JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TIEDOTUSLEHTI
No 1/2007
Vuokatin hiihtotutkimus
tähtää huipulle – s. 10
Biopolttoaineilla ilmaston-
muutos kuriin – s. 16
Teemana talvi ja Vuokatti
10 Vuokatin hiihtotutkimus tähtää huipulle 12 Sinisten ajatusten Kainuussa
14 Kajaanista kajahtaa
16 Päästöt kuriin biopolttoaineella
18 Myyrä kärsii, teeri nauttii leudosta talvesta
Lisäksi
4 Lyhyet
20 Professori esittelyssä 21 Joka neljäs puurtaa
pätkissä 23 Eettiset 24 Nooan arkki
25 Im memoriam 26 Tiedonnälkään 28 Väitökset
33 Summary
34 Vitriini 35 Kalenteri
42. vuosikerta Painos 5100 kpl
Vastaava toimittaja Anu Mustonen puh. (014) 260 1054 anu.mustonen@adm.jyu.fi Toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen puh. (014) 260 1055 kirsi-marja.nurminen
@adm.jyu.fi
Ilmoitusmyynti ja tilaukset
Kalevi Luoma puh. (014) 260 1049 kalevi.luoma@adm.jyu.fi
Toimituksen postiosoite Jyväskylän yliopisto/
viestintä PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
Käyntiosoite Seminaarinkatu 15, hallintorakennus, 4. kerros Faksi (014) 260 1041
Julkaisija Jyväskylän yliopisto Forssan Kirjapaino 2007
Sisäinen jakelu:
Virastomestarit ISSN 0789-4805
Seuraava numero ilmestyy 23.3.2007
Kannessa: Pekka Loikkanen ja Kaisa Keränen
Kuva: Petteri Kivimäki
Tiedonjyvän tilaukset:
www.jyu.fi/viestinta/
tiedonjyva
Juttuvinkit toimitussihteerille
Tiedonjyvä
8
18
34
PÄÄKIRJOITUS
Aino Sallinen rehtori
Avaus uuteen aikakauteen
Yliopistojen taloudellis-hallinnollinen asema kaipaa pe- rusteellista remonttia. Yliopistot ovat jo pitkään kipuil- leet valtion tilivirastoasemasta johtuvien ongelmien kanssa ja vaatineet lisää taloudellista autonomiaa me- nestyäkseen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Yhä useampi on valmis tunnustamaan toimintaympä- ristön muuttuneen niin perusteellisesti, että nykyinen järjestelmä on tullut tiensä päähän.
Opetusministeriön asettamat selvitysmiehet Nii- lo Jääskinen ja Jorma Rantanen esittävät merkittäviä ja kauan kaivattuja muutoksia yliopistojen juridiseen ja taloudelliseen asemaan. Kaikista kauaskantoisin on eh- dotus oikeushenkilön aseman antamisesta yliopistoil- le. Tähän suuntaan on jo otettu ensimmäinen askel sal- limalla kaikille yliopistoille mahdollisuus rahastotalou- teen tämän vuoden alusta lähtien.
Vaikka asema valtion tilivirastona jäisikin historiaan, moni kytkeymä valtioon säilyisi. Julkisuudessa on jo eh- ditty moittia ehdotuksen jäämistä puolitiehen, mutta realistinen se on. Suomen kaltaisessa taloudessa valtion on oltava yliopistojen päärahoittaja.
Erityisen arvokkaana pidän selvitysmiesten tapaa kunnioittaa yliopistojen autonomiaa. Yliopistot saisi- vat edelleen itse valita rehtorin ja hallinnon ulkopuoli- set jäsenet toisin kuin monissa maissa, joissa nimityk- sen tekee ministeriö. Selvitysmiehet osoittavat asiantun- temustaan myös korostamalla henkilöstön aseman tur-
vaamisen tärkeyttä uudistuksessa.
Ehdotus johtamista koskevan päätöksenteon erot- tamisesta akateemisesta päätöksenteosta ei ole yllättä- vä. Viime aikoina on voimistunut vaatimus siirtyä am- mattimaiseen johtajuuteen ja lisätä ulkopuolisten mää- rää hallinnossa. Samalla on kuitenkin tehtävä muutok- sia päätettäviin asioihin, jotta ulkopuoliset motivoitui- sivat osallistumaan. Yliopiston toiminnan erityisluonne edellyttää syvällistä tutkimuksen ja opetuksen ymmär- tämistä. On sekä yliopistojen että yhteiskunnan etu, että niiden välillä vallitsee rakentava vuorovaikutus.
Maassamme vallitsee nyt historiallinen momen- tum yliopistoreformille. Katseet kohdistuvat poliittisiin päättäjiin, joiden odotetaan vievän ehdotuksia ripeäs- ti eteenpäin. On huolehdittava siitä, että ehdotukset ei- vät jää korkeakouluverkoston saneerauksesta ja raken- teellisesta kehittämisestä käytävän kuuman keskuste- lun jalkoihin.
Selvitysmiesten ehdotuksista monet yksityiskoh- dat virittävät varmasti vilkasta keskustelua. Sitä tarvi- taankin, samoin kuin jatkovalmistelua ja siirtymäaikoja, mutta itse perusratkaisulle on tärkeä antaa tukea.
Yliopistojen aseman uudistaminen on kansallisesti niin merkittävä asia, että se tulee sisällyttää painokkaas- ti seuraavaan hallitusohjelmaan.
Aino Sallinen rehtori
Jyväskylän yliopiston Koulutuk- sen tutkimuslaitos on voittanut PI- SA-tutkimuksen toteutusta vuosina 2007–2010 koskevan Opetusminis- teriön tarjouskilpailun. Näin vuosina 2000 ja 2003 Koulutuksen tutki- muslaitoksessa tehdyt PISA-tutki- mukset (Programme for Internatio- nal Students Assessment) saavat jat- koa. Viime vuonna tutkimuksen teki Helsingin yliopisto.
Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi pitää tutkimuksen saamista erin- omaisena jatkona laitoksen yli 30 vuoden työlle kansainvälisen koulu- tuksen arviointitutkimuksen alueel- la. PISA vahvistaa myös laitoksen asemaa kansainvälisesti tunnettuna ja tunnustettuna arviointitutkimuk- sen keskuksena.
Tutkimukseen osallistuvien mai- den määrä on koko ajan lisääntynyt.
Uusimpaan aineistonkeruuseen osallistuu 50–60 maata. Suomesta
tutkimukseen osallistuu noin 150 koulua ja 4500 oppilasta. Tutkimuk- sen kohteena ovat 15-vuotiaat nuo- ret, jotka ovat Suomessa pääosin 9- luokkalaisia.
Kansainvälinen mielenkiinto PISA-
tutkimusta kohtaan ei ole vuosien mittaan laantunut. Suomen menes- tys aiemmissa PISA-tutkimussa on nostanut Suomen koulutusjärjestel- män koko maailman huomion koh- teeksi.
Keski-Suomen Y4-hanke voitti Yrittävä Eurooppa -kilpailun pää- palkinnon joulukuussa. Kansainvä- linen kilpailu järjestettiin ensim- mäistä kertaa. Myös Jyväskylän yli- opisto on mukana hankkeessa. Y4- neuvottelukunnassa yliopista edustavat vararehtori Timo Tiiho- nen ja suunnittelija Kirsi Moisan- der.
Tiihosen mukaan hankkeessa kes- keistä ja arvokasta on tavoite muut- taa julkisen organisaation sisäistä kulttuuria.
– Yliopiston sisäinen tulosohjaus- malli on Suomen yrittäjämäisin. Me varaudumme aktiivisesti taloudelli- seen autonomiaan ja koulutusmark-
kinoiden avautumiseen. Jatkamme myös rakenteidemme uudistamista.
Tärkeätä on myös arvioida oman toiminnan vaikutusta toisten yrittä- misedellytyksiin ja viestiä omasta yritteliäisyydestä. Näitä elementtejä on pyritty tuomaan mukaan yliopis- ton sisäisiin toimintamalleihin, ra- hoitukseen, keksintö- ja innovaatio- toimintaan, Tiihonen kuvaa.
– Y4-prosessi on ollut vahvista- massa yliopiston alueellista vaikut- tavuutta ja yhteistyötä sekä tuonut yrittäjyyden kiinteämmäksi osaksi yliopiston toimintaa. Jyväskylän yliopistossa laadittiin yhtenä vii- destä pilottiyliopistosta yrittäjyys- strategia. Sen mukaan opiskelijoil-
le tarjotaan systemaattisemmin lii- ketoimintaosaamisen ja yrittäjyy- den opintoja. Esimerkiksi humanis- tisen tiedekunnan jatko-opiskelijat ovat voineet valita yrittäjäksi yli- opistosta - opintokokonaisuuden.
Vaikuttavuus kasvaa entisestään, kun liiketoimintaosaaminen saa oman professorin alkuvuodesta, kertoo suunnittelija Kirsi Moisan- der.
Tuomaristo katsoi, että Y4-hanke oli luovin ja innostavin yrittäjyys- aloite Euroopassa, koska se on on- nistunut muuttamaan alueen ihmis- ten kulttuuria ja suhtautumistapaa.
Kilpailuun osallistui kaikkiaan yli 400 hanketta 28 maasta.
PISA-tutkimus palaa Jyväskylään
Yliopiston ja Keski-Suomen yrittäjäystävällisyys palkittiin
PISA-tutkimuksen kohteena Suomessa ovat 9-luokkalaiset nuoret.
UUVE SÖDOR
LYHYET
Virtuaalisuo on monipuolinen soihin liittyvä portaali, jossa uu- simman teknologian ja digitaalis- ten pelien avulla tarjotaan kuin varkain suotietoutta. Jyväskylän yliopiston Agora Centerin ja Kou- lutuksen tutkimuslaitoksen toteut- taman upottamattoman Virtuaali- suon tavoite on houkutella kävijöi- tä tutustumisretkille myös oikei- siin suomaisemiin.
Virtuaalisuo-oppimisympäristö auttaa käyttäjiään ymmärtämään soiden merkityksen etenkin luon- non monimuotoisuuden, ilmaston- muutoksen, taloudellisen toimin-
nan ja paikalliskulttuurin näkökul- mista. Oppimisympäristö tarjoaa monipuolisen välineen luonto– ja ympäristökasvatukseen, suoluon- toon liittyvän tietämyksen lisäämi- seen ja osaamisen arviointiin.
Oppimisympäristön sisällöntuo- tantoon ja testaukseen ovat osallis- tuneet muun muassa Leivonmäen Kurkiauran koulun oppilaat. He ovat piirtäneet, valo– ja videokuvanneet sekä suunnitelleet tehtäviä.
Virtuaalisuon esimerkkinä on Lei- vonmäen Haapasuo. Haapasuon län- sipuoli on luontoarvoiltaan vuonna 2003 perustetun Leivonmäen kan-
sallispuiston arvokkain osa. Haapa- suon itäpuoli on vuodesta 1975 ol- lut turvetuotantoalueena.
Verkko-oppimisympäristö on suunniteltu opetuskäyttöön. Lisäk- si se soveltuu kaikkien suosta kiin- nostuneiden ja luontomatkailijoi- den vuorovaikutteiseksi tietoläh- teeksi. Virtuaalisuolta löytyy muun muassa erilaisia tehtäviä sekä hauska ja haasteellinen suoseik- kailu-peli. Suolta voi myös lähettää tuttaville sähköisiä postikortteja.
Virtuaalisuo löytyy osoitteesta www.virtuaalisuo.fi.
Suotietoa pelien avulla verkosta
KIRSI IMMONEN
Agricola-oppia vanhoille ja nuorille
Mikael Agricolan kuolemasta tu- lee tänä vuonna kuluneeksi 450 vuotta. Juhlavuoteen liittyy mo- nenlaisia tapahtumia ja oheisma- teriaalia – esimerkiksi postimerkki Agricolan kunniaksi julkaistaan maaliskuussa. Jyväskylän yliopisto juhlistaa Agricolaa Studia genera- lia –luentosarjalla, joka käynnistyy 5.3. Luentosarjan teema on Agri- colan perilliset. Historian laitos puolestaan järjestää huhtikuussa seminaarin Agricola ja hänen ai- kansa.
Kevään kuluessa Agricolaa juhli- taan myös musiikin, draaman ja kir- jallisuuden merkeissä.
Lisätietoja Agricolan juhlavuodes- ta: www.utu.fi/agricola2007.
Lähi-idän kiistoissa ei ole kysy- mys uskonnosta vaan Israelin val- tion olemassaolosta. Tätä korosti kenraali Gustaf Hägglund Studia generalia -luennossaan joulukuus- sa.
Juutalaisvaltion perustaminen sai tuulta purjeisiin toisen maailmanso- dan aikaisista juutalaisvainoista. So- dan voittajavaltioiden hanke ei kui- tenkaan miellyttänyt alueen arabi- maita, jotka hyökkäsivät Israelin kimppuun välittömästi. Ensimmäi- nen sota on saanut jatkoa jokaisella vuosikymmenellä näihin päiviin saakka.
YK on pyrkinyt välittämään rau- haa alueella alusta lähtien. Nykyisin myös EU:n joukoilla on merkittävä tehtävä rauhanturvaajina.
– EU voisi ottaa isommankin välit- täjän roolin Lähi-idässä, ehdottaa Hägglund.
Israel on naapurimaitaan kehit- tyneempi ja aseellisesti voimak- kaampi. Yhdysvaltojen tuki on an-
tanut sille maailmanpoliittisen ase- man, johon se ei omin voimin olisi päässyt. Tuen takana on maassa asuva miljoonapäinen juutalaisvä- estö.
– Yhdysvallat on avainasemassa Lähi-idän rauhaa rakennettaessa.
Malli rauhanteolle saatiin tehtyä presidentti Bill Clintonin aikana.
Tällä hetkellä vain ovat vallassa sellaiset tahot, ettei rauha tunnu olevan näköpiirissä, Hägglund pa- hoittelee.
Hägglund ratkaisisi tilanteen ete- nemällä askel kerrallaan.
– Ensin Israelin pitäisi tehdä rauha Libanonin ja Syyrian kanssa. Vasta sen jälkeen sen voitaisiin ratkaista palestiinalaiskysymys.
Hägglundin näkemykset Lähi-idän tilanteesta kiinnostivat noin 250 kuulijaa, jotka esittivät kenraalille runsaasti kysymyksiä. -KMN
Mahdoton yhtälö ratkeaa pala kerrallaan
PUOLUSTUSVOIMAT
Jyväskylässä eniten
maisteriohjelmia
Opetusministeriön uudessa asetuksessa on hyväksytty Jyväs- kylän yliopistoon viisi uutta maisteriohjelmaa. Jyväskylän maisteriohjelmien tarjonta nou- see näin Suomen yliopistojen laa- jimmaksi.
Tämän vuoden alusta alkaen Jy- väskylän yliopisto tarjoaa 17 mais- teriohjelmaa, joista suurin osa on englanninkielisiä. Uusien ohjelmien aloja ovat kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuus, uusiutuva energia, mobiiliteknologia ja liiketoiminta, kasvatusalan johtajuus sekä perhe- yrittäjyys.
Suomen Akatemia nimesi 18 huippuyksikköä kansalliseen tut- kimuksen huippuyksikköohjel- maan vuosille 2008–2013. Jyväs- kylän yliopistosta joukkoon valit- tiin professori Petri Toiviaisen johtama monitieteisen musiikin- tutkimuksen huippuyksikkö, joka on yhteishanke Helsingin yliopis- ton kanssa. Jyväskylän yliopisto on kumppanina myös Helsingin yliopiston koordinoimissa kahdes- sa huippuyksikössä, filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikössä sekä analyysin ja dynamiikan huippuyksikössä.
Nyt nimettyjen lisäksi Jyväsky-
lässä toimii neljä omaa tutkimuksen huippuyksikköä vuoteen 2011 saa- kka. Lisäksi yliopistossa on yhteiset huippuyksiköt englannin kielen ja virologian alalla Helsingin yliopiston kanssa. Vuoteen 2007 saakka jatkaa kaksi aiemmin valittua, Helsingin yl- iopiston kanssa toimivaa tutkimuk- sen huippuyksikköä matematiikan ja mielen historian aloilta.
Kahdessa kansallisessa tutkimuk- sen huippuyksikköohjelmassa ra- hoitetaan kaikkiaan 39 huippuyksik- köä: 16 yksikköä vuosien 2002–
2007 ohjelmassa ja 23 yksikköä vuosien 2006–2011 ohjelmassa.
Kolme uutta huippuyksikköä
aloittaa vuonna 2008
LYHYET
Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yli- opistot sitoutuivat osallistumaan Kokkolan yliopistokeskuksen toim- intaan edelleen vuosiksi 2007–2012 allekirjoittamalla yhteistyösopimuk- sen yliopistokeskustoiminnan järjestämisestä Kokkolassa. Tamper- een teknillinen yliopisto allekirjoitti aiesopimuksen yliopistokeskukseen liittymisestä.
Alueellisina yhteistyöosapuolina sopimuksessa ovat Kokkolan kaupunki, Kokkolan seutukunta, Pi- etarsaaren kaupunki, Keski-Pohjan- maan liitto ja Kaustisen seutukunta.
Näistä Kaustisen seutukunta on tul- lut mukaan sopimukseen uutena osapuolena.
Kukin yliopisto tuo yliopis- tokeskukseen opetus– ja tutki-
mustoimintaansa ja vastaa toimin- nan järjestämisestä sekä opetuksen ja tutkimuksen laadusta. Ne vastaa- vat myös tutkintotavoitteisen koulu- tuksen rahoituksesta omien ra- hoitusmalliensa mukaisesti. Alueen yhteistyöosapuolet sitoutuvat myös rahoittamaan yliopistokeskuksen toimintaa.
Yhteistyösopimuksen allekirjoitti- vat myös Chydenius-instituutin kan- natusyhdistys ja Keski-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Kannatusyh- distys toimii yliopistokeskuksen tukiorganisaationa. Korkeakouluyh- distys ylläpitää Keski-Pohjanmaan kesäyliopistoa, joka on hallinnollis- esti ja taloudellisesti itsenäinen or- ganisaatio, mutta toiminnallisesti osa yliopistokeskusta.
Tampereen teknillinen
yliopisto mukaan Kokkolan yliopistokeskuseen
Suomen kasvatustieteellinen seura on palkinnut vuoden 2005 parhaana kasvatustieteen väitöskir- jana Aini Oravakankaan työn Kou- lun tuloksellisuus: filosofisia vas- tauksia koulun tuloksellisuuden problematiikkaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Oravakangas väit- teli Kokkolassa elokuussa 2005.
Väitös oli Chydenius-instituutin tohtoriohjelman toinen. Ohjelmaa luotsaa professori Juhani Aaltola.
Suomen kasvatustieteellinen seu- ra palkitsee vuosittain Kasvatusti- eteen päivillä edellisen vuoden par- haan väitöskirjan. Parhaan väitöskir- jan valinnan perusteina ovat tieteel- lisen tason lisäksi innovatiivisuus ja ajankohtaisuus.
Kasvatustieteen väitöskirja-
palkinto Aini Oravakankaalle
Opetusministeriön ylijohtaja Sa- kari Karjalainen piti Jyväskylän yliopiston rakenteellisen kehittämi- sen ratkaisuja opetusta ja tutkimus- ta hyvin palvelevana.
– Jyväskylä on säätänyt laitosra- kenteensa palvelemaan opetuksen ja tutkimuksen korkeaa tasoa. Pyr- kimys monitieteisiin ja hyvin profi- loituneisiin vahvuuksiin on hyvä va- linta. Hän piti uutta ihmistieteiden metodikeskusta hyvänä esimerkki- nä tästä.
– Rakenteellinen kehittäminen ei ole itsetarkoitus. Tavoitteena on pi- dettävä laadun ja vaikuttavuuden nostamista sekä innovaatio-osaami- sen tehokasta tuottamista.
– Tässä suhteessa yliopistoilla it-
sellään pitää olla strategista voima- varaa käytettävissä, kun niiden ta- loudellinen autonomia laajenee, Kar- jalainen lisäsi.
– Kehittämistoimien keskellä tär- keintä on säilyttää luovuus. Se vie yliopistojakin eteenpäin. Toleranssi, talous ja teknologia houkuttavat ky- vykkäitä ja luovia osaajia yliopistoi- hin. Se on tutkimuksenkin perusta, hän summasi. -TVK
Ylijohtaja löysi hyviä oivalluksia
Opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalainen piti Jyväskylän yliopiston rakenteellisen kehittämisen tietä opetusta ja tutkimusta hyvin palvelevana. Karjalainen vieraili Jyväskylässä joulukuussa.
Hiihtotutkimus matkalla huipulle
Hiihtotutkimus matkalla huipulle
Vuokatin hiihtotutkimus tähtää huipulle
Suksenliikuttimesta hiihdon seuraava salainen ase
TEKSTI JA KUVA Kirsi-Marja Nurminen
S
uomalaisten sotilaiden ylivoimainen hiihtotaito oli yksi syy, jolla estettiin talvisodassa Neuvostoliiton aikeet katkaista Suomi kahtia. Sodan jälkeen halut- tiin säilyttää suomalaisten hiihtotaito ja -tietämys perus- tamalla Kainuuseen Vuokattiin talviurheilukeskus vuon- na 1945. Apua saatiin alkuvaiheessa Puolustusvoimilta ja paikallisilta yrityksiltä.Jo 1940-luvulla tutkittiin suksien liukuominaisuuk- sia ja voitelun merkitystä. Kun kuusikymmentä vuotta on kulunut, Vuokatissa tutkitaan edelleen samoja asioi- ta. Suuria odotuksia kohdistuu laboratorioinsinööri Ve-
li Kolehmaisen kehittämään suksenliikutuslaitteeseen.
Kolehmainen valmistui Jyväskylän yliopiston Vuotech- maisteriohjelmasta viime syksynä.
– Laitteen idean keksi tutkimusjohtaja Vesa Linna- mo, ja laite rakennettiin Kajaanin mittalaitelaboratori- ossa. Loppuvuodesta 2005 laitteen kehittely siirtyi tän- ne Vuokattiin. Viime elokuussa laite sijoitettiin hiihto- putkeen, ja siitä lähtien olemme sitä testanneet, Koleh- mainen kertoo.
Kolehmaisen lopputyö käsittelee perinteisen hiihdon simulointia kyseisellä laitteella.
Laboratorioinsinööri Veli Kolehmainen testaa suksenliikutuslaitetta hiihtoputkessa. Mittaukseen tarvittavat tietokoneet sijaitsevat lämpimässä kopissa kuvassa takana.
– Laitteen avulla voimme poistaa inhimillisten teki- jöiden vaikutukset testituloksiin. Näin saamme parem- man toistettavuuden. Esimerkiksi voiteiden vaikutus on pienistä asioista kiinni. Laitteen avulla voimme keskit- tyä tutkimaan varsinaista asiaa, kun hiihtäjä tai olosuh- teet eivät niihin vaikuta.
Suksenliikutuslaitteella voidaan voitelun lisäksi tut- kia suksen ominaisuuksien ja hiihtotekniikan vaikutus- ta suoritukseen.
– Suksiparinkin ominaisuudet voivat poiketa toisis- taan. Laitteen avulla voidaan löytää keskenään mahdol- lisimman samanlaiset sukset.
Kylmälaboratorio suunnitteilla
Laite ja sen mahdollisuudet ovat ymmärrettävästi jo he- rättäneet kiinnostusta suksi– ja voidevalmistajissa sekä Hiihtoliitossa.
– Laitteen keksintöhakemus on vetämässä, mutta em- me vielä voi hyödyntää laitetta kaupallisesti. Se olisi muusta rahoituksesta pois, harmittelee Kolehmainen.
Hän toivookin, että vuoden alusta voimaan tullut laki korkeakouluissa tehtävien keksintöjen oikeuksista hel- pottaa nykyistä tilannetta.
Vuokatissa suunnitellaan jo seuraava vaihetta, jossa hiihtoputken kylkeen rakennettaisiin kylmälaboratorio.
– Laboratoriossa voisimme testata olosuhteiden muut- tumisen vaikutusta tuloksiin. Nythän olosuhteet hiihto- putkessa ovat vakiot. Muuttujia voisivat olla esimerkiksi lämpötila, ilman koostumus sekä lumen vesipitoisuus ja koostumus. Tositilanteessakin olosuhteet voivat muut- tua vaikkapa kesken kilpailun. Jos pystymme simuloi- maan niitä, pääsemme lähemmäs suorituksen kannalta parhaita ratkaisuja, selventää Kolehmainen.
Lumi on Kolehmaisen mielestä kiinnostava elementti.
– Se ei ole ikinä vakiotilassa vaan muuttuu koko ajan.
Hiihtoputkessakin sen raekoko suurenee ajan myötä.
Monitieteisyys tärkeää
Kajaanilainen Kolehmainen aloitti opinnot Vuotech- maisteriohjelmassa ensimmäisten joukossa vuonna 2004. Hänellä oli takanaan teknillinen tutkinto sekä pit- kä työura paperiteollisuudessa.
– Opiskelin työn ohessa ja vaihdoin työnantajaa sii- nä välissä. Siirryin opettajaksi, jolloin opiskelun ja työn sovittaminen onnistui helpommin kuin tehtaalla. Eten- kin gradun tekemisen aikaan oli tiukkaa, mutta kyllä se kannatti.
Kolehmaisella on ollut oma yritys vuodesta 1989 läh- tien, joten tuotekehittely oli hänelle tuttua. Samoin lii- kunta on lähellä sydäntä.
– Maisteriohjelman monitieteisyys oli iso houkutin.
Näitä töitä haluan jatkaa, eivätkä jatko-opinnotkaan ole poissuljettu. Ihan niin kypsynyt en tutkimustyöhön vie- lä ole, Kolehmainen naurahtaa.
Liikuntateknologian maisteriohjelma Vuotech käynnistyi vuonna 2004, kun ensimmäiset opis- kelijat aloittivat. Viime vuonna valmistuivat en- simmäiset maisterit. Opiskelijoita ohjelmassa on tällä hetkellä reilut 50.
– Kesällä 2005 käynnistimme myös tohtori- koulutuksen. Hankkeen aikana pyrimme luo- maan hyvät puitteet tutkimustyölle, kertoo tutki- musjohtaja Vesa Linnamo.
EU-rahoitteinen ohjelma päättyy ensi kesänä.
Sille aiotaan hakea jatkoa.
– Kevään aikana pyrimme saamaan valmiiksi mahdollisimman paljon tutkintoja. Tavoite on pysyvä koulutusohjelma Vuokatissa.
Liikuntateknologia etsii ratkaisuja, joilla yhdis- tetään teknologinen osaaminen liikuntaan ja ter- veyden edistämiseen. Kohderyhmiä ovat kaiken ikäiset ja kokoiset liikkujat huippu-urheilijoista liikuntarajoitteisiin.
Maisteriohjelman ja tohtorikoulutuksen yh- teistyökumppaneita ovat muun muassa Vuoka- tin urheiluopisto, Sotkamon kunnan omistama Snowpolis-teknologiapuisto, Kajaanin mittalaite- laboratorio sekä Oulun VTT.
– Meiltä löytyy ihmisen tutkimiseen liittyvää osaamista, muilta taas teknologiatietämystä.
Vuokatissa syntyviä uusia innovaatioita voidaan hyödyntää myös Jyväskylässä. Vuokatissa olem- me erikoistumassa hiihtotutkimukseen, jossa aiomme olla maailman huippua.
Neljän vuoden toiminnan jälkeen Linnamon kokemukset maisteriohjelmasta ovat vain myön- teisiä.
– Kaikki lähti liikkeelle nollasta. Nyt meillä on Vuokatissa hyvät, uudet tilat ja alueelle rakenne- taan koko ajan uutta. Sotkamo on vireä kunta, joka on saanut houkuteltua yrityksiä mukaan Snowpolikseen. Meidän on puolestaan näytettä- vä, että opiskelijat valmistuvat ja saavat töitä.
Maisteriohjelmaan kuuluu myös yrittäjyys- opintoja, ja opiskelijoita kannustetaan yrittäjyy- teen.
– Alueellisesti on tärkeää luoda uusia työpaik- koja Kainuuseen.
Linnamo kehuu myös pienen yksikön ilmapii- riä.
– Hyvässä ilmapiirissä yhteistyö sujuu. Jyväs- kylän liikuntatutkimuksella on hyvä maine. Huip- pututkimukseen pyrimme myös Vuokatissa.
Vuokatissa teknologia
palvelee liikuntatutkimusta
J
oskus toiveet toteutuvat. Kun kaksitoistavuotias Pek- ka Vähäsöyrinki hiihteli Vuokatin maastoissa, hän haaveili kilpahiihtäjän urasta ja mietti miten muka- vaa olisi tehdä töitä juuri Vuokatin urheiluopistossa. Nyt, määrätietoisten mutkien jälkeen hän voi todeta toivei- densa toteutuneen.Rehtorina opiston menoa tarkkailee tänään rauhas- ta nauttiva mies. Ympärillä pyörii para-luokkien ampu- mahiihdon maailmancup, ja kisat etenivät tammikuun alun niukasta lumitilanteesta huolimatta hyvissä puit- teissa. Urheilijat rientävät aamupalalta laduilleen ja mä- kiin, tangoissa liehuvat kansainväliset liput ja aurinkokin koittaa kivuta hetkeksi Vuokatinvaaran yli. Kohta hän oi- kaisee pihan poikki seuraamaan ampujien osumia ja sen jälkeen häviää toimistoonsa hiihtostadionin reunalla.
Erityisen hyvin kilpakuviot tuntevana rehtori tietää myös, että opisto talvilajien kansainvälisesti tunnustet- tuna valmennuskeskuksena pystyy erinomaisesti palvele- maan huipulle tähtääviä talvilajien harjoittelijoita – kesät talvet. Sen kuuleekin kaikkien opistolaisten suusta: ”pa- ras talvikuukausi Vuokatissa on heinäkuu”.
Tulikasteet takana
Urheilun huipulla työskentelevien tulikasteita ei Vähä- söyrinki tämän enempää kaipaa. Vastapainon hän on löytänyt luonnosta ja karhupoluilta, omien nuorten hyppy– ja jalkapallotreeneistä sekä sinisten hetkien latu- retkistä Vuokatin vaaroilta.
– Maailmasta on tullut paljon raadollisempi. Siinä val- mentajatkin ovat joutuneet monen tulen väliin. Suhteel- lisuudentaju on nykymenossa helppo hukata.
Hän epäilee, tokkopa esimerkiksi media– ja rahasuh- teiden kohtaamiseen nykyisetkään valmennusopit prep- paavat.
– Parhaat uutiset saa aina suuresta voitosta tai suures- ta katastrofista. Ja useimmiten sen neljännen sijan arvo
on aivan yhtä hyvä kuin sen ensimmäisenkin, erot ovat hiuksenhienot, hän korostaa.
Väitöstutkimusta tunnelissa
Opiskeluaikojaan Jyväskylässä Vähäsöyrinki muistelee mielellään:
– Opettajaksi minusta ei ollut, sen huomasin aineen- opettajaopintoja tehdessäni. Vaihdoin ensimmäisten jou- kossa valmennuksen opintoihin.
Tälle osaamiselle oli kysyntää. Muun muassa hiihdon maajoukkuevalmentajana vierähti miehellä melkein ko- ko 1980-luku.
Vähäsöyrinki ei ole jättänyt yliopistoaan. Vaikka al- ma materin napanuora onkin kiertänyt moneen ker- taan maapallon ympäri, on se viritetty tällä erää Vuoka- tin hiihtotunnelin ja liikuntabiologian laitoksen välille.
Väitöstutkimus hiihtäjän voimantuotosta, vuorohiihdon biomekaniikasta, syntyy lumitunnelin mittauksissa. Niitä varten putkeen on rakennettu mittalatu, jonka kaltevuut- ta voi säätää. Aikanaan tuloksista hyötyvät niin hiihtäjät kuin laite– ja varustevalmistajatkin.
Yliopiston oma urheiluopisto
Urheiluopiston, Sotkamon Snowpoliksen sekä Jyväsky- län yliopiston yhteistyöstä on Vähäsöyringillä pelkkää hyvää sanottavaa. Vuotech– ja Vuodoc – liikuntabiolo- gian maisteri– ja tohtoriohjelmien toiminta Vuokatissa tuo sen profiiliin tutkimus– ja opetusannin, josta hyöty- vät niin opisto kuin Kainuun alue laajemminkin.
Vähäsöyrinki toivottaa yliopistolaiset tervetulleeksi virkistymään ja nauttimaan urheiluopiston monipuoli- sista mahdollisuuksista.
– Jyväskylän yliopistolla on näin käytännössä oma ur- heiluopisto, miksi ei henkilöstö voisi hyötyä sen palve- luista, hän tarjoaa.
TEKSTI JA KUVA Tarja Vänskä-Kauhanen
Sinisten ajatusten Kainuussa
Pekka Vähäsöyrinki pistää suhteita kohdalleen
Pekka Vähäsöyrinki tietää mitä kilpaurheilijat kisoissaan ja harjoittelussaan tarvitsevat. Vuokatin urheiluopisto tarjoaa harjoitteluun ja valmennukseen laadukkaat olot ympäri vuoden. Para-luokkien ampumahiihtäjät toivat maailman cup -kisansa tammikuussa Vuokattiin.
K
orkeakoulutus ja kansainvälistyminen ovat kai- nuulaisia lääkkeitä ikääntyvän maakunnan kal- juuntumiseen. Kajaanin yliopistokeskus kaasut- taa keskeisenä moottorina maakunnan kehittämispyrin- nöissä. Maakunnan odotukset yliopistokeskustaan koh- taan pitävät päämiehet vauhdissa.Liimavoimalla liikettä
– Liimavoimalla saamme yhdessä aikaan myönteisiä tapahtumaketjuja, yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti summaa vakaumustaan.
Suortin puheessa painottuvat termit yhteisosaa- minen, dialogi ja kumppanuus, eikä kyse ilmiselväs- ti ole vain juhlapuheesta. Yliopistokeskus tuntuu ole- van mukana kaikessa: Kainuun maakuntahallintoko- keilussa, maakuntakorkeakoulussa, Vuotech-teknolo- giapuistossa ja Kainuun innovaatiojärjestelmän kehit- tämisessä.
– Tunnustamme mikrokosmos-ajattelutapaa: myös pieni voi olla tehokas, kansainvälisesti verkottunut ja vai- kuttava, kehitysjohtaja Jouko Käsmä tiivistää keskuksen filosofiaa.
Monta sinistä hetkeä ovat nämä kainuulaiset näki- jät, selvästi Havukka-ahon ajattelijoiden sukulaiset, pohtineet, ja monissa kosmopoliittisissa hankkeissaan onnistuneetkin. Eksoottisia esimerkkejä ovat Karja- lan koulujen kehittämisohjelma tai Suortin lanseeraa- ma kielikylpymalli, jota on sovellettu niin saamelais- ten kielipesissä kuin Norjan Ruijassa norjansuomen elvyttämiseksi.
Marjojen biotekniikkaa ja pienkoulupedagogiikkaa
Kajaanilaisen hi-tech-osaamisen huippua edustaa puo- lestaan optiseen mittaamistekniikkaan erikoistunut mit- talaitelaboratorio MILA, joka tekee muun muassa sellun
ja paperin karakterisointia ja mekaanisen puun mittauk- sia. Biotekniikkatoimiala etsii keinoja tehostaa luonnon raaka-aineiden käyttöä lääke– ja elintarviketeollisuudes- sa, tutkimuskohteina lehmän ja poron maito, mauste– ja rohdoskasvit, mustikka ja puolukka.
Myös Kajaanin koulutusosaamisen perinteisin ala, kas- vatustieteet, on viritetty uusille taajuuksille. Ylpeydenai- heista mainittakoon yrittäjyyskoulutusta opettajille tarjoa- va INTO-talo -konsepti, lasten liikuntaa ja terveyttä edistä- vä Kalinka sekä mikrokosmos-ajattelua ihmisläheisimmil- lään edustava pienkoulupedagogiikan osaaminen.
Jyväskylän yliopiston anti Kajaanissa painottuu kas- vatus- ja liikuntatieteisiin. Liikuntabiologian tutkijoiden yhteistyö Vuokatin urheiluopistossa on jalostunut liikun- tateknologian maisteriohjelmaksi, joka puolestaan vauh- dittaa liikuntaan ja talveen erikoistuneen Snowpolis-tek- nologiapuiston toimintaa.
Pyrkimys on aina vain kohti korkeampaa tieteellistä tasoa, Suortti ja Käsmä linjaavat menoaan. Tässä kump- paniyliopistoja kohtaan on suuret toiveet. Jyväskylän yli- opiston vastuualueita Kajaanin yliopistokeskuksessa ovat liikunta– ja terveystieteet, liikuntateknologia, erityispe- dagogiikka ja aikuiskasvatus.
TEKSTI Anu Mustonen
KUVAT Lauri Sonny ja Tarja Vänskä-Kauhanen
Yliopistokeskus uskoo mikrokosmos-ajatteluun
Kajaanista kajahtaa
Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti luottaa kumppanuuden voimaan.
Yliopistokeskukset ja kolmas tehtävä
Yliopistokeskukset ovat vuodesta 2004 koonneet yli- opistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa usean yliopis- ton toimintaa. Eri yksiköt toimivat saman sateenvarjon alla alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena.
Kajaanin yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistol- listen toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jota koordinoi Oulun yliopisto. Jyväskylän yliopisto koordi- noi Kokkolan yliopistokeskusta, jonka yhteistyökump- paneita ovat Oulun ja Vaasan yliopistot. Muita yliopis- tokeskuksia ovat Mikkeli, Lahti, Pori ja Seinäjoki.
Yliopistokeskukset toteuttavat erityisesti yliopistojen ns. kolmatta tehtävää. Kolmas tehtävä tarkoittaa sitä, et- tä yliopistojen kuuluu edistää tarjoamansa koulutuksen ja harjoittamansa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikut- tavuutta
Kajaanin yliopistokeskus
Aikuiskoulutus
• työyhteisöjen kehittäminen
• koulutus ja hyvinvointi Biotekniikka
• marjojen biotekniikka
• maidon ja marjojen biotekniikka sekä
• näihin liittyvät yrityspalvelut Lönnrot-Instituutti
• arviointi ja aluetutkimus
• maaseudun kehittäminen
• humanistis-yhteiskuntatieteellinen kulttuu- rintutkimus
Mittaustekniikka
• mittaustekniikka sovellusalueina kemiallinen ja mekaaninen puunjalostus
Opettajankoulutusyksikkö
• kouluttaa opettajia, tutkii ja kehittää opetus- ta, oppimista ja kasvatusta elinikäisen oppi- misen näkökulmasta
• antaa perus-, jatko– ja täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen alueilla Tietojenkäsittelytieteiden laitos,
Kajaanin yksikkö
• tietojenkäsittelytieteiden koulutus ja tutki- mus, suuntautumisvaihtoehtoina ohjelmisto- tuotanto ja ohjelmistoliiketoiminta
• kansainväliset projektit, Venäjä-hankkeet Professori Timo Järvilehto johtaa Kajaanin yliopistokeskuksen
SkilLab-laboratorissa tutkimusta, jossa selvitetään silmän liik- keiden ja visuaalisen havaintokyvyn sopeutumista reaktioky- vyksi. Tutkimuslaitteisto rekisteröi assistentti Veli-Matti Nurk- kalan silmänliikkeet.
K
un meteorologitkin jo tunnustavat, ettei kuluva talvi mahdu tavanomaisten säätilastojen raamei- hin, alkaa kadunmies huolestua. Ilmatieteen lai- toksen mukaan tällaiset talvet ovat normaaleja – mutta vasta vuosisadan lopulla. Ilmaston lämpeneminen näyt- tää kiihdyttäneen vauhtia.– Lämpimät talvet eivät vielä kerro ilmastonmuutokses- ta, mutta jäätiköiden sulaminen ja hiilidioksidipitoisuu- den kasvu ilmakehässä ovat selvästi mitattuja muutoksia ja kertovat huonosta, ihmisen aiheuttamasta kehityksestä.
Eikä muutosta ole näkyvissä, koska 80 prosenttia maail- man energian kulutuksesta perustuu fossiilisiin polttoai- neisiin, kertoo uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimus- ohjelmaa johtava professori Jouko Korppi-Tommola.
Energiankulutus kasvaa nopeimmin liikenteessä. Suo- messa liikenne tuotti vuonna 2004 16 prosenttia kaikis- ta kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilidioksidipäästöistä lii- kenteen osuus oli 18 prosenttia.
Valtio on ottanut tavoitteekseen lisätä biopolttoainei- den käyttöä viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
Realistinen tavoite on äskettäin asiaa selvittäneen työryh- män mukaan kolme prosenttia.
Liikenteen käyttöön soveltuvia biopolttoaineita ovat muun muassa biokaasu, joka on maakaasun tapaan pää- osin metaania, bioetanoli ja biodiesel.
– Kotimaassa toimii muutama biokaasulaitos. Bio- dieseliä on valmistettu pienessä mittakaavassa rypsistä tai rapsista. Iso biodiesel-laitos on valmistumassa tänä vuonna Porvooseen. Se käyttää biodieselin valmistukses- sa hyväksi maakaasua, ja pääainesosa saadaan ulkomailta tuodusta palmuöljystä. Bioetanolia saadaan esimerkiksi
ohrasta, sokerijuurikkaasta tai perunasta, ja aikanaan sitä valmistettiin myös sellutehtaan jäteliemestä. Suomeen on suunnitteilla kaksikin uutta etanolitehdasta.
Valtion kannustusta tarvitaan
Kansalaiset suhtautuvat myönteisesti energian säästä- miseen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämi- seen. Sen sijaan viranomaisten ja päättäjien taholta kai- vataan kannustavampaa ilmapiiriä etenkin paikallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Suomessa biopolttoaineiden käyttöönottoa hidastavat jäljessä laahaava lainsäädäntö, verotus ja tukipolitiikka. Ruotsissa on liikenteessä yli 11 500 metaanikaasua käyttävää ajoneuvoa, kun Suomessa niitä on vain kymmeniä. Ruotsissa kaasuauton ostajaa hyvitellään 30 prosentin veroalella.
– Biopolttoaineiden laajempaa käyttöönottoa ja kehi- tystyön lisäämistä ei pitäisi enää lykätä vetoamalla kus- tannuksiin. Nykyisetkin tekniikat ovat vaatineet oman kehityskulkunsa. Muutosta hidastaa myös se, että liiken- nepolttoaineen tuotanto Suomessa on käytännössä yk- sissä käsissä. Ruotsin mallissa kunnat ja kaupungit ovat perustaneet biokaasulaitoksia, joissa raaka-aineena käy- tetään taajaman ja lähiseudun jätevesiä, biojätteitä sekä peltobiomassaa, muistuttaa Korppi-Tommola.
Vastaavanlaista mallia suunnitellaan myös Äänekoskelle, jonne biokaasun hyödyntämiseen erikoistunut laukaalainen Metener Oy on tehnyt esiselvityksen laitoksesta. Laskelmien mukaan yritys alkaisi tuottaa voittoa jo viiden, kuuden vuo- den päästä, jos kaikki tuotettu kaasu saataisiin kaupaksi.
Päästöt kuriin biopolttoaineella
Yliopistolle biokaasulla kulkeva auto
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen KUVAT Petteri Kivimäki
– Laitoksen tuottama kaasu riittäisi parhaim- millaan jopa 1500 au- tolle vuodessa, kertoo hankkeessa mukana ol- lut laboratorioinsinööri Arjo Heinsola kemian laitokselta.
Heinsola kannattaa niin sanottua hajautet- tua tuotantojärjestelmää isojen laitosten sijaan.
– Paikallisesti tuotet- tu polttoaine vähentäi- si kuljetusten määrää.
Samoin se toisi töitä eri puolille Suomea ja eri- tyisesti maaseudulle.
Jyväskylän yliopisto aikoo edistää biopolt- toaineasiaa näyttämäl- lä esimerkkiä: yliopis-
ton käyttöön on kevään aikana tulossa bi-fuel-auto, joka siis bensiinin lisäksi liikkuu myös kaasulla. Yhtenä vaihtoehtona on hyödyntää bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kaatopaik- kakaasun puhdistusyksikön puhdistamaa kaasua.
On ilmoja pidelly – suuri ilmastonmuutosilta Jyväskylän yliopistossa torstaina 15.2.2007 Agoran auditorio 2:ssa klo 16–20.
Kaatopaikkakaasun puhdistuksesta hyviä tuloksia
Mustankorkean kaatopaikalla Jyväskyläs- sä on syksystä 2005 lähtien tutkittu kaa- topaikkakaasun puhdistusta liikenteen polttoaineeksi. Mustankorkealla on jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien kerätty kaasua talteen ja käytetty sitä lähinnä asuntojen lämmitykseen. Kaatopaikkakaa- su muodostuu pääasiassa metaanista (35–
55 prosenttia) ja hiilidioksidista (25–50 prosenttia). Kaasu sisältää myös pieniä pi- toisuuksia happea, typpeä ja rikkiyhdistei- tä sekä muita epäpuhtauksia.
Kaatopaikkakaasu on Suomessa merkit- tävin ihmisen toiminnan aiheuttama me- taanin päästölähde. Metaani on noin 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Puhdistuslaitteisto ”pesee” kaasusta hii- lidioksidia ja rikkiyhdisteitä, jotka liukene- vat veteen.
– Olemme saaneet laitteella aikaan yli 90 prosenttia metaania sisältävää tuote- kaasua. Yleensä kaatopaikkakaasun puh- distamista on pidetty hankalana, mutta meidän tutkimuksemme osoittaa muuta.
Olemme erittäin tyytyväisiä ja vähän yllät- tyneitäkin tuloksista, kertoo ympäristötie- teen professori Jukka Rintala.
Laitteiston avulla voidaan tutkia erilais- ten olosuhteiden vaikutusta kaasun puh- tauteen.
– Selvitämme, miten esimerkiksi paine, käytettävä puhdistusneste ja sen lämpöti- la vaikuttavat lopputulokseen.
Aiheesta on tulossa väitöskirja, ja tutki- mus on herättänyt kiinnostusta Yhdysval- loissa asti. Siellä kaatopaikat ovat merkit- tävä osa jätehuoltoa, ja puhtaiden poltto- aineiden käyttöön ottamiseksi tehdään merkittävää kehitystyötä.
– Euroopassa suuntaus on kaatopaikko- jen vähentämiseen, mutta kaasua Suomen kaatopaikoilla muodostuu ainakin 20-30 vuoden ajan, uskoo Rintala.
Tutkimushankeen tämä vaihe päättyi viime vuoden puolella ja jatkoa suunnitel- laan. Yhteistyökumppaneina ja rahoittaji- na ovat olleet Pirkanmaan jätehuoltoyhtiö, Grenovia Oy sekä Tekes. Jyväskylän Ener- gia ja Mustankorkea ovat tarjonneet tutki- musympäristön.
Opiskelija Jussi Läntelä esittelee kaatopaikkakaasun puhdistus- laitteistoon kuuluvaa vedenkäsittely- säiliötä.
J
os ei kuluva talvi ole ollut ihmisten mieleen, niin ei ole helppoa kaikilla eläimilläkään.– Tutkijan silmissä tilanne näyttää surulliselta. Es- imerkiksi myyrille ja pikkujyrsijöille edestakaisin sahaa- va lämpötila on huono juttu. Myyrät olivat pedoille alt- tiina, kun käytävät jäätyivät eikä lumi antanut suojaa.
Lumen puutteen takia oli myös vaikea pitää pesä läm- pimänä, suree Konneveden tutkimusaseman johtaja Hannu Ylönen.
Vaikka viime talvena pakkanen paukkui lähes 40 ast- eessa, lämmittelivät myyrät lumipeitteen alla nollakelissä.
Ylösen mukaan vaaditaan noin 30 sentin lumikerros, että se eristää kylmän.
– Myyrillä menee paljon energiaa itsensä lämpimänä pitämiseen eikä ruokaakaan välttämättä ole hyvin saata- villa. Yhteispesissä myyrillä on paremmat mahdollisuu- det selvitä hengissä kuin onnettomilla yksineläjillä.
Metsämyyrien ravintoa ovat esimerkiksi siemenet ja norkot. Peltomyyrälle kelpaavat heinät.
– Myyrät voivat tietysti lähteä liikkeelle etsimään parempia elinolosuhteita. Liikkeellä olo lisää kuitenkin riskiä joutua petojen saaliiksi ja vie energiaa.
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen KUVA Gilbert Ludwig
Myyrä kärsii, teeri nauttii leudosta talvesta
Kova pakkanen ja lumen puute pahin yhdistelmä
Konneveden tutkimustarhoissa asustaa 200–300 myyrää. Muualla Keski-Suomessa niitä ei juurikaan ole.
– Kävimme tarhalla viimeksi lokakuussa ja seuraavan kerran olemme menossa helmikuun aikana. Veikkaukse- ni on, että myyrien joukossa on kato käynyt. Mahdollis- esti jopa 80 prosenttia voi olla menehtynyt.
Myyräkannat vaihtelevat perinteisesti vuodesta toi- seen. Yleensä kantaa verottavat pedot, kuten pöllöt ja haukat. Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa tähänkin lu- onnon omaan järjestelmään.
– Petojen merkitys kannan koon sääntelijänä vähenee, jos epävakaiset talvet jatkuvat. Myös eläimistö voi muut- tua, sillä esimerkiksi myyrät ovat sopeutuneet elämään kunnon talvessa. Muun muassa villisiat ja metsäkauriit saattavat yleistyä, pohtii Ylönen.
Ylönen arvelee, että uusi kanta on huipussaan ensi vu- onna.
– Vuosi sitten oli paljon myyriä ja silloin tiedettiin, että kanta tulee pienenemään. Kesällä myyriä oli jo todella vähän. Ja kun myyriä on vähän, myös myyräkuumetta esiintyy vähän.
Teerin soidin aikaistunut
Vaikka myyrät ovat hätää kärsimässä, ovat kanalinnut toistaiseksi pärjänneet vähälumisessa talvessa hyvin.
– Ruokaa on riittänyt. Esimerkiksi teeret syövät varpu- ja, marjoja ja männyn neulasia, kertoo erikoistutkija Heli Siitari bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Teerienkin elämä voi hankaloitua, jos lunta on niukasti ja pakkanen on kireää.
– Normaalisti teeri suojautuu kylmältä kieppiytymäl- lä lumeen. Jos sillä ei ole suojaa, linnun energiankulutus kasvaa ja se joutuu lähtemään ruuanhankintaan. Silloin sitä uhkaavat pedot, kuten kanahaukka.
Leuto sää ei saa teeriä innostumaan soitimelle keskel- lä talvea.
– Soidin on kyllä tutkimusten mukaan siirtynyt ai- kaisemmaksi kuin 1960-luvulla. Teeren kannan koolle
on kuitenkin enemmän merkitystä alkukesän lämpöti- loilla, koska poikaset kuoriutuvat silloin. Kaksi edellistä kesää ovat olleet teerelle suotuisia.
Kanalintujen tutkijat aloittivat lintujen merkinnän tammikuussa. Kaikkiaan merkitään noin 600 lintua.
– Ruokintapaikat ja soidinpaikat ovat käytännössä samat. Olemme huomanneet, että lämpiminä päivinä kukot ovat enemmän kiinnostuneita soitimesta kuin syömisestä. Voihan olla, että ilmaston lämmetessä kukko- jen soidin siirtyy aikaisemmaksi. Mutta naaraslinnuistah- an se on kiinni, mikä on oikea paritteluhetki. Lämpöti- lan ohella myös päivän pituus säätelee lintujen lisään- tymiskäyttäytymistä.
Kasveilla ei hätää
Ekologian ja ympäristönhoidon lehtori Veli Saari ei ole vielä kovin huolissaan kasvien selviämisestä.
– Keski-Suomen korkeudella suuri osa kasveista näyt- tää olevan lepotilassa. Joillakin silmut ovat turvonneet, eli valmius kasvuun on. Osa kasveista, kuten esimerkik- si orvokki, jatkoi viimekesäistä kasvuaan. Osalla kyse on uudesta kasvusta. Huomasin, että pihlaja-angervo oli jo avannut silmuja. Ne tulevat todennäköisesti kuivumaan.
Kevään tullen kasvit kuitenkin kasvattavat tarvittaessa uusia versoja, selittää Saari.
Lumettomuus ei ole vaivannut kasveja, koska kovia pak- kasia ei ennen lumen tuloa ollut. Niinpä Saari uskoo, että myös metsämarjat ovat toistaiseksi pärjänneet hyvin.
– Sen sijaan pellot ovat loppuvuoden sateiden jälkeen jäätyneet vetisinä, mikä ei tee talvehtiville viljalajikkeille hyvää. Vahingot selviävät kevään tullen.
Kotipihalla voi auttaa kasveja suojautumaan kylmältä, jos lunta on vähän tai ei ollenkaan.
– Havut ovat hyvä eriste esimerkiksi perennoille. Kas- vit tarvitsevat suojaa myös kevätauringolta, ettei se kuiv- ata jo kasvuun virinneitä lajeja. Kasveja ei saa kuitenkaan tukahduttaa, vaan suojauksen on oltava ilmava, muistut- taa Saari.
Kukot puolustavat oma soidinreviiriään voimakkaasti. Oikealla oleva kukko hätistää toisen kukon pian matkoihinsa.
Yritykset hyötyvät
ympäristön ajattelemisesta
Kuka olet ja mitä teet?
Olen Hanna-Leena Pesonen ja työskentelen yritys- ten ympäristöjohtamisen professorina taloustietei- den tiedekunnassa. Tässä virassa olen ollut vuo- den, mutta käytännössä olen hoitanut samoja teh- täviä jo vuodesta 2001 lähtien.
Mitä on ympäristöjohtaminen ja mihin sitä tarvitaan?
Se on yritysten toiminnan ja tuotteiden ympäristö- vaikutusten hallintaa. Ympäristöjohtamisen taus- talta löytyvät kestävän kehityksen
tavoitteet ja ajan ympäristöon- gelmat, kuten ilmastonmuu- tos ja jätekuormitus. Ym- päristöjohtaminen tar- kastelee näitä asioita yri- tyksen näkökulmasta.
Kyse on omavastuusta.
Yrityksille on hyötyä sii- tä, että ne hoitavat ym- päristöasiat hyvin. Esi- merkiksi materiaalien ja
energian säästö tuovat myös taloudellis-
ta hyö- tyä.
Mitä asioita ympäristöjohtamisessa tutki- taan nyt – entä tulevaisuudessa?
Ilmastonmuutos ja energiaan liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä ja myös pitkällä tähtäimellä tär- keimpiä tutkimusaiheita. Päästökauppa koskettaa joitakin yrityksiä. Paikallisesti saattaa nousta esiin vesistöihin tai kemikaaleihin liittyviä asioita. Toi- saalta ala on hyvin kansainvälinen. Suomessa toi- mivalla yrityksellä voi olla alihankkijoita ulkomail- la tai sen tuotteet voivat levitä maailmalle. Tällöin on otettava huomioon myös muiden maiden odo- tukset ja pelot. Hyvä esimerkki tästä on Metsä- Botnian sellutehtaan rakentamisesta noussut kohu Etelä-Amerikassa.
Mikä tutkimusala on sinulle läheisin?
Elinkaariajattelu on lempilapseni. Syksyllä lähdin mukaan pieneen kansainväliseen tutkimusryh- mään, joka tekee ohjeiston tuotteiden elinkaaren kustannuslaskentaan.
Jos saisit olla yliopistodiktaattori, mitä teki- sit?
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijakoa pitäisi miettiä uudelleen. Ratkaisua siihen ei mi- nulla vielä ole. Samoin budjetissa pitäisi olla va- rattu jatkotutkimukseen tietty summa rahaa, ettei professoreiden työaika menisi varojen keruuseen.
Professorit voisivat sitten jakaa tuon summan par- haaksi katsomallaan tavalla jatko-opiskelijoille.
Mitä tekisit, jos et olisi professori?
Ei yliopisto ollut alun perin suunnitelmissani. Haa- veammattini oli arkkitehti. Itselleni on tärkeää, millaisessa ympäristössä elän. Muun muassa siksi viihdyn Jyväskylässä. Todennäköisesti tekisin kui- tenkin töitä ympäristöasioiden parissa.
Kirsi-Marja Nurminen
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen PIIRROS Jonna Markkula
A
kava on selvittänyt vuodesta 2002 lähtien aka- teemisten työllistymistä ja sen laatua. Uraseu- ranta kertoo etenkin työllistymisen laadusta ja työuran alun vakaudesta. Loppuvuodesta 2006 ilmes- tyi tutkimus Viisi vuotta työelämässä, jossa kartoitetaan vuonna 2000 valmistuneiden työtilannetta. Tutkimuk- sen mukaan noin 12 prosentilla tuolloin valmistuneista on vielä viiden vuoden päästä ongelmia työelämään si- joittumisessa.Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2000 yhteen- sä 1078 maisteria ja terveydenhuollon kandidaattia. Ky- sely lähetettiin 960:lle, ja heistä 570 vastasi. Vastauspro- sentti oli siten 59.
Jyväskyläläiset olivat työllistyneet hyvin. Lähes 83 pro- senttia oli työssä ja heistä 66 prosenttia vakituisessa työ- suhteessa. Miesten työllisyys oli naisia korkeampi. Luvut ovat samansuuntaiset valtakunnallisestikin. Pätkätöi- tä tekee joka neljäs vuonna 2000 valmistunut. Suuri osa heistä on töissä kuntasektorilla tai valtion palveluksessa.
Työttömänä oli jossain vaiheessa ollut neljä kymme- nestä. Työttömyysjaksot olivat kuitenkin lyhyitä. Jyväs- kylän luvut ovat hieman valtakunnallista keskiarvoa syn- kemmät, sillä niiden mukaan työttömänä oli ollut joka kolmas. Tämä johtuu pääasiassa alueellisesta työmark- kinatilanteesta.
28 prosenttia vuonna 2000 valmistuneista oli löytänyt työtä Keski-Suomesta. Uudellamaalla työskenteli 24 pro- senttia. Liikuntatieteistä valmistuneista Keski-Suomeen oli jäänyt vain 11 prosenttia. Heistä suurin osa oli töissä Uudellamaalla. Samoin moni kauppa- ja yhteiskuntatie- teilijä oli lähtenyt työn perässä Etelä-Suomeen.
Vuonna 2006 Jyväskylässä aloittaneista opiskelijoista 25 prosenttia tuli Keski-Suomesta eli maakunta saa aka- teemista muuttovoittoa.
Vuonna 2000 valmistuneista on työssä yli 80 prosenttia
Joka neljäs puurtaa pätkissä
Jyväskylästä vuonna 2000 valmistuneista vain viisi prosenttia on töissä aivan muulla kuin opiskelemallaan alalla.
Fysiikan laitos on tehnyt säännöllisin vä- liajoin kyselyn laitokselta maisteriksi valmis- tuneiden sijoittumisesta työelämään.
– Selvitysten tekeminen on luonnollinen osa opintoneuvontaa. Kyselyjen tuloksia on hyödynnetty opiskelijarekrytoinnissa, opin- to-ohjauksessa sekä laitoksen tutkintovaati- musten ja opetusohjelmien suunnittelussa, kertoo amanuenssi Soili Leskinen fysiikan laitokselta.
Tuorein selvitys kattaa vuonna 2005 val- mistuneet. Tuolloin maisterintutkinnon suo- ritti ennätysmäärä opiskelijoita eli 46 henki- löä.
Kyselyyn vastasi 98 prosenttia vuonna 2005 valmistuneista. Selvitys osoittaa, että he ovat työllistyneet hyvin. Vastanneista vain kaksi ilmoitti olevansa työttömänä. Suu- rin osa valmistuneista, 46 prosenttia, jatkaa opintojaan tavoitteenaan tohtorin tutkinto.
Määrä on huomattavasti suurempi kuin edel- lisessä selvityksessä, joka koski vuosina 2000–2004 valmistuneita.
– Jatko-opiskelu rinnastettaneen nykyisin yhtä paljon työksi kuin opiskeluksi, Leskinen pohtii.
Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä oli 24 prosenttia ja opetustehtävissä 22 prosenttia vastaajista. Työ koetaan haasteelliseksi ja työpaikkaan ollaan tyytyväisiä riippumatta siitä, vastaako työ koulutusta.
Vastanneista pääosa teollisuudessa ja yri- tyksissä työskentelevistä oli toistaiseksi voi- massa olevassa työsuhteessa. Opettajista vain yksi ilmoitti olevansa pysyvässä viras- sa, muut määräaikaisessa virkasuhteessa.
Kaikki jatko-opiskelijat ovat määräaikaisessa virkasuhteessa.
Tutkimus löytyy fysiikan laitoksen Inter- net-sivuilta abi-info-osiosta.
kannattaa hankkia
• tee töitä, älä opiskele!
• kannattaa lukea kieliä
• gradu ns. oikeasta elämästä
• atk-taidot
• käden taidot
• pelisilmää
• kannattaa humanistinkin opiskella markkinointia
• verkostoidu menemällä mukaan ainejärjestötoimintaan Otteita kyselyyn vastanneiden vinkeistä
Fyysikot lähes täystyöllistyneitä
Akavassa ollaan huolissaan siitä, etteivät korkeasti koulutetut sijoitu opiskelemalleen alalle.
– Laadullisen työllistymisen tulisi olla korkeakoulu- jen rahoituksen mittari. Aloituspaikkoja pitäisi vähen- tää niillä aloilla, joilla on työttömyyttä ja joilla tehdään koulutusta vastaamatonta työtä, esittää Akavan puheen- johtaja Risto Piekka.
Jyväskylästä valmistuneista kuusi kymmenestä työs- kenteli koulutustaan vastaavassa työssä. Vain viisi pro- senttia työssä käyvistä ilmoitti olevansa aivan muul- la alalla. Psykologiasta valmistuneet olivat useimmiten oman alansa töissä, kun taas humanistit tekivät eniten koulutusalaansa vastaamatonta työtä.
Tasa-arvo ei toteudu palkkauksessa
Tutkimuksessa selvitettiin myös palkkausta ja sen suh- detta koulutukseen. Kenellekään ei liene yllätys, että naisen euro on edelleenkin 80 senttiä eli miesten palkat ovat naisten palkkoja korkeammat. Kokopäivätyössä ol- leiden naisten keskimääräinen bruttopalkka oli 2661 eu- roa kuukaudessa, kun miesten vastaava palkka oli 3095 euroa. Monet vastaajat pitivät palkkaansa liian pienenä työtehtävien vaativuuteen ja koulutukseen nähden.
Jyväskylän yliopiston uraohjaaja Heli Itkoselle tutki- mus on hyvä työkalu.
– Siitä saa varmasti vinkkejä opintojen suunnitteluun ja voi arvioida, miten oma koulutuspohja vastaa työelä- män tarpeita.
Tuoreimman tilaston mukaan viime vuonna Jyväsky- län yliopistosta valmistui 1 345 maisteria. Tohtoreita val- mistui 108 ja lisensiaatintutkintoja suoritettiin 62.
Koko tutkimus on luettavissa Akavan Internet-sivuilla tutkimukset ja julkaisut osiosta kohdasta muut julkaisut.
Jyväskylän osuus löytyy puolestaan yliopiston rekrytoin- tipalveluiden Internet-sivuilta.
On vaikea nähdä sellaista, mitä ei havaitse. Akateem- inen työ eli tutkimus, opetus, opiskelu ja hallinto ovat täynnä vakiintuneita käsityksiä siitä, miten on syytä to- imia hyvin ja oikein. Toimintatapojen perusteista ei oikeastaan tarvitse olla tietoinen, kun kaikki toimii hi- enosti. Vakiintuneiden toimintatapojen perustelemisen tarpeeseen törmää usein vasta sitten, kun niitä vastaan rikotaan. Tieteellisen toiminnan eettinen ulottuvuus on usein sellainen sokea piste, jota on vaikea havaita muul- loin kuin silloin, kun eettisiä periaatteita loukataan.
Hyvän tieteellisen käytännön vastaisia tekoja ovat erilaiset piittaamattomuudet tieteellisestä käytännöstä ja vilppi, kuten sepittäminen, plagioiminen ja anasta- minen. Yleisenä havaintona voisi sanoa, että hyvän tieteellisen käytännön mukaista on rehellinen, tasa-ar- voinen ja oikeudenmukainen toiminta. Samoja eettisiä koodistoja löytyy suomalaisesta – ja länsimaisesta – yh- teiskunnasta. Tämä ei liene yllätys, sillä miten muuto- in asiat voisivat olla, kun yliopistot ja tutkimus ovat osa yhteiskuntaa.
Eettisten periaatteiden toimeenpanossa on kuiten- kin eroja eri tieteenalojen välillä etenkin julkaisemises- sa. Ei ole olemassa yksiselitteistä määräystä siitä, missä järjestyksessä vaikkapa kirjoittajien nimet pitäisi maini- ta julkaisuissa. Tai jos sääntöjä on olemassa, ne kattavat usein vain oman tutkimusalan. Yhdessä pohtiminen on
parhaita tapoja päästä selville siitä, mitä kullakin alalla pidetään oikeudenmukaisena ja vakiintuneena käytän- tönä. Samalla tämä kuvastaa laajemminkin sitä, että eet- tiset kysymykset ovat luonteeltaan keskusteltavia asioi- ta. Niistä tullaan tietoiseksi keskusteluissa muiden tut- kijoiden kanssa. Haastavaa tämä on siksi, että kussakin tapauksessa on erikseen mietittävä, missä suhteessa teot loukkaavat tai noudattavat hyviä tapoja.
Jyväskylän yliopistossa toimii eettinen toimikun- ta. Sen tarkoitus on ylläpitää ja tukea keskustelua eetti- sistä kysymyksistä sekä järjestää koulutusta. Eettinen to- imikunta antaa myös lausuntoja tutkimussuunnitelmis- ta. Eettinen toimikunta ei kuitenkaan voi ainoana eli- menä pitää huolta siitä, että eettisiä pelisääntöjä nouda- tetaan yliopistossa. Vastuu hyvän tieteellisen toiminnan periaatteiden ja virkamiehen etiikan noudattamisesta on jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä.
Kokemukseni mukaan eettisten kysymysten tunni- staminen ei ole aina helppoa. Tunnistamista kuiten- kin edistää keskustelu ja tavoite tulla tietoiseksi siitä, mitkä ovat eettisiä kysymyksiä. Sokea piste ei haittaa näkökykyä, kun tietää sen olevan olemassa.
Jussi Välimaa
Eettisen toimikunnan puheenjohtaja
Eettiset pulmat ratkeavat keskustelemalla
PIIRROS: JONNA MARKKULA
EETTISET
Kävelin eräänä räntäsateisena aamuna töihin, kun edel- läni varovasti sateenvarjon kanssa askeltanut mummo kaatui. Tämä ei ollut ihme, koska alamäki oli kauttaal- taan jäinen ja lumen peittämä. No, auttelin sitten mum- min ylös, eikä mitään vakavampaa ollut onneksi sat- tunut. Neuvoin mummoa käyttämään tien viereistä, hieman pitävämpää ja loivempaa reittiä, ja jatkoin mat- kaani.
Se, mikä minua hämmensi, oli että mummo tarjosi auttamisestaan rahaa. Siis maksua siitä että autoin kaa- tuneen ihmisen ylös ja puistelin lumia hänen takistaan.
Totta kai kieltäydyin korvauksesta, mutta silti tapaus sai minut miettimään rahan roolia nyky-Suomessa.
Esimerkiksi yliopistojen lukukausimaksuja puoluste- taan usein sillä, että opintojen maksullisuus tekisi opis- kelijoista entistä motivoituneempia. Samalla logiikal- lahan minun olisi pitänyt olla suhteellisen välinpitä- mätön nostamaan kaatunutta mummoa ylös, koska en odottanut saavani siitä rahaa. Vai
olisiko ollut niin, että minun oli- si ensin pitänyt maksaa mummol- le kaatumisesta, jonka jälkeen olisin ollut hyvin motivoitu auttaja, koska vanhuksen kaatuminen olisi ollut minulle ikään kuin onnistunut si- joitus. Mietin jälkeenpäin myös, et- tä mahtavatkohan esimerkiksi sek- sistä maksavat miehet olla jotenkin
muita motivoituneempia rakastajia, koska näinhän pi- täisi samaisen logiikan mukaan olla.
Ymmärtääkseni ainoa suoraan motivaatioon liittyvä konkreettinen seuraus yliopistojen lukukausimaksuista olisi, että ne motivoituneet opiskelijat, joilla ei olisi va- raa maksuihin, jäisivät yliopistojen ulkopuolelle. Toden- näköisesti kävisi myös niin, että monien opiskelijoiden lukukausimaksut päätyisivät käytännössä heidän van- hempiensa maksettavaksi. Toisin sanoen opiskelijoiden vanhempien motivaatio olla entistä ahkerampia kasvai- si merkittävästi.
Kukaan yliopistossa opiskeleva tai pätkätöissä sit- kasteleva voi tuskin sanoa tekevänsä hommiaan rahas- ta. Jokin muu meitä siis motivoi. Maksaisiko vaivaa ot- taa selvää mikä?
Nooa
Mikä maksaa?
PIIRROS: JONNA MARKKULA
IM MEMORIAM
Jyväskyläläinen ja suomalainen historioitsijoiden tie- deyhteisö kärsi suuren menetyksen, kun yliopiston Suomen historian ensimmäinen ja pitkäaikainen (1960-1991) professori sekä yliopiston vararehtorina ja filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina toiminut Mauno Jokipii poistui vuoden alussa keskuudestamme.
Jokipii tunnettiin ja tunnustettiin yhdeksi suomalai- sen historiantutkimuksen monipuolisimmista ja ahke- rimmista edustajista. Hänen hyvin laaja ja monipuoli- nen tuotantonsa ulottui Suomen keskiajan erikoisky- symyksistä ja 1500–1600-lukujen talous- ja hallinto- historiasta vuosien 1941–1944 sotiin. Viimeksi mai- nitusta Jokipiin spesialiteetteina olivat suomalaisen
SS-pataljoonan vaiheet ja jatkosodan poliittinen ja so- tilaallinen taustaproblematiikka.
Mauno Jokipii syntyi ja kasvoi sekä opiskeli Helsin- gissä, josta hän siirtyi vuonna 1958 Jyväskylän Kas- vatusopilliseen Korkeakouluun hoitamaan historian, myöhemmin Suomen historian professorin virkaa.
Jokipiillä on suuret ansiot yliopiston historian laitok- sen alkuunpanijana, keskisuomalaisen ja koko maankin paikallishistoriantutkimuksen edistäjänä sekä Suomen historian jatkokoulutuksen aloittajana.
1970-luvulta lähtien Jokipii keskittyi entistä inten- siivisemmin tutkimustyöhön, jossa pääkohteiksi nou- sivat jatkosodan synnyn tutkiminen sekä keskiajan historia. Tuloksena oli eittämättä hänen pääteoksek- seen jäänyt erittäin perusteellinen, yksityiskohtaisesti dokumentoitu ja tälläkin hetkellä arvostettu teos jat- kosodan syntyyn johtaneesta kehityksestä. Teos ro- mutti lopullisesti niin sanotun ajopuuteorian.
Jokipiillä oli hyvät suhteet erityisesti ruotsalaisiin tutkijoihin, ja hänen lähdekriittinen tutkimustapansa sai tunnustusta sekä skandinaavisessa että keskieu- rooppalaisessa tutkijapiirissä. Tiedeyhteisö menetti hänessä itseään säästämättömän ja tieteelleen lähes kaikkensa antaneen sekä historiallista ajattelua lähes aina tähdentäneen, arvostetun kollegan.
Toivo Nygård
Kirjoittaja on Mauno Jokipiin oppilas, pitkäaikainen työtoveri ja seuraaja Suomen historian professorin tehtävässä.
Professori Mauno Jokipii on poissa
Jyväskylän yliopiston vuosijuhla
keskiviikkona 7.3.2007 klo 18.00–21.00 päärakennuksen juhlasalissa (C1).
Merkitse kalenteriin!
Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilai- nen (2006) Loisto & lyhty. Löytöret- ki Jyväskylän rakennettuun ympä- ristöön. Minerva.
Vuonna 1837 perustettu Jyväskylä on yksi nopeimmin kasvaneita suomalaiskaupunkeja. Muutos ny- kyiseen ei ole tapahtunut kivutto- masti. Esimerkiksi keskusta-alueen 1800-luvun satojen puutalojen ko- konaisuus on hävitetty lähes täy- sin. Puutalojen tilalle eri puolille kaupunkia nousi 1900-luvun alku- vuosikymmeninä useita erikokoi- sia, yksityisiä ja julkisia kivitaloja ja myöhemmin uusia kerrostaloja.
Jussi Jäppisen ja Heli-Maija Vou- tilaisen teos Loisto & lyhty esitte- lee monipuolisesti Jyväskylän ra- kennettua ympäristöä. Useimmat teoksen esittelemistä kohteista on vanhoja, mutta mukana on myös moderneja rakennuksia. Ylivoimai- sesti eniten – muttei kuitenkaan lii- kaa – viittauksia saa Alvar Aalto.
Onhan hänellä suurin merkitys Jy- väskylän maineelle modernin ark- kitehtuurin kaupunkina.
Tekijät ovat tietoisesti valinneet
esiteltäväksi merkittävien monu- menttien lisäksi pieniä ja vaatimat- tomia kohteita. Nämä ovatkin usein mielenkiintoisempia kuin kuuluisat arkkitehtuurin merkkite- okset. Teksti ei keskity rakennus- ten arkkitehtonisiin ominaisuuk- siin, vaan kertoo tarinoita raken- nuksista ja niiden ihmisistä, käy- töstä, muutoksista ja elämästä.
Riittävästi on mukana myös vuosi- lukuja, rakennustaidetta ja tarinoi- ta yhteiskunnan muutoksesta.
Yliopisto esittäytyy teoksessa
kahdessa osassa. Arkkitehti Arto Sipisen työt muodostavat nuorem- man kokonaisuuden ja Seminaarin- mäki kansallisesti arvokkaan, eri aikakausina rakentuneen kampus- ympäristön.
Monipuolisuus tekee teoksesta arkkitehtuurikatsannon sijaan todel- lisen löytöretken inhimilliseen ra- kennettuun ympäristöön. Kirjaa se- laillessa alkaa tehdä mieli kävelylle rakennuksia katsomaan, sillä lähes jokainen paikka on tuttu, mutta en- nen niin eri silmin katsottu. -HK
Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola ja Jukka Kataja (2006) Taitolajina työ. Johtaminen ja sisäinen moti- vaatio. Edita
Työkulttuurin muutoksista, työelä- mässä jaksamisesta ja työmotivaati- osta on keskusteltu paljon julkisuu- dessa. Työkulttuuriin ja sen taustal- le nivoutuviin motivaatiotekijöihin paneutuu Taitolajina työ -teos.
Kirjan ensimmäinen osa käsitte- lee motivaation historiallista luon- netta ja kuinka motivaation käsite on historian saatossa muuttunut.
Motivaatio ei ole yksinomaan viet- teihin pohjautuvaa perustarpeiden tyydyttämistä, vaan sen taustalta löytyvät monimutkaisemmat psy- kologiset ja sosiaaliset syyt.
Kirjan toinen osa tarjoaa käytän- nön näkökulmia siihen, miten mo-
tivaatiota edistetään työyhteisöis- sä. Antamalla työntekijöille enem- män vapauksia työaikojen ja -teh- tävien suhteen, lisäämällä tiimitöi- tä ja tukemalla sosiaalista yhteen- kuuluvuutta työpaikoilla paranne- taan työilmapiiriä ja lisätään ihmis- ten työmotivaatiota.
Tarkkaa psykologista silmää esi- mieheltä vaatii rajojen ja vaatimus- ten asettaminen siten, etteivät
Uusin silmin kaupunkia katsomaan
Työn ilo motivoi enemmän kuin optiot
TIEDONNÄLKÄÄN
työntekijät koe niitä kontrolloiva- na kyttäämisenä. Ihanteellinen olisikin työyhteisö, jossa olisi riit- tävästi autonomiaa, luovuutta, tii- mityötä, kommunikaatiota, luotta- musta ja haasteita sekä samalla sopivassa määrin vaatimuksia ja rajoja. Hyvässä työyhteisössä myös jokaisen työntekijän työpa- nosta arvostettaisiin.
Kirjoittajat ovat monipuolisesti perehtyneet aiheeseensa. Jarmo Liukkonen on Jyväskylän yliopis-
ton liikunnan ja psyykkisen hyvin- voinnin dosentti ja tutkija. Timo Jaakkola on psykologi ja liikunta- tieteiden tohtori ja hän työskente- lee lehtorina Jyväskylän yliopistos- sa. Jyrki Kataja on liikunnanohjaa- ja, suggestoterapeutti ja yrityskon- sultti.
Teos on suunnattu työorganisaa- tioiden kehittämisestä ja työyhtei- sön hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille. -TA
Vilkuna, Kustaa H. J (2006): Paho- laisen sota. Teos
Paholaisen sota kertoo Suuresta Pohjan sodasta. Sota kesti noin kolme vuosikymmentä päättyen Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Sodasta seurannutta venä- läisten miehityskautta alettiin kut- sua isoksivihaksi.
Kirjan keskushenkilö on Kustaa Lillbäck, joka nousee myös isonvi- han symboliksi. Hän syntyi sodan alkaessa, kasvoi sodan henkisessä ilmapiirissä, joutui venäläisten so- tavangiksi ja koulutettiin tulkiksi miehitysvallan palvelukseen. Mui- den sotavangeiksi otettujen lasten tapaan Lillbäck pyrittiin venäläistä- mään nopeasti. Hänet pakkokas- tettiin kreikkalaiskatolilaisuuteen ja nimikin venäläistettiin Vasiliksi.
Venäläistämistoimenpiteillä vangit- tujen lasten ja nuorten juuret koti- maahan pyrittiin kitkemään. Lill-
bäck palasi Pohjanmaalle rosvoa- maan, kiduttamaan ja murhaa- maan siviiliväestöä. Lopulta Lill- bäck karkasi venäläisten käsistä, joutui pidätetyksi ja toimitettiin tukholmalaiseen vankilaan. Pitkä- kestoisen oikeudenkäynnin jälkeen Lillbäck tuomittiin kuolemaan.
Lillbäckin tarinan rinnalla Vilku- na kuvaa aikakauden mentaalista, sosiaalista, uskonnollista ja poliit- tista ilmapiiriä, jossa sodan ajan lapset varttuivat. Vilkuna kertoo laajemminkin raa’an sodan vaiku- tuksesta ja sotavankien ja -orjien kohtaloista. Kova ja julma sota ei säästänyt ketään, ja jokainen pyrki selviytymään parhaaksi katsomal- laan tavalla. Ankarimmin kärsivät naiset ja lapset.
Kustaa H. J Vilkuna on Jyväsky- län yliopiston kulttuurihistorian dosentti ja Suomen historian ylias- sistentti. Vilkuna on perehtynyt vaativaan tutkimuskohteeseensa
huolellisesti. Teos on tarkasti do- kumentoitu ja aikalaisten kerto- mukset elävöittävät tarinaa. Kirja tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden kiinnostavaan, kammottavaankin, aikamatkaan. -TA
Totaalisesta sodasta aikalaissilmin
Spektroskopisia tutkimuksia kemiallisen aktiivisuuden äärirajoilla
FM Jussi Ahokkaan fysikaalisen kemian väitöskirja Spectroscopic Studies of Atoms and Small Molecules Isolated in Rare Gas Solids: Photodissociation and Thermal Reactions tarkastettiin 17.11.2006. Vasta- väittäjänä toimi dosentti Jan Lundell (Hel- singin yliopisto) ja kustoksena professori Henrik Kunttu.
Helppokäyttöinen menetelmä suurten tietomassojen käsittelyyn
FM Sami Äyrämön tietotekniikan väi- töskirja Knowledge mining using robust clustering tarkastettiin 17.11.2006. Vasta- väittäjänä oli akatemiaprofessori Heikki Mannila (Teknillinen korkeakoulu ja Hel- singin yliopisto) ja kustoksena professori Tommi Kärkkäinen.
Ruokailutilanteessa lapsi ja aikuinen kohtaavat ja neuvottelevat
YTL Marjo Metsomäen sosiaalityön väitöskirja Suu on syömistä varten. Lasten ja aikuisten kohtaamisia ryhmäperhepäivä- kodin ruokailutilanteissa tarkastettiin 18.11.2006. Vastaväittäjänä oli professori Leena Eräsaari (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Mäntysaari.
Aikalaisnäkökulma 1800-luvun teksteihin
Maisteri József Takátsin hungarologi- an väitöskirja Módszertani berek. Írások az irodalomtörténet-irásról tarkastettiin 18.11.2006. Vastaväittäjänä oli professori Márton Szilágyi (Budapestin ELTE-yliopis- to) ja kustoksena professori Tuomo Lah- delma.
Tietotekniikasta tehoa kodin ja koulun yhteistyöhön
KM Juha-Matti Latvalan psykologian väitöskirja Digitaalisen kommunikaatioso- velluksen kehittäminen kodin ja koulun yh- teydenpidon edistämiseksi tarkastettiin 24.11.2006. Vastaväittäjänä oli professori Pertti Saariluoma ja kustoksena professori Lea Pulkkinen.
Uutta tietoa tietojärjestelmien onnistumisen arvioinnista
M.Sc., MBA Princely Ifinedon tietojär- jestelmätieteen väitöskirja Enterprise Resource Planning Systems Success Assess- ment: An Integrative Framework tarkastet- tiin 29.11.2006. Vastaväittäjänä oli pro- fessori Mohini Singh (Information Techno- logy and E-Business, School of BIT, Aust- ralia) ja kustoksena DR. Econ. Nazmun Nahar.2000-luvun todellisuus tahraa Ikean kuvastojen kansankodin idyllin
FL Hanna Lindbergin taidehistorian väitöskirja Vastakohtien Ikea. Ikean arvot ja mentaliteetti muuttuvassa ajassa ja ympä- ristössä tarkastettiin 1.12.2006. Vastaväit- täjänä oli dosentti Harri Kalha (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Annika Waenerberg.Uusiopaperituotteissa vain satunnaisesti PCB:tä
FM Keijo Mäntykosken orgaanisen ke- mian väitöskirja PCBs in processes, pro- ducts and environment of paper mills using wastepaper as their raw material tarkastet- tiin 1.12.2006. Vastaväittäjänä toimi do- sentti Kari Hartonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Kari Rissanen.
