Adolf Reinach 1883–1917. Eräs varhainen fenomenologi

56 •

niin&näin

^2/97

Adolf Reinach 1883-1917 Eräs varhainen

fenomenologi

Juha Var to

Fenomenologia: avoin menetelmä

Husserl katsoi varhaisen teoksensa Logische Untersuchungen va in lä h t ök oh da k si u u den la iselle filosofia lle, jon k in la ise- na pöydän puhdistamisena sille, mitä varsinaisesti piti tehdä.

Id een -t eos t u li olem a a n H u sser lin filosofin en t eos, jolle h ä n it se r a k en si. Sen sija a n h ä n en Göt t in gen in oppila a n sa n ä - kivä t L ogisch e Un tersu ch u n gen -t eoksen a n t a m a ssa a ja t u s- t a va ssa ja t u t k im u sm a llissa a voim en m en et elm ä n , jok a ei k a iva n n u t filosofist a k eh it t elyä va a n pik em m in k in ja t k u - va a u u t t a sovelt a m ist a , jot t a m en et elm ä n voim a ja h eik - k ou det pa lja st u isiva t .

E dit h St ein , H edwig Con r a d-Ma r t iu s, Alexa n dr e Koyr é ja Dietrich von Hildebrand pitivät Adolf Reinachia ja Reinachin k eh it t elem ä ä fen om en ologis t a t u t k im u s t a va r sin a is en a su u n t a n a a n . N ä m ä fen om en ologit eivä t m u odost a m it ä ä n er it yisen t u n n et t u a r yh m ä ä eik ä n ä illä fen om en ologeilla - h ist or ia llisist a syist ä joh t u en - ole h u om a t t a va a jä lk ik a s- vu a . Mu t t a edelleen k in t ä m ä Göt t in gen in r yh m ä ja sen yk s it t ä is et t u t k im u k s et m u od os t a va t fen om en ologis en m en et elm ä n ja a sen t een pu h t a im m a n esim er k in . Lu k u i- sat luontoa, värejä, ääniä ja inhimillistä todellisuutta (valtiota, yh t eisk u n t a a , la k eja ja h ist or ia a ) k osk eva t yk sit t ä iset t u t - kimukset ovat yhä uudelleen nousseet pintaan ja rikastuttaneet eu r ooppa la ist a t u t k im u st a .

Reinach kuoli, kuten niin moni muukin nuori filosofi, vuonna 1917 va in 34 vu ot ia a n a eik ä eh t in yt ju lk a ist a a in oa t a k a a n om a k ir ja a . Tosin h ä n en k ä sit yk sen sä fen om en ologisest a t u t k im u k sest a oli, et t ä k a ik k i on t eh t ä vä k iir eet t ä ja k ä r - sivällisesti ja että yhden ihmisen anti voi pa rha immillaankin

olla m e lk o p ie n i. O le n n a is e m p a a k u in om a n a s e m a n pön k it t ä m in en ju lk a isu illa t a i om a n filosofia n va r h a in en pr ofiloin t i oli kesku st elu ja epä olen n a isest a va pa u t u m in en . Reinach viittaa tähän periaatteeseen usein keskusteluissa a n Göttingenin ryhmän kanssa ja on selvästi tehnyt vaikutuksen t ä llä a ja t u k sella a n , k osk a n iin m on i m u ist a a m u ist u t t a a juuri tästä periaatteesta. Fenomenologialla alkoi olla jo aivan a lu ssa pyr kim yst ä oppir a ken n elm a ksi, m ikä on sin ä n sä ym - m ä r r et t ä vä ä , k osk a va st u st a ja t ja k ä ä n n yn n ä iset pyst yvä t yleen sä ym m ä r t ä m ä ä n u u sist a a ja t u k sist a va in sen , m ik ä n iissä n ä yt t ä ä n or m ilt a .

Tiede olemuksista

Rein a ch pit i er it yisen t ä r k eä n ä , et t ä fen om en ologia n er o t r a n ssen den t a a lifilosofia a n esit et ä ä n t ä sm ä llisest i ja su o- r a a n . E r o H u sser lin lu on t a iseen Ka n t -vieh t ym yk seen n ä - k yy jo t ä ssä . Rein a ch ja Con r a d-Ma r t iu s k or ost iva t er it yi- sest i, et t ä fen om en ologia on t iedet t ä olem u k sist a . Tä m ä n vu ok si k yse ei voi olla filosofia st a , jok a edes k ysyy su bjek - t iivisen t iet ä m isen per ä ä n ; pä ä pyr k im ys oli k ok o a ja n ob- jek t iivisessa , jok si ym m ä r r et t iin olem u k set , jot k a eivä t voi olla t iet oisu u den k on st r u k t ioit a .

Myös H u sser l pu h u u L ogisch e Un tersu ch u n gen -t eoksessa olem u st en r iippu m a t t om a st a lu on t eest a . Tä m ä fen om en o- logia n per u sper ia a t t eiseen k u u lu va a ja t u s t a r k oit t a a , et t ä t u t k im u k sem m e k oh t een a voiva t t odellisest i olla va in il- miöt ja näissä ilmiöissä me pyrimme saavuttamaan olemuksen, jost a on t ietomme, ja joka pa lja sta a , mikä ilm iössä on yleist ä .

Adolf Reinach kuuluu fenomenologisen liikkeen Göttingenin ryhmään, jossa hän oli merkittävin fenomenologisen filosofian opettaja ja tutkimuk- sen innoittaja. Lukuisat varhaisemmat fenomenologit pitivät juuri Reinachia opettajan- aan ja esikuvanaan, kun taas Husserl itse jäi selvästi tämän oppilaansa taustalle. Reinach pystyi, kuten Hedwig Conrad-Martius selvästi sanoo, antamaan selkeämmän ja toimivamman muodon fenomenologien pyrkimyksille kuin omaa filosofiaansa jatkuvasti kehittelevä Husserl.

FENOMENOLOGISENLIIKKEENHISTORIAA1

2/97

niin&näin

• 57 Ka ik k i m u u t olet u k set ova t t a r peet t om ia .

Rein a ch t osin it se n ä yt t ä ä u skova n ih m isest ä r iippu m a t - t om a a n olioiden fyysiseen olem a ssa oloon sek ä olem u st en idea a liseen olem iseen , m u t t a t ä m ä ei h ä n en k ä sit yk sen sä mukaan liity fenomenologiseen tarkasteluun vaan on uskomus, jok a ei sa a va ik u t t a a t u t k im u k seen . Tä m ä on m ielen k iin - t oin en a sia , k osk a n iin m on i va r h a in en fen om en ologi pa l- ja st u u in t om ielisek si pla t on ist ik si, jok a k u it en k in sa m a l- la t iet oisest i t a ist elee t ä t ä filosofeille n iin lu on t een om a is- ta ajatustaipumusta vastaan. Husserlhan itsekin oli samassa k u r im u k sessa ja lopu lt a a n t oi per ik si ja m u ot oili P la t on in a ja t u k sen idea a lisest a u u della t a va lla , t a va lla , jot a pit i fen om en ologisen a .

Rein a ch ja Con r a d-Ma r t iu s et sivä t sen sija a n t oisen la ist a r a t ka isu a pla t on ism iin sa : Rein a ch esit t ä ä selvin sa n oin , et t ä ilm iöiden m eille fen om en ologisen m en et elm ä n k a u t t a a n - ta mat olemukset ova t se, mitä me voimme ymmärtää olioilla, eikä ole m it ä ä n syyt ä er ikseen poh t ia t a pa a , jolla n ä m ä ova t olem a ssa , k osk a sillä ei ole m er k it yst ä sille t iet eelle, joh on fen om en ologin en m en et elm ä t ä h t ä ä , siis t iet eelle olem u k - sist a . Tä m ä t iede ei m u u t u siit ä , et t ä m e k on st r u oim m e löydöksillemme statuksen vain rauhoittaaksemme metafysiik- k a a n t a ipu va a pä ä t ä m m e. Tä m ä sa m a pä t ee n ä iden a ja t - t elijoiden m u k a a n m yös n iissä t iet eissä , joissa pu h u t a a n r ea a lim a a ilm a st a ; m yösk ä ä n t ä llöin olioiden t a i t a pa h t u - m ien olem a ssa olon t a pa ei va ik u t a t u t k im u k seen , jok a kuitenkin aina tähtää ymmärtämään ilmiöiden noemaattisia - ei su in k a a n ek sist en t ia a lisia - piir t eit ä .

Rein a ch in m u k a a n jok a in en t u t k im u s lä h t ee esiolet u k - sist a , jot k a on - a in a k in filosofisessa er it t elyssä - t eh t ä vä t u n n et u ik si. Ta va n om a iset esiolet u k set ova t va k iin t u n ei- t a episteemisiä oletu ksia , joilla ei ole m it ä ä n itsest ä ä n selvä ä st a t u st a m u t t a joit a ei m yösk ä ä n k u m m em m in k yseen - a la ist et a . Ka ik k i t u t k im u st yö t ek ee t ä lla isia olet u k sia ja joissa k in yh t eyk sissä n ä m ä olet u k set voida a n k a t soa jopa su ot a vik si t a i a in a k in va a r a t t om ik si, k u t en on la it a lu on - n on t iet eellisessa t u t k im u k sessa . F ilosofin en t u t k im u s on jo toinen asia ja fenomenologinen menetelmä onkin tarkoitettu t iet eest ä syn t yn eiden t r ivia a lien olet u st en pu h dist a m iseksi filosofisest a k esk u st elu st a . Va k iin t u n eit a t ä lla isia olet u k -

sia ova t m m . a ja t u s r epr esen t a a t iost a t iedon lu on n et t a poh - dit t a essa , a ja t t elu jon kin la isen a r eflekt ion a , ku vit t elu kyky itselähtöisenä toimintana, tuntemukset ja tahtominen. Näiden a vu lla m e p ä ä a s ia s s a m u od os t a m m e e s iole t u k s e n t a r k a st elu m m e k oh t eest a ja t iet en k in m yös siin ä sivu ssa olet u k sen m a a ilm a st a k ok on a isen a .

Rein a ch siis k or ost a a , et t ä fen om en ologia ei ole m ik ä ä n u u si filosofia n jä r jest elm ä t a i oppisu u n t a . F en om en ologia ja fenomenologinen tutkimusta pa empiirisissä kysymyksissä on m en et elm ä , jon k a a vu lla voida a n ot t a a h u om ioon t a r - ka st elt a va n kysym yksen er it yisla a t u . Tä m ä t a r koit t a a , et t ei m it ä ä n e d e llä m a in it u is t a e s iole t u k s is t a void a p it ä ä t u t k it t a va a n n ä h den a n n et t u in a va ik k a n e ova t k in n iin va kiin t u n eit a a ja t u st ot t u m u ksia , et t ä m e u sein kin pidä m m e n iit ä m eist ä r iippu m a t t om in a .

Fenomenologian edellyttämä asenne (Einstellung) todellakin pa kot t a a Rein a ch in kysym ä ä n ka ikkia ku vit t elu kyvyn a se- t u k sia ja poh t im a a n n iiden pä t evyyt t ä . Mik ä li jok in n ä is- t ä m u u t t a a selvä st i yk sit t ä isessä t a pa u k sessa t u t k it t a va n ilm iön lu on n et t a jo en n en t u t k im u st a , ei ole m u u t a m a h - dollisu u t t a k u in h ylä t ä t ä lla in en esiolet u k sen a n t a m a lä h - t ökoh t a . F en om en ologien a iem pi t u im a kr it iikki ka n t ila isia ym m ä r r yk s en m u ot oja k oh t a a n ja m yöh em p i h yök k ä ys posit ivist ien u lt r a n a iveja m a a ilm a n osit u solet u ksia va st a a n on ym m ä r r et t ä vä t ä st ä lä h t ök oh da st a . E n n en t u t k im u st a ei voida t eh dä m it ä ä n olet u ksia t u t kit t a va st a eikä sen ilm iö- yh t eyk sist ä , k osk a jok a in en olet u s k ielt ä ä et u k ä t een t u t - k it t a va n er it yisla a du n ja m ä ä r ä ä sen jo jok sik in m u u k si.

Filosofisen tutkimuksen tehtävät

Rein a ch in a ja t u st a u u dest a a sen t eest a voida a n ku va t a seu - r a a va st i:

E n sin n ä k in : F en om en ologin en m en et elm ä pyr k ii opet t a - m a a n m eidä t n ä k em ä ä n oliot , joit a em m e n ä e t a va n om a i- sen a r kipä ivä isen su h t a u t u m isem m e vu oksi. Olen n a ist a on , et t ä n ä em m e n e sella isin a k u in n e ova t om a n olem u k sen - sa m u k a a n ilm a n , et t ä sa llisim m e esiolet u st en k u oh ia n ii- t ä . Rein a ch ka t soo, et t ä a n n et t u n a olem in en t a r koit t a a sit ä t a pa a , jolla ilm iöt ova t silloin , k u n n iit ä ei ole leim a t t u sen t yyppisillä esiolet u k silla , joit a edellä k u va t t iin . Tä m ä ei t a r k oit a , e t t ä R e in a ch u s k ois i m e id ä n p ä ä s e vä n ir t i t a va st a m m e olet t a a a in a jo jot a in , va a n h ä n n ä yt t ä ä t a r - k oit t a va n , et t ä m e yr it ä m m e t u n n ist a a ilm iön ja sen k ä si- t yk sen , jok a m eillä siit ä on et u k ä t een , ja k ä sit yk sen , jok a m eillä on siit ä fen om en ologisen m en et elm ä n m u k a a n t a r - k a st elt u n a jä lk ik ä t een . Me siis pyr im m e selk eyt t ä m ä ä n k ä sit yst ä m m e ilm iöist ä , jot k a m eille on a n n et t u .

Toiseksi: Me emme ole kiinnostuneita todellisuudesta siten k u in se on olem a ssa m eist ä r iippu m a t t a . Sillä ei ole m eille m er kit yst ä , koska m e olem m e t ekem isissä sen ka n ssa , m it ä on annettu ilmiöinä. Tämän vuoksi luonnollisessa asenteessa a n n et u t olet u k set ja u sk om u k set , jot k a ova t yleen sä yh t ä la illa k u lt t u u r isia ja biologisia - siis elä im elle t yypillisiä a sen t eit a - ova t va illa m er k it yst ä fen om en ologisessa t u t -

58 •

niin&näin

^2/97

k im u k sessa , k osk a n ä m ä eivä t t u o olem u k sen t u t k im u k - seen m u u t a k u in per u st a m a t t om ia vir h eit ä ; t ä lla isia ova t m m . u sk om u k set , jot k a k osk eva t olioiden lu on n et t a , olioi- den ja ilm iöiden su h det t a ja olem u st en olem a ssa olon t a - pa a . Rein a ch ille lu on n ollisen a sen t een su lk eist a m in en ei ole m ik ä ä n er it yin en m en et elm ä n osa va a n su lk eist et u n a sen t een syn n yt t ä m ä t k ysym yk set yk sin k er t a isest i eivä t k u u lu filosofia a n .

Kolm a n t en a Rein a ch on k iin n ost u n u t olem u k sellisist a su h t eist a (W esen szu sam m en h än ge) ja n ä issä ilm en evist ä sä ä n n ön m u k a isu u k sist a (W esen sgesetze). N ä issä on k yse olem u k s ellis is t a vä lt t ä m ä t t öm yyk s is t ä ja olem u k s es t a pa lja st u vist a m a h dollisu u k sist a .

Tä lla iset piir t eet ova t n iin it sest ä ä n selviä , et t ä n e eivä t t u le t r ivia a lisu u t en sa vu oksi lu on n ollisessa a sen t eessa esille ollen ka a n eivä t kä t a va llisest i m yöskä ä n t u t kim u ksen koh - t eik si. J u u r i n ä m ä piir t eet k u it en k in m ä ä r it t ä vä t h a va in - n ollisim m a lla t a va lla , m it ä olem u ksen t u t kim in en kokon a i- su u dessa a n on . E sim er k ik si, k u n m e t u t k iessa m m e vä r ejä pidä m m e it sest ä ä n selvä n ä , et t ä vä r i voi olla a n n et t u va in jonkin ulottuvaisen kanssa, siis esineen värinä, tahtoo Reinach tässä kohdassa pitää värin erityislaatuna myös tätä ja katsoo, et t ä ilm a n t ä lla isen su h t een t u t k im ist a m eillä ei ole k ä si- tystä värin olemuksesta. Yleensä nämä olemukselliset suhteet ova t su or a a n oiva llet t a vissa ja n e voida a n m yös k u va illa t ä ysin k oh da llisest i.

Rein a ch k ä yt t ä ä t ä ssä yh t eydessä ilm a u st a fen om en olo- gin en a pr ior i, jolla h ä n t a r k oit t a a , et t ä jok in t iet t y piir r e seu r a a vä lt t ä m ä t t ä t u t kit u n ilm iön olem u ksest a ja t ä t ä piir - r et t ä ei t a r vit se k u m m em m in per u st ella . N ä in m yös jok a i- n en ilm iö t u o t u llessa a n vä lt t ä m ä t t ä t u t kim u ksen koh t eeksi olem u k selliset su h t een sa ja n e sä ä n n ön m u k a isu u det , jot - k a n ä in ova t pä t eviä . Tä llöin siis a pr ior i -lu on n e liit t yy t u t k it t a va a n ja pa lja st u u ilm iöst ä eik ä k yse ole t iet o-opil- lisen su bjek t in om in a isu u dest a . Tä m ä sa n a n k ä yt t ö, jok a ei vastaa tavanomaista ajatustamme a priorista, kuvaa hyvin fen om en ologisen m en et elm ä n sit ou t u m ist a ilm iöön ja sit ä , et t ä ka ik in t a voin pyr it ä ä n ka ih t a m a a n t iet o-opillisia k a n - n a n ot t oja . Tä m ä piir r e on t u llu t m yöh em m in esille u u del- la t a va lla , k u n fen om en ologia ssa - er it yisest i Ra n sk a ssa - on k or ost et t u , et t ä filosofisessa t u t k im u k sessa ei ole k yse t iet oisu u den k on st it u u t iost a va a n t a va st a , jolla k ä sit t eet r a ken t u va t a n n et u st a . Tä m ä er o, joka ei t odellisest i ole m i- tenkään epäselvä, on ollut fenomenologisessa liikkeessä alusta a st i h ä m ä r ä , k osk a a ja ssa va llin n eet k a n t ila iset vir t a u k - set k ielsivä t er on siit ä h u olim a t t a , et t ä L ogisch e U n ter- su ch u n gen -t eok sen viides t u t k ielm a osoit t a a er on t u n n is- t a m isen t a r peellisek si.

R

einachin jälkeenjääneet tutkimukset ovat fragmentaarisia ja t a r k oit et u t en em m ä n k in h ä n en om ik s i m u is t iin - pa n oik seen . E r it yisen m ielen k iin t oisia ova t n e a lu t , joit a Rein a ch eh t i k ir joit t a a eet t isen t u t k im u k sessa ; t ä m ä t a r - k oit t a a er it yisest i k ysym yst ä , m illä t a va lla yk silöeet t in en k ok em u s ja ju lk in en k a n sa la isoik eu dellin en a ja t t elu sa a - t et a a n su h t eeseen kesken ä ä n . (Die Überlegu n g: ih re eth isch e und rechtliche Bedeutung, 1912, ja Die apriorischen Grundlagen d es bü rgerlich en R ech ts, 1913.)

Reinach oli tunnustuksellinen protestantti ja hän oli omak- su n u t Ma r t in Lu t h er in a ja t u k sist a m on ia piir t eit ä , lä h in - nä sellaisia, joita myöhemmin tunnemme J ürgen Habermasin kom m u n ika a t ion filosofia st a . Myös Rein a ch n ä kee t ä r keä n ä yh t eisen a u kt or it eet it t om a n per u st a n löyt ä m isen oikeu del- liselle ja eettiselle ajattelulle ja katsoo tämän mahdollistavan sella isen et iika n , joka ei t a iva st ele m u odollist en m a ksiim ien k a n ssa va a n jossa voida a n esit t ä ä k on k r eet t iset lä h t ök oh -

da t er ä ä n la iselle sosia a liet iika lle. Tä m ä t yö jä i Rein a ch ilt a pa h a st i kesken , m u t t a Ma x Sch eler sa i h ä n elt ä voim a kka it a va ik u t t eit a om ia et iik a n t u t k im u k sia a n va r t en . E r it yises- t i Sch eler in pä ä t eos (Form alism u s in d er E th ik u n d d ie m ateriale W erteth ik, 1913-16) on m on in osin k iit ollisu u - den vela ssa k esk u st elu ille Rein a ch in k a n ssa .

K

osk a Göt t in gen in r yh m ä n fen om en ologia n lä h de oli Husserlin ensimmäinen fenomenologinen kirja, Logische Un tersu ch u n gen, on selvä ä , et t ä m yös Rein a ch oli kiin - nostu nu t sen ka lta isista kysym yksistä , joista H usser lin kir ja esit t ä ä u u sia n ä k em yk siä . On m u ist et t a va , et t ä om a n a a i- k a n a a n L ogisch e U n tersu ch u n gen oli n im en om a a n logiik - k a a k osk eva t eos; sen m yöh em m in sa a m a t t u lk in n a lliset pa in ot u k set syn t yvä t va st a H u sser lin seu r a a va n t eok sen , Id een, m yöt ä . Kir ja n

ilmestyessä kyseessä oli t a ist elu ka h dest a a sia st a : logiik a n ja psykologia n su h t ees- t a , sekä t iedon ja t ie- t oisu u den sisä lt öjen s u h t ees t a eli k ys y- m yksest ä , on ko t iet o samaa kuin tietoisuu- den sisä llöt va iko jo- t a in a iva n m u u t a ja jos n ä in , n iin m it ä . P s yk ologis t in en lo- giikka oli ollut vallas- sa Port-Royalin L’Art de penser -kirjasta al- kaen, siis yli 200 vuot- t a , ja sen esit t ä m ä n asenteen voittamisek- s i L ogi s ch e U n t er - suchungen antoi ehkä p a r h a a t vä lin e e t , k osk a k ir ja k ä sit t eli sekä psyykkisiä ilmi- öit ä et t ä n ä ist ä r iip- p u m a t t om ia t iet oi- s u u d e n s is ä lt öjä . H u s s er l n u iji t ä llä t ek n iik a lla psyk olo- gist isen logiik a n t e- h ok k a a m m in k u in Leibniz tai matemaa- t ik ot en n en h ä n t ä .

J u u r i t ä m ä u u si t a pa k ä sit ellä logiik a n eh t oja , siis per im - mä ltää n sitä a luetta , mitä nyt kutsuisimme “logiikan filosofi- a k si”, k iin n ost i m yös Göt t in gen in r yh m ä ä .

Päätutkimus: kieltävä arvostelma

Ilm eisest i ju u r i t ä m ä n a sen t een in n oit t a m a n a ja logiik a n filosofisen m ielen k iin n on vu ok si Rein a ch k ir joit t i a r t ik k e- lin a ih eest a , jok a n ä yt t ä ä k iin n ost a n een h ä n t ä H u sser lin t eoksen vu oksi er it yisest i, n im it t ä in kielt ä vä n vä it t een lu on - t eest a (Z u r T h eorie d es n egativen U rteils, 1911).

Rein a ch k ä sit t ele on gelm a a n sa m elk o va pa a st i k ä yt t ä - en sek ä psyk ologist a va k u u t t a vu u den k r it eer iä , jok a t ie- t en k in on k a ik en la isen ilm eisyyden t a u st a lla ja m u odos- t a a m yös H u sser lin k ä sit yk sen m u k a a n t ä r k eä n , it sen ä i- sen a k t it oim in n on loogisessa t a r k a st elu ssa , sek ä filosofis-

2/97

niin&näin

• 59 t a , lä h in n ä logiik a n a la a n k u u lu va a , er ot t elu a a sia in t ila n

ja vä it t een vä lillä .

Meilleh ä n on , sek ä psyk ologisest i et t ä loogisest i, m elk o ilm eist ä , m it ä a jet a a n t a k a a , k u n esit et ä ä n m yön t ä vä vä i- t e a sia in t ila st a , esim er kiksi vä it ela u sessa , joka sa n oo, et t ä t ä m ä t a u lu on vih r eä . Ta r k a st elem m e t ä t ä la u set t a m illä t a voin t a h a n sa , voim m e olla va r m oja , et t ä n iin t iet ä m in en , psyk ologin en va k u u t t a vu u s, k ok em in en k u in sem a n t t iset ja loogiset k in seik a t ova t t a va lla t a i t oisella k u va t t a vissa ja u s ea t n iis t ä jop a ilm eis en h a va in n ollis es t i. La u s een epist eem in en a n t i on siis ilm ein en . Sa m a pä t ee pit kä lt i m yös vir h eelliseen vä it t eeseen , jok a sa n oisi, et t ä t ä m ä t a u lu on va lkoin en . Myöskä ä n t ä m ä n vir h eellisen (t a i epä t oden ) vä it - t een k oh da lla em m e k oh t a a su u r em pia h a va in n ollisu u s- on gelm ia .

Sen sija a n k ielt ä vä väite, joka sanoisi, että t ä m ä t a u lu ei ole vih - r eä , t a i sa n oisi, et t ä t ä m ä t a u lu ei ole va l- k oin en , edellyt t ä ä jo kerrassaan toisenlais- t a n ä köka n t a a . Tä ssä vä it t eessä t u lee esil- le u u sia psyk ologisia oletuksia, esimerkiksi olet u s, et t ä m e voim - me saada kokemuksen jostain sellaisena kuin se ei ole, jopa silloin , ku n m eillä ei ole edes vert a ilt a va na se, m it ä se on . Yksin ker t a in en k o r r e s p o n d e n s s i - per ia a t e voi vielä t yy- dyttää jotakuta myön- tävän väitteen kohdal- la , m u t t a k u in k a va - k u u t t u a k ie lt ä vä n väitteen kohdalla siitä, et t ä on m a h d ollis t a a set t a a ver t a ilt a viksi asiaintila ja väite, joka vä it t ä ä jot a in m u u t a . T ä m ä p s yk ologin e n k ysym ys ei ole vä h ä i- n en , k osk a se per im - m ä lt ä ä n p a lja s t a a m yös a sia a n liit t yviä loogisia ja epist eem isiä va ik eu k sia . J a n iin edelleen . Reinach päätyy ajattelemaan, että sekä myöntävä että kieltävä vä it e per u st u va t sa m a n lä h t öiseen va k u u t t a vu u t een ja k y- syy, k oh dist u va t k o n e sa m a a n a sia in t ila a n . Rein a ch lä h - t ee siit ä , et t ä m yön t ä vä ja k ielt ä vä vä it e jok a t a pa u k sessa syn t yvä t er i t a voin .

P elk k ä t iet ä vä n su bjek t in su u n t a u t u m in en m a a ilm a a n voi Rein a ch in n ä k em yk sen m u k a a n syn n yt t ä ä va in m yön - t ä vä n vä it t een . Sen sija a n kielt ä vä vä it e edellyt t ä ä su bjekt in t u lk it seva a k a n n a n ot t oa , jossa on m a h dollist a pä ä t yä ver - t a ilu u n . Yleen sä va k u u t t a vu u s syn t yy sa a t t a m a lla a n n et - t u jok o u sk ot u k si, sella isen a a n t a r k oit et u k si t a i k yseen - a la ist et u k si. Viim ein en t a pa u s liit t yy k ielt ä vä ä n vä it t ee- seen ja tällä Reinach tarkoittaa, että jokaisen kieltävän väitteen koh da lla t a r koit et t u a sia in t ila on sa a t et t u kysym yksen a la i- seksi: kysymällä asiantilan vakuuttavuutta on samalla asetettu er illeen n e k oh t een a oleva t m om en t it , joist a vä it e syn t yy.

Tä ssä k ysym isessä , k ysym isen a la isek si a set t a m isessa , on siis mahdollista vapaasti vastata niin tai näin, ja myös kieltävä va st a u s viit t a a sa m a a n a sia in t ila a n va ik k a k in on syn t y- n yt ilm eisen vä it t een k yseen a la ist a m isest a .

Vakuuttavuudessa myöntävän ja kieltävän väitteen kohdalla on t iet en k in er oja , sillä k ysym ys it sessä ä n on jo a set t a n u t a n n et u n ilm iön jon k in a st eisen epä ilyk sen a lle.

R

ein a ch ia va st a a n voi esit t ä ä selk eä st i vä it t een : jos kiel- t ä vä vä it e syn t yy ilm eisen vä it t een kysym yksen a la iseksi a set t a m isest a , silloin m yön t ä vä ja kielt ä vä vä it e viit t a a va a t er i a sia in t iloih in . Myön t ä vä viit t a a a n n et t u u n a sia in t ila a n ja k ielt ä vä t ä h ä n m yön t ä vä ä n t a i a in a k in sen k yseen a la is- t a m iseen . J a jos va ku u t t a vu u s on it se vä it et t ä koskeva a kt i, voi se sa a da m in k ä la isia h a h m oja t a h a n sa ilm a n , et t ä va - k u u t t a vu u s sin ä n sä pä t evöit t ä isi k u m pa a k a a n vä it t een m u ot oa . Tä m ä n va st a h u om a u t u k sen on esit t ä n yt m m . J o- seph Geyser t u t kim u ksessa a n vä it t een psykologisest a ja loo- gisest a er it t elyst ä (1913) ja sen on t oist a n u t m on i va st a a - va a k ysym yst ä m yöh em m in poh t in u t .

J

ok a t a pa u k sessa on selvä ä , et t ei Rein a ch in m u k a a n ole olemassa negatiivisia olioita tai negatiivisia ilmiöitä; vihreän r in n a lla ei ole olem a ssa ei-vih r eä ä , c-ä ä n en r in n a lla ei ole olem a ssa ei-c-ä ä n t ä . Mu t t a sen sija a n on olem a ssa sekä po- sit iivisia et t ä n ega t iivisia a sia in t iloja . Rein a ch sa n oo, et t ä sellaisen olion kuin punainen ruusu olemisen myötä on annettu lu k u isia posit iivisia ja n ega t iivisia a sia n t iloja . N ä m ä pe- r u st u va t oliolliselle ykseydelle pu n a in en r u u su , joka on ole- m a ssa , k u n t a a s a sia in t ila t ova t m eille a n n et u t ilm iöin ä .

Reinach huomautta, että me tietenkin voimme puhua asiain- t iloist a , joit a ei ole a n n et t u , sa m a ssa m ielessä k u in voim - me teknisesti erottaa olion sen olemassaolosta; siis, me voimme pu h u a m ist ä va in , ilm a n , et t ä t ä m ä m ä ä r it t ä ä loogisia kysy- m yk siä . N ega t iivisilla a sia in t iloilla , joit a ei edellä k u va - t u ssa m ielessä ole a n n et t u , ei ole m it ä ä n va st a a vu u t t a oliollisessa su h t eessa . Sen sija a n n ä yt t ä ä selvä lt ä , et t ä oliot ja posit iiviset a sia in t ila t va st a a va t t oisia a n .

Rein a ch kysyy, m iksi su bjekt ia kiin n ost a a n ega t iivin en asiaintila, jos sitä ei sellaisenaan ole annettu. Kyseenalaiseksi la it t a m in en ei r iit ä selit yk sek si. E n n en k u in m it ä ä n voi- da a n a set t a a k yseen a la isek si, sen on olt a va t a va lla t a i t oi- sella . J os n ega t iivin en a sia in t ila ei ole a n n et t u r ea a list en eik ä idea a list en oliollisu u k sien m a a ilm a ssa ja se on k u i- tenkin samalla tavalla objektiivinen kuin positiiviset asiantilat, k u in k a t ä m ä n a sia in t ila n voi k ä sit t ä ä ?

Rein a ch it se on t yyt ym ä t ön sa a vu t t a m iin sa er it t elyih in ja r a t ka isu ih in sa . H ä n h u om a a , et t ä va ku u t t a vu u den kä yt - t ä m in en t ä ssä joh t a a m elk o epä selk oiseen psyk ologiseen vä ä n t öön , jost a ei voi t iet ä ä va r m a st i, t yydyt t ä ä k ö loppu - t u los k et ä ä n . Myösk ä ä n a lk u per ä isen on gelm a n , m yön t ä - vän ja kieltävän väitteen eron selvittäminen, ei lopulta onnistu t a va lla , jon k a Rein a ch oli a set t a n u t pä ä m ä ä r ä k seen .

Vaikka Reinach epäonnistuu tyydyttävällä tavalla yhdistä- m ä ä n va k u u t t a vu u den ja vä it t ä m isa k t in t a r k a st elu n k iel- tä vä n vä itteen kohda lla , Rein a ch in a lusta va t pohdinn a t ova t k u it en k in olleet m er k it yk sellisiä , sillä h ä n a loit t i sa k sa - la isessa logiik a n t u t k im u k sessa yh den logiik a n filosofia n k eh it ysk u lu n , jot a sit t em m in k eh it t elivä t J oseph Geyser , Ger t r u de Ka h l-F u r t h m a n n ja m yös it se H u sser l Form ale u n d tran szen d en tale L ogik -k ir ja ssa a n . H u sser l pä ä t yy Reinachin pohdintojen vuoksi ajatukseensa kategoria a lisista m u odoist a ja n iiden kor r ela a t eist a ; a ja t u s, joka edelleen on t u t k im isen a r voin en . Tä ssä t u t k im isessa Rein a ch in k ir ja n analyysi saattaa avata uusia kysymyksiä suhteessa nykyiseen k esk u st elu u n vä it t een st a t u k sest a .