T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 6 / 2 0 1 0 57
Sukupuolittunut talous
Katja Repo
Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola, Anne ja Olli-Pekka Ruuskanen (toim.), Naiset, miehet ja talous.
Gaudeamus 2010.
I work all night, I work all day, to pay the bills I have to pay (...)
And still there never seems to be a single penny left for me (...) In my dreams I have a plan If I got me a wealthy man I wouldn't have to work at all, I'd fool around and have a ball...
Näin laulaa ABBA vuonna 1976 julkaistulla single-levyllään. Mo- ney, money, money -kappaleella ei vain taottu lisää rahaa ruotsalaisyh- tyeen kassaan ja rasvattu samal- la kansainvälisen musiikkibisnek- sen pyöriä, vaan sillä myös leikitel- tiin rahaan liittyvillä mielikuvilla.
Vaikka kyseistä lyriikkaa ei tule- kaan tulkita dokumentaariseksi, on sillä yhtymäkohtansa länsimaises- sa kulttuurissa. Ajatukset siitä, et- tä raha ansaitaan kovalla työllä ja avioliitto suojelee köyhyydeltä, ovat helposti tunnistettavia. Vaikka tiedetään, että näillä mielikuvilla ei ole aina todellisuuspohjaa käytän- nön elämässä, näkemykset rahasta ja sen kuluttamisesta saavat vaikut- teita laajemmista yksilöllisyyttä ja perheyhteisyyttä korostavista kult- tuurisista ajatusmalleista. Arkises- sa elämässä raha ei ole koskaan vain rahaa, vaan se on vahvasti yhtey- dessä elämää reunustaviin sosiaa- lisiin, kulttuurisiin ja moraalisiin käytäntöihin ja merkityksiin.
Talous on kulttuurisesti värit- tynyttä ja läsnä monessa, mutta se on myös seurauksellista. Taloudel- liset tekijät vaikuttavat ihmisten vä-
lisiin suhteisiin ja ovat osa proses- seja, joiden kautta tuotetaan yhteis- kunnallisia jakoja tai uusinnetaan perheen sisäisiä käytäntöjä. Kan- sainvälisen kaupan lisääntyminen ja niin sanottu talouden uusi glo- baali järjestys muuttaa kansalli- sia tuotantorakenteita, hyvinvoin- tivaltioiden toimintaperiaatteita ja työmarkkinoita.
Talous on myös sukupuolittu- nutta. Naisilla ja miehillä on talou- dessa erilaisia vastuita ja asemia.
Naiset ovat miehiä näkyvämpiä toimijoita perheen piirissä ja an- saitsevat työmarkkinoilla vähem- män kuin miehet. Myös naisten ja miesten kuluttamisessa on ero- ja. Talouden ja sukupuolen suhde on historiallisen kehityksen tulos- ta. Se ei ole annettu, vaan jatkuvan muutoksen ja neuvottelun kohde.
Talouden ja sukupuolen välinen jännite on keskeinen teema teokses- sa Naiset, miehet ja talous. Teoksen punainen lanka on pohtia nimen- omaan sitä, ”miten naiset ja miehet toimivat taloudessa ja miten talou- delliset tekijät vaikuttavat tasa-ar- von kehittymiseen”. Teoksen tärkeä lähtökohta on myös näkemys siitä, että ”talous on osa jokaisen arkea”
Talous on mukana äänestyskäyttäy- tymisessä ja kauppareissulla yhtä hyvin kuin perheen ja työn yhteen- sovittamisen käytännöissä.
Naiset, miehet ja talous -kirja on artikkelikokoelma, jonka kirjoitta- jat edustavat taloustieteen eri aloja.
Kokoelmassa talous ymmärretään moninaisena kenttänä, joka kietoo sisäänsä yhtä hyvin yksilöiden ar- jessa tekemiä valintoja kuin suu- ria globaaleja kehityskulkuja. Teos on jaettu temaattisesti neljään eri osaan, joissa kussakin taloutta lä- hestytään inhimillisen elämän ja yhteiskunnallisten rakenteiden eri
tasoilta ja ulottuvuuksilta.
Teoksen ensimmäinen osa kes- kittyy yksilöön ja siihen, kuinka yksilö tekee päätöksiä. Osassa ar- vioidaan ja kritisoidaan perintei- sen taloustieteen kuvaa ihmises- tä rationaalisena ja sukupuoletto- mana toimijana (Pertti Haaparan- ta ja Marja-Liisa Halko), pohditaan miesten ja naisten suhtautumista taloudelliseen riskinottoon (Mar- ja-Liisa Halko) ja kuvataan talou- den, sukupuolen ja äänestyskäyt- täytymisen suhdetta (Anna-Liisa Asikainen).
Kokoelman toisessa osassa tar- kastelukulma siirtyy yksilöstä per- heeseen. Perheen ja talouden kyt- köksiä puretaan ja kuvataan per- heen sisäisen resurssien jaon (Ol- li-Pekka Ruuskanen) ja kotitöiden tekemisen (Anu Raijas ja Riepu Pa- koma) näkökulmista. Päivi Matti- la-Wiro osoittaa myös, että koti- taloustyölle voidaan laskea talou- dellinen arvo, joka on mahdollista ottaa huomioon kansantulolaskel- missa. Lopuksi Terhi-Anna Wilska tarkastelee tyttöjen ja poikien ta- loudellista asemaa perheissä.
Teoksen kolmas osa keskittyy työmarkkinoihin. Aluksi Heikki A.
Loikkanen tarkastelee tekijöitä, jot- ka johtavat naisten ja miesten palk- kaeroihin ja siihen, että vain pieni osa ylemmistä viranhaltijoista tai johtajista on naisia. Tämän jälkeen arvioidaan lasten vaikutusta nais- ten ja miesten palkkaeroihin (Sa- mi Napari) ja perheen ja työn yh- teensovittamista (Elina Moisio).
Teoksen viimeisessä osassa siir- rytään globaalille tasolle. Sen aloit- taa Ulla Lehmijoen artikkeli, jossa tarkastellaan syntyvyyttä ja sen yh- teyttä naisten ja miesten yhteiskun- nalliseen asemaan. Anne Mikko- lan kirjoituksessa arvioidaan puo-
58 T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 6 / 2 0 1 0
lestaan sitä, kuinka talouden kautta voidaan vähentää sukupuolittunei- den kulttuuristen stereotypioiden valtaa. Lopuksi kysytään, voiko ta- louden globalisoituminen olla po- sitiivinen kehitys, joka murtaa syr- jiviä rakenteita (Pertti Haaparanta).
Teoksen toimittajat kirjoittavat, että artikkelien kokonaisuus tarjo- aa ”yhdessä uudenlaisia ajattelun ja analyysin välineitä kaikille, jot- ka ovat kiinnostuneista sukupuol- ten asemasta”. Ehkä on paikallaan olla kriittinen sen suhteen, tarjoaa- ko teos todella aivan uutta tietoa ja näkökulmaa sukupuolten asemaan, sillä monista teoksen teemoista on keskustelu jo pitkään erityisesti fe- ministisen ja sosiologisen tutki- muksen piirissä. Esimerkiksi kysy- mykset perheen ja työn yhteenso- vittamisesta tai työmarkkinoiden segregaatiosta ovat olleet laajan tut- kimuksellisen kiinnostuksen koh- teena. Se on kuitenkin varmaa, et- tä tällä ajatuksia herättävällä teok- sella on tärkeä paikka sukupuolta problematisoivassa tutkimuksessa.
Teoksen ehdoton anti on, että sii- nä talous tieteilijät pohtivat taloutta yhteiskuntakriittisesti ja sukupuolta problematisoivalla otteella.
Teos avautuu kohti yhteiskuntaa ja inhimillistä elämää. Tätä kautta lukija saa kuvan taloudellisen toi- minnan motiivien moniarvoisuu- desta. Haaparanta ja Halko kirjoit- tavatkin, että puhtaan itsekkyyden sijaan ihmisten taloudellista käyt- täytymistä ohjaavat myös reiluus ja oikeudenmukaisuus. Myös riskin- otto ja kilpailu taloudellisen toimin- nan moottoreina problematisoitu- vat. Halko esittää, että naisilla on miehiä suurempi taipumus karttaa riskejä ja kilpailua, joka on puoles- taan yhteydessä siihen, että kilpailul- linen työympäristö ei aina paranna
kaikkien työntekijöiden suorituksia.
Perhe ja talous saavat teokses- sa myös ansaitsemansa huomion.
Perheen ja talouden suhde ei näyt- täydy teoksessa kuitenkaan yksi- suuntaisena. Artikkelit osoittavat, että perhe tuottaa sekä taloudel- lista tasa-arvoa että epätasa-arvoa.
Ruuskasen mukaan naisten talou- dellista asemaa perheissä ei voida tulkita länsimaisissa yhteiskunnis- sa yksioikoisesti vain alistettuna.
Hänen mukaansa naiset pystyvät nauttimaan kohtuullisen osan per- heen kokonaiskulutuksesta, mutta hän toteaa myös, että naisten osuus perheen kulutuksesta on sitä pie- nempi mitä köyhempi kotita lous on. Naiset näyttävät siis toimivan puskureina muiden perheenjäsen- ten kokemaa köyhyyttä vastaa, ku- ten feministisessä köyhyystutki- muksessa usein esitetään. Myös Mattila-Wiro tuo esille, että nais- ten toimijuudella on tärkeä sija pie- nituloisissa perheissä. Naiset kom- pensoivat pieniä ansiotulojaan val- mistamalla itse sellaisia tuotteita ja palveluja, joita parempituloiset os- tavat markkinoilta.
Talouden ja sukupuolen välisiä suhteita peilataan teoksessa myös työmarkkinoihin. Johtajissa on enemmän miehiä ja työssäkäyvien naisten palkat ovat miesten palkko- ja matalampia. Napari nostaa esil- le mielenkiintoisen ”lapsisakon” kä- sitteen suhteessa näihin työelämän sukupuolittuneisiin käytäntöihin.
Tällä käsitteellä viitataan siihen, et- tä tutkimusten mukaan lapsilla on kielteinen vaikutus äitien palkkoi- hin. Isyydellä ja äitiydellä onkin äi- deille ja isille erilaisia taloudellisia seurauk sia. Miehet eivät kärsi lap- sisakosta, koska lapset eivät vaiku- ta negatiivisesti heidän palkkakehi- tykseensä.
Teoksessa pohditaan myös, kuinka globaalissa maailmassa on mahdollista kulkea kohti tasa-ar- voisempaa taloutta. Mikkolan mu- kaan tasa-arvoisen yhteiskunnan keskeinen edellytys on se, että nai- silla on mahdollisuus toimeentu- loon ja itsenäisyyteen. Koulutetut naiset työllistyvät helpommin ja synnyttävät vähemmän lapsia. He panostavat myös enemmän lasten- sa terveyteen ja koulutukseen. Täl- löin, Mikkolan mukaan, ”kulttuu- rin usein kahlitsevien stereotypioi- den valta vähenee” (s. 232). Talou- dellinen kehitys on usein edellytys sille, että yhteiskunnassa panoste- taan tyttöjen kouluttamiseen.
Naiset, miehet ja talous -teokses- sa talous sukupuolittuu ja politisoi- tuu: talous ei ole enää vain talout- ta ja voiton tavoittelua, vaan myös tärkeä poliittinen väline, jolla voi- daan ohjata sukupuolten välisen ta- sa-arvon edistämistä tai perheiden ja lasten hyvinvointia. Oikeuden- mukaisuus ja eettisyys ovat osa ta- loutta ja asia, minkä huomioimista kvartaalitalouden aika todella tar- vitsee. Naiset, miehet ja talous -teos ja sen laaja-alainen lähestymistapa talouteen on erittäin tervetullut lisä niin taloutta kuin sukupuolten vä- listä tasa-arvoa koskevaan keskus- teluun. Samalla sen läheinen suh- de arkeen herättää – ainakin yhteis- kuntatieteilijän – ideoimaan mitä moninaisimpia poikkitieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksia, jo- ta talous osana modernia elämää tarjoaa.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteen toh- tori ja sosiaalipolitiikan yliassistentti Tampereen yliopistossa.
