Vanhoista kätköistä.
1
Tietoja Paltamon seurakunnan hautausmaahan hauda-
1tuista enimmän tunnetuista seurakuntalaisista.
'((~f~l9'L~-1' '11,~'\ _
Kruununvowti Enwald on Kajaanin ki:hlrukUllttia& ka:tlreVJSba. his1X>ri-
l
1 ·1
••• antutkimulmistaa.n _ a.ntanut käytettäväkscnme seuraavat tiedot: _
pa.ttamon eli n. k. OuluJa~ven se:~- henikilöifä. Muun muassa· on kirkko- koon 'Mölierin awtuuden oppi' ja 1 nnan ensimmäinen kirkko S1- kuorin lattian alla, ki.rkikoherra, Si-l ''Svebeliiiuikseln katekismus.'1. HäAen l
•tsi Ou.1Jujärve.5'Sä o~ail.la -Mana.- mon. Forström'jn hauta. Hä.n oli
I mudsta ju]kaJ.puistaiMl on 'Kertoill/Usl nsa.J.o11l saa.reU.a, vaa.ri, kun venä- Paltam.o:rii kirkkoherrana 1727-1740.
I
UtsJ·oen pitäjästä.'· painettu-Suomi-ma "'4-+~{
... t 1581 polttivat sen, rakemnoul.illl.n j,a kuoli Paltamossa viimeksi mainit- lm.rjaan vundetua 1858. Käsik:irjaiL.
1599 uusi ldrklko Oul.ujärveen rp!istä.- tuna vuonna. Muista kii.:rikon lattian I t'Ulkseksi j-ääniytt~ And,elirui,n laaj-an-
f
\räJle paJrt;ainåemell~, josta Paltamon a1llB haudatudstia henkilöistä löytyy I puoleista kirjoitusta 'Suoma.lais-Uts- seurakunnan nimi ·såJttemmin johde1t:- lueiJteJ.o ja tulen nriistä kertomaan I j~Inaniru-J..a.pp-alliaine:n s:a.n.a.k:Lr- tiiin. Harvinainen on:netromu us ta- tämän kirjoitJuk.sen lop1ussa. Arva-1 ja' t,fuiilytetää.n Utsjoen kirkon a.rk!is- pnhtui Paltamon oouriakunnassa Es- oonki.n on P.aJ.taman hawtiausmaalla t;oos;a..
kelinpäiivämä., 12. 6. 1626, näillä seu- ,viainhojakin hautoja a:ina. sen perus- Kirkon l~yydessä on rpi.ieni, du.iJJ.a sattuneessa maanjäristyksessä. tamisesta 1727 saakka, vaan kun ioolkein lahoarnisti:Lassa oleva, pwinen Tämä seiuralkun,nan tcxi.nen kirkko va.- haudoilil..e pystytetyt muistmnerkit ra,lrenn.us, joruka sednillä ei löydy mi- hingoi,ttui sen johdosta pahoin, sei- aikojen ktt1uess:a ovat hävinneet, ei tääin mu.ristotaiulu.a tah:ii muuta kir- näit lmillis:tuivat, toinen tä,nteen, toi- nrlistä enää voi; saada tarikempia tie- jc,:iJtlu:s1Ja., joka. oso.i.Waisii ke:nen ha.u- nen itään. Korjaamalla vaurioita toja j-a. sentähde:n ra.joittJu.u k,e.rtomuk- daililB truo lmmmio on rakennettu.
voiJtiln siinä klultenllci.n pitää •jmna- serui. hautausmaalla olevista. haudoista Vanhemmat paJ.tamotaiselt kerfuvat lanpalvalusua kunnes uusi samalle viå.me v:uostlsadan alkup,uol!iskohle1, sen alevian Kia.jaandm tuomioku1nnan paikalle rakennettu ·k.irkiko vuonna Hau.bapa.i.kkoja määrä~ä. on nou- tuomann Oa.rll. (fflorg Flanderin hAu- 1665 saatiiJn valmiiksi;- Tämän kol- datetitu Siitä tapaa, eittä. seurakunnan da.n..
ma.nnen kirkon aika ei kuitenkaan papi,t ja muut arvokkaammathen!kilöt Oarl Georg Flander syntyi 27. 3.
tullut pitkäiks~, silllä .ison vihan vau- haud·atttiJ:Ln a,ivan kirkon läheisyyteen. 1766 ja tuli ylioppilaaksi Turussa r:iot ,alkaivrut11ähetä Paltamonkin seu- Kirkon viernssa on mustaksi maa- 18. 3. 1785. Suoritettu.aan tuo.ma.rin tuja. Kun ~näläiset 1716 olLvat hä.- lattu rautla.risti seuraavaJ.1a kirjoi- tutkinnon, nimitett~ hän K_aj.aani~
vittän~t Kaj:aanin linnan, alkoivat t ~ : kaupungin pormestair:i.'k:siJ 7. 12. 1796.1 he ryöstää ympäristöä ja saapu.iivat ollen sä.itlä ellillen 18. 4. 1794 ailikaen P<amoon ma.aliskuUSSla samana Läänin.rovasffi. j.a. tähdistön jä.sen Kajaaniin pa.uaJ.joonan auditääri, vuonnia,, pal!ttivail ldrkon1 ja papp$n Antti Andeilin massa pormestla.ri·kSå. tultuaa.n edel- sekä noin 300 taloa ympäri pitäjän.1
synt. 23. 11. 1809, ku.ol. 3. 1. 1882. loonild.n pysyi. Kedsari Aleksainder Pal.tamon seurakunnan neljännen, Joh. 3: 10. I:en käynnin jälkeen K:ajaand.ssa sai nykyään vieilläi tkäytännössä o]:ev:an, Fllander 19. 8. 1819 a.sesoorin arvoni- kirkon rakentaminen aJ.otettiin t.ou:- Antti AndeUn oli p~täjä.n räätäli men j,a nimirtettåi.n Kajaaniin tuomio- ikokuwn 24 p,äivänä 1726 Paltaruie- .K,ustaa Anttilan ja. Hedvig AntilnQT- kunnan tiuarrm.riksi, 23. 5. 1821. Hän
~ ä ~~n n:eljänn~penink~lmaa
1 tär Anttilan poi.ka1 syntyi V:majassa kuoli PaJ;ba.m.ossa. 2. 6. 1835.
~taan parr.n. emt1sen kirkon p,alilrasta
I
j,a tu1ti. ylwppiLaiaksli. Hämeen:linnan Tuomari Fl:a.nderi,n vanhemmat Ja v.aJmistui oouraavania vuonna triviaalåJl.roulu.stla 1829 sekä vih:ilttiin ohl.vat: Siikajoen piLtäjän aipulainen l727. pa,p)iks.i. 1835. Se.n j,äJJree1n toimi hän Jalkob Flander, kuo1Ji; 21. 2. 1776 ja Seuraik;unna.n hautausmaat ovat sa.aroo;a.j'ana Honka.joella 1837-1853; Magdalen.a Forsman, kuoli 12. 5.olleet kirkllrojen lähed.syyde.ssä, eli ki:vkkoherrana Utsjoella 1853-1859, ~781. 7~ 9. 1790 o1Ji. Flande:r mennyt Vanhin n. k. kirikkonieimelilä lcirk'ko- haL'baen s,ama;JJa Inarin ·lmppaliaise:n naJ.misi:iln Lngrid P1anrnan~in klans.a, herran; virkiataJ.on läheisyydessä Pal- virkaia ja mrarl..tettiin 1860 Paltam.oo jokai alt Ka,jaa,nin pataJijoon.an maju- tasclän r~nnalla, josta maan vieries- kiirlklkoherraksi. Pappina Honka.jooll.a rin Petter. Planman'.in :Ja Magdalena sä vete~1n, rtuloo näkyviin; sinne ha,u- o11,es.saan Andeiliin johtru vailtion ojitus- Schroderus'en tytär. Hän kuoli Kia- datrtlll)jen luita. Kun uusi kirkko val- töitä, vaikuttaen pailjon näiden köy- ja.andssia 19. 8. 1854.:
mistui 1727, perustettiin hautausmaa hien roUitujem. v:i,ljewykseen. UtsjoolJla F1anderin ehdotuiksesta luovut.et- k,irkon V'ier~n · ja on se vieiläldn käy- ja Irnarissa hän opislreli! sikäll.äiisiä ttin: 1826 se talli Haap:alankanka,a.n tännössä. fapå.n murter.i.ta, toimii,tti Utsjoen, la- uwt.istilailla (si~temroin Rooa.'Lan tlila), Kuten entiseen aiklaan oli tapa.na, pin murteeillLa aapli.skirja.n 1859 ja jassa. .Aleikmnder I 27. 8. 1819 dli s:yö-1 haudaitltfiln Paltamonkin kirkkoon käänsi samaJil.e mu.riteel.fu joukon .us- nyt aa.rrui,a.i.s.ta., PaJ.tamon p:ifäjäläisil-
,aJ ,p,eja ja muita arvokkaampia n d.sia kir_"oia.,
·msta
mrunttta- le, ·otlk.a 1827 sitrsi.v~t ta.l.lJin nykyti.-1sell.e pia.ik;alJl.een Paltamon kirkon 9.uo.
Krnkon läheisyydessä näemme vi~- lä lmlksi rautlaista ristiä, joiden alla lepää'VäJt P.a:Luamon seurakunnan kap- pailia.ine:n Adoilf' Forbus ja. hänen puo- ' lliisonsa. Greta Madlema Forbus.
Adolf Forbus oli mer.iJIDapte.emi Karl Forbus'ein 1pmO\ia,1 syntyä. 25. 1. 1795, tuli ylioppil1am,'ksi, 17. 10. 1814 j,a vi- hiittiin p1apiksi 10. 6. 1818. Nimiiteib- tiin owrt;taj.ak&t Kajaanin pedago- giaan 1819 ja, Pail.tamon klappalaiseik- sd. 1839 sekä k1uoli Paltamossa 16. 7.
1870.
G1:eta Madlena Forbus oll.i kajia.and.- laisen kaupp1aan Miche[ Michels:son'-
in · . hänen puolisonsa Catarina Tam-
meila.'nder'in tytär, syn:tyti. Kaja,a.nissa, 20. i. 1803, me:n.i sittemrrnin naimisiö..n AdoH Forbus'ein kanssa j·a kuoli Paili- tam1 .. 3Sla.. 19. 7. 1869.
K.-w.i.den edeiill:ise.n hauda,n vieit'EMä on Ada1Jf Forbus'en pojan Karl Adolf Forbus'en haud,a1le pystytetty rautruiJ'neITT risti•. Hän, syntyi Kajaa..- nd.ssa 28. 1. 1831; opislreiLi, ensin Ka- jaanin ped'agogiassa ja tuili yliopp:i- laaJrni Kuopion lu.k;i.oota 1852 ja vi- hittiin papiksi 5. 12. 1854. Sitten toi- mi hän apuilruispapipiina Paltamossa ja SäräisrnLemeil.lä selkä. kiuoli, 13. 4.
1858.
Siarnassa hauta.ryhmässä tapaamme
vlj_eil,ä rautaisen hauta.ristin, johon
mm-kditrty muistokirjoitus osoiJt.taa, et- tä ha,udassa. lepää agronoomi Ei1e1·.,.
F0'1 ?us, kuollut 1858 kahdenkymme:-
ntil
kiahdelm:a.n vuoden iikäisenä.. En ole: onnistu.nut saamaan lähempiä. tie- tojft Ever!J Forbus'~ta, v:aian lurulen var·ma.an, että hänik,in, o14 k1app.alrui.sen Adolf Forbus'.en ja Greita Mad]ena Forbus'en, poå.ka.Kfa:ikon kohdalla, oon ohli. lmlkeivaJlle J;Illaiantti.eiU~ p.äii.'n, on kolme rautaris!ti.ä vieretJys:oon, jai.den ail.1;a lepäävät kruunurwouti Jakob GabrieJ. Ståhl- berg, hänen p1Uoli.sonsa Helena Cat1a.- ri1na Bohm j,a tohtori J. F. Aejmei- laeius'e.n ,p,uol)i.so Augusta Ståhlberg.
Jakob Gabriel Ståhlberg, Hyryn- salmen pnrm nii.mismiehen .Jakob Gab11iel Ståhlberg'in ja Evia Magda- lena Lagerre:rg'in poika, syntyi 7. 2.
1797; p.iJtäjän kirjuri Lappajärvel'Lä 1818; Liminga,n p.hl.I'm mnhlSilliies 1827 ja Kajaanin kihlakunnan kru.u- nunvou:ti 1839. Häin asu;i, Paltamossa ja kuoli sieil1ä, 11. 7. 1861.
Helena Catarina Bohm, A1atornion kappaJJaise.n Gustaf Bohm'in ja Eva MagdaJ.ena Lageiroorg'in tytär, syn-
tyi 11. 6. 1809; me •• ,0 :J1.tten1 naimisitin, valla muistokirjoitukselJ.a:
Jaikob Gabricl Ståhlberg'in kanssa j-a • kuoli Paltamossa 14. 1. 1867.
Augusta Aenielaeus, kr:uununvouti Jakob Gabrieil Ståhlberg'i:tt1 ja Hele- n~ Carta.rti.,na Bahm'~n tytär, symtyi 10,. 10. 1832,1 men~ 2. 9. 1857 nai:misli.n s.iiLloiSR;n s.aJ.raalan lääkärin Johan
Rovasti j,a jumruuusopå,n tohtori Karl Fredrik AejmelJaeus synt. 22. 1. 1761, kiuo]J. 27. 5. 1831.
Rom. 6: 28.
Fredrti.Jk Aemelaeius'en kanssa, joka Karl Fredrik Aejmelaeus, rov,asti dli PaJJt:amon kJi..rkkoherran Karl I Johannes Aejmelaeus'en poika, syn- Aerool!ae,u.s'en. pailra, synt. 1828, kuoli tyi Isossakyrössä 22: 1. :761'. tuli 1868. Augusta Aemetlaelus ]rooli Sute- Varasan kouluun 1770 Ja yhoppil!aak- la.n virkata.loss,a Paltamon kirkonky- si Turussa 1779. Suorittettuaan tut- 1.. ·· -assa 14 . 5 r 1859. kiTunon vföittii.n hän1 pap,i,k&i. 11. 6.
S ~ rivissä edelltisten kanssa 1783 ja määrättii.n isänsä apufaiseik- on ra,utaJi.n.em. hautaristi kirjo1tuksel- si. 7. 8. 1790 nimitettiin hän Pa1ta-
la.: mon kiappialaiseksi ja kirkkonerraksi
Tässä leipää kru un unmd.m.ismielit J. Ho.rt!Ling
synt. 17. 7. 1800, kiual. 21. 1. 1865.
Johan Hortling dl.i PaJ.tamon rp:iJi- rin nirruismJie:h.enä 1833-1861 ja asud.
Kajaalrin ik~upung:in aJ.u.oolla oleval- la Aur:alli!n tilalla 1834-1840, vaan muutti siltten Paltamoon.
Lähellä näitä hauroj,a on rautainen risti pystytetty luutnantti Karl Hen- rik Grundström'in puolison Anna Maria Grundström.'in, o.s. Keckman, haudail.le. Hä.n oli Diming.an pitäjä.n aipulaJsen Lars Samuel Keckman'in tytär., ~ntyti 22. 12. 1764 ja kudi 1.
5. 1856. Hän.en puolisonsa Karl Hen- rik Grundström syntyi Uudella- maa.1La 19. 10. 1764, palvcl.~ vääpeMnä Kaj'aanin patailjoonan Sotkamon komppan.i:assa ja yleni luutnantik.si.
Ensi, keITan oli Grund&tröm ,naimi- sissa Susa.nna. Fredrikia. Castren'in kanssa, joka oli K1a,jaanin kaupun- gin pormestarin Krister Caseren'in tytär ja oli syntynyt 17. 8. 1776.
Melkein ede:11.isen haudan vieressä näemme Kajaanin kihlakunnan kr.uununvoudin Johan Cristian Wichman':iin piuolison. Maria, Cristina Neuman'in haudalla olevan. puisen muistomerkin, jossa. 011.ut ruotsinkie- llinen muistokirjoitus jo on käynyt epä.seil.väksi. Maria Cristina Wichman eli Neumam dlil memkapt~ni- Abner Neuman'in j1a. Anna: Bangin tytär,
.syintyi 31. 1. 1799, joutui 13. 7. 1823
naimisiin silloisen Tornion kiblaJmn-1 nan henkilcirjurin, sittemmin. K.ajaa- nin kihl/akunnan kruun,unvoudin Jo- han Cristian Wichman'im. kanssa.
Hän kuoli PalJtamOSiSa 7. 3. 1834.
Kirkon o:i!ke,alla puoletll.a, 'Lähellä kirkkoa, on rautainen risti se.uraa-
22. 1. 1806 seklä lä.äninroV1aStiksi 11.
1. 1812. Keisari Nikolai I:n kruuna- .uspiäivänä 3. 9. 1826 annettiin hänel- le jumaJ.uusopin, kunniatohtorin ar- vonimli..
Atvrun edeillise:n haudan vje;ressä näemme rautfaisen ristin, johon on merkirtity:
Kirkkoherran puoliso KriJS!tinia Aejmeliaeus synt. 1803, kuo1.. 1832.
Va~naja oli Oulun kappa1aisen Karl Fredrik Ståhl'en ja Marlia Charlottai Blom'in tytär ja oli 18. 7.
1824 mennyt nai.mistin siillloisen Me-·1 ..:·ijärven kappalaisen, s1tteimmin Pal- tamon kirkkoheir-ran Karl Aejme- laeius'en kanssa, joka o1ii rovasti Karl 1 Fredrilk Aejmelaeus'en poikai ja oli seurannut isä.änsä kirkkoheman vi- rassa. Karl Aejmela.eus syntyi 20. 10.
1796 ja kuoli. Kalajoen kirkkoherra- na 31. 1. 187Q.
Edesmenneen Mrikkoheirran Nils Pater Cajaner'in puolison Fredrika Frosterus'en haudalle pystytetty rau- tainen risti a.so:Lttaa va.ilnajan synty- neen 28. 9. 1799 ja kuolJ.een 25. 1.
1872. Fr,edrikia Frosterus olJi Iin kirk- koherran Ja,kob Froster.us'en ja hä- nen ensimma1sen puolison S-ara Kristina C.ajaner'in tytär ja joutui 25. 3. 1825 naimisiin Rcisj ärven pää- jänapulaisem Nils Peter Cajaner'in kanssa sekä kuoli Sutelan virkatialos- sa PaJ.tamoosa. Miehensä Nils Peter Cajaner ta.as syntyi Raahessa 7. 11.
1789 ja kuoU Rei.sjärvellä. 16. 11.
1841.
Ede111.isten hautojen läheisyydessä on rautwpeil.1istä tehty, valkoiseksi maalattu muistomerkki, johon mus-
Brita Helena Lagerberg synt. 1776, kuol: 1859.
Brita Helena Lagerberg oli Alator- nion klappialliajsen Gustaf Bohm'in puoliso ja hänen tyttärensä H€11ena Bohm oli inaim1sissa Kajaanin lcihla.- kwnnan kruun unvoudin J alrob Gab- riel Ståhlberg'li.n kanssa.
Kirkon luota hautausmaan haJ.ki
..,,t:,neksi ~a.amatun käännöskomiteaan
l
Fredrik Rechardt, nuorempi, edeliä~
mainitun po:iika, syntyi Oulussa ja tuilJi. ylioppiilaakst Oulun momalaii- sestla lyseosta 1895. Harjai.tti opiilnro-1 ja polyte,knH!lisess:ä opistossa vuosina 1895-1900 jla ni.mitetti:iln tie- ja vesi- raken.n usten y lihailili,tuksen insi,nöö- rik.si 1906.
Rovas,ti Rechardt'in perheen jäsen- ten hia,utojen, läheisyydess.ä. on kiivri- nen hautaP'atsas. johon on merkitty seura;ava muistokirjoitus:
HenkiJdrjuri Erik J oha.n C.aj,a.nar
.
S1ynt. 12. 1. 1834, kuol. 7. 10. 1902.
Kr. nimismies Jakob William Caj1ane1·
synt. 9. 7. 1832, kuol. 21. 1. 1902.
Neiti Fredrika Ka,tarina Cajaner synt. 15. 3. 1836, kuol. 3. 10. 1900.
Neiti Amanda Maria Cajaner synt. 12. 7. 18_78, kuol. 28. 12. 1904.
kullkevan tien läheisyydessä näemme kivestä hakatun hautapat,s,aan kirjoi-
tulkseila: Joh. H. Korhonen Hautia:an on kä.tkeibty neljä vanhaa
synt. 26. 8. 1864, kuol. 18. 4. 1907. sisarusta, jotka kaiklki olivat naJ.mat- Elsa Kamarina Tornberg
o.s. Posti
Math. 5: 9. tornia ja kaillren aikaa .asuivat Sute- synt. 12. 5. 1802, kuol. 12. 5. 1886.
lan virkatalossa PaJ.tamon kirlronky- Patsaan alla lepää kauppias Juho lässä, missä heidän ,kotinsa oli tun- H eikk1J Korhonen, joka syntyi K1ajaa- nettu vieraanvaraisuudestaia.n ja ys- Elsa Katarina Posti oli synil:Jynyt nin maiaseurakunnan KuiuntaJ.ahden tävällli,sest1ä kohte1ust1a, jota siellä ai- Simossa ja 10. 2. 1829 meinnytJ n:aimi- kylässä; murutti myöhemmin PaJi-a- na osoi!teltiiin tu:ttavri.lle ja vieraille- si1im oululaisen kauppiaan Henrik mon kirkonkylään, missä. omisti Lan- kin.
Tornberg'in kanssa ja hänen tyttä- ·tieri-niimisen taiton ja harjoitti kaup-11 Erik Johan Cajaner, Reisjärven rensä Fredrika Henri.ette tuli
myo-
p,allikettä ja ma.anviljelystä. Hän pitäj~apu1aisen Nils Petter Caja- hemmi:n Baltiamon kirkkoherran F. tunnettiin yleensä taätavaksi ja kun- ner'in j.a Fredrika Frosterus'en ipoi- Rechardt'in ensimmäiseksi puolisok- nohl.isekstl. hen1kilöksi ja häntä käybet-· ka, tuli y]iopp1ilaa1ksiil Vaasan lukioo.- si. tiinkin monissa kunnallisissa. luotta- ta 1853 ja suocttettuaan kameraailii- Tämäl1j haudan vieressä lepää ro- mustoimdssa. turtikinnon. otettiin hän lm..rr-tarikiiJ:'ju.- vasti Rechadt'in isä ka-uppias Kaarlo Kansakoulunopettaja Hannes Wege- rilksi senaa.ti.n tal:ousooa.stoon. 10. 6.Rechardt, syntymyt 29. 8. 1807 ja kuo- liiis'en haudialle on rautJaiine.n risit:.i 1858. Niimitettili.n Kaj-aarni.n kihlalrun- li 11. 8. 1889. Hänen haudalJle on pystytetty. Hä.n ali maanvd[je:tijä Jo- n;an heinik:ilkirjurikiSi 6. 5. 1863 ja hoi- rautaiinen ris;tJL pyseytetty. han Adolf Wegeil.ius'en poika, syntyi ti tätä virkiaa yuolreln 1901 sa.akka,
Kahdessa vieretlysileln olevassa hau- PaJ.tiamoosia 3. 7. 1876. SuOII'itettuaan jollloin täysin p.alvellrena otti siitä iap~tsaassa luemme seuraavat kirjoi- ; oppij-~0~1 seminaarissa,. tuli h~ ~n, s~adein täyden e1äk!keen. Hän I tuk:set: 1 opettaJafks1i Sotkamon kirkon'kyla.n ohl vailiti.olba v.uakran.nut SruteiLan sobi-
Paltamon kirkkoherra Rovasti Fredrik Rechardt
kainsakouluun, vaan k:uolii äkkiä 9. 2. lasvirk:atalon Paltamon ki.,rlron:kyläs-l
1902. sä, jossa asui ·ka,uan aikaa edellämai-1
synt. 8. 11. 1852, kuol. 8. 11. 1920.
Ti:t. 1: 16.
Paltamon SBiUraJrnnnan ka:pp.a1ai- ndutujen sisarustensa kianss,a;. Testla- sen Taplani Martilrn,isen haudalla on mentill1a lahjoiitti häin melkoisen ra- rautatimen risti kirjottuksella: hamäärän Kajaanin ·kihliakiunnan eri
kunni11.e eriJ1aisli.in hyväintekeväii.syys- Tie- j.a vesirrukennusten ylihallituk-
sen vanhempi insinööri Fredrik Rechardt
synt. 27. 9. 1874, kual. 18. 12. 1918.
Ka,ppatLainen Tapani Martikaiinen synt. 12. 5. 1863, kuol. 17. 7. 1900.
Tapani Martikainen syntyi Kiihte-
~iYS-v.aaram, pitiäjässä. Vanhempansa Fredrik Rechardt oli kauppias olivat ta.Jo~as Antti Martikainen ja Kaarlo Rechardt'in poikia ja syntyi Majja Sttina Simonen. Koulunkäyn- Torniossa. Ylioppilla.aks,i tuli hän. 3. tinsä, aloitti hän Joensuun ,neliluok- 9. 1872 j,a 'Vihittiin p,apåksi 26. 8• kaisessa lyseossa ja sliirtyi 1881 K.uo- 1875 sekä suoritti pa,storaalitutkim- piian J.ysieon viidenneil.:le luokaID.e sekä) noI11 19. 2. 1878. · Varrup-astorin arvoni- suorii:Jtti. yLioppilastmtktlnnon 21. 5. 1 men sai hän 19. 2. l8Sl j,a ni.Jnmte,t- 1884 ja vihittiin 1papiksi 14. 1. 1889.
tiin P.aJitamon kirkkoherr:aksi l0. 3_ , Sitten_ toimi_ hän _a~ul:ai~_P'appina eri 1884 ja Lfaniinrovasitiksi 1. 9. 1894. seuduilla Ja nnratettun Paltamon Rovasti.n. arvonimi annettiin h ä,ne:l!le kappaJ;aJ.seiksi 18. 1. 1894.
1896. Rovasti Rechardt oli .tunnettu Lähelilä näitä hautoja tap,aamme eteväiksi i:tämaiden 'krt,e],ten tuntijaksi hauta.kummun, jolle ne1j-ä rautaristiä ja. senrtähdetn nimitetttlin. hän 1879 j·ä.- on vderetysten p.ystytetlty. Niillä lu-
emme seuraavat muistokirjoitiukset:
- ----~---~~---- --
tarkoiitruksiin.
Jakob Willami Cajaner toimi aluiksi voudtn kirj.urina ja tuli 17. 1.1. 1859 lää11dnkianstist:iksi O.UJlun lääninhailil.i- tuksoon sekä m-imit~rttid..n 13. · 8. 1861 PaJ;bamon piiJrin nimLsmieheksi, p,y- s.yen tässä, vri.rassa 40 vuotta eli vuo- teen 1901, jdlloin täysin p•alveH.eena otti si.iitlä eron saaden\ t~den e:Läk- koon. HänkJin on t~stamepfannut ison osan omJaisu udest1aan kihillakun- nan kunn1llllle.
Näiden hauitojen läheisyydessä on kiivestä hakia.ttru mUiistomerkki meri- kapteeni Karl August Tornberg'in haudailila Häm: 5yntyi Oulussa 28. 1.
1837; vanhempansa olivat, värjärii sitrtemmin kauppias Henrik Torn- be:rg ja Eilsa Katarina Posti. Käy- tyään neljä vuotta OuiJ..un koulua, meni Tornbeirg rneriille, ja 1ie!Ilee.
ylenrtynyt_ kapteeniksi. Kun lankonsa sen ooimen håito hankaJ:ruksi seura- F:mdDiJk Rechard;tJ tUjLi Paltiamon kirk- kunnan haj.arua.isuuden vuoksi. Kun- koherr'ak.si, menee Tornbergkin muut- nal.li$issa luotta.inu,s,rt;:oi.missa, esim.
ta;ruUJt sinne. Hän .asui pi.einessä mö- hätä.apurahastojen hoitajana y. m.
kissä. kirkkoherra.n iVirlcatalon maal- toimi kanttori Makkonen miehuuden.- la, toimi asiianaJ,aj.an.a kihlakunnan- arEk,anaian. 01:len iloinen 1uontee1Jtlaian o.ilmudessa sekä. kJ.rjottteli henkli.- ja. ja samalla le:i'kJ.,n la.skija tuttlaV1ainsa veironiklantokjirjoja herikti1kirju:Mllile. plirissä,. ali Ma1klkonen mi.elluinen Hän kuoli Pa'1tamossa 16. 1. 1908. vieras jokia talo..i;,sa.. Ystävyyttä ja·
Kivestä. hakatussa ·hautapatsaassa runsasta 'Vierasvaraiisuutlt!a sai joka.i- luemme seuraiavan kirjoituksen: nen DJauttJia hä,niein kotonaan, joka
aina ali avoinna lähetisille ja etäisilfile.
Antti Lönnbohm ,S. Mustonen
synit. 2. 1. 1824-, kuol. 17. l. 1890.
ja puo1isonsa
Kanttori Makkonen kuoli Palta- mossa 4. 6. 1914. Hän oli naimisissa.
Pa.ltamon kappalaisen Gabriel Wi- lander'in tyttären Ida Wila.nder'in kanssa, jokia .v,ielä elää leskenä Pal-
ten omistamalleen Niem.€11:ån t1ilaJ1e Sotkamon kirkonkylässä missi kucil.i 9. 2. 1904. 1
5. 7. 1876 oli tuomari Lund mennyt I naå.misiln Ilmajoen tuomiokunnan tuomarin Pauil. Ludvtg, Rosch.ier'rin ja hänen puolironsa M,athJiilda Ham- marström'in tyttären MatlhiJ.da Han,- na Roschier'in krunssa, joka oli synty- nyt Vrua.sassa 6.10.1855 ja·kuo1iNä.r- piiössä 9. 12. 1917.
Kivinen hautap.atsas muistuttaa meitä K.aja:anin kih1aklllnilJa.Ssa toi.mi- n~ta ja laaj1attd! tunnetusta tehtaili- ja Albin-us Niiemisestä. Hän syntyi Laukaan pitäjässä: 4. 5. 1844. S.aauu- Anna EmiJda Ky:rnnius
10 lapsen, äitti)
tamossa. aan n uoru.u:dess.aa.n joniklun verr.an
synt. 5. 12. 1834, kuol. 26. 12. 1895.
Kanttori Makkosen haudan vieres- kouluopetusta, toimi hän aluksi met- sä on häin,en rouvansa isän~ Pailtiamon sänasta,j,ana_ j~ mets.~töiden Jo~ta~'~.- l<lappail~isen Johan Gabriel Wilan- na Ser1achrns en ofillSt~~n-· M~~ta.~ d ,. h urtJ ·o11 ktL • h t ;ti..
l
~hita.aru pal.veluksr·ssia. Tasta s;nrty1 Antti Mustonen. oli talo'klkaanipoika er m .. a a, J eiI vmen aw a.pa ! hän ouiliuiLaisen toiminimen J. V.
sas myos on pystytetty. 1
1 Liperi.n pitäjässä j1a kävi neljä 11.uok- Snellman'in palvellllkseen ja a.seittui 'lm.ia Kuopion sillmstla yfäa1keiskou:- J~han Gabriel Wilande: ~~nt~i asumaan K,iehitmä1n kylään. Vuonna lwa. Sitten rupesi hän maianmtttarin Haiill.~odossa 1. 4· ~811 ;_ ~~- yhop~- 1906. perusti hän oman puutavara,- apulaiseksi; suoritti ma;anmittausaus- 1 ~~ruk.si 20· 2·' 182
?
Ja_ ~t~~ pa.piik- liJi.kkoon yhdessä 1ii~emies Otto Kä.r- kultantin tutkå.nnan j'a yleni v·äh.itel- 81 20· 6• 1833· Ha.n numtet!Qun, uskon- nän kanssa ja muodastettun liike len malinttull~a viiriklauriaillllru~ kunnes non _opett~j-aksi .. K~u~~~n 3· L 1912 osrukeyhtiöksi. Sen jäil.keen alkoi 1880 nimitetfon vanhemmaksi pd,iri:- 1838 J.a hmtil myos siella kirkkoher- N:iemimen omissa nimissfan rakennut-ran virka:a. Paltamon kappal.aå.seksi
raaanmilttarik.s.1 Oulun lääniin· sekä, taa sah:a-a Kiaja~in. 1919 -luovutti as'ul: u. omis· tamn1J<'.WlL 1 a,an Ho··,.,e1o··n .j.~~n1•• Wll,cl,ll 1·a lilimitett:JiJ.n hän 1872; sai' varapasit.o- h"" an saw::i..n 1-.tn Ja . 1puu.l,,U:V'ar.w.1~ een osa-+n ~~'lrk:
rin arvonimen 10. 12. 1886 ja kuoli
Pailtamon pitäjässä. Sittemmin muut- keyhtfö .Ämmä.ikoskelle. Tätä ,p.aitsi
tl. ha·· n nJnr auin..upera1sen sUJ u.rnmens-a .. . k . .. PaiLtamossa 2. 5. 1892. 0s011<v.1. . ~"-~· h.. a,n myos .. h.arr as: t u sta maan-, Lönnvohm'iksi. Noin 1850 vuoden vai- Vuonna 1839 ment pastori Wilan- viljelykseen, Laittaen oman maanvH-1 heilla merui hän naim.isiiiin SortaVta- der naimisiin Puolangan. k,appa1aioon Jeeyjksejnsäi mamtili~o.i~ ikuntoon.
lasta kotoisin oleva,n kapteenin tyttä- Petter Ervast'in tyttären Susanna Kunnal1d.seen elämääinklin otti hän
I
rein Anna E_mjjj_a Kyreniius'en lmnssa, Carolina ErV'as.t'in kanssa, joka oli osaa ja toim~ jonilmn aikaa Palta- jos:ta avioliitnsta sy.ntyi kymmenen syntyinytJ P.ua1angall.a 3· 2· 1814 j,a mon -kunnan va.1tuuston puheenjoh- lasta. kual!i Kuusamossa 3. 10. 1871. ta.jana•. Hän kuoli Klajaia.nii.ssa 23. 1.:
Lönnbahm'in per·hoon lapsista ovat Kiajaanin tuomiokunnan tuomarin 1921.
varsinkin kaksii patkaia Kasi.mir j·a
I Karl Johan Lun'd'i.n haudaJlla on ki- Tämä,;n k&u.dian läheisyydessä. on Eino -(Leino) tuLlieet tunnetuikst kir-J vinen muistopa,ts.as. kiv.iipatsas pystytetty kauppias Gu- j,a'i)1ijcxina, joruka ohessa va.nhin, po:uka. Karl Jolvan Lund syn.ty'iJ KrisltJ:i.- staf Adolf Snellman'in haudalle.
Antti. Oskar on e:c.å.11! tunnettu· klasvti-\ namkaup,ungissa 13. 12. 1844. Van- ~,nedlman syntyi Klajaanissa. 11. 1.
en tutkiij1ana, va.i.klka hänkin a.ilra.- hemparns:a a1i1Viat: kia.upip~as: Anders 1859. Vanhempansa oliv.ait sahanityö- naan on harjoittanut kirj1all.ista toi- Johan Lund ja J·asefina Elisabet mies Joh.a.n Gustaf Snellman, ja In- mtntlaia sekä m. m. painos.tai juilikais- 1 Hägglund. Hä.n tuH ylioppilaaksi 21. grid MagdaJ.ena Tu.rpcinein. Jo 13- sut: 'Tietoj,a KajM:niJi kiihl:ak;un,nasta 9. 1864 ja suorite.ttuaan tuomartl.n- vuoti!3ianial rupes~ hän ~uprpapa1veilli- j'a etenkin Paltamon pitäjästä'; p,aii- \ tutkinnon 30. 5. 1871, otettiin hä.n jaksi J;a:n~oon: Peti;er William Pyhä- nettu HämeenL'Lnnassa 1885. 21. 6. samana vuomna auS1ku1tantiksi lä:1ile ,joka oli maaikarnpp~aana Lumi- Kii.vestä hakattu muisotmerklci. on Vaasan hovioikeuteen; s:ai. vara.tuoma- joolla. V.uonna 1883 siiirtytlJ hän toi- myös Paltamon seurakunnan moni- :ran arvonimen 2. 5. 1877 ja n,imimt- m~niroon .J,. W. Sn€!llmarn Oy:n pa1- vuauisen luikik1arin Juho Maikllrosen tiin Kriistinranikau.pungin oike1.1Smaat1i- veluk.seen Ou!uss·a ja toimi myöhem- haudatl!a. miooeksi 18. 4,. 1876 ~k~ saman kau- min k,aupanhoitajana ja asicxitsidana.
Juho Makkonen syntyi Kerimäen pumgin pormeSitlarim 21. 2., 1881. Oli main~tun toimimimen OIIlfisitJa.mal1a Jo- pitäjässä 15. 5. 1848. Nautittuaan Vaasan hovioikeuden , apujäseinenä e,runiemen tilalla PrultJamon piitäjän yksityistä opetusta ,varsinkin ll!)k'k!a- 1. 10. 1891-1. 3. 1892 j,a edusti Kris- Kie:himä,n1 kylässä. Hän kuoli Oulus- r'in toimeen k!uuluvtl.ssa aineissa, tuli tinanJmupurnkia vail1Jiopäi'Villä 1885. sa 23. 1. 1912.
hä.n Paltamon seu:Ilaikunnan 1Ullrka.- 4. 1. 1892 nimitettliin hänet Kaja,a- Kauppli.as Sne:llma.n'in haudan vie- rik.si 1869. Kun k:d.er.t:okoul.u:n apetlt!a- nin tuOIIlliokunnan tuomariks~ j:a asiu± ressä leipää hänen nuorena kuo1Jl.tut jan toimikrl.n tähän ailma.n oli yhdlj_s- P,ailiilamon 'kiirkonkyiässä. olevassa su.- 1poikansa. Toimi Jaakko Snellman, tetty Lukk,arin virklaan, kävi etlelli- telaniperän talossa, vruan muuttå sit- syntyn~t 18. 4. 1890; kuoli 20. 11.
r\ 'b
~1910, . .
Tuomari Lund'i,n ja CaJaner-~1sa- rusten hautojen ·lä.hedsyyd~~ ~m~
lr~vestä hakatun ja ld.ilta.vaksl
me l\,.I. • ~~ ...
. tun hautapa.tsaan~ Johon on p...,... -
kunnes 1907 luovutti. sen yhtiölle ja. '1869 sieltä Mieslahden kylässä ole-,_
€11.ejlt 1opp,uJi.känsä klasva:tltti.pqimnsa I vaan Miikkolian taloon, jossa. asui luona Tervolan tilaJ:l.~. Hän teki eri- kuolemia.ansa saa,kk,a. Häin oli toime- näisiä lahjoituksia Paltamon kunnan li.as maanvil.jelij1i ja kuului Palta.- kansakauluiJle ja kuoli 15. 12. 1920. 1 mon pitäjän Sää.stöpankin isännris-
hIO . . ·t
re,tty! seuraiava ki.rJ01 us:
Albertin.& Wegelius
Kunnankirjiir-i Gabriel Karjalai- töön vuosina 1893-1900. Hän oli sen haudalle on myös lci.vipatsas pys- myösk!in Paltamon kunnan cdustaja- tytetty. Hän syntyi 11. 3. 1s43; oli na n. k. 'suuressa 1ähetystössä' vuon- vuosikymmentä Paitamon kmrnallis- na. 1899.
1 synt. 9. 7. 1832 kuoL 17. 12. 1911.
Selma Wegelius
synn. 27. 5. 1846, kuol. 1. 4. 1923.
lautakunnan e.'::'imiehenä, kunnan
·
kli.rjunin,a ja rahastonhaiitaj1ana. Hän hoitr myös kunnan jyvästöä ja 1i,e111ee tästä toimesta sa.anut nimen !V'aJ.tta- ri', joksi häntä yleensä kutsuttiin.
Olga WeegU-us Hänen toiminta-a.ikiansa sattui suun- synt. 1. 3. 1855, kiuol 21. 2. 1911. nillileen s-amoiksi vuosiksi, jolioin
1 Gab:r:icl Jokellainen oli kuntakokouk- Haudassa lepä:i kolme naimatonta 'sen esiirnieheinä ja vielä nybkiin tlapaa sisarta, Wegelius, jotlka. · 'klauan, .aiklaa
Ivanhan polven miehiä, jotka kiai.pa- asuiNat Swte:1anperän tJail.ossa Palta- 1 uikise]jla rnuistclevat sitä aikaa, jol!- man kii,rilronkylässä. Heidän isänsä loin 'Ka;aperit' ha!Iilii.t9ivat Paltamoa, Adolf Wegeil.ius oli syntynyt Hyryn- eikä ikai!Jlis.ta virkakuntaa &illoin tar- salmelLa 31. 12. 1805; tuilt yldoppit- ,~tttm.
laaiksi 1825, vaan rupest mtOO!Il Gabrieill Karjalainen kuoli Palta- ma;anviJljelijäiksi jia omisti Sopalam moosa 6. 8. 1904.
tilan Sotkiamon p,itäjän kJir,konky1ässä.. Talokas Gabriel Jokelaisen haud.a.1.- Sitten muutti hän Pail.tamoon:, joosa la on isompi kivipatsas kirjaituk- toimi pitäjä.n lmrju.riiillJ8. ja omisti, selilia:
mainitun Sute1anJ>erän tman. Adolf Wegelius kuoli 19. 8. 1880. Hämen puolisonsa B.riita Schroderus o:1Ji. syn- tynyt SotkJamoosa 18. 2. 1810 ja kuoli
Maanviljeilijä Gabriel Joketainen
Talokas Heikki M ä'kärdisen hau- dalla näemme kivestä ook.atun muis- tomerkin, johon on me:rkiJtty, hänen syntymä- ja kuolti.npäJivänsä. Hä.n syntyi 10. 4. 1856; omisti ja viljeli Valitalan ti1/aa PaJ.tamon Miesla.hdem kylässä sekiä oli tunnettu eteväksi ta;- lousmieheksi. Hän kuului Kajaaniin Hev~aJnstusliittoon ja. oli sen toi-
~kaam~ jäseniä.. HaITastiJ myös oo.uu.sitoirnintaa; ja oli vuonna 1910 perusta.massa Miesilahden Osuuskau.p- pai--nirnristä os.uuS"kiuntaa, jonka. en- simmäJsoon hailiituk.seen hän kuului.
Hän JDuoli 19. 12. 1925.
Pa:1tamossa ja K•aja.al1Jink:iJn seu- dwiilla yleisesti tillnnetun talokas Olli Määtän haudalle-ei vielä ole pysty- tetty mitään muåsitomerkkiä, vaan ympäröi sitlä harmaasta; klivestä ha- k.atllm porras ..
11 Paltlamossa 11. 7. 1868. synt. 22. 2. 1824, kuol. l 0. 5: 1910.
Olli Määttä oli syntynyt 1862 Sot- kamossa ja asui Nevantauk.sen tilalla Korhalianmäen kylässä. 21. 2. 1895 ostlL hän Kemi:1än tiflla.Ill Pailrtamon p,i- täj·än Pa1tamiemen kryl~ssä ja; viljeli sitä. kuolemaansa sruakka 1915. Hän ali tunnettu taitavaksi maanvtLjeli,- j ä:ksi ja. otlbi vaikuttuwasbi
osaa.
yh-teiskunnallisiin ja ta1oude1lisiin har-
11 lt
Hautausmaan uudemmassa
on hautiakivå kirjoituksel!la: ooassa 1 Jokelaineni syntyi Palta...'llon pitä-
Tuomas ja Heiik:k:i Raatajan perheha.uta.
1
jäin Uumn kyilässä ja muutti 1869 Ki-eb,imän kylästä ootamallleen Joen- suun tiliail.ToJ, jota v:i/lljeli klualemaan- sa saaikkla. H ä;n toimi noin 40 vuotta Palt-amon lruntakokouksen esimieh.e-
Tuomas Haataja syntyi Säräisnie- nä j1a oli 1882 per.ustamassa Pralta- rastuksiin. Hän toimi monena v:uon- on ensimmäistä kansakou1ua Kun n.a Pa;l.itarnon käräjäkunnacrrkihlakun-
l
men pitäjässä 184.0 j,a omisti Hovilan m . . · . · ·:tila.n sainotun pitäjän Maniamn.nsalon pappila1den V'.lrkataJ.olautak!unta ase- nanoi.~uden [au:tamJiehenä.
kylässä., Vuonna 1892 möi hän tämän tettiin,. valittiii,n Jokeila.Lnen l!autakun- Kivestä hakattu muistomerkkli on tilan sekä
osti
Neuvo.senniemen suu- niain ,puheenjohtajaksi, jossa toimi talokas Taavetti Keräsen haudalla ja ren tilani PaJ.tamon piitäjän Varå.s'- kuolemaansa; saakkia. Hän kuului siihen on meirkitty näin, kuuluva, ldr- niemen kylässäi ja rupes,j sitä vilje.- myös Paltlamon pitäjän Säästöpan- joiJtus:lemääI11 sekä hoiti myös useana vuon- kin isä.nnistöön 1891-1910.
na taJ.oonsa sijoitettua k.est/ikievaria. H.arubausmaail.la olevalla hautaJri- Taaveitt Keränen
Vuo.sina 1897-1903 kuului hfun Pal- :vel:lä luemme seumavan muistokir- synt. 11. 1. 1869, kuol. 25. 7. 1923.
tamon pitäjän S äästöp,ankii,n isännis- joituksen:
töön. Heikki Raatia.ja, jonka nimi myös on hautakiveen. merkitty, on Tuomas Raatajan ainoa poika ja elää vielä Neuvooennieimen tilan omistajana.
Karkeaksi hakattu hautakivi, jo- hon pieni va.s,kinem nimiikilpi on kilinnitetty, on taiokas J.uho Leino- sen haudiaJla.
Maan,viljelij ä Addlf )Keränen synt. 17. 3. 41, kuol. 1. 3. 15.
ja hänen viaimonsa Anna Keränen synti.
7.
12. 42, kmol. 24. 1. 20.Heinä,kuwn 28 päivänä 1923 ihnes- tyne,€SS'ä. 'Kainuun Sanomain,' nume- rossa o1iJ seuraava Taa.vettä Keräse:n mwistohl.e omistettu kirjoitus:
1
1
Juho Leinonen syntyi 26. 6. 1836 ja viljeli miehuute.nsa päivinä AntiJn- lahden tilaa Me1alahden kylässä,
..
, Adolf Keränen asui elämänsä al.-ku.a.jan K.eräJ.än talossa Paltamon Hä.rmänmäe1n kylässä, vaan muutti
".L'ämän kuun 25 pälvää vasten yöl- fä kello 2 kuoli maanviljelijä Taavet- ti Kerä,nen kotonaan Mieslahden Miikkoliassa lähes 55 vuod,e,n ikäisenä.
Toiista kuukautta sitten sai Keränen, va.ilrean ve.renmyrkytykrein, joka lai'k- kau.k:sen avulla .ia vastamyrkyt'Yksiil\., 1ä estettiin, vaan sydämen, toiminta
1 he:iJkkeni ja nriinkt1.in luuillaan, seuraSi munua.istaum, jota vainaja ei enää voin rnt lrestlää.
Maanviljelijä Keränein oli, reheil.lLi- siä. ja uskallisia työmiehriä. ja isäm- ma.an ys,tä.vili., tarkoittaen aina ja kailms...c::::a as101ssa yhtcistä parasta.
Hyvässä s.uooiossa ja sovussa dl)i hän n~purertttensa Ja työvä.estönsä ka;ns.- sa. Häntä kä,ytetiiin paljon yhteisiis:- sä asioissa ja useissa kunnan luotta- mus:toililllissa on. hän ol.Jlut mukana pi- temmän aiikaa. Osuustoiminta.mies hän cx1i ja kuuluå. lmalllessaan1ktim Pohjalls}-Pailitarnon ~UIS/kaupan halll-- lintoon. Os.uuskaurp.an viilpitön tukti!ja ja klannatitajla on hän aina ollut.
A1kiru~ikdiina, noin 1907-1910 oli hän Miesilahden ma.alliislJiitbn p aikal!Us- osa.stQn puhoon,johtaj.aID3.i, ohlen så.ii maiaJlati;:ll.Ll.itltotoiJm.i!Il·n ,an alkuun panija.
MiesLahdeRa..
Uskon,nolltlseit asiat eivät olleet hä- neitle vier-an.ta ja hän kuului kuol.- lessaanlki.n kirkkovaltuustoon.
Vainwjan työ ei ole pi,enekEii arvi- ottlava, varsiinkiin si:l.iloin kuirn -tietää häinen ka:iikesS\31 tarkoittaneen. hyi7ää.
Mfä.oin hänen apuaan tarvittiin, oli hän valmis auttamaan ja monern puutteessa olevan on hän. p,ulasta peilia.stanut. Meistä ihmisistä tuntuu siltä, että Keräseirl' kuolema tuilli lli:- an a.i.k.arl.soon, sillä häntä olisi viediä paljon tarvlittu. monissa asioissa j,a.
,jä,iväth.äin hänen 3 poikaa.nsalldn ai- vam ipienilisi, joten lrotiiki.n. olisi hän- tä kå.pe;ä4,i kaivannut, vaan Juma- lan ajatukset elivät ole ihmist:en aja- tuksia ja ihmisten on väärin t:ai,stel- la JwnaJ.a.n tahtoo. vastaam.
Toivomme Taavettii Keräsel:le ras.- kaan päivä.työnsä. iJ.oppuun suoritet- tua kiunnialla, hiljaista. ja ra.uha,rLsaa.
h'aiudan lepoa. - A. K.'
Hautausmarui rna:antien puoleisei..;:- sa laid.assai, lähellä kirkkoa:, on kivi- nen muistomerkki seuraavalla kir- joituk.sellla:
Jaakko Kemppainen
syntyiJ 3. 5. 45, kuoli. Viipurin valloi- tuksessa 26. 4. 1918.
En ole onn.istunut saam.a.an tar- kempd.a: tieltoja Jaakko Kemppaises- ta., yrurun arvatenkin oli hä.n Ka'ja,a- nista lähteneiden suojeil.usk~ntal.a.is- ten se.urassa,, jotka ottivat osaa. Vii- purin valloitukseen.
