• Ei tuloksia

”Vapaus, autonomia ja hyvinvointi ovat elinikäisen oppimisen ydintä” näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "”Vapaus, autonomia ja hyvinvointi ovat elinikäisen oppimisen ydintä” näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Vuoden 2016 tiedeartikkelin kirjoittaja Antti Saari kyseenalaistaa elinikäisen oppimisen siinä muodossa

kuin se on omaksuttu vallankäytön välineeksi.

”Vapaus, autonomia ja hyvinvointi ovat elinikäisen

oppimisen ydintä”

vuoden tiedeartikkeli

Tutkimuksessaan Antti Saari on perehtynyt kasvatushistoriaan, kasvatusfilosofiaan ja opetus-

suunnitelmatutkimukseen.

74

AK_1_2017_100317.indd 74 10.3.2017 12.31

(2)

PALKITUSSA ARTIKKELISSAAN ”Elinikäinen oppi- minen ja yksilöivä valta” Antti Saari tarttuu kriittisellä otteella jatkuvaan itsensä kehittämisen ideaaliin. Hän selvittää, miten valta on tunkeutunut ’elinikäisen op- pimisen’ käsitteeseen.

Aikuiskasvatuksen toimituskunta luonnehtii teks- tiä teoreettisesti ansiokkaaksi ja oivaltavaksi.

”Artikkeli on tärkeä ja tuore tutkimuksellinen pu- heenvuoro ja avaus elinikäisen oppimisen kriittiseen hallinnanteoreettiseen keskusteluun,” raati perustelee.

OPPIMINEN ON KAIKKIALLISTA

Tampereen yliopistossa työskentelevän Antti Saa- ren mukaan elinikäinen oppiminen ilmaisee sitä, että ihmisen on syytä olla alati valmiina muuttu- maan työympäristönsä ja vaihtelevien elämänti- lanteidensa mukana.

Oppimista ei voi paikantaa mihinkään tiettyyn instituutioon tai elämänvaiheeseen.

”Elinikäisessä oppimisessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään ihmisen alistamisesta koulutuksen ja työ- elämän arvaamattomille markkinoille. Sen sijaan elin- ikäisessä oppimisessa on hyvin vahvasti panoksena ihmisen vapaus, autonomia ja hyvinvointi. Juuri siksi siitä täytyy käydä kriittistä keskustelua”, Saari sanoo.

TIEDE LAVENTAA NÄKÖKULMAA

Aikuiskasvatustieteelle on luontaista kriittinen, insti- tuutioiden ja tieteiden väliset rajat ylittävä keskustelu.

Se sopii Saarelle.

”En pyri tarjoamaan helppoja vastauksia vaan päinvastoin pitämään ihmisen kasvua ja sivistystä koskevia kysymyksiä aidosti avoimina, monisyisinä ja huomionarvoisina”, hän sanoo.

Tutkijan mielestä aikuiskasvatustiedettä tarvitaan avaamaan laajoja, sivistystä koskevia ikkunoita tutki- muksesta yhteiskuntaan.

”Samalla kun tieteelliseen asiantuntijuuteen pe- rustuvasta keskustelusta on tulossa ’totuudenjälkei- senä aikana’ entistä hankalampaa, sitä kipeämmin tarvitaan aikuiskasvatustieteilijöitä nostamaan esille sivistyksellisen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä.”

AIKUISKASVATUS 1/2017

75

AK_1_2017_100317.indd 75 10.3.2017 12.31

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

kasvu- ja kehitysprosessin eri ulottuvuuksina: riittävä hyvinvointi on tavoitteellisen oppimisen edellytys ja oppiminen mahdollistaa hyvinvointia edesauttavan muutok- sen.

Kenneth Wain (2004) näkee elinikäisen oppimi- sen ideologiassa ja käytänteissä modernin hal- linnan apparaatin, Panopticonin, joka kohdistuu yksilöihin ja heidän toimintaansa.

Hyvin yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että opiskelijoiden kanssa päivittäisessä kontaktissa olevien opetta- jien tulee suorittaa arviointi, koska huolimatta siitä, että

Ihmisen identiteetti kehittyy siis Andersin mukaan suhteessa siihen taustaan, jota ihminen pitää toisena, maailmana. Tämä poikkeaa näke- myksestä, jonka mukaan identiteetin

Toisaalta Elinikäisen oppimisen strate- gia-mietintö vuodelta 1997 sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 1999–2004 luovat varsin yhtenäisen tavoiteke-

Elinikäisen oppimisen haasteena ei ole pelkästään se, miten vastata muuttuvasta työelämästä nousevien tieto- ja taitovaatimuksien jatkuvaan uudistumiseen tai miten vas- tata

“Opetusministeriössä kaavaillaan, että vähin- tään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta pitäisi saada nostetuksi 90 prosent- tiin ja kolmannen asteen

Koulutustarpeen jatkuva kasvu ja nopeat muu- tokset osoittavat, että esteet elinikäisen oppi- misen tieltä on raivattava.. Käytännössä se edel- lyttää, että uusien