288
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 8 . v s k . – 3 / 2 0 1 2
Pitkän aikavälin kasvuennusteet: Kommentti
Matti Pohjola Professori
aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
t
utkimuslaitosten pitkän aikavälin kasvuen- nusteissa on häkellyttävän suuret erot. Niistä optimistisimmassa, Pellervon taloustutkimuk- sen (Ptt) arviossa suomen elintaso vuonna 2032 on 20 prosenttia korkeampi kuin ennus- teista pessimistisimmässä, suomen Pankin (sP) laskelmassa (kuvio 1). elinkeinoelämän tutki- muslaitoksen (etLa), Palkansaajien tutkimus- laitoksen (Pt) ja Valtion taloudellisen tutki- muskeskuksen (Vatt) arviot asettuvat näiden ääripäiden puoliväliin.Vuosina 1975–2011 elintaso kasvoi keski- määrin 2,1 prosentin vuosivauhtia. elintason kasvuun 20 prosentilla kului siten keskimäärin yhdeksän vuotta. optimistisimman ja pessimis- tisimmän kasvuennusteen ero vastaa näin ollen lähes vuosikymmenen talouskasvua. miten 20 vuoden ennusteissa voi olla näin suuret erot?
koska kaikkien näkemykset työpanoksen kehityksestä ovat samansuuntaiset, syntyvät erot työn tuottavuuden kehitysennusteista.
Ptt ennakoi työtuntia kohden lasketun brut- tokansantuotteen kasvun kiihtyvän, sP puoles- taan selvästi hidastuvan. muut laitokset näke- vät sen kasvavan likimain vuosien 2001–2008
keskimääräistä kahden prosentin vauhtia (ku- vio 2).
Ptt:n ennusteessa työn tuottavuuden kas- vun kiihtymistä perustellaan sillä, että suomi on tuottavuuden tasossa vielä johtavia maita jäljessä ja että koettu tuottavuuseron supistu- minen jatkuu myös tulevaisuudessa. työn tuot- tavuuden osalta kansantaloutemme parhaat vuodet ovat siten vielä edessäpäin. suomen Pankin laskelmassa nähdään puolestaan kan- santalouden palveluvaltaistumisen johtavan tuottavuuden kasvun hidastumiseen koko kan- santalouden tasolla siksi, että palveluissa tuot- tavuus kasvaa hitaammin kuin teollisuudessa.
tuottavuuskasvun parhaat vuodet on siten meillä jo nähty. muiden tutkimuslaitosten arvi- ot voi parhaiten tiivistää näkemykseen, jonka mukaan vuosien 2001–2008 hyvä tuottavuus- kasvu jatkuu tulevaisuudessa.
kuten mika kuismanenkin omassa kom- mentissaan toteaa, ennusteiden tarkemman arvioimisen tekee vaikeaksi se, etteivät kaikki tutkimuslaitokset ole esitelleet laskelmien taus- tana olevia menetelmiä. kaikkein yksinkertai- sin menetelmä on perinteinen uusklassinen
289
Kuvio 2. Työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) keskimääräinen vuosikasvu, % Kuvio 1. Bruttokansantuote asukasta kohden viitevuoden 2000 hinnoin, 1975–2032
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus, sekä tutkimuslaitosten ennusteet 10 000
15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035
PTT VATT ETLA PT SP
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus, sekä tutkimuslaitosten ennusteet
M a t t i P o h j o l a
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5
PTT PT VATT ETLA SP
2001-2008 2013-2022 2023-2032
290
KAK 3 / 2012
kasvuteoria, jonka mukaan työn tuottavuuden kasvu syntyy teknologian kehityksestä. sitä so- veltaen olen itse tehnyt skenaarioita tuleville vuosikymmenille, jotka ovat lähellä suomen Pankin ennustetta (Pohjola 2011). jos elektro- niikkateollisuuden menneiden vuosikymmen- ten kasvuvaikutus hiipuu, kuten nyt näyttää käyvän, elintason kasvuvauhti puolittuu ja suo-
mesta tulee keskimääräinen eurooppalainen hitaan kasvun kansantalous. □
Kirjallisuus
Pohjola, m. (2011), ”kasvukauden tilinpäätös”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 107: 274–290.
