328
Kirja-arvosteluja – KAK 2/2000
Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 2/2000
Kiteytys kasvusta
PETRI BÖCKERMAN Tutkija
Palkansaajien tutkimuslaitos
ThorvaldurGylfason: Principles ofEcono- micGrowth. Oxford University Press, Ox- ford. 1999, 188 s.
Oppikirjan tarkoitus on tarjota lukijalle kattava johdatus talouskasvun tutkimukseen taloustie- teessä. Valittu näkökulma painottaa uusimpia empiirisiä tutkimustuloksia yksityiskohtaisen teoreettisen esityksen sijaan. Kasvuteoriaa tar- kastellaan mallien muodossa vasta teoksen liit- teissä. Teoksen mottona onkin fyysikko Richard P.Feynmanin tokaisu siitä, että asioita on pelkistettävä siinä määrin, jotta myös ensi- kertalaisella on mahdollisuus omaksua sisältö.
Ratkaisu on siinä mielessä onnistunut, että se mahdollistaa teokseen tutustumisen alhaisilla- kin lähtötiedoilla. Vaarana on kuitenkin se, että tuoreiden empiiristen tulosten korostaminen ly- hentää tuntuvasti oppikirjan elinkaarta. Teok- sessa on yhteensä viisi pääjaksoa, joissa tarkas- tellaan elintasoeroja maailmantaloudessa, ta- louskasvun tutkimuksen oppihistoriaa, keskei- simpiä esitettyjä kasvuteoreettisia lähestymista- poja, tehokkuuden merkitystä talouden toimin-
nalle sekä erilaisten talousuudistusten vaikutus- ta talouden suorituskykyyn.
Elintasoeroja tarkasteltaessa pääpaino on maittaisissa vertailuissa, joissa on mukana mm.
Thaimaa, Nigeria, ja Argentiina. Argentiinan toisen maailmansodan jälkeinen talouskasvu tarjoaa lähes klassisen havainnollistuksen siitä, miten epäonnistuneella ja lyhytjännitteisellä ta- louspolitiikalla (Peróninharjoittama populismi) voidaan tuhota orastava elintason nousu kehit- tyvässä taloudessa. Lisäksi pohditaan mm. kan- santalouden avoimuuden (lähinnä ulkomaan- kaupan) ja koulutuksen vaikutusta pitkän aika- välin talouskasvuun. Tarkastelun lopussa koros- tetaan, että talouskasvu on monisyinen ilmiö, sekä lainataanArthur Lewisia. Hän painotti toi- sen maailmansodan jälkeen sitä, että talouskas- vua on mahdollista saavuttaa luonnonvaroiltaan rikkaissa maissa, joissa harjoitetaan määrätie- toista talouspolitiikkaa.
Oppihistoriallinen jakso alkaaAdam Smithin ajatusten esittelyllä. Smith korosti tuotannonte- kijöiden kasautumista ja työnjakoa pitkän aika- välin talouskasvun airueina.Ajatuksena oli se, että markkinoiden koon kasvu syventää työnja-
329 PetriBöckerman
koa ja kiihdyttää talouskasvua. Kiinan keskei- senä ongelmana Smith näki aikanaan maan eris- tyneisyyden kansainvälisestä yhteydestä. Smit- hin seuraajista tarkastellaan lähinnä Malthuk- sen,Ricardon,MillinjaMarxinajatuksia.Esi- tys on suppea. Heistä Ricardo korosti kansain- välisen kaupan merkitystä kansantalouden te- hokkuutta parantavana tekijänä. Mielenkiintois- ta on se, että Alfred Marshallkorosti tasaisen tulonjaon parantavan talouskasvua pitkällä ai- kavälillä.Aihepiiriin on virinnyt hiljattain uutta kiinnostusta. Klassikkojen jälkeen tarkastellaan modernia kasvuteoriaa Harrodin ja Domarin, sekäSolowinmallien puitteissa. Lisäksi tarkas- tellaan endogeenisen kasvuteorian tärkeimpiä oivalluksia.
Varsinainen kasvuteoreettinen tarkastelu al- kaa säästämisen, tehokkuuden ja teknologisen kehityksen mallintamisella. Kasvulaskennan yhteydessä esitellään paljon huomiota herättä- neitä empiirisiä tuloksia, joiden mukaan Kaak- kois-Aasian talouskasvua voidaan selittää tuo- tannontekijöiden akkumuloimisella. Tuottavuu- den paranemisella ei olisikaan ollut suurta mer- kitystä näiden maiden ripeälle toisen maailman- sodan jälkeiselle talouskasvulle. Lisäksi tarkas- tellaan mm. väestönkasvun vaikutuksia pitkän aikavälin talouskasvuun. Pienetkin erot maittai- sissa kasvuvauhdeissa kumuloituvat vuosikym- menien kuluessa suuriksi elintasoeroiksi, joita havaitaan nykyisin maailmantaloudessa.
Tehokkuutta tarkasteltaessa luodaan laaja katsaus tuloerojen konvergenssia maailmanta- loudessa arvioivaan empiiriseen tutkimukseen.
Tarkastelu aloitetaan mainitsemalla Rooman Klubin pessimistinen näkemys talouskasvun mahdollisuuksista (»Kasvun Rajat»), sekäGun- nar Myrdalinmoniosainen järkäle »TheAsian Drama», jossa väitettiin, että Kaakkois-Aasian mailla ei olisi juurikaan mahdollisuuksia kehit- tyä toisen maailmansodan jälkeen. Taloushisto-
rian katsotaan osoittavan arvelut talouskasvun tukahtumisesta väitteeksi, jolla ei ole empiirisiä perusteita. Konvergenssin tarkastelussa koros- tetaan mittausongelmia, jotka koskevat erityi- sesti bruttokansantuotteen lähtötasoja.Empiiri- sinä päätelminä todetaan, että teollisuusmaiden välillä on tapahtunut huomattavaa tuloerojen kaventumista, mutta maailmantaloudessa tilan- ne on toisin. Köyhyysloukkuja tarkasteltaessa korostetaan useampien kansantalouden peruste- kijöiden vuorovaikutusta. Matala säästämisaste ja alhainen elintaso vahvistavat toinen toisiaan, jos kansantalouden säästämisaste kasvaa tulojen kasvun myötä. Myös väestön kouluttautuminen yleistyy tulotason noustessa, jolloin talous saat- taa juuttua köyhyysloukkuun.
Lisäksi tarkastellaan ulkomaankaupan va- pauttamisen, vakauttamispolitiikan, yksityistä- misen, koulutuksen, sekä tulonjaon ja luonnon- varojen vaikutuksia pitkän aikavälin talouskas- vuun.Arviossa korostetaan, että ulkomaankau- pan vapauttaminen ei toteudu varsinkaan kehi- tysmaissa ilman merkittäviä yhteiskunnallisia sopeutumiskustannuksia. Tuloksena saattaa olla kasvun hidastuminen ennen resurssien parem- masta allokaatiosta koituvien hyötyjen realisoi- tumista. Sen seurauksena ulkomaankaupan va- pauttaminen aiheuttaa aina vastustusta joissakin eturyhmissä, jotka kärsivät tulomenetyksiä suh- teellisten hintojen muuttuessa verrattuna sulje- tun talouden tilanteeseen. Vakauttamispolitii- kan yhteydessä keskustellaan lähinnä nopean inflaation alentamisen eduista talouskasvulle kehitysmaissa. Pääpaino on uusimpien empii- risten tulosten esittelyssä. Yksityistämisen vai- kutusten tarkastelu on varsin suoraviivaista.
Väitteenä on se, että erilaisten vääristymien poistaminen parantaa tehokkuutta ja talouskas- vua ainakin keskipitkällä aikavälillä. Väestön koulutuksen osalta talouskasvua voimistava vaikutus on ilmeinen, mutta teoksessa tarkastel-
330
Kirja-arvosteluja – KAK 2/2000
laan myös tulonjaon vaikutusta talouskasvuun.
Empiirinen tutkimus nimittäin tukee näkemys- tä, jonka mukaan eriarvoistuminen heikentää ta- louskasvua pitkällä aikavälillä1. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että tulonjaon muuttu- minen epätasaisemmaksi vähentää väestön mahdollisuuksia kouluttautua epätäydellisten pääomamarkkinoiden maailmassa. Luonnonva- rojen runsaus vähentää – vastoin arkiajattelua – pitkän aikavälin talouskasvua vakioitaessa mui- ta vaikuttavia tekijöitä kasvuregressioissa. Syy- nä tähän empiiriseen tulokseen on lähinnä se, että luonnonvarojen runsaus edesauttaa voimak- kaiden eturyhmien syntymistä, jotka taistelevat luonnonvarojen tuottamista vientituloista2 (esim. Nigerian tragedia). Seurauksena tästä ke- hityksestä on poliittista epävakautta ja byrokra- tisoitumista. Teoksessa keskustellaan myös kansantalouden yleisten maantieteellisten omi- naispiirteiden vaikutuksista talouskasvuun.Em- piiristen tulosten mukaan kansantalouden si- jainnilla tropiikissa on haitallisia vaikutuksia tuottavuuden tasoon ja pitkän aikavälin talous- kasvuun. Trooppisessa ilmastossa on ollut vai-
1 Ks. myösP.Aghion,E.CarolijaC.Carcia-Pena- losa(1999), »Inequality and economic growth: The perspective of the new growth theories», Journal of Economic Literature, XXXVII:4, 1615–1660.
2 Ks. myös F. Rodríguez ja J. D. Sachs (1999),
»Why do resource-abundant economies grow more slowly?», Journal of Economic Growth, 4:3, 277–
303.
kea soveltaa ns. vihreän vallankumouksen myö- tä kehitettyjä tuottavampia lajikkeita. Myös si- sämaavaltioiden talouskasvu on ollut tuntuvasti muita maita heikompaa toisen maailmansodan jälkeisenä aikakautena3. Sisämaavaltioita on enitenAfrikassa. Sisämaavaltioiden ongelmana on se, että ne ajautuvat usein taloudellisesti ja poliittisesti riippuvaisiksi naapurimaistaan, jol- loin omaehtoisen kehityksen eväät heikentyvät rannikkovaltioihin nähden.
Tarkasteltaessa talousuudistusten vaikutusta talouskasvuun esitellään Ugandan talouskehi- tystä.Diktaattori IdiAmininhallinnon päätty- minen ja talousuudistusten toteuttaminen johti- vat lopulta Ugandan talouskasvun voimistumi- seen. Mikrotaloudellinen tehokkuus ja makrota- loudellinen vakaus ovatkin useimpien tutkimus- ten ja myös käytännön kokemuksen mukaan keskeisiä talouskasvun avaimia. Lisäksi teok- sessa keskustellaan työttömyyden vaikutukses- ta talouskasvuun. Mainitsematta jätetään tosin endogeenisen kasvuteorian kehittelyssä esitetty väite, jonka mukaan korkea reaalipalkkataso (ja korkea työttömyys) saattaa voimistaa talouskas- vua, koska korkeat palkkakustannukset kannus- tavat yrityksiä toteuttamaan työpanosta säästä- viä innovaatioita. Varsin ylimalkainen tarkaste- lu päättyy huomautukseen siitä, miten tärkeää on talousuudistusten oikea vaiheistus.
3 Sisämaavaltioiden ongelmia pohdittiin laajasti myös klassisessa poliittisessa maantieteessä (esim.
I.!Leiviskä(1938), »Poliittinen Maantiede», WSOY).
