• Ei tuloksia

Porin seudun biokaasuratkaisut

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Porin seudun biokaasuratkaisut"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

Porin seudun biokaasuratkaisut

–seminaari 24.5.2016

(2)

Ohjelma

12.30 - 12.40 Tilaisuuden avaus

Kari Hannus, Porin kaupunki

12.40 - 13.15 Porin seudun kaasutalous 2020

Matti Luhtanen, Prizztech Oy

13.15 - 13.35 Luotsinmäen biokaasulaitos

Asko Hänninen, Envor Group Oy

13.35 - 13.55 Biokaasulaitos teknologiaa ja kiertotaloutta

Juhani Suvilampi, Watrec Oy

13.55 - 14.15 Biokaasun jalostus ja jakelu

Juha-Matti Herpiö, Sarlin Oy

14.15 - 14.45 Kahvitauko

14.45 - 15.15 Kaasu liikennekäytössä

Jussi Vainikka, Gasum Oy

15.15 - 15.45 Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolle

Petri Kapuinen, LUKE

Porin biokaasuratkaisut seminaari pidettiin Porissa Liisanpuiston Auditoriossa tiistaina 24.5.2016 klo 12-16. Paikalla oli 50 innokasta kuulijaa

Tilaisuuden tarkoitus oli kartoittaa kaasun käytön mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä Porin seudulla ja pohtia biokaasun osuutta ja

mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Esa Merivalli, Satahima -hankeesta.

Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat, Kohti hiilineutraalia Satakuntaa (SATAHIMA) ja

Ravinneneutraali kunta (RANKU) –hankkeet sekä

Prizztech Oy.

(3)

Biokaasuseminaarin avasi Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus

Hannus toi avauksessa esille, että kaupungilla on merkittävä rooli biokaasun edistämisessä.

Kaupungin ohjaavia välineitä ovat mm. aluesuunnittelu, hankinnat sekä nopeat ja tehokkaat päätöksentekoprosessit, jotka edistävät biokaasun tuotantoa, jakelua ja käyttöä.

Porin kaupungin ensivuoden hankintaohjelmaan on kirjattu kaasuautojen hankinta ja kaupunki on päättänyt liittyä hiilineutraaliutta tavoittelevien HINKU-kuntien joukkoon.

Porin seudun kaasutalous 2020, Matti Luhtanen, Prizztech Oy

Prizztech Oy on elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on maakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. Kansallisen roolin rinnalla työn perustan muodostaa Satakunnassa toteutettava kehitystyö. Luhtanen kertoi Porin Tahkoluotoon rakennettavan LNG-tuontiterminaalin toteutuksen edistymisestä ja Porin kaasutalous 2020 suunnittelusta. Tuonti LNG ei kilpaile kotimaisen biokaasun kanssa, vaan varmistaa, että kaasuverkostoa ja käyttöä rakentuu alueelle myös pienimuotoisempaa biokaasutuotantoa varten. Sillä myös varmistetaan, että kaasua riittää käyttäjille, vaikka biokaasuntuotannossa olisikin häiriöitä.

(4)

Laitosesittelyissä olivat:

- Watrec Oy, Biokaasulaitos, teknologiaa ja kiertotaloutta, Juhani Suvilampi, Juhani Suvilampi kertoi Watrec Oy:n toiminnasta ja biokaasulaitostekniikoista yleisesti.

Biokaasulaitos on nykyaikainen ratkaisu, jolla vastataan jätteen kaatopaikkakieltodirektiiviin, samalla se edistää ravinteiden kierrätystä ja tuottaa energiaa.

- Sarlin Oy, Biokaasun jalostus ja jakelu, Juha-Matti Herpiö

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolle, Petri Kaupuinen, LUKE

Petri Kapuinen kertoi biokaasulaitosten mädätejäännösten peltokäytön kokeiden tuloksista. Peltokäyttöä rajoittavat nitraattidirektiivin säädökset ja peltojen fosforiluku. Myös lannoitteiden käytön ajankohdat ovat rajallisia. Talviaikaan mädätteitä ei pelloille saa levittää, eikä peltojen ollessa märkinä.

Kaasu liikennekäytössä, Jussi Vainikka, Gasum Oy

Jussi Vainikka toi esille, että kuntien esimerkki autojen ostossa on merkittävä. Ennen kuin kaasuautot alkavat merkittävästi kiinnostaa, pitää olla esimerkkejä ja jakeluasemia kattavasti. Poriin on ensimmäinen jakeluasema tulossa 2017 vuoden alkupuoliskolla.

(5)

Porin seudun biokaasuratkaisut –seminaari

järjestettiin RANKU (Ravinneneutraali kunta) –hankkeen, Kohti hiilineutraalia Satakuntaa (SATAHIMA) –hankkeen ja Prizztech OY:n yhteistyönä. Seminaarin esitelmät on luettavissa:

RANKU-hankkeen sivuilta www.ymparisto.fi/ranku > Ajankohtaista

SATAHIMA-hankkeen sivuilta http://www.pori.fi/ymparistovirasto/hankkeet/satahima.html

……….

Ravinneneutraali kunta (RANKU) on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen kehittämishanke. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli. Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja

Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Vaalan kunta lähtee mukaan Kainuun kelkkareittiyhteishankkeeseen ja että hankkeelle myönnetään määräraha kunnan

Hankkeen asemasta Turun seudun voimalaitoshankkei- den suhteen on myös todettu, että hanke ei kilpaile raaka-aineesta muiden laitosten kassa.. Hankkeen ja jätekeskuksen

Christoph Gareis, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Jari Nerjanto, Taivassalon kunta.. Jarkko Laanti, Turun seudun puhdistamo Oy Jarkko

Useimmilla neuvontapisteillä Jässi-hankkeen lisäksi olivat mukana myös Imatran seudun ympäristötoimi sekä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy.. Yhteistyö mahdollisti kustannusten

Kaarinan kaupunki valittiin mukaan valtakunnalliseen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen. Hanke kerää hyviä esimerkkejä jaettavaksi

Hankkeen YVA käynnistyi virallisesti lokakuussa 2009, kun hankkeesta vastaava Stena Recycling Oy jätti ympäris- tövaikutusten arviointiohjelman eli suunnitelman hankkeen

Using manure from Vehmaa will allow Taivassalo farmers to brand themselves nutrient neutral for using locally recycled nutrients as fertilizers, thus a better overall image of

YVA–asetuksen 10 §:n mukaan arviointiselostukseen tulee sisältyä muun muassa selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta sekä hankkeen vaihtoehtojen