Tietoja Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista · DIGI

Tietoja Kajaaninjoen yli kulkevan

Ämmän sillan

vaiheista.

Kirj. G. Enwald.

Y::etm&»ro ~9ctmt11n~ . '/~. f'°"·

Kun linnanraU1nioiden kohda.Lla Ka- ja,anin joen liJ kuilke!V'a n.k. Ämmärr- si.Jta k:oh:t,a, p1U;retiaan ja u,usri' siiiLta

samalle paikalle ralkennetiaan, 1ieinee

miel'enkii~ntois,ta fähemmåln tutustua tämän vanhan sililan histo,rriaan. Seu,-

1 aa,va,ssa koetan seilos,taa sU1a,n vai- heet nOii,n kollm:ensa:dan vuoden a;i,kiana sikäl~ kuin ol® s:aallllut nrilistäi tietoja vanhoista asruak¹i,rjoi1sta ja eri teo:k- sista.

Jo e,rnnen Kajaam!in kaupungin pe- rustamista o,li1 Åmmäinsi¹tta, o,I'emassa ny:kyi~Uä paiikaillaan ja 'tienoo se, ra- kennettu samaan aikaan klu,tn Kla,jaa- n.in Jilnnan rak.e1n111U;s:työ,t pan1tih11 alulle el-i nodn vuoIJ1111a, 1609, vaälklkelnl ole: ta- vannut siit:äi kosklevaa asiiaikirj1aa. Ker- tomuksessaan Kajaaniin ;]~1nnas,ta rnai- n1i,tseie Hannes Gebhiaird "llinmi.!ll• kaiu- puIJlk:i,a kohti olevasta port.i:sta ulos menrn~ssä oH kwljet tava ens:in pii.enen nostiotSi'llan y1i: ja sii1tte1n 162 kyymi~

räiä pitkää1 sii'ltaia, pitkiin kaup1UJn:gin rannafä~. Samoi:n oli pohjod,s:e,];]18) puo- l'etla HIJlniaill! poirtin Juonia- ms.tosiilt,a se1kä, 83 lcytynä1rän1 p;i,tiuiineill sitt,a, joka yhdis,U .lirnrta,Ii Kaij,aanirn maaseuraku1n- na:n puo,le!isen joen ra!ll1taia,n." On säd- 1 yn\Y t pari td.etoa, si!l!llain korj a1usto i- mi•s-ta vanhempana aikana. Vuonna 1647 valitUin silloinen li'nina.npää,ll'ik- kö Pietari Ja,akonpotka Tysk, etteii- vä1t Kajaanin ki,htak:u=in asukkaat, jo1t,ka ol;ivat vel~ol1liset. klo~j aiamaian·

li.lil!nan si.'ltaa,, ole hia1n1kki,neet, t:arpeiel- li1sia 'korjau,s,aine<i•tia. Vuo1nrra, 1659

korja,tt!i<in taas s,i1lta1a ja kerto1vat a,sia1k:irjait, että! puutarpeet k:orjaus- työhö1n hank,it,ti,i:ru Ma:namansia.lolta..

Kuten ma1i1ni'tsi, ja1kiautu1i Linnan- eili: Ämm1ä,n1si:l'ta kahteen, osa,ain, joi,sta t~nel!JJ oli H:nnan ja maaseu~a,kun,nan sekä toilnen Linnan ja ka:upUlllgin V'ii- ldil'Läi. Sodia1n aikrun"<l.i hävi,ttivät viho,1- liset pohj,oi1spU10lei:sen s,i'.1,1:an:, ~~al:

etelän eli kaupuintgi'lll puolemen sa1Jly1 eheäinä. So•da:n jä.lkoon te-ht,fän hävi- tetyn s,itl'J.ain s1ija:Jile uusi., vaan 1741 hiäivi,t,tli keivä,t,tu,Lva se.kiäi uud~ että vanha,n kaupunginp!llolernsen¹ sHlan.

Tälmän johdo•sta pyysli J:inm.npääll!k- kö Didr:ik vo!ll Troilli:n sl:Jltalko,li1egl'oa ra,kennwttamaan uudet s:i11at h"<iivi.n- rnelide1n paikalla, vaan t.ämä vastasi, elokuun 4. pä1ivooä, 1741, että- miaia- herran tulee pakoittia:a Kaj,a,ani,ni kih- laikUintaI:aisli:a .rak,entama1a,n . sii:1toja uudeJJleeim Työhön ryhdyt:tiillllkin sa- m;an,a vu=a,, vaa,n viho,I,tilseln• m1aa- hain tuilo siUoiin a1Ika:n1e·en: "pfäkuivi- hanl' aikana keskeyitti' korj,a:ustyön.

Tämän jälkeen koet.t.i: sotaiko];legi:o 17 44 vie!lli.. patko~tta,a ki:htakuntal'aitsli~i sli:J,toja ralklelntamaan, va,an nämä tekii- väro verukked.ta, ja lilnm,npää,11ikkö valittaa e.htimi:seen sHta,n hu,onout.t1a,, kun sliltai on v,ä;lt,tämätö,n y,I.eilstä. lml•

klu:a, tulevan lilnnan rakeintamis,ta, ja linl!Hlln tii'luksrien hoi!toa vai:rten1 varsi.n- kiln, kuin :kl1llUJ111Un t ääitlä omd'st amat veneetkään eii:Väit ole kll!nnos:s.a. Seu- raavana vu.onn:a 1745 hUJollll:als,i haillli- tus vihdoi'll'k'in· et¹teå¹ laihJ:illku,nita~ailsfo

ruotu1k01ntrahdin maa,lis,k,uu,n 10. pa11- vä:1tä 1681 nojalla v◊1i'da ve,lva.ittn,a silito,ja, rakentamaan, selkä rowö,nS!r tä- t,ä: vartern valtion viaro,ja 26~ hope.a- taalari-a. Nä:i111ä varoHla rake,nnettili,n silta viideUä arrkluJ.La. e,telän- ja kol- me,l'la poh,joi,spu,o~e,lle, linnaa. Nämä a,rkut ol,i;vat pu.rnsta. ja silta,. jokia oli tehty ve¹i1ste,ty,istä hirsi-stä, oli kai- tainen. Tämä jä1rjesty-ksessä t,oi.nen Kajaa:nin joen yli rakennettu. sli:lta oli käytännössä s1ata vu.o,tt.a.

eli

vuo- teen 1845, joMoin nykyinen s!i.lta ra- keinnett ii,n.

Tämä,n, jälkeen o,li · si-lta Kaja,a,nin ka,upwno-iJn ja k!ihlaku1nna1n k1Urnno·ssa p,idettä;·ä\ koska, os,a, s1i>i1täi oli kau- pumg.in ja to>inen krihlakuiDJnan ail!ueel- Ja se1kiä¹ k,a,upunlkli: jru ktiMakunt1a ra- ke1nln[uskaarein 25 luvun 8 pykälä.1:

mä1ä:räy'ksen: mukiaan o,1ivat velvolli- set' rakentamaani ja, k:rnnnoss-a piiltiä.- mään teii,tä, ja sliI.toja omi¹tla, alue,il- laa1111 eli toisfo s-a1111oe1n raj·oj,en:s,a s-i- s:äJiä,.

Elo,kUJU,n 18 päiiväinä 1829 antamal- 1aan pää:tö,k:seHäääin wlw,ittli Oulun 1ä1änfo maa,he,rra ffiaja,amån Mhla1kun- n<an kunnat yhteiise,s,ti y1läp,iJtäirnäiän Ämm:än:sli:1taa linnain raumioiiden mo- lemmin puo1H111, vaipauttae,n s.i-ten kau- pu1ngiin kailk:ist,ai k.u1n!nos,sapli1to,velvo1fä- su111ks1i1sta, ko,s1kla k,aupunklil rnfähin aåkofäi,n oli raikenta1rmt kaupungista Lehtovaaran kyllä:n kautt,a Murto- mäen kyilä1ärn johta1Va1n maantie1n, joka suurimmalta os,altaan kluLki, ka,upun- giln: maitten hail'ki. Kih1alkwnta,taitsi1le·

lienee, sil]lla:n ku1IJ1no,ss,aplilto,ve.1vo-llitsu us ta,asen aiIJ1IrettiU1 sliiitä syys1tä, et.te,i, si'l- toja, yhtiä ¹\"älh:ä1n h'1Uiln ma,ante-itä1kä:än m:one,ss,a, k,u.nrn1a,ssa si¹illle1n a:i:kla,an ol- 1u t oifem1a1ssa. Saima,Na p:ä,äitöksel1ä, o,li ma,a,herm oi'keut.tanu,t. kilMakun:t-alai:- s:i a o tt amaalil! si1la:ni korj auikSIOOill ja ralreintami1seetrr t,a:rvi t,t:ruvan p,lllUlt.ava- rruni Pa.ltrumon pitäjän yhtieiismetsis1tä.

Tämä1 ma,aheirra,n pä:ätöis 01n aiivan 1a,iinvaistaine,111 ja nä:htäivästi WillIJlelt.t,u kiaiupu.ngi1n köyhyyden ja: va1raittoimu111- den vuoksli, slii1fä ede1mä maiilniturr ladin- ]~ohdan mukaan o,li kaupu1niki! ja, ki1h- la:k1UJn:t~ velvo1linen raikerrtama1airr ja k-unnossa, pi:tämää:n t,iet j1a si1Uat

<JmaHa a11il1eel,laan. Pa1i;tsd. t;ä1tä ylei- se1111 Lain määiräy:s.t•ä: oHs·iJ maiaherra,n maifär1ttua, piä1ält:ö,s1Uii ant,aes,s;a, plilt1Mey't norudattrua mää,r.äyst,ii, kiu,nin!kaa1tl~ses.- sa: p,äiätökses1s1ä1 yhteii-sen kla,nsan via1Li- tu'ks·oon ~yskuun 1 pälilväilt,ä. 1741 :§ 8, j,ossa: s1äiäldetiilii:n "Älkiöo:n yhteis,tä

- 2

kansaa vai,vat.truko ottamaan os~a lmupunktien siHa,nra,kennukses1sa1 Ja voimassa: pitämise,ssä6 el,lei joku, kau- punki voi nä:ytt,ä,ä sella,i1sl!a· etu,oi- keutt,a tahi' su:os,tumusita1,, joten joiku e·riityifoe1n1 rahvas; o,n, siitout,u:nrut ja, on ve1vo~tinen olemaa.n apun,a seUaiisessa si>11an ra1kienn111:ksessa: ja, sen vo1fanassa pli:tä:misess,ä". Nä<i,n, o:lii k:aupu.rnki pääs- syt \"apaa,ks,i Äm,mJänstllan 'i·a,kenta- milses,~a, j,a ku1nno,s.sapidosta, sekä s,a;i naiutt,1,a täitä oiik~mtta ~ä:hes s:ata vuo•tta, _eli vuoteen 1911, jol:toi'n ma,a- _herra .1a, s,i,t.temmlin senaiatti. ku:ten ko,~t,1: tu1len ,kertoma,a1n, j1ä1leen vel- vo,~ttwa_t k:aupurrgin ·klun:n.os;sa pit~i.- ma1a:n S1I!N~1 kuulruvrnn 01s1a1rr sli:I'laista.

Vuonn:a 1839• ilmoi1t.ti Kruja,aniin ki'h- laikunna!IJJ sdllil1oiilne,n, kiruu1nunv. Oulun lääiniru ku,vernööri1Ule, et.t-ä• Ämmän- s~~t,a ·va1~U1u,de1sta jai käyt-ärr111östä, oli kiaiy~tl -~1~ hu~rroks,i:, ett,ä, se, olJi. jok;o pernrpoh~.a11sest1 'konatt,a'Va tahi, uusi

~ilta _ralkenne,t.tava einti-sen p,a,ilka:Ue, J a oh kiruru1un:Vou,t1i sa:maiUa a:Illo nu t etit,ä, j01kiu t¹aii-ta1va r,a,ke.nnUJsinrestari määr<ä,t täisi:i,111 ldMaikunta1ali:s•ten kus- tanmru1k:se11ru tut1kima:an s1i'HainJ puwt- teellålsuuiks.ia sekä, tekemää1111 pliirus- tulkis<e111 ja lrust,runu.ws1a1rvlilo111 u1u:den siiill..

1ain raiken1t,am1seksi. Tätm1äini run!omuk- se111 johdos,ta: mä1ä!rä1si1 kuvernööri, k!i,r- jeeLtä ilokia1kuun 30., p,äii:Vält1ä, 1839 Ou.- Iussa a:suV'airn tie- j1ru vesd1ra:kenmus,te111 in1sii,n1öörin everrstiluut,nantti: Fredl1i1k Adolf Hä1L1strömi:111 t:Olim:i!t.t,a,maa!llJ tut- kiilmuikserr si11aist,a, sekä !laa1tiim1a a:n pyy- detyrr pi:i:rus1t.u,kise1111 ja kustanmusair- viloilli. Heinä!kiu:un 15. päii:välnäi 1842 an- t:ama11la1an p1ää,t1ö1kisefäi, velvo,it,t,i, k:u- v!ern/öö•ri! kiihllaikiru111t,allai1set r•alkle1nt a - maan uuden si!U1ain everstHuutna,ntti HäiUs1trömiln tekemän p1iru,stuktsefl muk1a1an. V anhaist a, s,i,Lllatst,a1 s,a,a t:ili.n käiyittää viain arkkujen k!i1Vi1set alus- teet.,

.i

a s,Hla:n kumm1a:ss1a1ki111J p,ä:ä1ss.ä oleva1t jyr"kiä!t i;n:älklitÖlll'mäit, ol!ivat ma:a!Iltiierr kohdailtla kiaivettavia;t. ma:t,a- :1am;ma:kisi,. Sii:1 ta, o,Ui' teht.äv,ä, puoilii- t10lista kiyynälll'äiä: ent:ilstä lmrkleammaik- s~ ja sen p,ohj-oilses,ta päiä1s1t1äi 01li1 ra- kerrnett,a:va sa1t.a,vi1~slikymmentäi kyy- rnäi!'iäiä s•illlairr suu1rrilla1s1sa1 kullkelVa:ai UJUt- t-a maa111tietä., jota S[tterr srudan vii- dent-oi:sta kyynii:rä1n pi¹tui1seUa:, nri:in- i k:ää1111 U1U<retta ma1a:111trei1lä, oiUil ja:tket- ta:va. va:nbiaia1n Bru1tlamoOIII ku,l:lreva,an ma1a1ntiiehen:. Tepp,anan ja Ä:mnili.n- mäikli ovat täistä piä:ält.täen enmn vuoit- t.a · 1842 olleet jy,rlremmä1t1 ja kor- keamma:t ,kJiU,jln vilime a<i1koi!na ja lilenee

maanitie Teppana,DmJä,ern 'ki01h~-allia, ~1- kenu t jonkun_ ~eirran __ K~iro,L1:?ebuirg1.n puo<leisern

k:iVi!

1~~¹~an laryti>se1~a puolt:\- la, jossa v1ela1 J0¹ku ~:i!kil:. sitten na- ky1 jäfä<iä va•nha1s1ta tiesta.

Kustmnnusa,rvio si1lJ.an j,a kuve•rnöö- rin pääitökseSisä ma,ini¹t.~ujen uusier~

maante•iden rake1111t,am!l'sesta teki 9.460: 20 paperi rupla¹a eli 11.826 vanhaa Suomen markka,a, jokia mää:rä he,nkiikirjurin laatli!man lias;kelman mukaan veironkannos1Sa kanettii,n ki<h- lakunna,n tila,nornistajilta.

Kun Ämmärns~l1ta s~jaiHsee kahden jyrkä,n rniäen rinteen väli'll:ä, joita

0a,Jasajaessa raska,i,lila lamrmilrla si,1- lailile t1UHes,sa täytyy kulkea kovaa vauhtia, t1Ulee si1l,ta ja se,rn kialllsi ko- v~n ra·s¹itetuksi. Tämän vu.oksi on s·irltaa, use>in täytynyt, koll'ja,ta, varsd'n- kin enne.n rau.ta,t•ien, -rakelll'tamiista Ka- jaaniin, jolloin kaikki ylimaan li-ike·n- nien ku,lki sillian yl~.

Vuonna 1886 toimitettii,n suurem- pia ko,rjau,stöliitä s~Uassa,, vaan asiia- kiirjois ta eli k:äy selvrne m]fä · kohtia siitä k,orjatt,m1II^1, mai'nitaan valin, ettiä korjaukse.t t.uiJ.iva,t. maksama,an-17.826 . marklka1a¹ 50. p. Ou1lu,n läänin kuver- nööTi ano,i senaatilta, e1ttäJ kliihlakU1J1·

nahle myönnett-äi'siin valti·on laina s.H~an korjaamista vairten, vaan a1no- mus hy·l'ä1ttifo ja korja.1U:slk:us,tarnnu1k- siin tarvi tta,va, rahamäärä1 olli. ki<hla- ku,ntrulaisilta kanne,ttava, veron kan- nossa.. Näisrtä, korjaiUstöis,t1äJ ei näytä olleen suurempaa hyötyä,, ko,skapa jo vuonna 1900 t,aas täytyi korjata sil- taa., tehden sliitä johtuvat kiu,stan- nUJkset 1.890: 94. Kun silta aldtui- sista korj aUJks,tsta hu,oLimatta oli käynyt nqi1n hu1ono,ksi, etitä sitä pi- dettiin l!iikeniteeil1Le vaaraUiisena, a,noi silloinen kruu,nunvouti virkakiwjeel- tään syyslruun 3 p1Il!ä 1903, eittäi tä.ä- nfö kmve1,nööiri miäiäTäisi asi:alllOmai- se,n pHd-iI11sinööriln t-a,rkas,tamaan s~ltaa seik1ä te,lre1nä'än kust,annusa,r- vi1on sen korjaam.is'esta. tahi' uuden si11an mahdo,Lliisesta rrukem1tamisesta, vaan päiältöklselliDää·n ma,ilnHu,n syys- kuwn 11 p,nä hylkäsi ku1veamööTi krulU- nunvoUJdi!n tekemiä1II, a,niomwksen "kun a,sj,alllomaliiset sil'tantekoon velvol1liilset klll!Ilna t ei v.ä1t o,te' pyytiäinee•t pidri- insinöörin mä1är.äämi1stä kysymyksen ailai st a t ar kias,tU1s1t-ru t o,im,i,t.t,all'IlJaan".

ja tu1li1 kruUJ111Umno~diln kiehootltaa, sq]~

lantekioon ve1llvolil!isiru iltse jät,tiiiimiäiäill asi-aakoskevan a,n.omuiksen ku.vernöö-

- 3

riHe. Sitten ku111 Sotkamo1n ja, Sä- rälilsnliemte,nl kwnnat m1airraS1k!UJu,n, 24 pnä 190·3 oliivat ku,vernöö,rill~1 jiättä:

neet amomuksen piiri1-insd1nöö1rin mä1~- räämilsestä siltaa, t-arkasit,all'IlJaa,n J8 k;uvernöö,ri• pu:oiltaen a1n011TI1Usta fö:het- tän;yt asia1kirja,t kullkUJDa!iitos·vo,imd!kun- nalle. niin o1i senaa1tt] tammilkuiUIIl 20, pnä 1904 päättänyt käskeä. kuver~?ö.- ri'n määräämään rusi1a,nomaisern piH!"l- i,nsmoorm i11Jmadse.ksi to,imittamia-an kustannus¹airvion Ämmänsillarn ktu,n- toonsaa,ttamisesta ja uudes.taa,n ra- kentamisesta. Pii'ri-inrsiinööri• ei liene ka,tsonu,t vanhani s~11JJ1an, ikorjaam¹i1s:ta rnahdol1Jåseksi, 'koska, hän ei ant-runut siitä m~1tää,n Ia111isuI11t1oa, va,8111J laati kol'rne eri pid.rustu.s,ta ja kus.trun:~us- arvio-ta uuden sillan ra.ke,ntam1sta varten., nimittäin:

1) Nykyise1n pu:usillan uu,demeen rakentaminen, jostai a.iheutuvat kus- tailil!Ulkset arvioiti'i1n tekevän 46,800 markkaa.

2) Rautasirllan raike11,taminen Koivu- kosken yli K,yynäspäämln!teimee,11J teh- den -rakennuskustannUJks.et 7·0,000 mk.

3) Uuden si'l'Ja.n rwkentatm:i.nern kivi- holiveil'Je n,y1kyii13ein si'lita1n pa,ikail1e•, jon- ka 31rvioitii1n tu.leivan mruksamaa1l 131,000 mk.

Kuin uusi sirlita o,Lisi ollut rakennet- tava kihl~kiunta,la1sten kus1t,annuksel- la ja hei'rnii, ei siihen 011'1;u,t kä;ytet.täviä varojru, pää,tet,t.iin vlieilä ty,ytyä si:l~'a,n pe,ri!npohjaiseen ko,rjaamj,seen, vrursin- kin kun silil¹an 'kilviarkut to1mitetu,ssa kaitselmu,ksessa, haivadittilin oleivan hy- vässä kunnossa. Sen v:u:oks,il u.udfrs1te,t- tiin si:1Uan prnUJosat. ja nekin vain he1i- koimmi1Ssa kohdis,s1a.

Vihdo,in näyttäJvä,t k!iJhlailmillit.a,l!aiset 'kiy,Uä,s,tyneen sli.Ua,n1 al'i,tud1Siåln korj-!IJUik- sidln jru siitä, j1ohtUi11edså'in ku,stamiu,k- s1in, joLta he• nom lmhdeksanlkymme- nen vuioden1 aå1kana: oilli.'valt s1aaneeit yik- si:nään suori,ttaiai ja1 päät.tiivä,t: sieintäh- den ki-Makuillnal!li yhit•etis.eis,sä, kun:ta- ko,'JooUJksess.a, helmikUJU,n 5,. pnä 1904, koet1Jrueni saaida kau1pu,n,gi'n1 veillvoite- tUJkisi ku,nnossa piltämii!ä1n1 srnilie lain ID1U1kaan k:u1UJ1'u \n!lla1 os aai s,i:11Ja~tl!ll. Tä- män pä.ä<tökisensä m1u'.kaliseS1til olli.va,t kilhlakUJn1tai~a,i1Se1t, ~ääinin kiUJVe,möö-ri1le ta:mmilkiu1UJ11 3". pnä1 1905 jält,tämässä:än kirje1llrniäJs1säi maå.nån.neet, mttenikä kih- lruklUJillta1!,a,i!set sirl!to,isen: lmvernö·örilII e1IlOlk:u1un: 18. pnä 1829 anti!llIDralll!a, pää- tökselfä, 01ltvat veillvottet,ut1 yMäip,ilt.ä- mää•n Kaija1ainin j'oen y'11i ku1l~aa

Ämmäns,iJLtaa, joka ve,]voLli,sUJus lieinee kuntalaiusiUle• arnneUu s,yystä, ettei sittoja, yhtä vähän kudin maia,ruteiJtä- kääru, mio,nessa lm1nnrussa sMih:ern ai'- ka,an o!Lut O'!e1IJ1a1s,sa1krua1n, lTIJUlt,tai k;un ol'o,t kföfö;kiuJruna,ssa sein jä1Ekeein o1i:vat suures,ti rnnmttUJileet, silten, e,t:t•ä jo- kaises:sa kUJn,nassru nyit o,li! SUIUll'.'i' mää- rä rakernnettam1a, maanteitä ja sillto- ja, otlen vi1imekisima!i,n!i!tu,tsta, rnOIJle,t- kfo yhtä suuri,a,, j,op,a su;ucrempia:kin ku1in Ämmän sHta, olrivait ra,si,tukse,t sainotUJ, sHJau1, yliliäp,idosita a,tkainee·t k,untrulaisis,ta t,ullJ,tu·a kiohtuuttomil!ta, etenkin. lmn si,tä vairs1Lmfae,stii1 tar- vi1tseva 'ja, kälyit,fävä Kaljaarni,n kaupu~- ki oli ras,itU1ksi¹s,ta lwko,naa1n vapaa, ova,t kihlaku1n1taliaise,t anoneet,, että, k,ruupunlk,i velrv,o,itettai<sii.n: joko yksi~

nään lmnno,ssa, piitämään s,i,Ltrua, t,aihi ailnJakfa1 p uoleksf 01S,aJaiot:t.ama,an1 sein raikentamiseen ja y'l¹~äpitoilmstain1nruik-

siin. ·

Kihla1kuntalaiis1ten anomwks,en joh- dos,ta kiuuittuina, ov-a,ti Kalj,aia,niln ka11.1- pu1ngin maiis,tra,atti, va,Ltuusmli.ehet ja rnhato,imi,kamal'i· jäittäimils1s.ätän s.e:H- tyks:issä muun muassa väiUäneet, ettei enne,n main~t,tU1a1 kuv,eQ·nöödn päätöstä efoku,uin 18 p•Etä, 1829, j-0,nka mu:kaan Än1U11tänsi1N1a:n rrukentamrinen ja y1l!bä,p!itälm,inen oli: K,a;ruj,~n kilhta- kunnan m,a,rntt,aaliiJn prull!nun nia,an omistajai.n hU10Nettavan1a vo,i,ttaisi kih1aku1nta1lai,s,te!ll. koeittama,Ma tavaJ,_

la ja jiärjestyks,es,sä pllll'ka,a. Sitte,n kuin k,iihilaikuntala1iset j,a kiMaiku,nnan 1-0ruu,n,u:rnvou,ti olivat run1trurnee,t sielli,tyk- se,ns;ä, Kajaanin kau,pungi1n puo,lestai tehtyjen viäiitte,iden johdosta, o,U kU,vernöö,ri heinäku,u,n 25 p,n,ä 1906 as1assa a,ntamassaal!l päiä/töiksessää,n.

lausumu,t, koska raken1nuska,aren 25 luvuin 8 pykläifän mukwan kaupungit ova,t vel'voHiiset tekemäiän ja kunnos- sa pitämään tiet ja, s,ililiwt ti'luksU:- laa,n seintälrden ja, kllin kiysymyksessä olie'Va s,iJI\t,a J:uo,rnnollises,tii oli a,inakin yhtä tarpee¹Hi!l1en Kajaainin, kau:pun- giilil:e, kuin. kilhl!aik,u111tal'aisi!lle, oli1 kiu- vernöö11i1 perUJstue,n, ede:l!tä ma,i,rni!ttuun la1i1n1p,a'ikkaia1n ja 3 pyJ{:älä:än 15 p,nä tammikuu,ta 1883 teistä ja· sillo!iis.ta annetussa keis:ari'11i1sessa, asetuksessa, katsoniu,t odlke,aks<i, vap-auttaimailla kj'hlJaik:unta!a,i1se,t t1iiJli:ä1n'a1sti'sesta vel- wlli1sU1U1destaain sii,rrä su1lrt¹eessa vel- voit.ta,a Kajaani'Il, kaiupu,ngini v,astedes ytläipit:ämoon sen p,uiolleru Ärnrnlä1nsiJ:- lasita,, j'ol]m johita,a, kiaupungi!tlie kuu'1u- va1n vesdall1ueen1 ym Kaijaa,nin joessa,

j,ääden sitla,n toilse.n pu,ol,en yHäpito h-ii'hila1kun t,afa i s,ten ve1l/vo,1Jis111U1deks1.

Täihlän oääitölkJseen hakil Kaj1aiallllin rahaitoimi!kama,r,i1 mlUlUJtostaJ Suomen Sena,ati¹ssa,, joka helmikuun 8 pin0 1911 antama1'la,ain pä!ä,töksel,l:äiän ra,t- l~a!isi vaili.tufasen, vaan ei katsonut valit,taja,in, esiin1tu-0nee1n1 syytä, mu1U1t- ta,a ku~rnööri111 vali,tu,ksen alafata päätö,st1ä, jonka, varaan as,i,a sdiis jäi.

kuiHenkin silte,n, e,ttä. Ämmänsiilil'an ra'kentarninen ja, kUJ11nos,s,a1pito, on Kaj,a,ani n kihlJ1aku1nn an tii.erntekiovelivol- 1.rs ten ja Kajaaniin kau1pu1ngrn yhtei¹-

ses,ti to,imi,h~t.tava, sekiäi ~t,ta1 ne kiu:st- ta,1mukset, jo,t,kia, s11ilträ1 joht,uivait, ovat ma,i1ll!i t tuj en t i1enteik10,v e,lvo,I lis tein

.i

a kauprnngin vä.lil'lli, s1a,n,o,tussa p1ää.- töksesisä. mä;ä,rä,tyn perusteen mu- kiaan j a,et ta v,ait,.

Tornkokuun 3 pnä. 1927 anne,tun tie- laiin rn,wk!a,a,n, tUJlli m.m. Kajaa,rnin kau- pu,ngi.s,ta Hyryns,a:Emell'e ja1 Suomus- s,ailimetl:l:e, johtaiva nma.ntlie va,ltilo,n vä- littömärä:n hoiltonn ja, samaUa myös- k1i1n se o,s,a, Ämmänsi,l¹l'ast,a, jo,ka, oli ol:llu t kilhtalku!l!ta:1,ajsten kiu1nQ.ossa pi:- deiUä:vä. va,a,n kaupu1ngin puoJei;nen os¹a j,ä.i edwlileen klaupungin hoidet- tavwksi.

Vati!kk,a slil tia, val1tion hoitoon Luo- vu tett.aessa, oU parntu. ty,ydyttä:vään k,u1n,toon, edl se enä,ä. taiht-O!l'lu;t. kes,tää.

yhlä, vil'kikaarnmalk,si kä;yny,t,t,ä. a,u,tolii- k:en,net,Ui·, va,a,n . pel:ättiin seQ1 mj,nå hetikenä tahainsa, rn11.11rtu•van j,a, ai- heuttavan tapa.tu,rmilln. Sen vuoksi teht,ilin, va,lti1ollie a1!l!omus,, et,t.ä u:usi silt,a. olisi ehdottiomasti rrukeinnetta- va, ja kun s,il~ta, to,irn1itetu1ss,a tar- kast,u,kse,ssa haiva.i-t:tiin val!]a,n huo- noksi1 prää.tett.i,in, ]aaitia. p,ii1rus.tus ja k.u,s,tannusarvi:o uu,dewle sillalle. Nä- . mä, hyva,ksytt~h1 lopu1l'lfäe,s1ti 1933 ja

tekevät uu,den siUain ra1lrennus'1<1u,s,tan- 111ukset kus,ta1J11t1u:sairviio111 mukaan 1.620.0000 mk., josta kaupu,ngi'n tu,li su.oritta.a, puotet,. Sill'an ra,ken1tam,i1ne¹n myöhä,s,tyi sentähde,n, että 1mupu.rnki koitti: saada va,l,tiota kUJs,ta.ntamaa,n

· koko si'Han raklennuks'e;Il ja onnis- tU!tkin vihdoin saarn,a,a111 osansa ra~

kennuskusita,rnnu1k:s,is ta. ailenema,a,n 25'0:000 mk. Tätmän vu10ksi voritiilin vasta lm~uvan vuoden alussa ryhtyiä.

uUJden sililan raikeintiamilseein ja, par- h'ali:Uaian r a1k enrret aian väliaiika,jls;t,a si l- t a1a vanhan rinnalle, jolllkia valmiis·- tut.tua, van:ha sadaJn vuode1111 vanha Sliilta puretaan ja uusi silta; rak:enne·- ta.a,n sen paiikallie.

Kainuun Sai1101nain Kii'ja11p.ino Oy., Kajaanissa 1936.