja on kaikkien osalta pal- kitsevaa. Työturvallisuus on osa johtamisjärjestelmää ja työpaikan päivittäistä toimintaa, jossa tun- netaan työpaikan toimintatavat ja olosuhteet sekä näihin liittyvät vaara- ja haittatekijät. Työpaikan vaaratilanteiden syntyminen ja haittatekijöiden estäminen varmistavat turvallisen ja toimivan työym- päristön.

(Ttk)

Toimivassa työympäristössä työtilat sekä työ- ja tuotantomenetelmät toteutetaan sellaisiksi, että työskentely ja liikkuminen on turvallista. Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden sekä prosessissa syntyvien aineiden haitat ja vaarat tunnetaan. Turvallisessa työympäristössä työntekijät on opastettu hallitsemaan haitallisten aineiden ja vaarallisten työvaiheiden aiheuttamia tilanteita. Työntekijät on myös suojattu lainvaatimilla henkilösuojaimilla työtapaturmien ehkäisemiseksi. Turvallisessa työym- päristössä vaaditut työskentelyvälineet, koneet ja laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja sään- nösten mukaisesti huollettuja sekä tarvittavilla suojaimilla varustettuja. (Ttk)

Työturvallisuuteen liittyviä keskeisimpiä lakeja ja asetuksia ovat Työturvallisuuslaki, Ttl (23.8.2002, 2002/738), Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (26.3.2009/205) sekä Valtioneu- voston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (12.6.2008/403)

Lakien ja asetusten mukaan on myös määritelty vastuut ja velvollisuudet henkilöiden aseman, tehtä- vien ja toimivaltuuksien mukaan. Seuraavassa kuvassa 5 on jaoteltu eri lakien ja asetusten mukaiset vastuut ja velvollisuudet.

Kuva 14. Työturvallisuutta eri tehtävien ja roolien kautta ohjaava lainsäädäntö. (Tieturva 1, LO 3/2014)

Työturvallisuuslaki turvaa työntekijöiden työkyvyn ylläpitämällä hyvää työympäristöä ja työolosuh- teita ennalta ehkäisemällä ja torjumalla työtapaturmia ja ammattitauteja sekä työntekijöiden fyysisiä ja henkisiä terveyshaittoja. (Työturvallisuuslaki 738/2002 1 §)

Työturvallisuuslain 8 § periaatteita noudattaen työnantajan tulee selvittää työpaikan haitta- ja vaara- tekijät, työolosuhteisiin ja työympäristön vaikuttaviin tekijöihin sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät tekijät. Työnantajan velvollisuus on jatkuvasti seurata työympäristön ja työyh- teisön tilaa sekä työtavoista johtuvaa turvallisuutta. Työnantajan on myös perehdytettävä työntekijät työhönsä ja työpaikan olosuhteisiin sekä opettaa ja ohjata työn vaarojen ja haittojen estämiseksi (TTL 8§).

Työturvallisuuslain 738/2002 4 luvun 18 § mukaan myös työntekijällä on velvollisuutensa työnanta- jan antamien määräysten ja ohjeiden noudattamisessa. Työntekijän tulee muutoinkin noudattaa työssään työolosuhteet huomioon ottaen erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta sekä järjestystä ja siisteyttä turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi. Työturvallisuuslain 18 § mukaan työnteki- jän on huolehdittava oman terveytensä ja turvallisuutensa lisäksi myös muiden työntekijöiden turval- lisuudesta ja terveydestä ammatillisen työkokemuksensa ja saamansa koulutuksen ja opastuksen mukaisesti.

Ttl 4 luvussa on myös määritelty 19 § Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittami- nen; 20 § Henkilösuojainten käyttö ja soveltuva työvaatetus; 21 § Työvälineiden ja vaarallisten ai- neiden käyttö; 22 § Turvallisuus- ja suojalaitteen käyttö

Rakennushankkeen kunkin osapuolen yleisinä velvollisuuksina on ollut huolehtia, ettei työstä ai- heudu vaaraa työmaan työntekijöille eikä kenellekään muulle työn vaikutuspiirissä työskenteleville henkilöille. Päätoteuttajan tulee perehdyttää ja opastaa kaikki rakennustyömaan työntekijät, jotta heillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystäja että työntekijät tuntevat työmaan vaara- ja haittatekijät sekä toimenpiteet niiden poistamiseksi.(Valtioneuvoston asetus, Vna 205/2009 3§)

Valtioneuvoston asetuksen, Vna 205/2009, 4 § mukaan päätoteuttajan tulee tehdä ennen rakennus- työn aloitusta ennakkoilmoitus rakennuttajalle ja työsuojeluviranomaiselle työmaasta, joka kestää yli kuukauden ja jolla työskentelee minimissään 10 itsenäistä työnsuorittajaa ja näiden työmääräksi on arvioitu yli 500 henkilötyöpäivää.

VNa 205/2009 8 § mukaan rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten on laadittava turvalli- suusasiakirja. Turvallisuusasiakirjassa kerrotaan rakennusurakan luonteesta, ominaisuuksista ja olo- suhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät. Turvallisuusasiakirjassa esitetään myös urakan toteutta- miseen liittyvät työturvallisuutta ja -terveyttä koskevat asiat.

Tämän Valtioneuvoston asetuksen 10 § mukaan rakennustyön päätoteuttajan on esiteltävä raken- nuttajalle työmaata koskevat turvallisuussuunnitelmat. Turvallisuussuunnitelmassa esitetään työteh-

tävistä sekä työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat vaara- ja haittatekijät. Vaara- ja haittate- kijät tulee poistaa kokonaan tai minimoida niin, ettei näistä aiheudu vaaraa työn vaikutuksen alais- ten työnrekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Päätoteuttajan on suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

1) työmaan järjestelyt sekä hyvän järjestyksen ylläpito työpisteissä ja materiaalien kä- sittelyssä eri rakennusvaiheissa

2) räjäytys-, louhinta- ja kaivuutyöt

3) maapohjan kantavuus ja kaivantojen tuenta 4) rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus 5) työmenetelmät

6) koneiden ja laitteiden käyttö 7) nostotyöt ja siirrot

8) putoamissuojauksen toteuttaminen 9) työ- ja tukitelinetyö

10) elementtien, muottien ja muiden suurten rakenteiden varastointi, nostot ja asennus 11) pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen

12) työhygieenisten mittausten menettelyt 13) purkutyö

14) eri töiden ja työvaiheiden tosiasiallinen ajoitus ja kesto sekä niiden yhteensovitta- misen järjestäminen rakennustöiden edistymisen mukaan

15) eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen rakennustyömaalla tai rakennustyön vaikutuspiirissä toteutettavan teollisen toiminnan, muiden vastaavien työtoimintojen ja yleisen liikenteen kanssa

16) vaaraa aiheuttavat putkistot ja sähkökaapelit 17) henkilönsuojainten käyttötarpeet ja -ajankohdat 18) toiminta tapaturmissa ja onnettomuustilanteissa (Valtioneuvoston asetuksen, Vna 205/2009, 10 §)

Tiemerkintöjen työsuojeluasioissa palveluntuottaja toimii päätoteuttajana YSE 57 §:n sekä tiemer- kintöjen palvelusopimuksen liitteiden ”Turvallisuusasiakirja” ja ”Turvallisuussäännöt ja menettelyoh- jeet” mukaan.

Turvallisuussuunnitelmat on tehtävä kirjallisesti ja ne on tarkistettava sekä pidettävä ajan tasalla olosuhteiden muuttuessa.

Hankkeissa eriosapuolten lain määräämät turvallisuustehtävät ja velvollisuudet on esitetty kootusti seuraavassa kuvassa 15.

Kuva 15. Eri osapuolten turvallisuustehtävät. (Tieturva 1, LO 3/2014)

Tiemerkintätöitä tehdään liikenteen seassa, jolloin työntekijät altistuvat vakaville vaaroille. Tiellä liik- kujat ohiajavat usein liian läheltä ja liian suurella nopeudella. Yleisestikin tienkäyttäjät eivät osaa aina varoa työkoneita ja merkintäyksiköitä riittävästi. Tiemerkintäyksikön tulee tällöin olla mahdolli- simman hyvin havaittavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Tiemerkintäajoneuvot varustetaan panee- limallisilla varoitusvalaisimilla. Lisäksi autojen edessä ja takana on oltava vähintään 200 mm korkeat ajoneuvon leveydellä olevat heijastavat varoitusmerkinnät. Edessä ja takana olevien varoitusmerkin- töjen tulee olla kooltaan vähintään 0,12 m². Näiden lisäksi auton etu- ja takaosassa on oltava 200 mm tekstillä varustettu kilpi ”Tiemerkintä”. Tiemerkintäauton takana käytetään lisäksi liikenteenja- kaja -merkkiä tai vastaavaa valopaneelia. Tiemerkintäautoon voidaan myös kiinnittää suoraan tör- mäysvaimennin eli TMA, jolloin erillistä suoja-autoa ei tarvita. (Päällystys- ja tiemerkintätyöt, LO 6/2017)

Työntekijöillä on oltava oikea asenne työskentelyyn tiealueella ja heidän on pystyttävä varautumaan eri vaaratilanteisiin oman ja työkaverin turvallisuuden takaamiseksi. Tiemerkintätyössä tehdään yleensä tiimityötä, jossa suhtaudutaan turvallisuusasioihin vastuullisemmin. On myös tehtäviä, joissa työskennellään yksin. Yksin työskennellessä työturvallisuusasiat korostuvat. Työntekijöiden hyvää ammattitaitoa kuvastaa se, että he pystyvät seuraamaan jatkuvasti liikennettä ja olosuhteita sekä arvioimaan oman työn vaikutusta liikenteeseen ja työkohteen toimintoihin. Työntekijän tulee myös huolehtia omasta turvallisuudesta perehtymällä työhön ja sen turvallisuusperiaatteisiin sekä suunni- tella työssä tarvittavat turvajärjestelyt ja suojavarusteet työn vaarojen mukaan. (Tieturva 1, LO 3/2014)

Tiellä ja liikenteen keskellä työskentelyyn tottuu ja sen vuoksi riski vaaratilanteisiin kasvaa. Puhutaan työpaikkasokeudesta, jossa ei enää muisteta kiinnittää huomiota työmaan vaaranpaikkoihin, työ- maajärjestelyihin tai puutteellisiin liikennejärjestelyihin. Tiellä työskennellessä saatetaan pysäköidä vaaralliseen kohtaan tai liikkua varomattomasti ja varoitusvaatetuksen käyttö saattaa myös jäädä puutteelliseksi ja tällöin riski joutua onnettomuuteen kasvaa. Muiden tienkäyttäjien liian suuret tilan- nenopeudet ja niistä aiheutuvat pysähtymismatkan arviointivirheet sekä lyhyet turvavälit toiseen ajo- neuvoon aiheuttavat merkittävän riskin tiellä työskenteleville henkilöille. (Tieturva 1, LO 3/2014)

Tienkäyttäjissä on riskiryhmäläisiä, kuten alkoholin tai lääkeaineiden ja huumeiden vaikutuksen alai- sina olevia kuljettajia. Riskiryhmään luetaan henkilöt, joiden ajokyky on alentunut ”vakavan sairau- den, heikon näkökyvyn, korkean iän, vähäisen ajokokemuksen tai huonokuntoisen ajoneuvon vuoksi”. Riskiryhmäläiset muodostavat merkittävän liikenneturvallisuusriskin tiellä työskenteleville ja itselleen sekä toisille tienkäyttäjille. (Tieturva 1, LO 3/2014)

Tiellä työskentely aiheuttaa vaaratilanteita myös muulle liikenteelle. Työmaan kohdalla tapahtuva muutos aiheuttaa erityisen tarpeen ilmoittaa varsinkin nopeusrajoituksen muutoksesta ja nopeuden vähentämistarpeesta. Työkohteiden aiheuttamia vaaroja muulle liikenteelle aiheuttaakin usein mm.

puutteellinen ennakkovaroittaminen, puutteelliset sulku- ja varoituslaitteet ja niiden huono kunto.

Työkohteen havaittavuuteen vaikuttavat myös sääolosuhteet ja tien geometria, auringonpaiste, pi-

meys sekä sumu ja sade. Vaaraa aiheuttaa myös työkohteen erottelemisessa käytettävät liikenne- merkkien ja sulkupylväiden raskaat jalustat sekä epäselvät ajolinjojen merkinnät, jotka voivat ai- heuttaa tulkintavirheitä ja ajovirheitä tienkäyttäjissä. Työkohteen havaitsemista voi haitata myös muu liikenne, joka ei huomaa ajolinjan muutosta ison kuorma-auton takaa tai ohituskaistalla ajavaa hidasta ajoneuvoa tai työkonetta. Työkoneen ja työntekijän havaitsemista huonontaa myös vastaan- tulevan auton valot, jotka voivat häikäistä työkohdetta ohittavaa kuljettajaa. Kunnossapito- ja ylläpi- totöissä työstä aiheutuu pölyämistä harjaamisen, lumen auraamisen sekä poraus- ja jyrsintätöiden vuoksi. Päällystystöissä muodostuu vesihöyryä, joka heikentää näkyvyyttä. Yöllä tehtävissä töissä riskejä aiheutuu työkohteen huonon havaittavuuden vuoksi kuten myös ylinopeuksista. Työkohteen havaittavuutta voivat heikentää myös esim. kaupunkiympäristön ”kirkkaat valot, opastus- ja mainos- taulut, kiinnostavat tapahtumat ja rakennelmat työkohteen lähellä sekä vastaantuleva liikenne”. Työ- kohteen riittävästä havaittavuudesta on huolehdittava tiealueella työskenneltäessä. Työkohteesta voi olla haittaa myös raskaalle- ja joukkoliikenteelle, hälytysajoneuvoille sekä näkövammaisille ja liikun- taesteisille. (Tieturva 1, LO 3/2014)

Tiellä työskentelevistä työkoneista aiheutuu vaaraa muille tienkäyttäjille, kun työkoneet pysähtyvät tai lähtevät liikkeelle tai ovat pysähtyneenä näkemältään vaarallisessa paikassa. Tienkäyttäjille työ- kone voi tulla äkkiä vastaan joko liian suuren tilannenopeuden tai huonon tiegeometrian vuoksi. Täl- löin tienkäyttäjä joutuu äkkijarrutukseen ja aiheuttaa itselleen sekä muille tienkäyttäjille vaaratilan- teen. Työkoneen kuljettajan rajoittunut näkökenttä aiheuttaa vaaratilanteen katvealueelle jääville tienkäyttäjille tai työntekijöille. Työkoneesta aiheutuvat vaaratilanteet kohdistuvat tienkäyttäjän li- säksi myös työkoneen kuljettajaan mahdollisessa törmäystilanteessa. Työkoneen kuljettaja joutuu riskialttiiksi myös noustessaan pois ohjaamosta tien päälle konerikon tai muun tarkistuksen vuoksi.

(Tieturva 1, LO 3/2014)

Tiemerkintätyö on lyhytkestoista ja liikkuvaa ja siksi vaarallista työtä, koska liikenteen ohjaaminen ja ennakkovaroittaminen tapahtuvat juuri ennen työkohdetta. Tiemerkintätyössä tulee ottaa huomioon tiealueella sijaitsevat laitteet ja rakenteet, kuten tien ylittävät sähkö- ja korkeajännitelinjat, sähkö- kaapelit ja nestekaasuputket sekä liikennemerkit ja erilaiset liikenteenohjauslaitteet ja -varusteet.

Tiealueella työkohteet voivat olla ahtaita ja työskentelytila voi jäädä pieneksi ja siksi ahtaus voi ai- heuttaa työntekijälle vaaran jäädä ohittavan ajoneuvon tönäisemäksi tai työkoneen alle.

Työturvallisuusriskin aiheuttavat myös tarvikkeiden ja materiaalien varastointi. Varsinaisia purku- ja lastauspaikkoja ei yleensä ole, ja sen vuoksi nostokalustollekaan ei ole juuri tilaa. Tiemerkintätyössä merkintämateriaali kulkee merkintäauton lavalla, josta materiaali puretaan kuumennettavaksi pan- nussa jossain varikkoalueella tai levähdysalueella, joissa on työlle tilaa. (Tieturva 1, LO 3/2014)

Tien päällä liikenteen seassa työskentelevien työntekijöiden on suoritettava työturvallisuus- ja tietur- vakortit ennen tiellä tehtäviä töitä. Tiemerkintätyötä tekevän henkilön tulee suorittaa Tieturva 1 - pätevyys, ennen kuin pääsee tekemään merkintätyötä. Tieturva 2 -pätevyys vaaditaan henkilöltä, joka vastaa päätoteuttajan:

• työ- ja liikenneturvallisuudesta tiellä tehtävissä töissä

• tienpitoon liittyvissä töissä työnjohto-, valvonta- ja liikenteen järjestelyjen suunnitteluteh- tävissä työskentelevältä

• ELY-keskuksen aluevastaavilta

• urakka-asiakirjojen valmistelijoilta

• ko. työtä tekeviltä konsulteilta

• tilaajan edustajana toimivalta tarkastus- ja valvontahenkilöltä ja rakennuttajakonsultilta.

(Tieturva 1, LO 3/2014)

Tieturva 1 ja 2-kurssien tavoitteena on lisätä työntekijöiden sekä työnjohdon tietämystä tiellä tehtä- vien töiden työ- ja liikenneturvallisuudesta sekä saavuttaa yhdenmukaiset liikenteen ohjausmenetel- mät tiellä tehtävissä töissä. (Spek)

Tiemerkintätyöt aloitetaan keväisin ja ne päättyvät syksyllä ennen lumien tuloa.

Varsinaista merkintätyötä edeltää usein merkintäalustan puhdistus harjaamalla tai pesemällä, jonka jälkeen tehdään etumerkintätyöt sekä upotusmerkinnöissä alustan jyrsintä ja puhdistus ennen varsi- naista merkintää.

Tiemerkintäyksikön työskentely tienpinnassa turvataan yksikön tehokkaalla suojaamisella ja tiemer- kintäauton varoitusvaloilla ja törmäysvaimentimella varustetulla suoja-autolla varoittamalla sekä muun liikenteen nopeutta rajoittamalla. Törmäysvaimentimella varustetulla suoja-autolla paranne- taan takaa tulevan auton matkustajien ja suoja-auton kuljettajan sekä suoja-auton edessä työsken- televien työntekijöiden turvallisuutta törmäystilanteessa. Törmäysvaimentimella varustettua suoja- autoa tulee käyttää, kun ajoradalla työskennellään jalan ja nopeusrajoitus on ≥ 60 km/h sekä tien KVL on > 900 ajon./vrk. Törmäysvaimennin voidaan kiinnittää varsinaiseen suoja-autoon tai perä- vaunuun, ja se voi olla kiinnitettynä myös suoraan työtä tekevään kalustoon, jos kaluston ominai- suudet ja lisälaitteet sekä suoritettava työ sen sallivat. (Päällystys- ja tiemerkintätyöt, LO 6/2017)

Etumerkintätyössä merkintäauto suojataan varoitus- ja suojauslaitteilla. Kun etumerkintää tehdään kaksiajorataisella tiellä, kuten moottoritiellä, jossa nopeusrajoitus on ≥60 km/h ja yksiajorataisilla teillä, joissa KVL > 6 000 ajon./vrk., käytetään etumerkintäkoneen takana n. 20-50 m etäisyydellä törmäysvaimentimella varustettua suoja-autoa. Etumerkintäautoon voidaan kiinnittää suoraan tör- mäysvaimennin, mikäli auto täyttää törmäysvaimentimelle asetetut vaatimukset. Kaksiajorataisilla teillä tiemerkintöjä tehdään ilta- ja yöaikaan, jolloin liikennemäärät ovat vähäisemmät päiväaikaan verrattuna. (Päällystys- ja tiemerkintätyöt, LO 6/2017)

Kuvat 16 ja 17. Tiemerkintäajoneuvon näkevöittäminen. (LO 6/2017)

Pienmerkintätyössä tehdään aluksi etumerkintätyötä autoalustaisella kalustolla. Etumerkinnän jäl- keen tehdään varsinainen pienmerkintä. Nykyisin käsin tehtävissä merkintätöissä käytetään ryhmän suojaamiseksi muulta liikenteeltä 3,5 t painoista suoja-autoa. Mikäli tien nopeusrajoitus on ≥60 km/h ja KVL > 900 ajon./vrk., käytetään merkintäryhmän suojana törmäysvaimentimella varustettua suoja-autoa. Upotettuja pienmerkintöjä tehdessä tien pinta aluksi jyrsitään ja puhdistetaan harjako- neella ennen varsinaisen pienmerkinnän tekemistä. Jyrsintäkone ja harjakone suojataan törmäys- vaimentimella varustetulla suoja-autolla, kun nopeusrajoitus on ≥60 km/h. (Päällystys- ja tiemerkin- tätyöt, LO 6/2017)

Kuvat 18 ja 19. Pieni jyrsinkone tekee 3D merkinnälle jyrsintää moottoritien rampilla Kuopiossa.

Keskeisiä toimenpiteitä turvalliseen työskentelyyn tiemerkintöjen parissa työskentelevien työntekijöi- den suojaamiseksi ovat varoitusvaatetuksella ja varoitusautolla näkevöittäminen sekä liikenteen no- peuksin rajoittaminen. (Päällystys- ja tiemerkintätyöt, LO 6/2017)

Pienmerkintöjen teettäminen automaattisella kuorma-autoalustaisella printterillä on tärkeää tekijöi- den työturvallisuuden sekä muun liikenneturvallisuuden kannalta. Nykyisin työntekijöiden suojana tien pinnassa tehtävissä töissä on vain törmäysvaimentimella varustettu kuorma-auto, jonka välittö- mässä läheisyydessä auton etupuolella merkitsijä tekee käsin kuumamerkintää.

Lähes vuosittain sattuu onnettomuuksia, joissa tiemerkintäyksikön perään ajetaan. Lisäksi riski on suuri myös siinä tilanteessa, jossa tiemerkintäyksikön kuljettaja on poistumassa ajoneuvosta ja joku

muu tienkäyttäjä ohittaa auton liian läheltä tai väärältä puolelta tai tulee liian kovalla nopeudella tie- työmaan kohdalla, jolloin merkintäauton kuljettaja saattaa jäädä ohi ajavan auton tönäisemäksi.

Tiemerkintätyössä tapahtuneita riski- ja vaaratekijöitä:

• Palovamma syntyi massan kuumennuksen yhteydessä, kun merkintäpistoolin testauksessa pistoolin avauksessa kuumaa massaa lensi käteen.

• Isolla yhdistelmällä tai törmäysvaimentimella liikuttaessa kuljettajan näkökenttään jää kat- veeseen rakenteita ja laitteita, jotka jäävät käännöksessä huomaamatta tai peruutusvai- heessa auton tönäisemäksi.

• Kaksiajorataisella tiellä työskenneltäessä, takaa tulee kovalla vauhdilla kaksi kilpaa ajavaa henkilöautoa, joista toinen ajoneuvo törmää tiemerkintäyksikön yhdistelmän perävaunuun.

Henkilöautosta lähti katto irti, mutta kuljettaja säilyi hengissä.

• Pienmerkintätyössä kuuma massaklöntti tipahti kädelle aiheuttaen palovamman.

• Kevyt kuorma-auto ajoi tiemerkintäautoa vastaan liian nopealla vauhdilla ja keskellä tietä.

Vastaan ajanut kuorma-auto törmäsi merkintäauton ohjaamoon, sillä seurauksella, että mer- kintäautosta hajosi tuulilasi, sivulasit ja takalasi sekä peilit.

• Liikenneonnettomuus. Merkintäauto teki käännöstä lentoasemantien ja Väinö Tannerintien kulmauksessa, kun henkilöauto tuli takaa ja törmäsi merkintäauton etukulmaan.

• Kuorma-auton lavalla oleva massapannu syttyi tuleen, mutta saatiin heti sammutettua.

• Tiemerkintäyksikkö oli pysähdyksissä, kun takaa tuli autoja. Autoista ensimmäinen ja toinen ehtivät pysähtyä, mutta kolmantena tullut säiliöautoyhdistelmä ei pysähtynyt, vaan törmäsi edellä pysähtyneiden autojen perään. Henkilövahinkoja ei tullut, ainoastaan takavalo meni rikki.

• Tiemerkintäauto oli kääntymässä vasemmalle törmäyssuoja työskentelyasennossa, kun ta- kaa tullut puolalainen yhdistelmäajoneuvo väisti oikealta pysäkiltä lähtevää bussia ja ajautui liikaa vasemmalle ajaen törmäysvaimentimen takakulman yli. Törmäysvaimennin vahingoit- tui täysin, henkilövahinkoja ei tullut.

• Rekka-auto vei vasemman peilin mennessään ohittaessaan tiemerkintäauton.

• Massapannun täytön yhteydessä tankkausputken päässä oli kylmästä massasta johtunut tukos, jota ei huomattu ja tankatessa putkeen muodostui painetta, joka aiheutti tukoksen aukeamisen ja massa roiskui ympäriinsä. Työntekijän päällä olleet suojavarusteet suojasivat palovammoilta.

• Matkailuauto kohtasi liian läheltä ja rikkoi peilin. Kyseessä oli pieni massamerkintäkone.

• Tiemerkintäauton takataulu ja takanuoli syttyivät tuleen, kun massapannu paloi.

• Tiemerkintäauton, jossa ohjauslaite oikealla, kuljettaja hyppäsi autosta ulos nurmikaistalle ja samanaikaisesti nurmikaistaa myöten ohitti henkilöauto oikealta annettujen ohjeiden vastai- sesti.

• Merkintäyksikkö oli jyrsimässä suojatietä Mäntyharjulla liikenneympyrässä, jolloin henkilö- auto ajoi harjakoneen perään. Jyrsintäyksikössä oli varoitusvalaisin ja nuoli, jossa teksti ohita vasemmalta.

• Peräänajo. Asfalttiurakoitsijan massa-auto ajoi tiemerkintäyksikön törmäysvaimentimeen. Ei henkilövahinkoja.

• Tukkirekka ajoi vastaan, kun ryhmä oli tekemässä keskiviivan jyrsintää. Rekka törmäsi jyr- sinkoneeseen, josta irtosi ja hajosi vaahtosammutin.

• Jyrsin oli tekemässä reunaviivan sinijyrsintää, kun rekka ohitti sen niin, että vasen peili meni rikki jyrsimestä ja rekasta oikea peili rikkoontui.

• Jyrsintäyksikkö oli tekemässä keskiviivalle sylinterijyrsintää. Edestäpäin tullut rekka osui ta- kavaroitusauton peiliin, jolloin rekan kuljettaja teki väistöliikkeen oikealle, jonka seurauksena rekka ajautui pientareelle ja kääntyi kyljelleen ojaan.

• Vanhus laski autolla kartioitten lävitse ajaen melkein kauhamiehen yli ja vei samalla kartion mennessään.

Tällaiset tilanteet vähenevät huomattavasti, kun saadaan automaattisella printterillä varustettu kuorma-auto pienmerkintöjä tekemään. Tällöin riski joutua onnettomuuteen auton ulkopuolella muun liikenteen vuoksi vähenevät huomattavasti. Automaatio tulee tässäkin tilanteessa vähentä- mään inhimillisistä virheistä johtuvia onnettomuuksia.

7.5.2 Riskienhallinta

Riskienhallinnassa on kyse kokonaisvaltaisesta käsityksestä väylänpidon eri riskeistä ja niiden merki- tyksestä riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi kokonaan tietyillä toimenpiteillä. Hankkeissa ris- kienhallinta ja sen seuranta on jatkuvaa, johon keskeisesti liittyy riskien arviointi.

Riskienhallinnan kannalta on tärkeää vaikuttaa riskien arvioinnilla koko hankkeen elinkaaren aikana eri suunnitteluvaiheista aina toteutuksen ja ylläpidon aikaiseen työturvallisuusriskien ennakointiin.

(Väyläviraston ohje 50/2020, Riskienhallinta väylänpidossa)

Riskien arvioinnilla tunnistetaan työpaikalla esiintyvät vaara- ja haittatekijät. Työpaikan tapaturmia voidaan ehkäistä vaaroja ja haittatekijöitä poistamalla. Riskien suuruus voidaan arvioida vaarojen todennäköisyyksien ja vakavuuksien perusteella. Riskien arvioinnissa päätellään vaarojen merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle ja niiden perusteella valitaan rajoitustoimet riskien välttä- miseksi. (Väyläviraston ohje 50/2020, Riskienhallinta väylänpidossa)

Riskienhallintasuunnitelma on osa hankkeen turvallisuusasiakirjaa, jossa kuvataan riskit ja niiden seuraukset, riskien todennäköisyys ja seurausten vakavuus sekä riskienhallintaan liittyvät toimenpi- teet ja vastuuhenkilöt. (Väyläviraston ohje 50/2020, Riskienhallinta väylänpidossa)

Hankesuunnitteluvaiheessa tilaaja ohjaa riskienhallintasuunnitelman sisältöä sekä asettaa tälle ta- voitteet. Käytännön riskienhallinnan seuranta ja toteuttaminen kuuluu hankkeen toteutusvaiheessa palveluntuottajalle tai urakoitsijalle, jotka myös raportoivat sopimuksen mukaisesti tilaajalle riskeihin ja työturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista. (Väyläviraston ohje 50/2020, Riskienhallinta väylänpi- dossa)