-muistio kokemuksista ja käytännöistä (20051109)
O P E T U S H A L L I T U S
U T B I L D N I N G S S T Y R E L S E N
HANKKEEN VETÄJÄN PUHEENVUORO
... 2 TIETOJENKÄSITTELYN AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU
... 3
Taustat ja tavoitteet
... 3 Toteutus ja tuotokset
... 5 Dokumentointi ja arkistointi
... 8 Yhteenveto
... 8 TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU
... 9
Taustat ja tavoitteet
... 9 Syntyneet tuotokset ja saadut kokemukset
... 11 Dokumentointi ja arkistointi
... 12 Yhteenveto
... 13 KORIKORJAUKSEN VIRTUAALIKOULU, AUTOKORJAUSALAN
ERIKOISAMMATTITUTKINNOT
... 14 Taustat ja tavoitteet
... 14 Toteutus ja tuotokset
... 16 Dokumentointi ja arkistointi
... 21 Yhteenveto
... 21 YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU
... 22 Taustat ja tavoitteet
... 22 Toteutus ja tuotokset
... 23 Yhteenveto
... 26 LOPPUSANAT
... 27
LIITTEET 1–8
JOHDANTO
Ammatillista aikuiskoulutusta on ollut viime vuosina tarvetta kehittää vastaamaan tämän päivän työelämän haasteita. Näyttötutkintojärjestelmää on vakiinnutettu ja kehitetty työelämälähtöisemmäksi, toteutusmääriä on kasvatettu, toimeenpanon laatua on nostettu ja tunnettavuutta lisätty. Koulutuksen organisointimuotoihin on haettu joustoa ja opetus- sekä opiskelumenetelmiin yksilöllisyyttä ottamalla käyttöön tietoverkkopohjaisia ympäristöjä ja työmenetelmiä.
Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa tutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään jo laajalti ja laadukkaasti verkkoympäristöissä. Tätä osaamista hyödynnetään kuitenkin vain harvoin näyttötutkintojen järjestämisessä. Tähän sakka käytettyihin menetelmiin pitäytymiselle on vankat perusteensa, mutta nykyaikaista tieto- viestintätekniikkaa on mahdollista hyödyntää paljon laajemmin myös näytöissä. Tietoverkkoja avukseen käyttävillä opetusteknologisilla ratkaisuilla saavutettaisiin samoja hyötyjä kuin valmistavan koulutuksen verkko-opiskelullakin: henkilökohtaisuutta, joustavuutta, kustannussäästöjä ja mielenkiintoisia oppimiskokemuksia.
Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen edellä kuvattuun suuntaan edellyttää yhteistyötä, jossa tutkintotoimikunnat ja työelämän edustajat perehtyvät yhdessä asiaan verkko-oppimista kehittävien oppilaitosten kanssa. Tätä järjestelmää luotiin nyt loppusuoralla olevassa Näyttötutkinnot verkkoympäristössä -hankkeessa ja siinä syntyi asiantuntijafoorumi kehittämään näyttötutkintojärjestelmää, sen ohjausta ja toimeenpanoa nykyaikaista opetus- ja viestintäteknologiaa hyödyntäväksi.
Tutkintotoimikunnissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa toimivat asiantuntijat muodostivat yhteisen käsityksen tämän hetkisistä verkkonäyttöjen mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Näyttötutkinnot verkkoympäristössä -hanke sisältyi aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen virtuaalikoulu hankkeeseen, virtuaalikouluhankkeen toimiessa tässä yhteydessä tulosten jakajana oppilaitosorganisaatioissa. Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti virtuaaliopetusta kehittävät, aikuisten ammatillista lisäkoulutusta tuottavat ja näyttötutkintoja järjestävät oppilaitokset. Hankkeen hyödynsaajia ovat puolestaan työssäkäyvät näytönantajat ja heidän työnantajansa sekä näyttöjen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat.
Projektista tuotetaan vuoden 2005 aikana muistio, jossa esitellään verkkonäyttöjen mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä annetaan suosituksia ja käytänteitä verkkonäyttöjen toteuttamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Muistiossa kuvataan hankkeessa Näyttötutkinnot verkkoympäristössä läpikäytyjä prosesseja: neljää erilaista aikuisten näyttötutkintoa tai tutkinnon osaa ohjattiin, toteutettiin ja dokumentoitiin käyttäen toteutuksessa apuna tietoverkkoja. Mukana olivat autokorjausalan erikoisammattitutkinnot, taloushallinnon ammattitutkinto, tietojenkäsittelyn ammattitutkinto sekä yrittäjän ammattitutkinto.
Muistion tarkoituksena on luoda pohjaa näyttötutkintojen toteuttamiselle verkossa sekä rohkaista eri tutkintojen järjestäjiä yhteistyössä tutkintotoimikuntien kanssa tarjoamaan tutkinnon perusteiden ja näyttöjen järjestämissuunnitelman mukaista tutkinnon tai tutkinnon osan henkilökohtaista suorittamista tietoverkkojen palveluihin ja mahdollisuuksiin tukeutuen.
Muistio tarjoaa kokemuksellista tietoa ja näkemyksiä niistä ehdoista, joiden pohjalta tutkintojärjestelmän tavoitteet ja vaatimukset huomioon ottaen näyttöjen toteuttaminen verkkoympäristössä ylipäätään on mahdollista. Tavoitteena on myös ollut, että nyt syntynyt muistio toimii päätöksentekoa helpottavana dokumenttina hankeen
rahoittajalle opetushallitukselle ja antaa uutta tietoa sen koordinoimien virtuaalikouluhankkeiden suuntaamiselle ja tutkinnon perusteiden kehittämiselle.
HANKKEEN VETÄJÄN PUHEENVUORO
Paljon on taas opittu, kasvettu ja kehitetty hankkeessa toimittaessa. On luotu uusia toimintamalleja ja verkostoja, joista osa on jo juurtumassa uusiksi käytännöiksi aikuisten näyttöjä järjestettäessä. Nyt päättymässä olevasta hankkeesta päällimmäisinä asioina mielessä ovat oppimis-, oppilaitos- ja toimintakulttuurin muutos etsittäessä, kehitettäessä ja luotaessa uusia käytänteitä aikuisten työelämälähtöisten näyttöjen suorittamiseksi henkilökohtaiset opintiet huomioon ottaen.
Käytännön ohjaustyötä tehneiltä on vaadittu kosolti aktiivisuutta ja pioneerihenkeä, jota tarvitaan uusia haasteita sekä muutosvastarintaakin kohdattaessa. Korostetun tärkeiksi ovat tulleet hyvät verkostoitumistaidot, hyvä ihmistuntemus ja ylipäätään taidot tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa vietäessä läpi opintoja uusin keinoin. On tarvittu uudenlaista opettajuutta.
On kuitenkin ollut ilo huomata, että ne jotka ovat soveltaneet hankkeessa luomiamme malleja käytännön opetus- ja ohjaustyöhön ovat löytäneet luomistamme menetelmistä todellista apua ja uusia työkaluja avukseen, ja he haluavat käyttää sekä edelleen kehittää niitä myös tulevaisuudessa, vaikka kaikki ei aina olekaan sujunut aivan helposti. Näistä onnistumisen elämyksistä on saatu edelleen uutta voimaa ja ideoita viedä kehitystä eteenpäin toimittaessa jatkuvasti kehittyvässä ja vaativassa aikuisten kouluttamisen maailmassa. Näistä positiivisista kokemuksista on jo poikinut uusiakin kehittämishankkeita.
Tekemämme kehitystyö on ollut osa Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen virtuaalikouluhanketta, ja sen tuloksista on tiedotettu varsinaisten virtuaalikouluhankkeiden kautta. Näin ollen keskeisenä välineenä uusien menetelmien käyttöön otossa on ollut informaatioteknologian mahdollistamat ratkaisut opetustyölle.
Informaatioteknologian avulla olemme pyrkineet tarjoamaan mahdollisuuksia ammattitaidon näyttämiselle silloin, kun opiskelulle on tullut ylimääräisiä haasteita pitkien välimatkojen, työkiireiden, perheasioiden tai muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi. Se on lisännyt tasa-arvoa ja tarjonnut uusia mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Hyvänä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon suorittamisen lähes kokonaan verkko-opintona pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa. Lisäksi informaatioteknologia on mahdollistanut sähköisen asioinnin aivan uudella tavalla oppilaitosten, työelämän, tutkintotoimikunnan ja opiskelijoiden välillä. Sähköisen asioinnin edelleen kehittämisessä opiskeluun liittyvien sidosryhmien välillä on varmasti vielä kuitenkin paljon tehtävää, vaikka muutamaksi uudeksi hankkeeksi. Hyvään alkuun hankkeen avulla on kuitenkin päästy.opuksi haluan esittää kiitokset omasta ja työryhmämme puolesta kaikille mukana olleille sekä erityisesti hankkeemme rahoittajalle opetushallitukselle, joka mahdollisti tuellaan näinkin mittavan kehitystyön edustamillemme oppilaitoksille. Erityisesti haluan kiittää tuesta, kannustuksesta ja uskosta nyt kehitettyyn asiaan opetushallituksen edustajia opetusneuvos Seppo Hyppöstä, ylitarkastaja Tuula Sumkinia ja aiemmin projektipäällikön tehtävää hoitanutta, nykyisin Adultan apulaisrehtorina toimivaa, hankkeemme ideoijaa Erkki Salmea.
Tähän on tällä kertaa hyvä lopettaa ja tästä on myös hyvä jatkaa eteenpäin.
Verkko-opetusterveisin Jyväskylässä 5.10.2005
Juho Kestilä
projektipäällikkö, Jyväskylän aikuisopisto
TIETOJENKÄSITTELYN AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU
Taustat ja tavoitteet
Tietojenkäsittelyn ammattitutkintoon liittyvä kehittämistyö aloitettiin kutsumalla kokoon ryhmä, johon kuului oppilaitosten, työelämän ja tutkintotoimikunnan edustajia. Heti aluksi ryhmälle perustettiin verkkotyötila, jossa työskentely aloitettiin rytmittämällä työskentely tukeutumalla käsiteltävän tutkinnonosan rakenteeseen seuraavasti.
a) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvästä kohdasta: ”näytön suorittaja on perehtynyt ja ymmärtää tietojenkäsittelyn osana organisaation toimintaa”.
b) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvästä kohdasta: ”tietää organisaation tietoturvamääräykset”.
c) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvistä kohdista: ”osaa muodostaa käsityksen omasta roolistaan ja vastuustaan työyhteisössään” sekä ”osaa arvioida omaa ammattitaitoaan ja kantaa vastuuta sen kehittämisestä”.
d) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen itselleen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvästä kohdasta: ”osaa työyhteisössä käytössä olevien
tietokonelaitteistojen ja oheislaitteiden toiminnan ja osaa työyhteisön työasema- ja palvelinkäyttöjärjestelmän”.
Tehtäviä työstettiin eri oppilaitosten omissa ryhmissä. Niitä tuotettaessa käytiin verkkodialogia hankkeen eri osapuolten kesken ja tehty työ tarkasteltiin lopuksi yhdessä työelämä- ja toimikuntaedustuksen myötävaikutuksella. Syntyneet tuotokset koostettiin yhdeksi dokumentiksi ennalta määrättyjen aikataulujen ja vastuiden mukaisesti yhteisissä kokouksissa.
Tavoitteet
Toiminnan kulmakivinä olivat:
a) Virtuaalikoulun näyttöjen järjestämissuunnitelma oli lähtökohtana työskentelylle.
b) Järjestämissuunnitelman pohjalta syntyy hankkeen tuloksena verkkonäyttöohje, joka toimii myös opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman pohjana ja yhtenä arvioinnin dokumenttina.
c) Näyttöjen järjestämissuunnitelma tehdään niin tyhjentävästi, että
vaadittava ammattitaito voidaan osoittaa ja arvioida viestintäteknologiaa käyttäen ilman tähän saakka järjestettyjä näyttötilaisuuksia.
d) Hankkeessa tuotoksia käytännössä testaavat oppilaitokset tulevat ehdottamaan tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi kokemustensa pohjalta yhteistä verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelmaa, joka voidaan lisätä oppilaitosten näytönjärjestämissuunnitelmiin lisäyksenä tai
päivityksenä. Käytännössä se kuitenkin ilmenee tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon uusissa järjestämissopimuksissa mainintana, että hankkeessa luotua verkkonäyttömenetelmää voidaan käyttää näytöissä.
e) Verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma tehdään tutkinnon yhteiseen osaan: Tietojenkäsittely organisaation toiminnassa.
f) Toimintaa kuvaava muistio toimitetaan hankkeen rahoittajalle opetushallitukselle.
Toiminnan riskit, oletukset ja organisaatio
Tässä osassa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat hankkeen onnistumiseen tai epäonnistumiseen.
a) henkilöstön ja toimenkuvien vaihtelut oppilaitoksissa ja sitoutuminen hankkeeseen
b) tutkintotoimikuntien työelämäedustajien aktiivinen osallistuminen ja uudistusmieli
c) virtuaalikouluja kehittävien oppilaitosten esittämien ideoiden ja ratkaisumallien soveltaminen käytäntöön
d) uuden oppimiskulttuurin ottaminen yhdeksi luontevaksi toimintatavaksi ja jatkumoksi oppilaitoksissa
e) hyvin ja tarpeeksi laajalti toteutetut verkkonäyttökokeilut f) tehokas sihteerityö muistion kirjoittamisessa
Organisaatio
Hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset ja niiden edustajat
Granroth Kari Lahden kauppaoppilaitos
Haapanen Arto Adulta
Iikkanen Päivi Jyväskylän aikuisopisto
Kestilä Juho Jyväskylän aikuisopisto
Kurikka Jussi Jyväskylän aikuisopisto
Maltamo Pekka Jyväskylän aikuisopisto
Mikkonen Janne Jyväskylän aikuisopisto
Ojala Alice Jyväskylän aikuisopisto
Tuhkanen-Mattila Marja-Sinikka Tampereen aikuiskoulutuskeskus Valtonen Kari Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tutkintotoimikunnan edustaja
Fyhr Hannu tutkintotoimikunnan puheenjohtaja.
Työelämäedustus
Malinen Hannu NovoGroup
Oppisopimusopiskelijoiden omat työpaikat.
Toteutus ja tuotokset
Suunnitteluvaiheen jälkeen käytännön työ aloitettiin keväällä 2004 aluksi kolmen oppisopimusopiskelijan kanssa, myöhemmin syksyllä mukaan tuli kaksi opiskelijaa lisää ja vuoden 2005 alkupuolella vielä kuusi oppisopimusopiskelijaa. Ensimmäiset näytöt on suunniteltu tehtävän vuoden 2005 aikana. Yksi opiskelijoista on lopettanut opiskelun.
Kullekin opiskelijalle perustettiin verkko-oppimisympäristöön omat työtilansa, joiden kautta he keskustelivat oppilaitos- ja työpaikkaohjaajiensa kanssa. Oppimisympäristö toimi samalla tallennuspaikkana näytöksi tarkoitetulle dokumentaatiolle. Tässä hankkeessa ovat olleet käytössä Moodle- ja Optima-oppimisympäristöt.
Prosessi käynnistettiin siten, että kunkin opiskelijan kanssa sovittiin tapaaminen, jonka yhteydessä hänelle esiteltiin käytettävä toimintaympäristö ja tarvittavat dokumentit. Sen jälkeen opiskelija aloitti näyttödokumentaation laadinnan työaikataulun ja
henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekemisellä. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma noudattelee rakenteeltaan tässä hankkeessa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon
työryhmän luomaa verkkonäyttöohjetta (liite 1). Mukana ohjaustoiminnassa on ollut viisi opettajaa.
Tuotokset
Verkkonäyttömalli
Opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman pohjana toimiva verkkonäyttöohje (liite 1)
Muistio
Tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta laadittu työmuistio vuoden 2005 aikana Yhteistyöverkosto ja oppimiskulttuurin muutos
Työelämän, tutkintotoimikunnan ja oppilaitosten yhteistyöverkosto ja oppilaitosten verkko-opetuskulttuuri kehittäminen
Järjestämissopimus, näytöt, valmistava koulutus ja arviointi
Virtuaalikouluun liittyvien yleisten näyttökäytänteiden mukaan tutkinnon suorittajan henkilökohtainen näyttösuunnitelma toimitetaan hyväksyttäväksi alan
tutkintotoimikunnalle. Käytännössä tutkintotoimikunnan kanssa on sovittu syntyneen verkkonäyttömallin käytöstä seuraavasti:
− Hankkeessa syntyneen verkkonäyttöohjeen (liite 1) pohjalta opiskelija laatii henkilökohtaisen näyttösuunnitelman yhdessä työelämän ja oppilaitoksen edustajan kanssa.
− Hyväksytty näyttösuunnitelma toimitetaan sähköpostitse tutkintotoimikunnan puheenjohtajalle ja sihteerille.
− Oppilaitosten näytönjärjestämissuunnitelmiin kirjataan oma kohtansa
verkkonäytöistä eli vuoden 2005 alkupuolella tutkintotoimikunnalle jätetyssä
järjestämissopimushakemuksessa on oma mainintansa verkkonäyttöjen suorittamisesta.
Verkkonäyttösuunnitelmat
Jyväskylän aikuisopiston verkkonäyttösuunnitelma noudattelee sisällöltään ilta- ja monimuotokoulutuksina suoritettavien tutkintojen näyttösuunnitelmaa.
Oppimisympäristön ja muun sähköisen viestinnän käyttö tekee kuitenkin tällä verkkonäyttömallilla toteutetuista näytöistä omia kokonaisuuksiaan ja ne antavat opiskelijoille paremmat mahdollisuudet opintojen henkilökohtaistamiseen.
Näyttösuunnitelmassa kuvataan näytön toteutus, tuotettava näyttöaineisto sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan kirjataan tarkemmin, missä, miten ja mitä tutkinnon suorittaja tuottaa sekä millaista aikataulua hän noudattaa.
Verkkonäyttömallin pohjalta on luotu autenttinen anonymisoitu henkilökohtainen näyttösuunnitelma (liite 2).
Näyttösuunnitelma vastaa verkkoympäristössä toteutettuna näyttöjärjestelyistä kysymyksiin mitä, missä, milloin ja miten, siis tutkintokohtaisessa taulukossa esitetyt tutkinnon tai tutkinnon osan verkkonäytön toteutuksen, näyttöaineiston tai
tuotosehdotuksen sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit.
Näyttöjen henkilökohtaistaminen
Tutkinnon järjestäjän edustaja (yleensä vastuukouluttaja) ja tutkinnon tai sen osan suorittaja laativat yhdessä tutkinnon suorittajalle henkilökohtaisen näyttösuunnitelman (HENSU), jossa kuvataan, miten tutkinnon suorittaja osoittaa näytössä tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen.
Joissakin tapauksissa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekoon osallistuu myös tutkinnon suorittajan työpaikan edustaja, vaikka hän ei toimisikaan työntekijän tai työnantajan edustajana näytön arvioinnissa. Hänen läsnäolonsa kuitenkin varmistaa, että kaikki osapuolet ovat selvillä siitä, mitä tutkinnon tai sen osan suorittajalta vaaditaan työssä näytettäväksi. Yleensä työpaikan edustaja pystyy tuomaan
näyttösuunnitelman tekoon uusia aiheita, jotka liittyvät yhtäaikaisesti sekä tutkinnon suorittamiseen, että tutkinnon suorittajan oman työn edistämiseen. Lisäksi työpaikan edustajan läsnä ollessa voidaan laatia tarkempi aikataulu näytön toteuttamiselle, jos kyse on esimerkiksi tutkinnon suorittajalle täysin uudesta hankkeesta omalla
työpaikalla.
Tutkinnon järjestäjä huolehtii, että tutkinnon suorittaja saa tarvitsemansa asiallisen ohjauksen näyttönsä suunnitteluun ja ammattitaitonsa osoittamiseen. Ohjausta antaa se, jolla on riittävät tiedot ammattitutkinnon perusteista ja tutkinnon näyttöjen
järjestämisestä sekä näyttötutkintomestarin koulutus. Ohjaaja ei osallistu ohjaamansa tutkinnon suorittajan näyttöjen arviointiin.
Valmistava koulutus
Valmistavaan koulutukseen osallistuville laaditaan henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma. Opiskelija laatii alustavan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) vastuukouluttajan antamien verkko-opintojaksotietojen sekä muun mahdollisen kurssitarjonnan perusteella. Varsinainen hops-keskustelu käydään tämän jälkeen yhdessä vastuukouluttajan kanssa. Hopsissa otetaan huomioon opiskelijan aikaisempi koulutus, suoritetut tutkinnot ja työkokemus, muut tutkinnon suorittamiseen vaikuttavat
tiedot ja taidot sekä opiskelijan elämäntilanne. Tarkoituksena on siis tarjota opintokokonaisuus, joka opiskelijan on mahdollista suorittaa sovittuna aikana.
Hopsiin määritellään lähiopinnot sekä ne verkko-opintojaksot, joille opiskelija osallistuu.
Opiskelija voi myös osallistua opintojaksolle kerratakseen joitakin osaamiseensa liittyviä asiasisältöjä, mutta hänen ei välttämättä tarvitse suorittaa koko opintojaksoa tai tehdä itsenäisiä tehtäviä, mikäli hopsissa niin sovitaan.
Opiskelija voi valita lähiopintoja oppilaitoksen kurssitarjonnasta myös opintojaksoilta, jotka eivät suoraan kuulu tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon valmistavaan
koulutukseen, mutta jotka edesauttavat tutkinnon suorittamisessa. Lähi- ja verkko- opintojaksot opiskelija suorittaa omaan tahtiinsa kuitenkin siten, että ne olisivat valmiina ennen ammattitutkinnon näyttöä.
Ennen verkko-opintojakson aloittamista vastuukouluttaja sopii opiskelijan ja opintojakson tutorin kanssa verkkokeskustelun alkamis- ja päättymisajasta.
Opintojaksojen itsenäiset tehtävät toimivat taustatietona ammattitutkinnon näyttöjen suorittamiselle.
Valmistava koulutus sisältää myös opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekemisen ja sen toteutumisen seurannan.
Verkkonäytön prosessikuvaus
Prosessikuvaukseemme valitsimme dokumentaation lähteeksi erään
oppisopimusopiskelijamme toteutuneen verkkonäytön. Tutkinnon suorittajasta käytetään nimikirjaimia LM. Hän on noin 50-vuotias nainen, joka on suorittanut
tietotekniikka-alan lyhytkestoisia koulutuksia ja on ammatiltaan painopinnanvalmistaja.
Ammatillista koulutustaan vastaavassa työssä LM ei ole toiminut moneen vuoteen.
Hänen työsuhteensa päättyi mahdollisesti 31.12.2004 ja hän halusi suorittaa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta verkkonäyttöinä ne osat, jotka hän pystyi
tuottamaan oman työnsä kautta. LM on selvittänyt työpaikallaan, että hänellä on lupa toteuttaa näytöt työelämälähtöisinä. LM:ltä on saatu lupa hänen tietojensa käyttöön.
Henkilökohtaista näyttösuunnitelmaa laadittaessa vastuukouluttaja ja LM päättivät, että LM pystyy joko suorittamaan täysin tai ainakin osittain syksyn 2004 aikana
tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon pakollisen osan näyttökokonaisuudet, jotka käsittelevät tietojenkäsittelyn yhteyttä organisaation toimintaan sekä työyhteisössä toimimista. LM:lle laadittiin näyttöaikataulu, jonka mukaan alustavat sisältösuunnitelmat olivat arvioijien ja ohjaajan katsottavina verkossa 25.11.2004 mennessä.
Näyttöaineiston sovittiin olevan valmiina 31.12.2004. Aikataulut eivät kuitenkaan pitäneet, ja opiskelijalle laadittiin uusi suunnitelma, jonka mukaan opinnot tulisivat valmiiksi vuoden 2005 aikana. Näyttöjä muiden nyt mukana olevien opiskelijoiden joukossa on kuitenkin jo suoritettu.
LM käytti oppimisympäristönään Optimaa. Oppimisympäristössä hänellä on näyttöjä varten kansio, joihin on annettu kirjoitus- ja lukuoikeudet vain hänelle sekä näytön arvioijalle ja ohjaajalle. Kansioon on tallennettu LM:n henkilökohtainen
näyttösuunnitelma ja sinne on perustettu keskustelualue näyttöjen arviointikeskustelulle.
Arviointi
Suunnitelma arviointiprosessista
Arviointikeskustelu käydään Optima-ympäristössä. Arvioijat perehdytetään
tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon perusteisiin, oppilaitoksen järjestämissopimukseen ja verkossa annettaviin näyttöihin sekä LM:n henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan.
He voivat esittää muutoksia tarvittaessa myös hensuun.
Arvioijilla on mahdollisuus tutustua "jatkuvan näytön" -periaatteella LM:n tuottamaan näyttöaineistoon ja tarvittaessa kommentoida sitä. Säännöllinen tutustuminen valmistuvaan näyttöön mahdollistaa lopullisen arvioinnin antamisen
arviointikeskustelun aikana.
Kun näyttökokonaisuus on valmis, tarkoituksena on toteuttaa arviointikeskustelu chat- ympäristössä. Keskustelulle on kolme tavoitetta: se toimii näyttöjen
arviointikeskusteluna, LM:n itsearviointina näyttöjen suorittamisesta sekä kaikkien tahojen arviointina verkkonäyttöprosessista. Koska arvioijat voivat kommentoida näyttöaineistoa jo sen tuottamisen aikana, arviointikeskustelun kohteena on valmiiksi täydennetty ja hyväksytty näyttö.
Arviointikeskustelusta laaditaan arviointipöytäkirja, joka tulostetaan ja allekirjoitetaan.
Allekirjoitettu arviointipöytäkirja skannataan ja tallennetaan LM:n näyttökansioon.
Arvioijien perehdyttämiseen on havaittu tarvittavan paljon aikaa ja toimiva järjestelmä.
Myös riittävän ajan varaamista tulee korostaa, sillä kysymyksessä ei ole mikään aivan pieni tehtävä kaikkine kommentointeineen.
Dokumentointi ja arkistointi
Hyväksytty näyttöaineisto arkistoidaan sähköisessä muodossa ja säilytetään vähintään kaksi kuukautta tutkintotodistuksen saamisesta.
Näyttöprosessin aikana käydyistä verkkokeskusteluista laadittu kirjallinen yhteenveto ja lopullisesta arviointikeskustelusta laadittu arviointipöytäkirja arkistoidaan oppilaitoksen käytäntöjen mukaisesti.
Yhteenveto
Verkkonäyttöihin valmistautuvaa tutkinnon suorittajaa on pystyttävä ohjaamaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Kaikki osapuolet on sitoutettava tehtäviinsä, ja heiltä vaaditaan joustavuutta sekä yhteistyökykyä. Tällainen näyttöprosessi voi onnistua vain, jos eri osapuolilla on riittävän kiinteä kontakti toisiinsa. Arvioijien ja tutkinnon suorittajan olisi syytä olla yhteydessä etukäteen – vaikkapa webcamin välityksellä, jos
henkilökohtainen tapaaminen ei ole mahdollista. Näyttöjen suorittamisen voisi aloittaa käymällä läpi henkilökohtainen näyttösuunnitelma arvioijien kanssa.
Ongelmaksi muodostunee tulevaisuudessa se, että tutkintoa suorittavia voidaan ottaa mukaan non stop -periaatteella, mikä vaatii valmistavaan koulutukseen osallistuvilta verkkotutoreilta, vastuukouluttajalta ja arvioijilta joustavuutta tutkinnon suorittajien aikataulujen mukaisesti. Henkilökohtaistamisen onnistuminen vaatiikin toimiakseen suurempaa keskittymistä yhteen tutkinnon suorittajaan kuin tähän saakka yleisesti käytetty, ei-työelämälähtöinen näyttötapa on vaatinut.
Vastuukouluttajan roolina on toimia koordinoijana. Hänen tulee ymmärtää sekä
valmistavan koulutuksen tarve että työelämälähtöisten näyttöjen sisällöt ja synkronoida ne keskenään. Vastuukouluttaja toimii välittäjänä verkkotutoreiden ja tutkinnon
suorittajien sekä arvioijien ja tutkinnon suorittajien välillä ainakin niin kauan, kunnes verkkonäyttöprosessista on enemmän kokemusta.
Tutkinnon suorittajan oma aktiivisuus ja itseohjautuvuus korostuvat verkkonäytöissä.
Hyvin suoritettu orientointi sekä alusta asti mahdollisimman kitkatta toimiva yhteistyö ovat edellytyksiä onnistuneen näytön suorittamiselle. Kokemuksemme mukaan myös ohjaajan aktiivinen rooli ja mukana olo koko prosessin ajan on välttämätöntä.
Tulevaisuuden tavoitteeksi asetamme, että tutkinnon suorittaja hops- ja hensu- keskustelujen jälkeen ottaisi itse yhteyttä sovitun aikataulun mukaan opintojakson verkkotutoriin ja näytön arvioijiin ja käynnistäisi tätä kautta opintojakson tai
näyttökeskustelun. Tämä vaatisi verkko-opintojaksoille erikseen nimetyt pysyvät verkkotutorit sekä säännöllisesti arvioijina toimivat henkilöt. Vastuukouluttajan käytettävissä on oltava työvälineitä, joiden avulla hän pystyy helposti seuraamaan tutkinnon suorittajan etenemistä niin valmistavassa koulutuksessa kuin näyttöjen suorittamisessa.
Jyväskylän aikuiskoulutuksessa oli kesäkuun alussa 2005 kahdeksan opiskelijaa suorittamassa tässä hankkeessa kehitetyllä menetelmällä tutkinnon pakollista osaa.
Myös muiden tutkinnon osien suorittaminen tämän kaltaisella näyttöjärjestelyllä tuntuu saavan kannatusta, ja alustava suunnittelu asian eteenpäin viemiseksi on jo
käynnistetty. Tulossa oleva näyttötutkintotoiminnan kolmen vaiheen
henkilökohtaistaminen näyttää myös sopivan ajatusmaailmaltaan yhteen nyt aloitetun verkkonäyttömenetelmän kanssa.
TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU
Taustat ja tavoitteet
Verkon hyödyntämistä taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisessa on testattu Innofocuksessa syksyllä 2004. Seuraavassa on taustaa ja oletuksia ennen testausta, testauksen kulkua ja käytettyjä menetelmiä sekä lopuksi syntyneitä ajatuksia ja johtopäätöksiä.
Taustaa ja oletuksia
Ammattitutkintoa suoritettaessa lähtökohtana on, että tutkinto suoritetaan kokonaan tai osittain aidoissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan omassa työyhteisössä ja että näyttö arvioidaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti niin, että ammattitaidon arviointiin
osallistuu työnantajan, työntekijän ja oppilaitoksen edustajia. Toinen tärkeä periaate tutkinnon suorittamisessa on henkilökohtaistaminen: tutkinnon suorittajan
henkilökohtaisten tarpeiden, tavoitteiden ja tilanteen huomioon ottaminen ja hänen ohjauksensa tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa. Kolmantena lähtökohtana tässä hankkeessa ovat näkemykset, että kun valmistava koulutus on järjestetty verkkoa hyödyntäen, verkko välineenä tutkinnon suorittamisessa on luonnollinen jatkumo.
Neljänneksi verkkoa voidaan hyödyntää laadukkaasti sekä tutkinnon suorittajan ohjauksessa että työelämän edustajien perehdyttämisessä näyttötutkinnon arviointiin.
Seuraavaksi kuvataan sitä, millä tavoin verkkoa oletetaan voitavan käyttää
kolmikantaperiaatteen varmistamisessa ja henkilökohtaistamisen toteuttamisessa.
Keskeistä on perehdyttäminen, jolla tarkoitetaan eri osapuolille annettavaa ohjausta heidän omassa roolissaan osana tutkinnon suorittamista.
Tutkinnon suorittajan ohjaus
Tutkinnon suorittajan ohjaus alkaa hänen hakeutuessaan suorittamaan tutkintoa tai valmistavaan koulutukseen. Ohjausta annetaan sekä ryhmässä että jokaiselle tutkinnonsuorittajalle henkilökohtaisesti ainakin aina ennen kunkin tutkinnonosan näyttöprosessin alkamista ja tarvittaessa sen kuluessa. Ohjausta antavat valmistavan koulutuksen opettajat sekä näytöstä vastaavat. Ohjausta voi antaa se, joka tuntee taloushallinnon ammattialan sekä näyttötutkintojärjestelmän. Tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta työpaikalla tapahtuvan näytön antamisen suunnitteluun ja aitoihin työtehtäviin liittyvien osaamisnäytteiden määrittelemiseen.
Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimisen ohjaus
Tutkinnon suorittaja osallistuu itse aktiivisesti oman näyttönsä suunnitteluun. Tutkinnon järjestäjä vastaa tutkinnon suorittajan ja hänen työnantajansa perehdyttämisestä ja ohjauksesta suunnittelun ja toteutuksen aikana. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa konkreettisesti sitä, että jokaisen tutkinnon suorittajan osaamisen näyttämistavat sovitaan yksilöllisesti, jolloin ammattitaidon eri osien painotus voi eri
tutkinnonsuorittajilla olla erilainen esimerkiksi sen perusteella, millaisessa
organisaatiossa osaamisen näytetään. Henkilökohtaistamiseen kuuluu myös tutkinnon suorittaminen henkilökohtaisen aikataulun mukaisesti tutkinnon suorittajan
asuinpaikkakunnasta riippumatta. Verkon hyödyntäminen helpottaa näytön
henkilökohtaistamista silloin, kun matkat ovat pitkät. Tutkinnon suorittaja saa verkon avulla tukea oman henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimiseen ja sen
toteuttamiseen.
Työelämän edustajien ohjaus
Taloushallinnon ammattitutkinnon suorittajat työskentelevät hyvin erilaisissa
organisaatioissa ja kolmikantaperiaatteen toteutumiselle on sen takia hyvin erilaisia lähtökohtia. Tyypillisiä ammattitaidon arvioijia ovat kollegat, jotka toimivat tutkinnon suorittajan kanssa samoissa tai vastaavissa työtehtävissä ja esimiehet, jotka
tarkastelevat toimintaa koko organisaation näkökulmasta. Esimiesarvioija ei välttämättä ainakaan pienessä organisaatiossa ole taloushallinnon ammattialan edustaja. Arviointia voivat tehdä myös tilintarkastajat, sisäiset ja ulkoiset asiakkaat sekä mahdolliset
organisaation käyttämän tilitoimiston edustajat.
Kun tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa työssään, myös työnantajan ja työntekijän edustajat on perehdytettävä näyttötutkintojärjestelmään, tutkinnossa vaadittavaan ammattitaidon tasoon sekä arviointityöskentelyyn. Sekä tutkinnon suorittajan että hänen työpaikkansa edustajien on tunnistettava ne kriteerit, joiden perusteella tutkinto voidaan suorittaa kussakin työympäristössä. Tutkinnon suorittajan organisaatio sitoutetaan näytön arviointiin perehdyttämällä työelämän edustajat näyttötutkintojärjestelmään ja työelämän rooliin tutkinnon vastaanottamisessa.
Käytännössä työpaikkojen edustajia on vaikea saada osallistumaan oppilaitoksessa järjestettäviin yhteisiin perehdytystilaisuuksiin, toisaalta henkilökohtaiset tapaamiset vaativat paljon aikaa oppilaitoksen asiantuntijoilta.
Työelämän edustajien perehdyttämisessä näyttötutkintojärjestelmään ja osaamisen arviointiin voidaan hyödyntää verkkoa sekä tiedon jakamisessa että arvioinnin suunnittelussa. Verkkokeskustelua voidaan käydä joustavasti, ja keskustelun lopputulos voidaan kirjata ylös näyttösuunnitelmaan.
Tutkinnon järjestäjä laatii näyttösuunnitelman opetushallituksen ohjeiden mukaisesti.
Näyttösuunnitelmassa on tuotava esiin se, miten verkkoa voidaan hyödyntää tutkinnon suorittamisessa. Taloushallinnon tutkintotoimikunta on etukäteen ottanut kantaa siihen, että tutkinnon suorittajan henkilöllisyys ja hänen aito työpanoksensa on pystyttävä varmistamaan myös verkkonäytössä.
Hankkeen konkreettiset tavoitteet
Hankkeen välittömänä tavoitteena oli testata verkon hyödyntämistä tutkinnon suorittajien ja arvioijien perehdyttämisessä näyttötutkintojärjestelmään ja
taloushallinnon ammattitutkinnon osaamisvaatimuksiin. Lisäksi tavoitteena oli kokeilla näyttötehtävien jakamista sekä osaamisnäytteiden keräämistä ja taltioimista verkon avulla sekä verkon hyödyntämistä näytön arvioinnissa Innofocuksessa syksyllä 2004.
Välillisenä tavoitteena oli saada kokemusta tutkintojen laadun ja tutkintojen henkilökohtaistamisen varmistamisesta lisäämällä tutkinnon suorittajan ja hänen taustaorganisaationsa tietoa ja näkemystä näyttötutkintojärjestelmästä ja
taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisesta aidossa työympäristössä.
Toteutus ja tuotokset
Hankkeeseen ovat osallistuneet Innofocuksesta Anne Neuvonen ja Eila Shemeikka sekä taloushallinnon tutkintotoimikunnasta Jussi Rönkkö ja Inkeri Liimatainen.
Hankkeen www-materiaalin ovat tuottaneet Innofocuksen edustajat yhdessä Dinopro Oy:n kanssa.
Hankkeessa on työskennelty pääosin Innofocuksessa, jossa on laadittu www-aineistoa perehdytystä varten sekä kokeiltu käytännössä verkon hyödyntämistä taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisprosessin eri vaiheissa. Tutkintotoimikunnan edustajat ovat osallistuneet työkokouksissa sisällön suunnitteluun ja rajojen asettamiseen.
Syntyneet tuotokset ja saadut kokemukset
Hankkeen tuotoksena on syntynyt verkkoon perehdytysmateriaali tutkinnon suorittajille ja arvioijille (www.innofocus.fi/~annneu/tallhall). Materiaalin avulla selvitetään yleisiä ammattitutkinnon suorittamiseen liittyviä periaatteita sekä annetaan konkreettisia esimerkkejä taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisesta omassa työssä.
Perehdytysmateriaali sisältää liitteissä 3, 4 ja 5 esitetyt taloushallinnon
ammattitutkinnon osien kirjanpito-, ostotoimintojen taloushallinto ja myyntitoimintojen taloushallinto näyttöaineisto ja tuotosehdotus sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit.
Hankkeessa tuotettua materiaalia käytettiin Innofocuksessa syksyllä 2004 tutkinnon suorittajien perehdyttämiseen ja henkilökohtaisten näyttösuunnitelmien tekemiseen kirjanpito sekä myyntitoimintojen taloushallinto ja ostotoimintojen taloushallinto -tutkinnonosien näytöissä. Kaikki tutkinnon suorittajat osallistuivat oppilaitoksen järjestämään valmistavaan koulutukseen, joka oli verkon avulla tuettua
monimuotokoulutusta. Yksi tutkinnon suorittajista asui koko prosessin ajan ulkomailla.
Tutkinnon suorittajista osa näytti osaamisensa omassa työssään, osa teki oppilaitoksen antaman näyttötehtävän. Arvioijina toimivat oppilaitoksen edustajien lisäksi työelämän edustajat, jotka kuitenkaan eivät olleet tutkinnon suorittajien omilta työpaikoilta, vaan oppilaitoksen työelämän yhteistyökumppaneita. Tutkinnon suorittajat ja arvioijat perehdytettiin verkkoaineiston avulla. Tutkinnon suorittajien kanssa käytiin lisäksi henkilökohtaiset keskustelut joko puhelimitse tai verkkoviestimien (chat) avulla. Myös
arvioijien kanssa käytiin puhelinkeskusteluja käytännön työskentelyyn liittyvistä asioista.
Tutkinnon suorittajat tallensivat omat näyttösuunnitelmansa oppimisalustalle niin, että myös arvioijat saattoivat niihin tutustua. Tutkinnon suorittajat saivat tutkinnon
suorittamiseen liittyvien tehtävien vastaukset tutkinnon järjestäjän oppimisalustalta ja he palauttivat omat osaamistaan kuvaavat dokumenttinsa samalle alustalle
henkilökohtaisiin kansioihin, joihin heidän lisäkseen oli pääsy myös arvioijilla. Kaikki työskentelivät etukäteen sovittujen aikataulujen mukaisesti.
Dokumentointi ja arkistointi
Arviointi dokumentoitiin sähköisesti tutkinnonjärjestäjän osoittamalla lomakkeella, jossa kuvattiin sanallisesti arviointipäätöksen perustelut ja arviointipäätös. Lisäksi siihen kirjattiin päivämäärä, arvioija tai arvioijat sekä heidän ja tutkinnon suorittajan
allekirjoitukset (paperitulosteelle). Arviointilomakkeeseen liitetään arvioinnin muistilista, jolla on varmistettu, että keskeiset osat on otettu arvioinnissa. Tutkintotoimikuntaa varten tarvittavat arviointidokumentit laaditaan ja arkistoidaan opetushallituksen ja tutkintotoimikunnan ohjeiden mukaisesti.
Arviointityöskentely
Verkkoa käytettiin hyväksi kaikissa arvioinnin vaiheissa. Arvioijat tutustuivat näyttömateriaaliin verkon avulla. Arvioijille annettiin käyttäjätunnukset
tutkinnonjärjestäjän oppimisalustalle, jonne tutkinnon suorittajat olivat tallentaneet osaamisdokumenttinsa. Arvioijat tapasivat ennen tutkinnon suorittajien kanssa käytävää näyttökeskustelua. Näyttökeskustelut käytiin joko työpaikoilla tai tutkinnon järjestäjän tiloissa. Ulkomailla asuvan tutkinnon suorittajan kanssa käytiin keskustelua oppimisalustan chat-toimintoa hyödyntäen. Tutkinnon suorittaja kävi keskustelun paikallisen oppilaitoksen edustajan ”valvonnassa”, jotta henkilökohtaisen panoksen aitoudesta voitiin varmistua. Näyttökeskustelun jälkeen arvioijat tekivät
arviointipäätöksen. Katso kaaviokuva seuraavalla sivulla.
Yhteenveto
Verkon hyödyntämiseen taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisessa täytyy suhtautua kriittisesti muistaen, että verkon käyttäminen ei ole itse tarkoitus, vaan sen tulee aina tuoda jotakin lisäarvoa ensisijaisesti tutkinnon suorittajalle, mutta
mieluummin myös muille prosessiin osallistuville. Verkon hyödyntämisellä voidaan tarkoittaa osittaista verkon hyödyntämistä tai koko näyttöprosessin järjestämistä verkossa.
Hyödynnettäessä verkkoa tutkinnon järjestämisessä voidaan taloushallinnon alalla havaita seuraavia riskejä:
− työpaikan sopivuus näyttöpaikaksi voi jäädä etukäteen varmistamatta
− tutkinnon suorittaja ei kykene pelkän verkko-ohjauksen avulla suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa tutkintoaan
− tutkinnon suorittaja ei pysty ilmaisemaan itseään riittävästi verkon avulla
− näytön toiminnallisuus ei toteudu
− arviointiin osallistuvien perehdytys ei toteudu suunnitelman mukaisesti
Edellytyksinä ja haasteina verkon hyödyntämisessä onnistumiselle ovat esimerkiksi:
Taloushallinnon ammattitutkinnon suorittajalle tulee verkkonäytönkin yhteydessä järjestää mahdollisuus suulliseen näyttökeskusteluun, jossa hän voi perustella ja antaa suullisesti lisäselvitystä osaamisnäytteisiinsä. Heikko kyky tuottaa tekstiä tai kuvauksia prosessien etenemisestä omassa organisaatiossa ei saa verkkonäytössäkään
muodostua esteeksi taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamiselle.
Verkkotyöskentelyssä kannattaa käyttää hyväksi kirjallisen kommunikoinnin lisäksi
myös kuvaa ja ääntä sekä painottaa tutkinnon suorittamisessa aidoissa työtehtävissä osoitettua osaamista.
Tutkinnon suorittajan työpaikan sopivuudesta on varmistuttava etukäteen
suunnitteluvaiheessa, käytännössä tutkinnon suorittajan, hänen esimiehensä (tai muun henkilön) ja tutkinnon järjestäjän yhteistyöllä.
Tutkinnon suorittajan tulee saada riittävästi henkilökohtaista ja konkreettista ohjausta tutkinnon suorittamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkinnon suorittajia tulee rohkaista ja ohjata verkkovuoropuheluun tutkinnon suorittamiseen liittyvistä ongelmista myös vertaisryhmän kanssa.
Näytön toiminnallisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että ammattitaito osoitetaan pääosin omassa työssä aitoja työtehtäviä tekemällä.
Mikäli tutkinto suoritetaan kokonaan verkon välityksellä esim. pitkän välimatkan takia, tulee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisesta työskentelystä varmistua esimerkiksi luotettavan yhteistyökumppanin avulla.
Tutkinnon suorittajat tottuvat prosessin aikana käyttämään verkkoa ja
kommunikoimaan siellä. Arvioitsijoiden työskentelyaika verkossa saattaa jäädä huomattavasti lyhyemmäksi, mutta arviointityöskentelykin vaatii harjoittelua ja työvälineisiin sekä sähköisten dokumenttien tarkasteluun ja tuottamiseen tottumista.
Arvioijien voi olla hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa tutkinnon suorittamiseen liittyvistä dokumenteista, eikä näytöltä lukeminen välttämättä myöskään ole kaikille mahdollista.
Verkon hyödyntäminen kolmikantaperiaatteen toteuttamisessa on suuri haaste ja toisaalta myös hyvä mahdollisuus. Työelämän arvioijien mukaan saaminen ja
sitouttaminen tutkinnon arviointiin vaativat vuorovaikutteista toimintaa verkossa. Pelkkä perehdytysmateriaali ei riitä, vaan tarvitaan ohjaavaa ja sitouttavaa työskentelyä ja dialogia verkossa.
Sähköisten työvälineiden yleistyminen on jo muuttanut työskentelytapojamme.
Sähköisen tunnistuksen ja allekirjoituksen yleistyminen johtavat paperitulosteiden vähenemiseen, kuvayhteyksien yleistyminen ja helpottuminen siihen, että
kommunikointi verkon avulla muuttuu jokapäiväiseksi. Oletettavaa on, että taloushallinnon alan sähköistyminen ja automatisoituminen vaikuttavat tutkinnon suorittamiseen yleisesti ja verkossa niin, että entistä tärkeämpää on työelämän
arvioijien rooli arvioinnissa: heidän näkemyksensä tutkinnon suorittajan ammatillisesta tekemisestä ja työssä toimimisesta.
KORIKORJAUKSEN VIRTUAALIKOULU,
AUTOKORJAUSALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Taustat ja tavoitteet
Korikorjauksen virtuaalikoulu on opetushallituksen ja korikorjauksen ammattilaisten lisäkoulutusta toteuttavien oppilaitosten yhteinen virtuaalikouluhanke, joka käynnistyi vuonna 2002. Korikorjauksen virtuaalikouluhankkeen tavoitteena on kehittää
virtuaalisia opiskelukäytäntöjä korikorjaus- ja automaalausalan ammateissa toimivien perus- ja täydennyskoulutukseen. Virtuaalikoulun tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia työelämässä oleville korikorjaajille kohottaa ammattitaitoaan ja suorittaa
automaalarimestarin ja korikorjauksen erikoisammattitutkinto tai niiden osia tietoverkkojen välityksellä ja niitä hyödyntäen.
Hankkeen aikana toteutetaan pilottikoulutus, jossa testataan ja kehitetään luotuja toimintamalleja ja oppimismateriaaleja. Automaalarimestarin erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus aloitettiin marraskuussa 2003 JAKK:n omana koulutuksena.
Yhteisen virtuaalikouluhankkeen käytännön toteutus aloitettiin käynnistämällä autokorimestarin erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus VIRKOMAAN osallistuvien oppilaitosten kanssa maaliskuussa 2004. Luonnollista jatkuvuutta korikorjauksen virtuaalikouluhankkeelle edustaa tutkinnon osien ja osatutkintojen vastaanottaminen tietoverkkojen välityksellä, verkkonäyttöinä, niiltä osin kuin se on mahdollista tämäntyyppisen käsityöammatin kohdalla.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää yhteistyössä tutkintotoimikuntien kanssa automaalaukseen ja korikorjaukseen soveltuvia tietoverkkojen kautta toteuttavia näyttötutkintoja ja sillä tavoin luoda lisää joustavuutta tutkintotoimintaan. Hankkeen aikana toteutetaan pilottikoulutus, jossa testataan ja kehitetään luotuja verkko- opiskelumalleja sekä verkko-opiskelumateriaaleja.
Verkkonäyttöjen toteutuksessa ja sen viemisessä käytäntöön korostuvat
henkilökohtaistamisen lisäksi työelämäyhteydet ja työelämän asettamat vaatimukset ammatillisen osaamisen laajuudelle ja syvyydelle. Tässä hankkeessa selvitetään, mitkä tutkinnon osat tai osatutkinnot soveltuvat toteutettavaksi verkkonäyttöinä. Hankkeen aikana kehitetään ja selkeytetään arviointimenetelmiä siten, että tutkintojen
vastaanottotilanteessa samaa arviointikriteeristöä voidaan käyttää sekä kontakti- että verkkonäytöissä.
Toiminnan riskit, oletukset ja organisaatio
Käsityöammattien näyttöjen liittäminen tietoverkkojen kautta tapahtuvaan tutkintojen vastaanottamiseen lisää tutkinnon järjestäjän vastuuta siitä, että tutkintojen
vaatimustaso säilytetään erityisesti arvioitaessa esimerkiksi autokorikorjausalan
ammattien ydinosaamista. Henkilökohtaistamisen vieminen tutkintotehtävissä yrityksiin aiheuttaa tutkinnon järjestäjälle tähän saakka käytetyistä, samanlaisilla tehtävillä tehtävistä kirjallisista näyttötehtävistä poiketen runsaasti lisätyötä. Riskinä tehtävien erilaisuuden takia on objektiivisuuden ja tasapuolisuuden säilyttäminen suoritusta arvioitaessa.
Todennäköistä on, että myös tämäntyyppisissä käsityöammateissa verkkonäyttöjen osuus lisääntyy tulevaisuudessa verkkoyhteyksien nopeuksien kasvaessa ja
reaaliaikaisten suoritusten arviointimahdollisuuksien kehittyessä teknisten ratkaisujen kehittymisen myötä. Ensimmäinen askel verkkonäyttöjen levittämisessä normaaliin jokapäiväiseen toimintaan voidaan aloittaa niistä arvioitavista asioista, joita on tähän saakka tutkittu ja mitattu kirjallisilla tehtävillä.
Organisaatio
Näyttöjen suunnittelusta ovat vastanneet seuraavat oppilaitokset ja heidän edustajansa yhdessä autokorikorjauksen tutkintotoimikunnan kanssa.
Oppilaitokset
JAKK Jalasjärvi Tapio Heikkinen ja Riku Kangastie TTS Rajamäki Kari Kaaja ja Jorma Rantamäki TAKK Tampere Risto Uusivirta ja Tommi Kettunen
RAKK Rovaniemi Raimo Kymäläinen ja Mikko Vähäkuopus Mukaan kutsuttiin seuraavat tutkintotoimikunnan edustajat
Hankkeeseen ovat osallistuneet autokorikorjausalan tutkintotoimikunnista Tapio Heikkinen JAKK, Kari Kaaja TTS, Kari Rohkea Autoalan Keskusliitto, Jouko Sohlberg Autokeskus Oy, Jukka Vähäkarvia Metro Auto Oy ja Petja Korhonen Heltec. Lisäksi hankkeen valmisteluissa ovat olleet mukana korikorjauksen virtuaalikouluhankkeessa mukana olevien oppilaitosten edustajat.
Koordinaattorina hankkeen ajan on toiminut JAKK, vastuuhenkilönä Tapio Heikkinen.
Toteutus ja tuotokset
Hanketta on kehitelty yhdessä sekä korikorjauksen että automaalauksen
tutkintotoimikunnan kanssa ja tutkintotoimikuntien linjausten mukaisesti. Hankkeessa käsiteltävät automaalarimestarin ja autokorimestarin erikoisammattitutkinnot kuuluvat elokuusta 2005 lähtien tutkintotoimikuntien yhdistymisen jälkeen saman
tutkintotoimikunnan toimivallan piiriin, joten toteutuksen periaate on samanlainen molemmissa tutkinnoissa. Hankkeen alkuvaiheessa määriteltiin yhteistyössä
korikorjauksen tutkintotoimikunnan kanssa autokorimestarin erikoisammattitutkinnon ja tutkinnon osien soveltuvuus verkkonäyttöihin, taulukko 1. Samaa periaatetta
noudatetaan myös automaalarimestarin erikoisammattitutkinnossa.
Soveltuvuutta selvitettiin yksinkertaisen lomakkeen avulla, jossa neljä
tutkintotoimikunnan jäsentä ilmaisi kantansa niistä tutkinnon osista, jotka heidän mielestään voidaan toteuttaa verkkonäyttöinä; mitkä osat eivät sovi ja mitkä sopivat tietyin edellytyksin. Vastauksista laadittiin yhteinen arvio niistä tutkinnon osista, joita voidaan vastaanottaa verkkonäyttöinä.
AUTOKORIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Korikorjaamotoiminnot
Tehtävä / kuvaus tehtävästä Ei Kyllä Kyllä, jos…
Hallitsee oman työyhteisönsä työprosessin. 3 1
Hän tuntee autokorikorjaamon työtehtävien ammatilliset vaatimukset ja osaa järjestellä ja ohjata toimintaa tehokkaasti palvelutarjonnan edellyttämällä tavalla
3 1
Osaa toimia autokorikorjauksen asiantuntijana korjaamosuunnittelussa yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa
3 1
Osaa tehdä autokorikorjaamon koneiden, välineiden ja työkalujen käyttö- ja hankintasuunnitelmat
4
Taulukko 1
Seuraavaksi laadittiin verkkonäyttöihin soveltuva yhdistetty näyttösuunnitelma / tutkinnon vastaanottolomake, joka toimii samalla tutkinnon vastaanottajan arviointipaperina, taulukko 2
NÄYTTÖSUUNNITELMA VIRTUAALINEN AUTOKORIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON OSAN NIMI KORIKORJAAMOTOIMINNOT
OSAN AIHE AMMATTITAIDON
OSOITTAMISTAVA T/
NÄYTTÖMENETELM ÄT
AJANKOHTA ARVIOINNIN
KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT VIRTUAALINEN NÄYTTÖTAPA TAI TUOTOS
NÄYTÖN KRITEEREISTÄ ARVO- SANA
Oman työyhteisön
työprosessin hallinta.
Autokorikorjaamon työtehtävien ammatillisten vaatimusten tunteminen
Työtehtävien järjestely ja ohjaus palvelutarjonnan edellyttämällä tavalla.
Autokorikorjaamon koneiden, välineiden ja työkalujen käyttö- ja hankinta suunnitelmat
Työpaikalla, todellinen tilanne
Työpaikalla, todellinen tilanne
Työpaikalla, todellinen tilanne
Näyttö muodostuu kirjallisesti laadittavasta suunnitelmasta, jossa perustetaan uusi korikorjaamo.
Suunnitelmassa esitetään karkea toimintasuunnitelma, työkalujen ja laitteiden hankinta- ja käyttösuunnitelmat sekä investointilaskelmat.
___ / ___ 20__
___ / ___ 20__
___ / ___ 20__
___ / ___ 20__
• Laatu ja
taloudellisuus
•
• Autovalmistajan ohjeet
• laitevalmistajan ohjeet
• työn joutuisuus
• takuuehdot
• taloudellisuus
• sujuvuus
• työajan hallinta
• rationaalisuus
• siisteys
• ympäristönsuojelu
••
• • rakennukset ja
• ympäristöön liittyvät määräykset
• Työkalu ja laitesuunnitelma
• Hankintaperustelut ja käyttösuun- nitelmat.
• Laitteiden inves- tointilaskelmat.
• tunnista ja ymmärtää syy- yhteydet eri toimintojen välillä
• osaa toimia taloudellisesti
• noudattaa auton valmistajan ohjeita
• koneiden ja laitteiden turvallinen ja
tarkoituksenmukaine n käyttö
• osaa järjestellä työt rationaaliseksi kokonaisuudeksi
• osaa laatia suunnitelman korikorjaamon perustamiseksi.
• Tunnistaa laite- ja työkalutarpeen toimintasuunnitelm an pohjalta sekä pystyy perustelemaan koneiden ja laitteiden tarpeellisuuden toiminnallisiin ja taloudellisiin perusteisiin nojautuen.
Portfolio, jossa esitetään täydellinen korjaamon pohjapiirros, koneiden ja laitteiden sijoittelu.
Laitteiden hankinnan perustelut ja investointilaskelmat hankittujen laitteiden osalta sekä laitteiden käyttösuunnitelmat.
Valmistyö lähetetään toimikunnalle ennen toimikunnan kokousta. Tutkinnon suorittaja esittelee portfolion toimikunnalle.
Taulukko 2
Tuotokset
Hanke on tähän mennessä tuottanut lähinnä kuvauksia siitä, millaisia osatutkintoja ja niiden tutkintojen osia voidaan ottaa vastaan verkkonäyttöinä. Asia on kuitenkin niin uusi käsityövaltaista ammattia arvioitaessa, että mielipiteiden ristiriitaisuus herättää
enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Selkeimmät hankkeen tuotokset ovat näyttösuunnitelmalomakkeen laatiminen ja tutkinnon osien avaaminen
arviontikriteeristön luomiselle sekä tutkinnonjärjestäjän ja tutkintotoimikunnan yhteinen näkemys siitä, minkä tyyppisiä tutkintoon liittyviä osia voidaan vastaanottaa ja arvioida verkkonäyttöinä.
Ensimmäisen verkkonäytön JAKK otti vastaan joulukuussa 2004 automaalarimestarin erikoisammattitutkintoon kuuluvista tutkinnon osista. Verkkonäyttö muodostui niistä osista, joita kontaktinäytön yhteydessä on tähän saakka vastaanotettu ja arvioitu kirjallisilla tehtävillä.
Järjestämissopimus, näytöt, valmistavakoulutus ja arviointi
Autokorinkorjaus ja -maalausalan tutkintotoimikunta edellyttää jokaiselta
järjestämissopimuksen hakijalta kuhunkin tutkintoon erillisen näyttösuunnitelman ja verkkonäyttösuunnitelman. Verkkonäyttösuunnitelmat laaditaan saman periaatteen mukaisesti kuin näyttösuunnitelmat on tähänkin saakka laadittu.
Verkkonäyttösuunnitelmat, verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma (näyttösuunnitelma)
Tutkintotoimikunnalle järjestämissopimusasiakirjan liitteenä esitettävä verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma (näyttösuunnitelma) tulee laatia tutkinnon perusteiden
ammattitaitovaatimusten pohjalta. Suunnitelmassa selvitetään kattavasti tutkinnon järjestäjän taustatiedot, näyttöjen sisältö, näyttöympäristöt, näyttöjen tarjonta ja näyttöjen arviointi sekä henkilökohtaistaminen.
Järjestämissopimuksen liitteenä olevan verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) tulee perustua näyttötutkinto-oppaassa esitettyyn rakenteeseen ja sisältöön. Suunnitelma tulee laatia niin yksityiskohtaiseksi, että tutkintotoimikunta voi sen perusteella tehdä järjestämissopimuksen. Kaikkien yksittäisten
tutkinnonsuorittajien henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat toimitetaan tutkintotoimikunnalle ennen verkkonäyttöjen toteutusta.
Verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma (näyttösuunnitelma) laaditaan kiinteässä yhteistyössä tutkintotoimikunnan, yritysten tai yhteisöjen työnantaja- ja
työntekijäedustajien kanssa. Hyvää verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman
(näyttösuunnitelman) laadintaa ohjaavat myös tutkinnon järjestäjän arvot sekä käsitys ammattitaidosta. Kaikki tämä ilmenee verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) laadukkuutena.
Verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) sisältö (liite 6).
Näyttöjen henkilökohtaistaminen
Verkon kautta toteutettavan näytön pohjaksi laaditaan henkilökohtainen
näyttösuunnitelma, jossa määritellään yhdessä tutkintotoimikunnan kanssa, mitkä osatutkinnon osat sopivat toteutettavaksi verkon välityksellä.
Näyttötutkintoprosessissa henkilökohtaistaminen jaetaan sujuvaksi, kolmivaiheiseksi prosessiksi
a. suunnitteluvaihe
b. tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaihe c. näyttötutkinnon suoritusvaihe
Valmistava koulutus
JAKK on järjestänyt automaalarimestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta vuodesta 1999 lähtien. Nyt meneillään olevassa koulutuksessa on 18 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Verkkokoulutuksena toteutettava autokorimestarin erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus aloitettiin maaliskuussa 2004 hankkeessa mukana olevien oppilaitosten yhteisesti toteutettavana koulutuksena. Koulutukseen laadittiin yhteistyössä osaamisselvitykset eri osatutkintoihin ja määriteltiin jokaiselle hankkeessa mukana olevalle oppilaitokselle oma vastuualue koulutuksen
toteutuksesta.
Korimestarin erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa on mukana 12 opiskelijaa, joilla yhteisenä oppimisalustana on OPPINETTI. Koulutus on jaettu
osatutkinnoittain siten, että jokainen osatutkinto aloitetaan yhteisellä lähijaksolla, jonka jälkeen osatutkintoihin liittyvää koulutusta hoidetaan tietoverkkojen välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista. Verkkokoulutuksen aikana opiskelijat harjaantuvat toimimaan verkossa ryhmänä ja yksilöinä sekä hakemaan tarvittavaa tietoa ja vastauksia saamiinsa tehtäviin.
Verkkonäytön prosessikuvaus
Ensimmäinen verkkonäyttö toteutettiin OPPINETTI-ympäristössä. Se valittiin alun perin yhteiseksi oppimisalustaksi sen keveyden ja yksinkertaisuuden vuoksi. Yhtenä
vaatimuksena oppimisalustalle oli toimivuus vaatimattomien tiedonsiirtoyhteyksien, kuten GPRS-laitteiden välityksellä.
Yksinkertaisuudessaan verkkonäytön toteuttamistapa oli seuraava:
Tutkintotoimikuntaa ja tutkintoon osallistuvia oli informoitu verkkonäytöstä ja selvitetty heille periaatteet tutkinnon kulusta. Verkkoyhteyksiä ja tehtävien siirtoa testattiin marraskuussa 2004. Kaikki tutkintoon osallistuvat hakivat tehtävät OPPINETISTÄ ja palauttivat valmiit tehtävät sinne ohjeiden mukaisesti.
Varsinainen tutkintotilaisuus aloitettiin puhelinneuvottelulla, jossa kerrattiin tutkinnon kulku ja varmistettiin yhteyksien toimivuus. Puhelinneuvottelun jälkeen tutkinnon järjestäjä siirsi tutkintotehtävät OPPINETTIIN, josta tutkinnon suorittajat hakivat
tehtävät omalle koneelleen. Tehtävien hakemisen jälkeen verkkoyhteys voitiin sulkea ja aloittaa tehtävien tekeminen. OPPINETTIIN jokainen tutkinnon suorittaja kirjautui omilla tunnuksillaan, jolloin viestin lähettäjä ja lähetysaika jäi näkyviin ohjelman lokiin. Aikaa tehtävien tekemiseen oli varattu 10 tuntia, jonka jälkeen tehtävät piti palauttaa
OPPINETTIIN liitetiedostona. Palautetut tehtävät arvioi 15.1.2005 mennessä tutkinnon vastaanottajat ja tutkintotoimikunnan edustajat.
Tutkinnon peruste näyttöjen suunnittelun lähtökohtana
Automaalarimestarin erikoisammattitutkinnon perusteet (15.10.2002) Pakolliset osat 1. Automaalarimestarin yleistaidot
2. Sävytys ja värisuunnittelu 3. Materiaalitekniikka
4. Laatu- ja ympäristövastuu 5. Automaalaamotoiminnot Valinnainen osa 1. Yrittäjyys
Kuvaus näyttöjen jäsentymisestä tutkinnon osittain
Taulukossa 2 kuvataan tutkinnon osien ydinkohdat ja ydinkohtien arviointikriteerit.
Selvitys näyttöjen rakentumisesta siten, että kunkin tutkinnon osan kaikki ammattitaitovaatimukset osoitetaan näytöin
Näytöt rakentuvat mekaanisista näytöistä ja verkon kautta toteutettavista näytöistä.
Taulukkoon 2 on kirjattu ne näytön osat, jotka ovat yhteisesti tutkintotoimikunnan kanssa hyväksytty verkkonäytöiksi.
Arvioinnin kohteet ja kriteerit esitetään suoraan tutkinnon perusteista Näyttöjen ydinkohtien arviointikriteerit on kirjattu taulukkoon 2.
Kattava selvitys siitä, millaisilla ammattiin liittyvillä työtehtävillä ammattitaidon arvioinnin kohteet ja kriteerit pystytään arvioimaan
Työpaikoilla näytöt toteutetaan avoimilla tehtävillä kuitenkin siten, että arvioinnin pohjana voidaan käyttää taulukkoa 2.
Näyttöjen sisältöjen kuvaus tutkinnon perusteiden mukaan
Näyttöjen sisältöjen kuvaus perustuu automaalarimestarin ja autokorimestarin erikoisammattitutkinnon perusteisiin.
Näyttöympäristö
Yhteistyö työelämän kanssa
Näyttöjärjestelyt toteutetaan soveltuvin osin verkkoympäristössä. Näyttötutkinnot toteutetaan tutkinnon suorittajan omassa työorganisaatiossa ja näyttöaineisto tuotetaan taulukon 2 osanäyttöjaon mukaisesti siten, että tutkinnon suorittajan ammattitaito on todennettavissa ajasta ja paikasta riippumattomasti ja siten, että ammattitaidon arvioijat voivat antaa arviointinsa muutenkin kuin suoritusta paikan päällä seuraten.
Verkkonäytöissä käytettävät tehtävät laaditaan henkilökohtaistamisen periaatteiden mukaisesti siten, että kysymykset sijoitetaan työpaikan kontekstiin mahdollisuuksien mukaan.
Arviointi
Arvioijien ammattitaidon ylläpito
Näyttöjen arvioijiksi kelpuutetaan ainoastaan automaalaus- ja korikorjausalan asiantuntijat. Kaikki näyttötutkinnon vastaanottajat perehdytetään tutkinnon
vaatimuksiin, arviointikriteereihin sekä tutkinnon hyväksymis- ja hylkäyskriteereihin.
Vastaanottajiksi kelpuutetaan sellaiset, joilla on vähintään saman tason tutkinto.
Arviointiaineiston kerääminen
Arviointiaineistoa kerätään kehittämistehtävistä syntyvistä kirjallisista tuotoksista, tutkinnon vastaanottamisessa syntyvistä arviointiaineistoista sekä mekaanisista suorituksista syntyvää filmimateriaalia. Jokaisen osatutkinnon suorituksen jälkeen tutkinnon suorittajalta pyydetään arviointi omasta suorituksestaan.
Arviointi ja arviointipäätöksen tekeminen
Verkkonäytöissä tutkinnon arviointiin osallistuvat tekevät havaintoja tutkinnon suorittamisesta koko suoritusprosessin ajan, mutta suorituksen arviointi tehdään verkkonäytössä arviointiin osallistuneiden henkilöiden perehdyttyä arvioinnin pohjana olevaan dokumentaatioon. Lopullinen arviointi tehdään kollegiaalisesti osatutkinnon valmistuttua ja kaiken arviointiin tarvittavan kirjallisen ja digitaalisen materiaalin valmistuttua sellaiseen muotoon, että sitä voidaan tutkia tietoverkon välityksellä.
Tutkinnon suorittajan itsearviointi huomioidaan, mutta arviointipäätöksen tekevät tutkinnon vastaanottaja ja arviointiin perehdytetyt arvioijat.
Arvioijien yhteinen kolmikantainen päätös tehdään arviointikokouksessa. Erimielisyydet ratkaistaan tarkastamalla arviointi uudelleen, jonka jälkeen enemmistöpäätös ratkaisee syntyneen erimielisyyden. Tutkintotoimikunnalle annetaan selvitys erimielisyydestä, joten viimeinen ratkaisuvalta jää tutkintotoimikunnalle.
Mahdolliset jääviyskysymykset ratkaistaan ennen tutkinnon suorittamisen aloitusta.
Dokumentointi ja arkistointi
Jokainen arviointiin osallistuva pitää henkilökohtaista kirjanpitoa tutkinnon etenemisestä ja yksittäisistä suorituksista samalla periaatteella kuin aiemminkin toteutetuissa näytöissä. Jokaisen tutkintotilaisuuden jälkeen pidetään arviointikokous, jossa suoritus käsitellään ja arvioidaan. Päätökset kirjataan kokouspöytäkirjaan.
Kaikkien tutkinnon osien valmistuttua tutkintotodistus lähetetään tutkintotoimikunnan allekirjoitettavaksi. Käytettävät asiakirjamallit esitetään näyttöjen
järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) liitteenä.
Tutkinnon vastaanottava oppilaitos kerää kaikkien arviointiin osallistuvien arviointimateriaalin. Arviointiaineisto laaditaan digitaaliseen muotoon. Verkon välityksellä siirrettävä aineisto muutetaan PDF-muotoon. Arvioinnissa käytettävä videokuvamateriaali tallennetaan DVD-levyille, jotka lähetään postitse arvioijille.
Alkuperäiset kuvatallenteet ja nauhat arkistoi tutkinnon järjestäjä.
Toteutettu verkkonäyttö
Automaalarimestarin erikoisammattitutkinto 17.12.2004 toteutettu verkkonäyttö (liite 7), katso kohdasta verkkonäytön prosessikuvaus.
Yhteenveto
Autokorinkorjausalalla viime vuodet ovat olleet voimakkaan muutoksen aikaa ja
työnantajat, kuten työntekijätkin ovat joutuneet panostamaan joka tasolla koulutukseen ja uusien työtapojen opiskeluun. Monta tähän saakka käytettyä työtapaa on jouduttu työntämään syrjään uusien tapojen ja ohjeiden edestä. Mahdollisesti tässä on syy, jonka vuoksi verkkokoulutus ja verkkonäytöt on otettu vastaan uteliaasti ja rakentavasti.
On huomattu tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet kehittää omaa osaamista ja mahdollisuudet erilaisten asiantuntijaverkostojen luomiseen. Tämäntyyppisessä käsityöammatissa on koko tutkinnon toteuttaminen verkkonäyttöinä nykyisellä tietoverkkotekniikalla ja hinnoittelulla liian kallista ja vaikeaa. Ehkä piankin
tietoverkkojen nopeutuessa, laitteiden hintojen laskiessa ja ominaisuuksien kasvaessa on mahdollista toteuttaa varsinaiseen tekemiseen ja korjaamiseen liittyviä
verkkonäyttöjä yrityksissä ja työpaikoilla, joissa tehtävää näyttötutkintoa voidaan
seurata kameroiden ja tietoverkkojen välityksellä reaaliajassa eri paikoissa ilman, että tutkinnon vastaanottajat kokoontuisivat tiettynä aikana tiettyyn paikkaan.
Aikaisemmin kaikille tutkinnon suorittajille samanlaisilla kirjallisilla tehtävillä mitatut ja arvioidut tutkinnon osat voidaan toteuttaa teknisesti varsin helposti tietoverkkojen välityksellä. Vaikeus tutkinnon vastaanottajan näkökulmasta muodostuu vasta silloin, kun tehtävien sisältö henkilökohtaistetaan mittaamaan nimenomaan tutkinnon
suorittajan työnantajan erityisvaatimuksia, oloja tai toimintakulttuuria.
Käsitteitä
OPPINETTI. JAKK Jalasjärvi on kehittänyt oppimisalustan peruskäyttäjän tarpeisiin.
Alustaa pystytään muokkaamaan erilaisten ryhmien tarpeisiin sopivaksi ja yhtenä suunnittelun lähtökohtana on ollut se, että sitä voidaan käyttää keveiden
tietoliikenneyhteyksien kautta.
Verkkonäytöllä tarkoitetaan tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaan informaation siirtoon tutkinnon suorittajalta tutkinnon vastaanottajille.
Verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelmalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista suunnitelmaa, jota esitetään tavanomaisen tutkintojen järjestämissopimuksen liitteenä tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi yhdessä tavanomaisen näyttösuunnitelman kanssa.
YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU Taustat ja tavoitteet
Tässä raportissa tarkastellaan, miten yrittäjän ammattitutkinnon näyttö virtuaaliympäristössä -projekti toteutui. Hanke sisältyi aikuisten ammatillisen
lisäkoulutuksen virtuaalikouluhankkeeseen, virtuaalikouluhankeen toimiessa tulosten jalkauttajana oppilaitos-organisaatioissa.
Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti yrittäjyyskoulutuksen virtuaaliopetusta kehittävät, aikuisten ammatillista lisäkoulutusta tuottavat oppilaitokset, jotka järjestävät näyttötutkintoja. Hankkeen hyödynsaajia olivat ja ovat yrittäjiksi aikovat tai yrittäjinä jo toimivat näytönantajat sekä näyttöjen järjestäjät ja yrittäjyysalan tutkintotoimikunta.
Muistion tarkoituksena on osaltaan ehdottaa, miten yrittäjän ammattitutkinto voidaan toteuttaa verkossa ja rohkaista eri tutkintojen järjestäjiä yhteistyössä yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan kanssa tarjoamaan tutkinnon perusteiden ja näyttöjen
järjestämissuunnitelman mukaista tutkinnon tai tutkinnon osan henkilökohtaista suorittamista tietoverkkojen palvelujen ja mahdollisuuksien avulla.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena oli laatia ohjeet yrittäjän ammattitutkinnon näytön toteuttamiselle verkossa. Hankkeen pohjana olivat Näyttötutkinto-opas tutkintojen järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön (Opetushallitus, 2003), kokemukset yrittäjän
ammattitutkinnon virtuaalikoulusta sekä virtuaaliopetuksesta saadut kokemukset Turun aikuiskoulutuskeskuksessa.
Hankkeessa pohdittiin OPH:n näyttötutkinto-oppaan mukaisesti virtuaalinäytön reunaehtoja (liite 8).
Toteutus ja tuotokset
Hanke organisoitiin työryhmätyöskentelynä. Työryhmään kuuluivat:
Aila Pukkila yrittäjä, yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan jäsen
Anitta Ruoskanen Rovaniemen amk, yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan sihteeri Pertti Haapakorva Kuopion akk (31.12.2003 asti)
Jukka Kallio Turun akk, työryhmän sihteeri ja koordinaattorina 1.9.–31.12.2004 Sinikka Steppijev Turun akk, työryhmän koordinaattori 30.8.04 asti
Hanke toteutettiin siten, että 31.12.2003 asti Pertti Haapakorva ja Jukka Kallio yhdessä laativat työryhmän kokouksia varten esityksen keskustelujen pohjaksi. Vuoden 2004 alusta Jukka Kallio laati esityksen yksinään. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa ja kokouksista laadittiin muistiot.
Kokouksissa hyväksytty ehdotus yrittäjän ammattitutkinnon virtuaaliseksi näytöksi verkossa lähettiin luettavaksi, kommentoitavaksi ja vihdoin hyväksyttäväksi
yrittäjyysalan tutkintotoimikuntaan (liite 8). Yrittäjyysalan tutkintotoimikunta käsitteli kokouksessaan (14.6.04) ehdotuksen ja hyväksyi sen esitettäväksi projektin tuotoksena.
Tuotokset
Työryhmä laati ehdotuksen yrittäjän ammattitutkinnon virtuaaliseksi näytöksi verkossa.
Ehdotus on laadittu taulukkomuotoisena. Se on organisoitu yrittäjän ammattitutkinnon tutkintovaatimuksien mukaisesti (liite 8).
Ehdotuksessa esitetään, että näytön suorittajan kanssa käydään alku- ja päätöskeskustelu (näyttökeskustelu ja arviointikeskustelu). Alkukeskustelussa selvitetään virtuaalisen näytön suorittamiseen liittyvät asiat ja laaditaan
henkilökohtainen näyttösuunnitelma. Näyttö koostuu näistä keskusteluista ja virtuaalisesta ammattitaidon osoittamisesta niin kuin ehdotuksessa esimerkein osoitetaan. Näytön suorittaja voi milloin hyvänsä siirtyä aiemmin käytettyyn näyttötapaan.
Tutkinnon järjestäjän edustaja ja tutkinnon tai sen osan suorittaja tekevät yhdessä tutkinnon suorittajalle henkilökohtaisen näyttösuunnitelman, jossa kuvataan, miten tutkinnon suorittaja osoittaa näytössä tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen.
Tutkinnon järjestäjä huolehtii, että tutkinnon suorittaja saa tarvitsemansa asiallisen ohjauksen näyttönsä suunnitteluun ja ammattitaitonsa osoittamiseen.
Työryhmän pohdintaa yrittäjän at:n virtuaalinäytön järjestämiseksi
Pohdinnan perusteena oli Näyttötutkinto-opas tutkintojen järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön (Opetushallitus, 2003).
1. Miten järjestetään?
Näyttöjen tarjonta ja sijoittuminen
Kuinka usein näyttöjä on mahdollisuus suorittaa vuoden aikana? Miten näytöt
jaksottuvat ja millainen on vuosittainen aikataulu? Tämä voidaan havainnollistaa myös kaaviolla.
