Eino N oronen
MUISTOJA RAUTATEISTÄ JA NIIDEN RAKENTAJISTA
Matti Janhonen rautatietöissä
O li syystalvi vu onn a 1916 ja Jyväskylä— Pieksäm äki ratatyöt parhaillaan käynnissä. K otini oli Vatian kylällä ja aivan naapurinam m e asui M atti Jan
honen . Olin vielä poikanulik- ka, mutta muistan hyvin miten naapurin M atti hankkiutui rau- tatietöihin Pekka-ruunansa kanssa tienaam aan m ark k oja.
M atin koti oli pieni. Heillä oli vain pari lehm ää ja sika- possu navetassa, joista saatiin särvintä leivän lisäksi. M utta rahaakin tarvittiin p o ltto öljy n , suolan, tupakan ja tulitikkujen sekä o sto o n sekä suutarin ja
räätälin palk k oih in .
Niinpä eräänä päivänä Matti valjasti ruunan reen eteen, jo s sa oli j o valm iina pu olen kuu
tion santaloota sekä lootassa lapio ja rautakanki. Evääksi Pekka-ruunalle heiniä, ruum en- k o p p a täynnä ruum enia sekä jau h opussi ja vesisanko. Matin eväät oli pakattu tuohikonttiin, jossa oli leivän lisäksi lihaa, suolakalaa ja voita. P iippuun pantavaksi oli varattu leikattua venäjänlehteä, jo t a ostettiin sii
hen aikaan kaupasta. Kotia jäivät Mattia odottelemaan van
ha äiti ja kehitysvam m ainen si
sar.
Talvi vierähti M atilta ja Pekka-ruunalta ratatöissä. A u
rinko paistoi kirkkaasti taivaal
ta sulatellen keväthankia, kun M atti ruuninensa palaili k oti
konnuilleen. K oska kotini oli n. 50 m :n päässä M atin m ö kistä, jäi täm ä M atin k otiin paluu m inun poikasen mieleen merkittävänä tapahtum ana.
— M eillä oli silloin sellainen vinttikaivo, jo sta nostettiin ka- p olla vettä ja siitä riitti vettä naapureillekin. Ilta alkoi jo häm ärtyä, kun huom asin erään miehen tulevan vettä n outa
maan. M enim m e isän kanssa kaivolle katsom aan, kuka o u to mies siellä vettä nosti. Matti oli näet ratatöissä talven aika
na kasvattanut niin kom ean täysiparran, että em m e häntä
Rautatietyöläisiä Kaura-ahon vahtituvalla. Takana oikealla seisomassa: 1. Eino N oron en , 2. S alom on Ranta, keskellä M atti Janho nen kellonperineen. Kuvan om istaa Kino N oronen.
12
Jyväskylä— Suolahti-radan rakentajia 1800-luvulta
tunteneet. Isä kysyi: »M istäs kaukaa se täm ä vieras o n ? » J o h o n M atti: » T u o ta naapuri- m ök k iäh än m inä olen korttee
rinani p itä n yt». Tunnistim m e M atin ja isä v irk k oi: Sinä hy
väkäs, M attihan se siinä! Enpä tuntenut, kun tu o nenän ym pärys o n niin sam m aloitunut, ettei k o k o naamastasi erota kuin vähän k o r v ia .» (Kuvassa Matti keskellä kellonperineen.
V u on n a 1929 M atti oli j o aja
nut partansa.)
Kun juna tuli ensi kerran Suolahteen
V ih tori Peura oli ollut Jy
väskylä— Suolahti -rataa raken
tam assa 1898. T y ö t oli saatu lop p u u n ja ensim m äistä junaa od oteltiin saapuvaksi Jyväsky
lästä Kuusaan asemalle. » M e i
tä oli siellä asemalla o d o tta massa toistakym m entä työm ies- tä ,» kertoi m inulle V ihtori P e u ra .» R atam estari ilm oitti, että ju n a saapuu näillä m inuu
teilla ja kom ensi k o k o jo u k o n riviin asem arakennuksen etelä
puoleiseen päähän. Olim m e kovasti jännittyneitä ja pelkä
simme millainen hirmu sieltä saapuu ja p ysyyk ö se rakenta
m illam m e kiskoilla. Sitten kuu
lui vislaus ja k ova rom ina ju nan saapuessa rautatiesillalle.
Pian se näkyi aseman ja sil
lan välisestä mutkasta ja tuli kovalla vauhdilla suoraan ase
maa kohti. Silloin otin minä jalat alleni ja p ötk im m e k ok o jo u k k o , minä edellä ja toiset perässä, makasiinin taakse pii
lo o n . Sieltä varovasti kurkim m e, kun ju n a meni aseman o h i.»
Radan rakentajia ja vartijoita
Tätä samaa Suolahden rataa oli rakentamassa m yös tunte
mani S alom on Ranta. (K uvas
sa seisomassa toisena oikealla) ja A ukusti Virtanen. Radan valm istuttua pohjanm aalaisesta S a lom on Rannasta tuli rata- mestari. H änen tehtäviinsä kuuluivat radan tarkkailu, vah
timinen ja k unnossapito, to i
mialueenaan Suolahden ratapi
ha ja rautatietä aina Laukaan rajalle saakka. A su n ton a hä
nellä oli valtion rakentama,
Kaura-ahon lähellä oleva vahti- tupa. (N äk yy valokuvassa taus
talla)
A ukusti Virtanen, jo sta m i
nulla ei valitettavasti ole v a lo
kuvaa — oli ratavartijana osuudella K aura-aho— Kuusaa ja hänen asuntonaan oli Peu
ran vahtitupa. Virtasen kaikki viisi poik aa tulivat m yöh em min rautatien palvelukseen, kaksi veturinkuljettajiksi ja kolm e asemam iehiksi. Elossa heistä on tietääkseni enää n u o
rin. — Ratavartija A ukusti Virtanen tunnettiin m yös hy
vänä eläinten parantajana. O li
k o hänen tietonsa ja taitonsa peräisin kirjoista vai k ok em u k sesta taikka m olem m ista, sitä en tiedä? Joka tapauksessa m oni laukaalainen eläinten om istaja sai avun ratavartijan tuvalta, sillä Laukaassa ei sil
loin ollut eläinlääkäriä. L ähim mät eläinlääkärit olivat P elto- kangas Ä änek osk ella ja H eino Jyväskylässä.
N äm ä entiset rautatien ra
kentajat ja ratavartijat olivat taitavia ja ahkeria työläisiä, mutta kuuluivat maan hiljai
siin. Kunnia heidän työlleen.
13
Runo lausuttu Kankaanpään tilalla pidetyssä Suolahden radan vihkiäisjuhlassa. Kankaanpään museon kokoelmista.
w m
Laukaan kunnan tervehdys
KUTSUVIERAILLEEN
18
^98
.% jerv e tänne viettoon lyhyen illan!
T erve tänne k u n n iaksi työn ! T yön , 'mi kansain välille luo sillan Liit/dessädn vianhan rautavyön, K orren kolkon asutuksi saapi, K o d it nostaa salon syddm m een, O lot .elv yttä ä j a uudistaapi, Tenipaa m yötä työhön yhteiseen.
T erve tä n n e! Pohjoisessa siintää Vedet vä ljä t kauniin K eiteleen, Kim m eltävä k isk otie sen kiintää Poukam ahan pitk ä n Päijänteen.
S yrjäseuduin asu k k a ille, m eille, U ra uusi siinä liik en ee E d isty k se n , valon valtateille, M iss ä työ j a kunto kilpailee.
M L______ _________ M
m n
E nem m än kuin ennen onni Suomen V aatii k ok o kansan toimintaa.
Pdivdtfiinnä siltä n u ori huomen Vaipua ei öiseen varjoon sa a ! M eid ä n kansa se on hengen kansa, M iek k avaltaa ei se tavoita,
M u t s e tahtoo — laki turvanansa — N ou sta , valistua, varttua. —
T erve tänne, läheltä j a kaukaa, T yötä kunnioivaan illatsuun!
Toivom ielin iloitsee n yt Lankaa K era syrjäseudu n monen muun.
Ura uusi auennut on sille, E d istyk sen k irk a s kiskotie.
K iito s kaunis siitä tai vähille, Työhön yh teiseen se m eidät vie.
^ENDELIN.
J y v ä s k y l ä s s ä , J y v ä s k y l i n k i r j a p a i n o s s a , 1 8 9 8 .
% _______________
Juhlajunan tulo l.aukaaseen 31.10.1898. P aavo Hovilaisen kokoelm at, alkuperäinen kuva S alom on Ikoselta.
14
