AMMATTITAITOKARTOITUS
Ohjeistus kartoitusten tekoon kouluttajille
Anu Keisanen
Kehittämishankeraportti Elokuu 2006
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 30.8.2006
Tekijä(t)
Keisanen, Anu
Julkaisun laji
Kehittämishankeraportti
Sivumäärä
31
Julkaisun kieli
Suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka Työn nimi
Ammattitaitokartoitus – ohjeistus kartoitusten tekoon kouluttajille
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu,
Työn ohjaaja(t) Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Kuvaus
Kehittämishankkeen tavoitteena oli tehdä selkeä ja toimiva ohjeistus ammattitaitokartoituksiin Keski-Pohjanmaan aikuisopistolle. Lisäksi pienillä muutoksilla kehitettiin ammattitaitokartoitus- ta palvelemaan paremmin työnhakijoita ja heidän työnhakutaitojaan.
Ohjeistuksen kohderyhmäksi katsottiin aikuisopiston ammattiopettajat sekä ohjaavat kouluttajat.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely
Soveltavan opinnäytetyön lähtökohtana oli ratkaisujen kehittäminen käytännön työhön ja vas- taamaan työnhakijoiden/opiskelijoiden vaatimuksia sekä aikuisopiston ohjeistuksen toimivuuden kehittäminen.
Keskeiset tulokset
Saatiin luotua yleisohjeistus koskemaan ammattitaitokartoituksia eri aloilla. Työnhakijoi- den/opiskelijoiden työnhakutaitoja pystytään parantamaan ja kenties heidän työllistymistään edesauttamaan. Tulokset ovat hyvin käytännönläheisiä ja ne pystytään toteuttamaan heti seuraa- van ammattitaitokartoitusryhmän alkaessa.
Johtopäätös
Oli tarpeellista luoda yhtenäinen ohjeistus kartoituksiin. Näin tämä helpottaa sekä kouluttajien työtä, että työvoimaviranomaisten keinoja analysoida lausuntoja. Lisäksi pystytään paremmin päivittämään työnhakijoiden/opiskelijoiden työnhakutaitoja.
Avainsanat (asiasanat)
ammattitaitokartoitus, osaamiskartoitus, ammattitaito
Muut tiedot
Date 30.8.2006
Author(s) Type of Publication
Development project report Keisanen, Anu
Pages 31
Language
Finnish
Confidential
Until_____________
Title
Evaluation of vocational skills – guidelines for instructors on making evaluations
Degree Programme
Vocational Teacher Training Institute
Tutor(s)
Assigned by
Abstract
Description
The goal of the development project was to make clear and efficient guidelines for the evaluation of vocational skills at the Central Ostrobothnia Adult Education Institute. In addition, small changes helped to develop the evaluation of vocational skills in order to better serve jobseekers and their job-seeking skills. The target group of the guidelines are vocational education teachers and career coaches of the Adult Institute.
Theoretical and conceptual presentation
The starting point for this applied study was to develop solutions for practical work and to meet the requirements of jobseekers/students as well as to develop the guidelines of the Adult
Institute.
Essential results
General guidelines for evaluation of vocational skills in different fields were created.
The job-seeking skills of jobseekers/students can be improved and thus gaining employment may be advanced. The results are very practical and they can be implemented as soon as the next vocational evaluation group starts its meetings.
Conclusion
It is necessary to create uniform guidelines for the evaluations. This will help both the
teachers’/coaches’ work and the employment authorities in analyzing statements. In addition, it is now easier to update the job-seeking skills of jobseekers/students.
Keywords
Evaluation of vocational skills, skill evaluation, vocational skills
Miscellaneous
Sisältö
1. JOHDANTO...1
2. KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET ...2
2.1 Tavoitteiden tausta-ajatukset ...2
2.2 Kehittämishankkeen tavoitteet ...3
2.3 Kansalliset työvoimakoulutukset ja niiden ammattitaitokartoitukset ...4
3. KESKI-POHJANMAAN AIKUISOPISTO...5
3.1 Yleistä ...5
3.2.1 Keski-Pohjanmaan aikuisopiston toiminta-ajatus ...5
3.2.2 Keski-Pohjanmaan aikuisopiston profiloituminen ...6
3.2.3 Henkilöstöorganisaation kehittäminen tiimityöhön pohjautuvaksi ...6
3.3 Toimintaa ohjaavat arvot ja käsitykset ihmisestä ja oppimisesta ...7
3.3.1 Toimintaa ohjaavat arvot ...7
3.3.2 Tiedonkäsitys, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys ...7
3.4 Opetussuunnitelmien rakenne ja muodostuminen Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa ...10
3.4.1 Oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien lähtökohdat...10
3.4.2 HOPS – Henkilökohtainen opiskeluohjelma ...10
3.5 Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen periaatteet ...11
3.5.1 Opetusmenetelmät ...11
3.5.2 Erityisopetuksen järjestäminen...12
3.5.3 Opinto-ohjauksen järjestäminen ...12
3.6 Arviointi ...13
3.6.1 Oppimisen arviointi osana opetusta ja oppimisen ohjausta...13
3.6.2 Koulutuksen arviointi ...13
3.7 Opetussuunnitelman yhteisen osan toteuttaminen ja päivittäminen ...14
3.7.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa osaksi aikuisopiston toimintaa ...14
3.7.2 Opetussuunnitelman yhteisen osan ylläpitäminen ja päivittäminen...15
4. AMMATTITAITO JA OSAAMINEN ...15
4.1 Ammattitaitokartoituksen ero osaamiskartoitukseen ...15
4.2 Kehittämisen vastuu...17
4.3 Oppimalla osaajaksi...18
4.4 Oppiva organisaatio ...19
5. OHJEISTUS KOULUTTAJILLE AMMATTITAITOKARTOITUKSIA VARTEN..20
5.1 Yleisrunko kartoituksiin ...20
5.1.1 Ensimmäisen päivän sisältö ...22
5.1.2 Toinen päivä...22
5.1.3 Kolmas päivä...23
5.1.4 Neljäs päivä...23
5.1.5 Viides päivä ...24
6. POHDINTA...24
1. JOHDANTO
Ammattitaitokartoitukset antavat tärkeää tietoa sekä oppilaitokselle että työvoimahallinnolle ja tietenkin kartoitukseen osallistuvalle itsel- leen kartoitettavan osaamisesta ja taidoista, joita hän voi hyödyntää työtä hakiessaan sekä toimiessaan työelämässä. Ammattitaitokartoi- tusten jatkotoimien merkitys on suurena haasteena sekä työvoimahal- linnossa että oppilaitoksessa. Onnistuneet ja oikeaan kohderyhmän kohdanneet kartoitukset merkitsevät laajempaa käyttöarvoa työnväli- tystyössä ja koulutussuunnittelussa. Käyttöarvon kautta päästään laa- dukkaampaan ja yksilöllisempään palveluun työnhakija-asiakkaalle sekä työnantajille. Lähtökohtana on, että suurimman hyödyn saa työn- hakija-asiakas. Teemme tätä kehittämistä asiakaslähtöisesti. Ajatuk- sena on motivoida asiakas osallistumaan ammattitaitokartoitukseen, näyttämällä osaamisensa tason ja henkilökohtaisella ohjauksella löy- tämään jatkopolun työmarkkinoille. (Mäkipeura Ammattitaitokartoituk- set metalli- ja rakennusaloilla, 5)
Kehittämishankkeen aihetta valitessani, mietin asiaa sekä oman henki- lökohtaisen kiinnostuksen pohjalta että myös siltä puolelta, että mikä voisi liittyä myös omaan työhöni. Aiheeksi valikoituivat ammattitaitokar- toitukset, koska omasta mielestäni työpaikallani ei ollut ennestään sel- keitä ohjeistuksia tätä varten, vaikka usealla eri alalla näitä kartoituksia tehtiinkin. Runko oli sama, mutta tarkempaa ohjeistusta tähän ei ollut.
Itse olen ollut ohjaavan kouluttajan roolissa mukana ammattiopettajan kanssa tekemässä näitä kartoituksia jo muutaman vuoden ajan.
Tämän lisäksi Kokkolan työvoimatoimiston virkailija on tehnyt ammatti- taitokartoituksista oman kehittämishankkeensa muutama vuosi sitten ja tätä käytän yhtenä tärkeimpänä lähteenä tähän omaan kehittämis- hankkeeseeni. Esimerkiksi neljäs kappale on kokonaan lainattu hänen kehittämishankkeestaan. Näin pystyn kiinnittämään oman kehittämis- hankkeeni ja samalla oman työni kehittämisen työvoimatoimiston am-
mattitaitokartoituksille annettuihin tavoitteisiin eli on turha keksiä pyö- rää uudelleen.
Ammattitaitokartoitusten onnistumisen edellytyksiä ovat myös toimivat suhteen työvoimahallinnon ja kouluttajien välillä. Se, että tietoa pysty- tään jakamaan avoimesti ja työnhakija-asiakkaan etujen mukaisesti, luo pohjan sille, että yhteistyöllä saavutaan parempia tuloksia. Myös kouluttajien asenne ja sitoutuminen ammattitaitokartoituksia kohtaan on ensiarvoisen tärkeää. Myös työnhakija-asiakkaan oma sitoutuminen ja motivaatio tekevät kartoituksesta hänelle itselleen hyödyllisen ja käytettävissä olevan työkalun työnhakua varten.
2. KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET
2.1 Tavoitteiden tausta-ajatukset
Laman jälkeen 1990-luvulla Kokkolan työllisyys on kehittynyt hitaasti ja edelleen pitkäaikaistyöttömien määrä on suuri. Laman aikana pahim- millaan Kokkolan työttömyysaste oli noin 25 %, kun tämän hetken ti- lanne on noin 11 %. Ammattitaitokartoitusten avulla on tarkoitus löytää potentiaaliset koulutukseen ja työhön lähtijät. Monet ovat pitkäaikais- työttömiä ja enemmistö naisia, sillä laman aikana Kokkolan seutukun- nan alueelta hävisi muutamassa vuodessa tuhansia työpaikkoja. Nä- mä olivat erityisesti perusteollisuuden sekä naisvaltaisilta teollisuuden aloilta, kuten nahka- ja vaatetusteollisuudesta sekä kaupan alalta.
(http://www2.te-
keskus.fi/new/poh/tkats/2006/maaliskuu/TK200603.htm)
Kehittämishanke on ajankohtainen, sillä ammattitaitokartoitus palvelui- ta ostetaan useita vuoden aikana oppilaitokseltamme. Keski-
Pohjanmaan aikuisopisto on järjestänyt niitä parisen kymmentä vuotta, alkuun osaamiskartoitusten nimellä. Pohjanmaan Työvoima ja elinkei- noelämä-keskus (TE-keskus) ostaa palvelut aikuisopistolta ja me tuo-
tamme kartoituksen. Kartoitukset ovat viiden päivän mittaisia pakette- ja, jossa selvitellään työnhakija-asiakkaan työnhakuammatin osaami- sen taso ja taitojen sekä tietojen kattavuus. Viisi päivää on suhteellisen lyhyt aika, mutta tämän on katsottu riittävän tarpeeksi kattavaan kartoi- tukseen, jotta työnhakija-asiakasta pystytään rekrytoimaan oikeanlai- siin töihin.
Työnhakija-asiakas haastatellaan ja hänen ammattitaitonsa selvitetään osaamiskriteereillä. Ammattitaitokartoituksissa käytetään käytännön ammattitaitoa mittaavia kysymyksiä, testejä ja näyttökokeita, joiden avulla saadaan tarkkaa tietoa asiakkaan ammattitaidosta. Ammattitai- toa arvioidessa on hyvä, että mukana on ammattiopettaja, joka on tie- toinen alan osaamisvaatimuksista ja näin pystyy vertaamaan asiak- kaan osaamista siihen.
2.2 Kehittämishankkeen tavoitteet
Kehittämishankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat:
1. luoda Keski-Pohjanmaan aikuisopistolle selkeä, yhteneväinen oh- jeistus ammattitaitokartoituksesta
2. kehittää/parantaa työnhakuvalmiuksien opettamisen osuutta am- mattitaitokartoituksissa
3. työvoimatoimiston ja aikuisopiston tavoitteet olisivat yhteneväiset 4. selkeyttää ohjaava kouluttajan tehtävänkuvaa ammattitaitokartoi-
tuksissa
Nämä tavoitteet ovat niitä, jotka ovat nousseet esille ollessani mukana ammattitaitokartoituksissa.
Selkeä ja yhtenäinen ohjeistus toisi apuja ammattiopettajille kartoitusti- lanteissa eli mitä tulisi tehdä ja mitä halutaan saada selville. Mäki- peuran kehittämishanke luo raamit sille työvoimatoimiston kannalta, mutta kuinka saadaan ne aikuisopiston työntekijöille käyttöön parem- min, on haaste, johon tämän kehittämishankkeen tarkoitus olisi vasta-
ta.
Ammattitaitokartoituksiin osallistuvat ovat työttömiä työnhakijoita, joten tuntuu kummalliselta, että vaikka he tulevat koulutukseen, niin heille annetaan vain vähäisessä määrin työnhaunopastusta. He kyllä saavat tietoa omasta osaamisestaan ja taidostaan, mutta eivät valitettavasti saa vinkkejä siihen, kuinka käyttää näitä tietoja hyväkseen työnhaus- sa. Ohjaavana kouluttajana koen tämän suureksi puutteeksi, joten py- rin sitäkin korjaamaan tämän kehittämishankkeen myötä.
Ohjaavan kouluttajan rooli on usein ammattitaitokartoituksissa epäsel- vä ammattiopettajille. Tämän roolin selvittäminen ja hyväksikäyttämi- nen olisi hyvinkin tärkeää. Lisäksi ohjaavan kouluttajan osuus edelli- sessä kappaleessa mainitussa työnhaun opetuksessa tulisi olla suuri.
2.3 Kansalliset työvoimakoulutukset ja niiden ammattitaitokartoi- tukset
TE-keskus hankkii työvoimatoimistojen esityksestä alueelle työvoima- koulutukset. Koulutusten hankintasopimuksiin on viime vuosina lisätty ammattitaitokartoitukset niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät työllisty välittömästi koulutuksen jälkeen. Kouluttajat sitoutuvat hankintasopi- muksissa näiden lausuntojen antoon työvoimatoimistolle. Lausuntojen sisällöllä on suuri merkitys työvoimatoimistolle. Vastuukouluttaja on ollut näiden opiskelijoiden kanssa kuukausien ajan läheisessä yhteis- työssä. Näiden lausuntojen liiallinen samankaltaisuus ja ylimalkaisuus saattaa heijastua työvoimaneuvojan työnvälitystyössä pitkään. Napa- kat, selkeät ja kantaa ottavat lausunnot tulisi olla ydinasia erityisesti pitkien koulutusten jälkeisissä lausunnoissa. Painopiste tulisi näkyä työllistymisen näkökulmasta. Tämä vaatii kouluttajalta sitoutumista pitempiaikaiseen yhteistyöhön opiskelijan kanssa tavoitteena työllisty- minen. Kokkolassa kouluttajat tekevät jatkuvaa yhteistyötä alueen yri- tysten kanssa. Yrityslähtöinen koulutus edesauttaa työllistymistä. (Mä-
kipeura, Ammattitaitokartoitukset metalli- ja rakennusaloilla, 11)
3. KESKI-POHJANMAAN AIKUISOPISTO
3.1 Yleistä
Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto on järjestänyt erilaista opetusta jo useita vuosia. Alkuun opetus keskittyi enemmänkin aikuisten opiskeli- joiden kurssimuotoiseen opetukseen, mutta sittemmin koulutus on muuttunut. Opetusta järjestetään sekä yksittäisille opiskelijoille täsmä- koulutuksena kuin myös laajemmin yritysten tarpeista lähtöisin oleviin koulutuksiin.
Seuraavan lainauksen on kirjoittanut Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston kouluttaja Merja Forslund ja siinä kerrotaan tarkemmin oppilaitoksem- me toiminnasta ja aikuisopiston opetussuunnitelman yhteisestä osasta siltä osin, joka liittyy ammattitaitokartoituksiin.
3.2.1 Keski-Pohjanmaan aikuisopiston toiminta-ajatus
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto on aikuisten koulutukseen erikoistunut oppilaitos, joka toimii kuntayhtymässä liikelaitoksena. Aikuisopiston tehtävänä on tuottaa maakunnan väestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin koulutusta ja kehittämishank- keita. Liikeideana on toteuttaa joustavasti ja työelämälähtöisesti perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, josta merkittävä osa on tutkintotavoitteista. Toisena tärkeä- nä tehtävänä on yritysten ja yhteisöjen kanssa räätälöidyt kehittämishankkeet ja palvelut, jotka lisäävät alueen kilpailukykyä, hyvinvointia ja työllisyyttä. Toiminta- ajatusta toteutetaan uusimalla palveluja, osallistumalla yritysten tuotannon ja tek- nologian kehittämiseen, rakentamalla yksilöllisiä täsmäkoulutusratkaisuja sekä laajentamalla yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa (Keski-Pohjanmaan koulu- tusyhtymä, taloussuunnitelma 2004–2006.)
3.2.2 Keski-Pohjanmaan aikuisopiston profiloituminen
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto profiloituu työelämä- ja yrityslähtöiseen koulutuk- seen. Koulutusta järjestetään työelämän tarpeisiin. Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Erityisesti täsmäkoulutus- projekteissa koulutusten sisällöt ja toteutustavat räätälöidään yksilöllisesti yritys- ten ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
3.2.3 Henkilöstöorganisaation kehittäminen tiimityöhön pohjautuvaksi Keski-Pohjanmaan aikuisopiston johtamis- ja henkilöstöorganisaatio on uudistettu syksyn 2003 aikana. Uudistetun organisaation lähtökohtana on matala, toimin- tasektoreihin ja tiimeihin rakentuva järjestelmä. Tiimit laativat omat toiminta- ja taloussuunnitelmat. (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, taloussuunnitelma 2004–2006.) Uudistettu organisaatio muodostuu johtoryhmästä, koulutusalakoh- taisista tiimeistä, sekä kehittämisryhmistä. Pienille, parin kouluttajan koulutusaloil- le ei ole muodostettu tiimejä. Ne toimivat koulutusaloina, joille on nimetty yhteys- henkilöt ja valittu koulutusalan toiminnan kannalta tarpeelliset vastuuhenkilöt ke- hittämisryhmiin. Johtoryhmään kuuluu rehtori, hanketoiminnasta, yrityspalveluis- ta, ja työvoimapalveluista vastaavat kehittämispäälliköt sekä talouspäällikkö. Laa- jennettuun johtoryhmään kuuluu lisäksi tiiminvetäjät, aikuispedagoginen kehittä- misvastaava ja henkilöstön kehittämisvastaava.
Tiimitoiminnan periaatteena on tehdä työtä yhteisvastuullisesti tiimin erilaisuutta hyödyntäen yhteistyössä yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen puitteissa. Tiimi- en tavoitteena on toteuttaa ja kehittää kunkin alan koulutusta ja muuta toimintaa sekä tukea tiimien jäsenten ammatillista osaamista ja työkykyisyyttä. Kehittämis- työtä varten on muodostettu pedagoginen, laadun, hanketoiminnan, markkinoin- nin ja yrityspalveluiden kehittämisryhmät. Tiimit ovat valinneet keskuudestaan työntekijän kehittämisryhmiin. Tärkeää kehittämisryhmien työskentelyssä on käy- tännön toiminnan kehittäminen. Pedagogisen kehittämisryhmän tehtävänä on aikuisten oppimista tukevien opetus- ja ohjausmenetelmien kehittämien. Pedago- ginen kehittämisryhmä antaa eri alojen kouluttajille mahdollisuuden vaihtaa ko-
kemuksia hyvistä ja huonoista käytännöistä. Pedagogisen kehittämisryhmän ta- voitteena on saada opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvatut asiat elä- mään oppilaitoksen arjessa.
3.3 Toimintaa ohjaavat arvot ja käsitykset ihmisestä ja oppimi- sesta
3.3.1 Toimintaa ohjaavat arvot
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän arvot ovat (Strategia 2005):
1. Osaamisen ja luovuuden edistäminen, joka näkyy uskona omiin kykyihin ja osaamiseen, ohjaamisena jatkuvaan itsensä kehittämiseen, yhteisen osaamisen ja hyvien ideoiden hyödyntämisenä sekä toimintamallien jatkuvana arviointina.
2. Taloudellisuus, joka näkyy kestävänä kehityksenä, resurssien optimaalisena käyttönä sekä valmiutena järkevään riskinottoon
3. Avoimuus, joka näkyy totuudenmukaisena, luotettavana, nopeana ja suorana tiedonkulkuna sekä toimivina suhteina mediaan
Lisäksi toiminta pohjautuu vahvaan keskipohjalaiseen kulttuuriperintöön. Keski- Pohjanmaan aikuisopiston toimintaa ohjaavat arvot näkyvät oppilaitoksen strate- giassa. Keski-Pohjanmaan aikuisopiston strategia rakentuu seuraaville peruspila- reille: 1) tiivis yhteistyöyritysten ja yhteisöjen kanssa, 2) kysyntälähtöinen toimin- tamalli, 3) osaava henkilöstö, 4) laadukas koulutus ja 5) laaja rahoituspohja (http://www.kpakk.fi)
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston keskeinen arvo on asiakaslähtöisyys. Keski- Pohjanmaan aikuisopistossa on käynnistetty arvokeskustelu osana tiiminvetäjien ja johdon tiimivalmennusta. Tiimeissä arvokeskustelua on käyty tiimien toiminta- suunnitelmien laatimisen yhteydessä.
3.3.2 Tiedonkäsitys, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys
Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa pedagogisen ajattelun lähtökohtana ovat seu- raavat käsitykset tiedosta, ihmisestä ja oppimisesta.
Tiedonkäsitys:
Tiedonkäsitys pohjautuu sosiaalikonstruktivismiin. Tieto ei ole objektiivista ja opiskelijoille sellaisenaan siirrettävissä olevaa, vaan se on aina joko yksilön tai sosiaalisen yhteisön rakentamaa. Näin ollen tieto on dynaamista, jatkuvasti muut- tuvaa. Tieto on henkilökohtaista tulkintaa ympäröivästä todellisuudesta.
Ihmiskäsitys:
Keski- Pohjanmaan aikuisopistossa pedagoginen toiminta lähtee siitä että jokai- nen ihminen on arvokas ja ainutkertainen, jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja työhön sekä tasa-arvoisiin itsensä kehittämisen mahdollisuuksiin. Ih- misen perusolemukseen kuuluu pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Täl- lainen ihmiskäsitys korostaa opiskelijan roolia aktiivisena toimijana, joka on halu- kas oppimaan ja kehittymään. Jokainen oppilas on yksilö, joka haluaa tehdä myös opiskelussaan yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itse omaan oppimiseensa.
Koulutuksen aikana huomioidaan opiskelijoiden yksilöllisyys. Yksilöllisyys on myös erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista sekä erilaisten opiskelijoiden ja heidän kokemusten huomioon ottamista. Kaikki opiskelijat eivät ole luonnos- taan yhtä aktiivisia ja omatoimisia eivätkä kykene yhtä hyvin tekemään itsenäisiä valintoja ja vaikuttamaan omaan oppimiseensa. Koulutuksen aikana tuetaan näi- den opiskelijoiden aktiivisuuden ja itseohjautuvuuden kehittymistä.
Oppimiskäsitys:
Oppiminen on oppijan aktiivista, tiedollista ja sosiaalista toimintaa, jossa oppija jatkuvasti rakentaa kuvaansa maailmasta tulkiten uutta informaatiota aikaisempi- en tietojensa ja käsitystensä pohjalta. Näin ollen korostetaan oppijan aktiivista roolia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa. Opetuksessa on tärkeää huomioida opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja käsitykset. Opetuksen painopiste on oppijan tiedon konstruointiprosessin tukemisessa. Opiskelijoita haastetaan aktiivisesti käsittelemään tietoa; etsimään eri asioiden välisiä suhteita, yhdistelemään eri asioita, tiivistämään informaatiota, tekemään yleistyksiä ja pää- telmiä, soveltamaan tietoa. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta oppija voi ulkoista omaa ajatteluaan, saada reflektoin aineksia muilta sekä saada sosiaalista tukea tai antaa sitä toisille. Koska uutta
tietoa otetaan vastaan ja tulkitaan olemassa olevan tiedon ja käsitysten pohjalta, tulee koulutuksessa huomioida myös opiskelijoiden aikaisempien kielteisten opis- kelukokemusten oppimista estävät vaikutukset.
Oppilaitoksemme toiminnassa huomioidaan andragoginen näkemys aikuisesta oppijana. Aikuisoppija on itseohjautuva. Hän uskoo mahdollisuuksiinsa oppia, on sisäisesti motivoitunut, ottaa vastuuta oppimisestaan ja on avoin uusille koke- muksille. Hän kykenee myös asettamaan tavoitteita opiskelulleen, valitsemaan keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi ja itse arvioimaan oppimistaan. Kaikki ai- kuisopiskelijat eivät kuitenkaan ole yhtä itseohjautuvia. Oppilaitoksen tehtävänä on tukea opiskelijoiden itseohjautuvuuden lisääntymistä koulutuksen aikana mm.
antamalla opiskelijoille vastuuta omasta opiskelustaan sekä toteuttamalla opiske- lijoiden omatoimisuutta tukevia opiskelumenetelmiä.
Koulutuksen aikana on tärkeää huomioida seuraavat asiat:
• opiskelijalle annetaan mahdollisuus oman elämänkatsomuksen ja toimin- nan pohtimiseen ja kehittämiseen
• demokratia, vastuu lähimmäisistä, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys
• vuorovaikutusta ja oppimista tukevan ilmapiirin rakentaminen oppimisym- päristöön
• tasavertainen ja oikeudenmukainen suhtautuminen kaikkiin opiskelijoihin
• jokaisen opiskelijan yksilöllisen oppimistyylin kunnioittaminen (huomioiden myös oppimisvaikeudet)
• opiskelijoiden aikaisempi osaaminen (tiedot ja taidot) ja kokemukset
• opiskelijoiden elinikäisen oppimisen valmiuksien kehittäminen
• opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukeminen
• työelämän asettamat vaatimukset opiskelijan kehittymisen kannalta
• kouluttajan huolehtiminen omasta kehittymisestään ja jaksamisestaan
3.4 Opetussuunnitelmien rakenne ja muodostuminen Keski- Pohjanmaan aikuisopistossa
3.4.1 Oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien lähtökohdat
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston opetussuunnitelmatyössä sekä koulutusten to- teuttamisessa huomioidaan edellä esitetyt lainsäädännölliset ja opetushallituksen määräykset, työvoimakoulutusten hankintasopimusten ehdot sekä oppilaitoksen ihmis- ja oppimiskäsitykset.
Kaikille koulutuksille laaditaan oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa opetussuunnitelman laatimista ohjaavat joko ope- tussuunnitelman perusteet¨(perustutkinto) tai tutkinnon perusteet (ammattitutkin- to, erikoisammattitutkinto) (http://www.oph.fi/nayttotutkinnot). Opetussuunnitelmi- en sisältöön vaikuttavat lisäksi koulutuksen tilaajan tarpeet ja vaatimukset. Työ- voimapoliittisissa koulutuksissa tulee huomioida myös hankintasopimusten mää- räykset. Tutkintotavoitteisissa koulutuksissa on tutkinnon perusteet tai opetus- suunnitelman perusteet kuitenkin aina ensisijaisia.
3.4.2 HOPS – Henkilökohtainen opiskeluohjelma
Kaikille yli 3 kk:n koulutuksiin osallistuville, tutkintoon tai sen osiin valmistaviin koulutuksiin sekä projekteihin liittyviin koulutuksiin osallistuville laaditaan henkilö- kohtainen opiskeluohjelma. Opiskelijoille laaditaan opiskelijan ja kouluttajan yh- teistyönä oppilaitoksen opetussuunnitelman pohjalta henkilökohtainen opiske- luohjelma. Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjataan
Tutkintojen perusteet
(Opetussuunnitelman perusteet)
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma:
• laaditaan näyttötutkinnon / opsin perusteiden mukaisesti tutkinnon osittain
• huomioidaan paikalliset tarpeet
• kuvaus tutkinnon osittain koulutuksen tavoitteista, sisällöistä, toteutuksesta ja menetelmistä
• kirjoitetaan auki se kuinka koulutus toteutetaan, mitä opiskellaan ja kuinka opiskellaan
• ohjaa opettajien työtä ja orientoi opiskelijoita opiskeluun
Opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskeluohjelmat
• Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteet
• kouluttaja ja opiskelija laativat yhdessä
• Lähtötason kartoitus ja opintojen hyväksiluvut
• Oppimissuunnitelma ja näyttösuunnitelma
• Työssä oppimisen suunnitelma
• Hopsin toteutumisen arviointi ja päivittäminen on jatkuva prosessi opiskelijan aikaisempi osaaminen (mm. työ- ja opiskeluhistoria), henkilökohtaiset opiskelun ja työllistymisen tavoitteet sekä suunnitelma (keinot ja menetelmät) tavoitteiden saavuttamiseksi.
Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa selvitetään myös oppimista mahdollisesti tukevat ja estävät tekijät (kuten esim. oppimisvaikeudet ja vaikea elämäntilanne).
Henkilökohtainen opiskeluohjelma on paitsi selvitys hyväksi lukemisesta ja kor- vaavuuksista myös opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka tukee opiskelijan ura- suunnittelua. Kouluttaja ja opiskelija arvioivat yhdessä keskinäisissä ohjauskes- kusteluissa henkilökohtaisen opiskeluohjelman toteutumista ja päivittävät sitä tarvittaessa. Kouluttaja ja opiskelija allekirjoittavat henkilökohtaisen opiskeluoh- jelman. (OPH: Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatimisen perusteet)
(http://www.oph.fi/nayttotutkinnot)
3.5 Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen periaatteet
3.5.1 Opetusmenetelmät
Koulutuksessa käytetään aikuisille soveltuvia opetusmenetelmiä, jotka mahdollis- tavat tekemällä oppimisen ja uuden tiedon yhdistämisen aikaisemmin opittuun.
Opetusmenetelminä käytetään opiskelijan oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja etäopiskeluvalmiuksia kehittäviä työtapoja,
joissa kouluttaja toimii opiskelun/oppimisen ohjaajana. Opetuksessa pyritään aina valitsemaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat menetelmät (huomioiden opittava asia ja opiskelijoiden valmiudet). Opetusta järjestetään mm. vuorovaikut- teisena luento-opetuksena, ryhmätyöskentelynä, teettämällä opiskelijoilla myös itsenäisesti projekti- ja opinnäytetöitä, ja laboratorioharjoituksia, verkko-
opiskeluna sekä työssä oppimisena. Ryhmätöiden sekä itsenäisten projektitöiden ja muiden etätehtävien tekemisessä on tärkeää että opiskelijat saavat kouluttajal- ta riittävästi ohjausta ja palautetta.
3.5.2 Erityisopetuksen järjestäminen
Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteissa velvoitetaan että läh- tötason kartoituksessa on pyrittävä tunnistamaan opiskelijan luku- ja kirjoitushäi- riö sekä kulttuuri- ja kielitaustasta johtuva kielitaidon erilaisuus. Nämä em. syyt eivät saa olla este tutkintotilaisuuteen eivätkä tutkintoon valmistavaan koulutuk- seen osallistumiselle. Vastuu kouluttajan tehtävänä on selvittää opiskelijoiden mahdolliset oppimisvaikeudet ja huolehtia siitä että koulutuksessa huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset oppimisedellytykset.
Te-keskus myöntää työvoimapoliittisin koulutuksiin lisäresurssia tukiopetuksen järjestämiseen. Tukiopetuksen lisäresurssia haetaan jo koulutustarjousta tehtä- essä. Tarjouslomakkeeseen kirjoitetaan suunnitelma tukiopetuksen järjestämi- sestä sekä lisätään koulutuksen oppilastyöpäivän hintaan tukiopetukseen tarvit- tava lisäresurssi. Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa on haettu vuonna 2004 al- kaviin tutkintoon valmistaviin koulutuksiin tukiopetusresurssia. Oppilaitoksessa kehitetään parhaillaan toimintamalleja tukiopetuksen järjestämiseksi. Tukiopetus- resurssia saavissa koulutuksissa tehdään suunnitelma tukiopetuksen järjestämi- sestä ja pidetään erillistä päiväkirjaa tukiopetuksen toteuttamisesta ja tukiopetus- resurssien käytöstä.
3.5.3 Opinto-ohjauksen järjestäminen
Vastuukouluttajan tehtävänä on huolehtia opiskelijoiden opinto-ohjauksesta.
Opinto-ohjaukseen sisältyviä asioita on mm. opiskelijoiden sitouttaminen opiske- luun, tutkintoon sisältyvistä opinnoista tiedottaminen, poissaolojen ja opiskeluvai-
keuksien selvittäminen sekä työmarkkinoille ja jatkokoulutukseen hakeutumisen ohjaaminen. Opinto-ohjauksen järjestämisessä on ammatillisissa koulutuksissa tehty satunnaisesti yhteistyötä ohjaavien kouluttajien kanssa. Syksyllä 2003 on kehitelty ja kokeiltu oppimisvalmiuksia kehittävien opintojen toteuttamista raken- nusalan koulutuksessa. Mutta kehittämistyötä jatketaan edelleen. Opinto-
ohjauksen ja erityisopetuksen kehittämistyön tavoitteena on rakentaa toiminta- malleja oppimisvaikeuksien kartoittamiseen, opiskelijoiden yksilöllisten oppi- misedellytysten huomioimiseen opetuksessa ja opiskelun ohjaukseen sekä tuki- verkoston rakentaminen kouluttajille.
3.6 Arviointi
3.6.1 Oppimisen arviointi osana opetusta ja oppimisen ohjausta Arviointi on kiinteä osa oppimisprosessia. Se on jatkuvaa opiskelijan ja koulutta- jan välistä vuoropuhelua. Opiskelijoiden tavoitteiden mukaista kehittymistä seura- taan jatkuvan arvioinnin periaatteella. Arvioinnissa verrataan opiskelijan osaamis- ta opintokokonaisuuksien tavoitteisiin.
Opiskelijan arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijaa oman osaamisensa arvi- oinnissa siten, että hän voi muodostaa itselleen mielekkäitä oppimistavoitteita ja - tapoja tutkinnosta suoriutuakseen. Kouluttajan tehtävänä on myös ohjata ja tukea opiskelijoita omien työllistymismahdollisuuksiensa arviointiin.
3.6.2 Koulutuksen arviointi
Kouluttajien tehtävänä on kerätä jatkuvasti palautetta koulutuksesta käymällä vuoropuhelua opiskelijoiden, työnantajien, koulutuksen ostajien ja vertaiskoulutta- jien kanssa sekä tekemällä oman työn itsearviointia. Koulutusten aikana vastuu- kouluttaja kerää opiskelijoilta välipalautetta ja loppupalautteen yleensä todistuk- sen jakotilaisuudessa. Ensimmäinen välipalaute kerätään viimeistään 10 viikkoa koulutuksen alkamisen jälkeen. Välipalaute toimitetaan paikalliseen työvoimatoi- mistoon. Pitemmissä koulutuksissa vastuukouluttajan tulisi kerätä ainakin ”risut ja
ruusut” useammin, varsin silloin kun kouluttajat vaistoavat ristiriitoja /ongelmia opiskelijaryhmässä.
Vastuukouluttaja tekee koulutusten aikana kerätyistä välipalautteista aina yh- teenvedon, joka käydään läpi yhdessä opiskelijaryhmän ja muiden kouluttajien kanssa. Tämä antaa kouluttajille ja opiskelijoille mahdollisuuden pohtia yhdessä toimintatapoja ja pelisääntöjä. Välipalautteen pohjalta voidaan tarvittaessa tehdä korjaavat toimet välittömästi ja loppupalautteita käytetään uusien sekä toistuvien koulutusten kehittämiseen. Työvoimakoulutusten loppupalautteet kerätään opis- kelijoilta työhallinnon OPAL-järjestelmään. Tärkeää on että kaikki opiskelijat an- tavat OPAL-palautteen. Koulutusten toteutumista arvioidaan myös tiimeissä, tii- min vetäjät raportoivat palautteista johtoryhmälle ja palautteet käydään läpi johto- ryhmässä.
3.7 Opetussuunnitelman yhteisen osan toteuttaminen ja päivit- täminen
3.7.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa osaksi aikuisopiston toimin- taa
Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan Keski-Pohjanmaan aikuisopis- ton opetustoiminnassa huomioitavat keskeiset periaatteet, jotka määräytyvät lainsäädännön, opetushallituksen määräysten ja aikuisopiskelijan ominaispiirtei- den pohjalta. Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa toteutetaan koulutus- ja opetus- työtä opetussuunnitelman yhteisen osan mukaisesti. Opetussuunnitelman yhtei- sessä osassa esitetyt asiat huomioidaan myös laadittaessa oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia.
Tiimien pedagogisen kehittämisen vastuuhenkilöt yhdessä oppilaitoksen aikuis- pedagogisen kehittämisvastaavan kanssa perehdyttävät kouluttajat tiimeittäin opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Tiimikohtaisesti kartoitetaan mitkä opetus- suunnitelman yhteisen osan asiat tiimillä toimii käytännön opetustyössä ja missä asioissa tiimillä on kehittämistarvetta. Tiimit tekevät tiimikohtaiset kehittämis- suunnitelmat opetussuunnitelman yhteisen osan toteuttamisesta käytännön ope- tustyössä. Tiimien pedagogisen kehittämisen vastuuhenkilöt tekevät jatkuvaa
arviointia opetussuunnitelman yhteisen osan toteutumisesta käytännön opetus- työssä. Tiimien pedagogisen kehittämisen vastuuhenkilöt myös perehdyttävät uudet työntekijät opetussuunnitelman yhteiseen osaan.
3.7.2 Opetussuunnitelman yhteisen osan ylläpitäminen ja päivittämi- nen
Aikuispedagoginen kehittämisvastaava vastaa opetussuunnitelman yhteisen osan päivittämisestä. Opsin yhteistä osaa päivitetään vuosittain, aina alkuvuo- desta.
4. AMMATTITAITO JA OSAAMINEN
4.1 Ammattitaitokartoituksen ero osaamiskartoitukseen
Missä on osaamiskartoituksen ero ammattitaitokartoituksiin? Osaa- miskartoituksilla tarkoitetaan sellaisia kartoituksia, joissa selvitetään myös mahdolliset osaamisen katvealueet mahdollisine puutteineen ja sovitaan, onko työnhakijalla tarvetta täydentää osaamistaan ammatilli- sella koulutuksella. Tämä tehdään kun työhallinnon virkailija ja työnha- kija-asiakas ovat ensin selvittäneet yhdessä työnhakuhaastattelun yh- teydessä kaiken sen työnhakijan osaamisen, jolla on merkitystä haki- jan työllistymisen kannalta. Osaamiskartoitukset paljastavat kehittä- mistarpeita, mutta niistä puuttuu varsinaisen työnteon esittäminen käy- tännön tasolla, itse ammattitaito.
ILO (1986) määrittelee ammattitaidon vaatimustekijät seuraavasti:
Ammattitaito: älyllinen ja fyysinen, jotka on hankittu kokemuksella, har- joittelulla, koulutuksella tai luontaisilla kyvyillä. Osaaminen, koulutus, ammattitaito sekä tutkimus- ja kehitystyö ovat ratkaisevia avoimen kil- pailun haasteessa. Ammatillisen koulutuksen lähtökohtina ovat työ- elämä ja ammatit. Ammattikoulutuksen perustana on ajatus, että hy- vällä osaamisella luodaan tuottavuutta. Työn tuottavuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta koulutus on avainsana lähes niihin kaikkiin tuotta-
vuuden kehittämisessä. Koulutuksella voidaan vaikuttaa osaamiseen, teknologian tasoon, tuotekehityksen tasoon jne. Kansainvälinen kaup- pa kiristyy, mikä edellyttää meiltä todella hyvää osaamista niin tuotan- nossa kuin markkinoinnissakin. Tämäkin kertoo sen, että ammattitai- don merkitys korostuu entisestään. Kaikki se tietous ammateista ja niiden kvalifikaatioista ja ammattikoulutuksesta korostuu nyt erityisen tarpeelliseksi.
Ammattitaito on laajempi käsite nykyään kuin ennen. Nyt sen määritte- lyyn ei riitä peruskoulutuksen ja ammatillisten tietojen ja taitojen ku- vaaminen. Ihmiset tarvitsevat näiden taitojensa lisäksi enenemässä määrin sosiaalisia - ja vuorovaikutustaitoja. Nykyään puhutaan myös paljon henkilökohtaisesta pätevyydestä, joka liittyy taitoihin. Tällainen henkilö suhtautuu muutoksiin myönteisesti. Tämän päivän osaaja on yrittäjähenkinen, oppimishaluinen, yhteistyökykyinen ja ammattitaitoi- nen. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto saavutetaan elinikäisen oppimi- sen avulla. (Otala 1998,1)
Mäkitalo kuvaa kirjassaan työvoimatoimiston ydinosaamisen, avain- osaamisen ja perusosaamisen. Perusosaamista on teoriapohjan lisäk- si niin yhteiskunta- ja työvoimapolitiikan kuin yritystoiminnankin tunte- mus. Ydinosaamista ovat ne osaamisalueet, joilla toteutetaan käytän- nössä työhallinnon tavoitteita palveluprosessin ja palvelutuotteiden muodossa. Ydinosaaminen on perusosaamisen soveltamista käytän- töön. Avainosaamista ovat yleiset ihmissuhdetaidot, kuuntelutaito, haastattelu- ja neuvottelutaito sekä markkinointi- ja esiintymistaito.
(Mäkitalo 2000, 67-69)
Työllä on ihmiselle sekä individuaalista että sosiaalista merkitystä. Kun työn merkitys heikkenee, myös työmoraali heikkenee. Näkyy esim.
erilaisina häiriöinä, tehottomuutena, sairauksina, poissaoloina, myö- hästymisinä jne., joka vaikuttaa pian koko työyhteisön tasolle.
Leenamaija Otala on käsitellyt kirjassaan työtehtäviä. Tekninen kehitys muuttaa niitä ja jopa ammattien rakennetta. Vaikka ammattinimike py- syisikin samana, työn sisältö ja työtapa on saattanut muuttua merkittä- västi. Metallialalla tekninen kehitys ei ole vaikuttanut samassa määrin kuin monella muulla alalla. Menetelmät, lakisäädökset ja koneet vaih- tuvat, mutta itse työ pysyy samana. Nykyään tarvitaan lähes joka alalla ihmisiä, jotka kykenevät tekemään monenlaisia tehtäviä. On opittava uusia taitoja ja näin kasvaa moniosaaminen. (Otala, 1996)
4.2 Kehittämisen vastuu
Avoimella asenteella ja halulla oppia, on suuri merkitys oppimisen tai- doissa. Koska nykyään ammatillinen koulutus hankitaan useammin kuin kerran elämässä, edellyttää tämä laajempaa yhteistyötä myös työelämän ja opetussektorin välille. Otala mainitsee yksilön, oppilaitok- sen, työnantajan ja yhteiskunnan vastuun. Yksilöiden vastuu omasta kouluttautumisesta, osaamisesta ja kilpailukyvystä työmarkkinoille kasvaa mm. lyhentyneiden työsuhteiden suhteen. Oppilaitoksen vas- tuulle Otala nimeään välttämättömän yhteistyön työelämän kanssa.
Yhteys yrityksiin on välttämätöntä voidakseen tuottaa sellaista oppia, jota ihmiset tarvitsevat tulevissa työtehtävissään. Työnantajan vastuul- la on tärkeä tehtävä osaamistarpeiden viestijänä eri yhteyksille. Myös harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen antajina yritykset ovat avain- asemassa. Yhteiskunnan vastuuta puolestaan on kansallisen osaami- sen kehittäminen ja ihmisten pätevyyden jatkuva kehittämisen. Alueel- linen hyvinvointi perustuu siihen, että alueella on riittävästi työtä. Työ- paikat pysyvät alueella, jos liiketoiminta saa riittävästi osaavia ihmisiä ja jatkuvasti uutta osaamista. Yksilöt tarvitsevat uutta osaamista selvi- täkseen muuttuvassa yhteiskunnassa ja hyvää vauhtia etenevässä ns.
tietoyhteiskunnassa sekä ennen kaikkea säilyäkseen työkykyisinä niin kauan kuin haluavat. Nykyisessä muutostahdissa on suuri vaara, että yhä suurempi osa ihmisistä ”putoaa järjestelmän ulkopuolelle”. Organi- saatiot tarvitsevat osaavia ihmisiä, jotka kehittävät pätevyyttään ja
osaamistaan markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Yksilöt tarvitsevat elinikäistä oppimista ja sellaisen ympäristön, jossa oppia voi jatkuvasti hankkia ja osaamista kehittää. Tarvitaan oppimista tukevia työyhteisö- jä ja elinikäisen oppimisen mahdollistava yhteiskunta. (Otala 1996,35)
Silvennoinen kirjoittaa, mitä odotetaan julkiselta vallalta. Vastuu työ- voiman uusintamisesta koulutuspalvelujen riittävän ja kysynnän vaihte- luja seuraavan tarjonnan avulla. Myös, että julkinen valta huolehtii työl- lisyyden edellytyksistä kansalaisille ja sopivassa määrin koulutettua työvoimaa hierarkian eri tasoille. Nämä Silvennoisen ajatukset mene- vät hyvin yksiin Otalan kanssa. (Silvennoinen 1999, 12-15)
4.3 Oppimalla osaajaksi
Työelämän perustaidot Otala luettelee seuraavasti:
- sosiaaliset taidot (vuorovaikutustaidot) - tiimityötaidot
- oppimaan oppimistaidot - systeemiajattelu
- tiedonkäsittely ja tiedonhallintataidot
- ymmärrys taloudellisista asioista (voidakseen osallistua työyh teisön kehittämiseen, tiimityöhön, prosessiajatteluun ja laatujohtami- seen)
- luovuus (äkillisissä muutoksissa ja innovaatioiden tuottamises- sa).
Suurin osa oppimisesta tapahtuu, kun teemme työtä. Oppimistyylejä on erilaisia, niitä voi olla käytännön toteuttaja, harkitseva pohtija, loo- ginen ajattelija tai aktiivinen osallistuja. Perusajatus on, että työ on op- pimista ja oppiminen on työtä. Oppiminen määritellään mm. seuraa- vasti: se on muuttumista, kehittymistä, kasvua ja kypsymistä. Se on prosessi, jossa yksilö hankkii uusia tietoja, taitoja, asenteita, kokemuk-
sia ja kontakteja. ”Työtehtävät tulisi nähdä mahdollisuuksina oppia uut- ta ja jatkuvasti parantaa suorituksiamme”.
Oppimisen eräs tärkeä lähtökohta on palaute. Jatkuva ja oikea- aikainen palaute estää ongelmien syntymisen. Riittävä palaute ja avoimuus ottaa vastaan palautetta, ovat kaiken oppimisen ja kasvun lähtökohdat. On erityisen tärkeää, että palautetta saavat niin yksilöt, tiimit kuin koko yrityskin. Palautteen sisältö liittyy yleensä suoriutumi- seen, osaamiseen, tyytyväisyyteen, laatuun ja erilaisiin taloudellisiin mittareihin.
Hyvä palaute kulttuuri koostuu sellaisista tekijöistä, kuin avoimuus, luottamus, yksilön kunnioittaminen, runsas kommunikointi, virheiden salliminen, hyvä yhteishenki, toisten tukeminen ja jatkuvan oppimisen korostaminen. Palautejärjestelmä ei toimi ilman yhteensopivia arvoja.
4.4 Oppiva organisaatio
Työvoimatoimisto asettaa toiminnalleen niin laadullisia kuin määrällisiä tavoitteita. On tiedettävä työyhteisön tavoitteet ja miten ne toteutuvat.
Jokaisella työntekijällä on oma merkityksensä työyhteisön toiminnassa ja prosesseissa. Asiakastyytyväisyys on laadun kehittämisen ehdoton painopiste. (Lecklin 2002)
Yksi parantavasti vaikuttava kehittämisalue on viestinnän tehostami- nen. Urpo Sarala kirjoittaa oppivan organisaation yhteydessä, että:
Organisaatio ympäristöineen on kehittyvä järjestelmä, jos päätöksentekoa ohjaa- vat käsitteet ja toimintaideat ovat tarkoituksenmukaisia toimintaympäristöön näh- den. Kehittyvä näkemys on koko ajan tarkentuvaa näkemystä – sisäistä mallia – siitä millaiseksi organisaatiota voidaan kehittää. Päätöksenteko nähdään pitkä- jänteisenä, koko ajan kehittyvänä oppimistapahtumana. Nopeat vaihtelut toimin- tatilanteissa edellyttävät päätöksentekoon joustavuutta ja osaamisen kehityspro-
sessin sovittamista tilanne- ja puitetekijöiden kanssa. (Sarala 2003, http://www.saunalahti.fi/~ristopla/91oppiorg2.html)
”Elämme turbulentissa maailmassa, missä mikään ei ole niin varmaa kuin muutos”. Epävarmuutta ja epätietoisuutta joudutaan sietämään entistä enemmän sekä toimimaan entistä avoimemmin ja joustavam- min. Tiedon määrä lisääntyy valtavasti ja vaikuttaa muutokseen.
”Osaaminen on älykkään organisaation voimavara”. Älykkäällä organi- saatiolla on kyky jatkuvaan uusiutumiseen, ennakointiin ja reagointiin nopealla tahdilla. On erittäin tärkeää olla selkeä visio ja strategia. Visi- olla pitää olla kyky energisoida koko organisaatio. Tarvitaan myös sel- keästi määritetyt prosessit, jotka ovat asiakkaiden tarpeista.
Tasapainoinen tuloskortti antaa hyvän pohjan näkökulmien kehittämi- seen. Sen kehittämislogiikan mukaan ensimmäisenä on strategisen näkökulman ja tavoitetilan nimeäminen. Seuraavaksi etsitään kriittiset menestystekijät. Esim. vuositasolla sovitaan toimenpiteiden ja menet- telyjen sopimisesta. Tämän jälkeen tavoitteiden toteutuminen arvioi- daan. Lopuksi on strategian tarkistaminen ja uusien tavoitteiden aset- taminen. (Lecklin 2002, 77)
5. OHJEISTUS KOULUTTAJILLE
AMMATTITAITOKARTOITUKSIA VARTEN
5.1 Yleisrunko kartoituksiin
Ammattitaitokartoitukset ostetaan alakohtaisesti viisipäiväisinä opetus- jaksoina. Kartoituksiin osallistuu yleensä viidestä kymmeneen henkeä ja kartoituksesta vastaa ammattiopettaja ja ohjaava kouluttaja.
Ammattiopettajan rooli on tuoda työelämän näkemykset ja vaatimukset ammatti- taitokartoitukseen. Ohjaavan kouluttajan rooli on enemmänkin työnhakua ja kou- lutusta tukeva. Työelämän edustaja olisi tietenkin hyvä olla mukana, mutta on
katsottu, että ammattiopettajana toimivalla on riittävästi tietämystä työelämän vaatimuksista ja tarpeista.
Seuraavassa kaaviossa esitetään ammattitaitokartoitusviikon runko ja työvaiheet.
Tämä selventää lyhyesti mitä ammattitaitokartoitus pitää sisällänsä.
TAULUKKO 1. Ammattitaitokartoitusviikon runko ja työvaiheet
Ensimmäinen päivä - alkuhaastattelu - kirjallinen tehtävä
- kirjallisen tehtävän tekeminen Toinen päivä
- käytännön työtehtävä
- ammattiopettajan ohjaus ja arviointi Kolmas päivä
- käytännön työtehtävä
- ammattiopettajan ohjaus ja arviointi - ohjaavan kouluttajan ohjaus tarvittaessa Neljäs päivä
- työnhakutaitojen kertaus ja markkinointikirjeen tekeminen - yritysvierailut ja työnhakua itsenäisesti
- ammattiopettajan ja ohjaavan kouluttajan lausunto Viides päivä
- lausunto opiskelijalle - jatkosuunnitelmat
- lausunnot työvoimatoimistoon
5.1.1 Ensimmäisen päivän sisältö
Ensimmäisen päivän alussa ammattitaitokartoitukseen osallistuvat tulevat yksitel- len alkuhaastatteluun. Alkuhaastattelun tavoitteena on selvittää opiskelijan aiempi työkokemus, koulutus sekä osallistujan omat kiinnostuksen kohteet sekä arvio omasta osaamisestaan. Alkuhaastattelu on hyvä tehdä perusteellisesti, sillä se antaa parhaiten vinkkejä siitä, kuinka hyvin osallistuja osaa arvioida itseään ja omaa ammattitaitoaan, millaiset työnhakutaidot hänellä on ja miellainen motivaa- tio hakea töitä. Samalla voidaan selvittää sitä onko osallistujalla jonkinlaisia työ- kyvyn rajoitteita tai työllistymisen esteitä.. Alkuhaastattelussa usein myös selviää se, että osaamista voi olla jollekin aivan toiselle alalle kuin mihin osallistuja on kouluttautunut. Ja näin ollen on ollut työvoimatoimistossa aivan väärässä työnha- kuryhmässä. Alkuhaastattelu tehdään lomakkeella. Lomakkeessa on sekä osal- listujan henkilötietoja koskevia kysymyksiä että ammattiin liittyviä kysymyksiä.
Haastatteluiden pohjalta jokaiselle osallistujalle muodostetaan mielekäs ammatti- työnäyte koulutusjaksoa varten.
Kirjallinen tehtävä koskee ammatillisen teoriatiedon hallintaa. Ammattikieltä ja – käsitteitä koskeva osio paljastaa kuinka hyvin tämä on hallinnassa ja kuinka pal- jon sitä on joutunut käyttämään.
5.1.2 Toinen päivä
Toisena päivänä tehdään työnäytteitä. Ammattiopettaja havainnoi ja arvioi osallis- tujien suorittamia työnäytteitä alan luonnollisessa ympäristössä, esimerkiksi me- tallihallilla henkilökohtaisesti tai pareittain. Työnäytteet ovat valikoitu siten, että ne vastaavat mahdollisimman paljon sen alan oikeaa työtehtävää ja näin ollen ovat mielekkäitä ja tarpeeksi haasteellisia suorittaa.
5.1.3 Kolmas päivä
Kolmantena päivänä jatketaan työnäytteiden tekoa. Sen lisäksi ammattiopettaja antaa suoraa palautetta ja ohjausta osallistujalle tarvittaessa. Myös ohjaava kou- luttaja voi osallistua tähän päivään ohjaamalla esimerkiksi työnhakuun tai lisäkou- lutuksiin.
Kolmanteen päivään voi rakentaa myös työelämän edustajan vierailun tai yritys- vierailun osallistujille. Työnantajaa pyydetään kertomaan osallistujille nykypäivän työelämän vaatimuksista. Työelämään tutustuminen vierailujen kautta voi tarjota osallistujille hyvän tilaisuuden päästä itse arvioimaan oman ammattitaidon riittä- vyyttä työelämässä.
5.1.4 Neljäs päivä
Neljäs päivä alkaa työnhaun kertaamisella. Tarkoituksena on, että ohjaava kou- luttaja vetää tiiviin paketin työnhausta ja samalla osallistujien kanssa päivittää heidän työnhaun asiakirjansa. Mahdollisesti tekevät itsestään markkinointikirjeen, jota käyttävät hyväkseen loppu päivästä, jolloin menevät itsenäisesti ja oman kiinnostuksen mukaan tekemään yritysvierailuja. Markkinointikirjeen teko on koet- tu hyväksi työnhakutavaksi. Markkinointikirje sisältää lyhyen esittelyn itsestä yh- distettynä ansioluetteloon (LIITE 1).
Iltapäivällä osallistujat jalkautuvat yrityksiin oman kiinnostuksensa mukaisesti.
Tarkoituksena on sekä tutustua alueen yrityksiin ja tehdä itseään tutuksi niissä sekä etsiä itselleen töitä. Ammattiopettaja on antanut alakohtaisia neuvoja, missä kannattaa käydä, sillä heillä on laaja tietämys alueen työpaikoista. Samalla am- mattiopettaja on pystynyt tarkistamaan, että osallistujat käyvät tarkoituksenmu- kaisissa ja mielekkäissä työpaikoissa.
Neljäntenä päivänä ammattiopettaja ja ohjaava kouluttaja laativat osallistujille henkilökohtaisen lausunnon, jossa kerrotaan osallistujasta:
- työkokemus, koulutus
- mahdolliset työllistymisen esteet - työnäyte ja sen arvio
- vahvuudet ja kehittämistarpeet - jatkosuunnitelmat
Lausunto täydentyy seuraavana päivänä, jolloin tämä alustava käydään läpi osal- listujan kanssa.
5.1.5 Viides päivä
Viimeisenä kartoitus päivänä ammattiopettaja ja ohjaava kouluttaja antavat pa- lautetta osallistujille henkilökohtaisesti. Kouluttajien kirjoittamat lausunnot käy- dään läpi osallistujan kanssa ja osallistuja saa itse tuoda oman näkemyksensä esille siihen. Lausuntoon otetaan osallistujan allekirjoitus ennen työvoimatoimis- toon lähettämistä.
Osallistujilta kerätään palautteet ammattitaitokartoituksen tarpeellisuudesta lo- puksi. Palautteessa arvioidaan asteikolla 1-5
- Miten ammattitaitokartoituksen sisältövastasi ennakkoon siitä saatuja tieto- ja?
- Miten ammattitaitokartoituksen toteutustapa onnistui?
- Vetäjän/vetäjien toiminta?
- Ammattitaitokartoituksen koulutusosion hyödyllisyys?
- Ammattitaitokartoituksen ammatillisen työnäyteosion hyödyllisyys?
- Kokonaisarvio ammattitaitokartoituksesta
Lisäksi kysytään vielä ”Risuja ja Ruusuja” avoimella kysymyksellä, johon kukin saa kirjoittaa mitä haluaa. Palautelomake on työvoimatoimiston laatima ja se toi- mitetaan myös sinne.
6. POHDINTA
Olen ollut mukana ohjaavana kouluttajana ammattitaitokartoituksissa viimeisten vuosien aikana useampia kertoja. Se, ettei kartoituksiin ole ollut mitään tarkem- paa ohjeistusta, on vaivannut minua. Kukin kouluttaja on tehnyt tyylillään ja pa- laute ammattitaitokartoituksista on ollut siten vertailukelvotonta.
Aiheena tämä on siis kiinnostanut minua jo pitemmän aikaa. Sopivaa tilaisuutta ohjeistuksen laatimiseen ei ole ollut ennen kuin nyt. Kehittämishankeen aloittami- nen kesti kuitenkin suhteellisen kauan verrattuna siihen, että aihe ja työn rakenne oli selvillä. Toisaalta, kun sitten aloin kirjoittamaan ohjeistusta, niin tuntui, että se tuli kuin itsestään. Aivot olivat tehneet työtä tietämättäni.
Ulkopuolisia lähteitä en kovin paljoa käyttänyt. Pääteos, johon tukeuduin, oli An- ne Mäkipeuran tekemä kehittämishanke. Tämä oli suhteellisen selvä valinta, sillä Mäkipeuran työnantaja on aikuisopiston ammattitaitokartoitusten tilaaja eli Kokko- lan työvoimatoimisto. Oma kehittämishankkeeni piti olla siis linjassa Mäkipeuran työn kanssa. Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ei itsessään tilannut tätä kehittä- mishanketta minulta, vaan asiasta olin keskustellut esimieheni kanssa ja hän koki tämän tarpeelliseksi. Ja kuten edellä mainitsin, niin aihe oli kiinnostanut minua ja halua tietyllä tapaa kehittää ja selventää ammattitaitokartoitusta sekä itselleni, että muille kouluttajille, oli lähtökohtana tämän kehittämishankkeen tekemiseen.
Mielenkiinto aihetta kohtaan pysyi korkealla koko tekoprosessin ajan. Tällä het- kellä ei ollut oppilaitoksessamme ammattitaitokartoitusryhmiä menossa, joten ihan heti en päässyt ohjeistustani siirtämään käytäntöön. Syksyllä 2006 on en- simmäiset ryhmät, joihin ohjeistuksen otan käyttöön. On mielenkiintoista seurata, miten se otetaan vastaan ja kuinka paljon muutoksia siihen tarvitsee tehdä. Oh- jeistustenkin on seurattava aikaansa ja muututtava mukana. Työ ei ole koskaan valmis.
Liite 1. Markkinointikirje malli
(A-URA “Aikuisten uraohjaus” http://www.avosto.net/a- ura/opas/avoin_hakemus.htm)
LÄHTEET
Forslund M. 2005. Opetussuunnitelman yhteinen osa. Viitattu 20.5.2006
Http://intra.kpakk.fi/data/dokumentit/84329_opsin_yhteinen_osa_valmi s_uudistetut_lomakkeet.doc tekijänoikeus
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä. Taloussuunnitelma 2004-2006.
Lecklin, O. 2002. Laatu yrityksen menestystekijänä. Jyväskylä: Kaup- pakaari.
Mäkipeura, A. 2004. Ammattitaitokartoitukset metalli- ja rakennusaloil- la Kokkolan työvoimatoimistossa. Kehittämishanke. Työvoimaneuvoji- en PD-koulutus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Mäkitalo, M. 2000. Henkilöstön osaamisen kehittäminen työhallinnos- sa. Helsinki: Työministeriö
Otala, L. 1996. Oppimisen etu – kilpailukykyä muutoksessa. Porvoo:
WSOY.
Otala, L. 1998. Opintietä osaajaksi elinikäinen oppiminen. Rovaniemi:
Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Lapin Yliopistopaino.
Savela, R. <URL:http://www.saunalahti.fi/~ristopla/91oppiorg2.html
Silvennoinen, H. & Aaltonen, S. 1999. Työ ja koulutustarve: Aikuisvä- estön lisäkoulutustarpeet työelämässä. Opetusministeriö: Koulutus- sosiologian tutkimuskeskus RUSE. Turun Yliopisto.
Tekijänoikeus 2006. Viitattu 24.5.2006. Avoston sivusto.
Http://www.avosto.net/aura/opas/avoin_hakemus.htm tekijänoikeus
Tekijänoikeus. 2006. Viitattu 16.5.2006. Opetushallituksen sivusto.
Http://www.oph.fi/nayttotutkinnot tekijänoikeus.
Tekijänoikeus. 2006. Viitattu 20.4.2006. Pohjanmaan työelämä ja elinkeinoelämän keskuksen sivusto. Http://www2.te-
keskus.fi/new/poh/tkats/2006/maaliskuu/TK200603.htm
