2019 nro 794

(1)

Kyrönjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosina 2017-2018

Ari Westermark

RAPORTTI

2019

nro 794

(2)

Kyrönjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosina 2017 - 2018

Raportti nro 794, 8.8.2019 päivitetty versio 9.10.2019

Westermark, A. 2019. Kyrönjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosina 2017 - 2018. KVVY Tutkimus Oy. Raportti nro 794. 38 s. + liitteet

Tekijä:

KVVY Tutkimus Oy / Tampere Ari Westermark, kalastotutkija, FM

(3)

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ... 1

2. TARKKAILUALUE ... 2

3. KALASTUSTIEDUSTELU ... 3

3.1 Aineisto ja menetelmät ... 3

3.2 Tulokset ... 4

3.2.1. Kalastajamäärä ... 4

3.2.2. Saalis ... 5

3.2.3. Saaliin aikasarja ... 6

3.2.4. Ravustus ja nahkiaisen pyynti ... 9

3.3 Kalastushaitat ... 10

3.3.1. Menetelmä ... 10

3.3.2. Keskimääräiset haitta-asteet ... 10

3.3.3. Muut haitat ja vapaamuotoiset kommentit ... 11

4. VERKKOKOEKALASTUS ... 16

4.1 Aineisto ja menetelmät ... 16

4.2 Kyrönjoen tulokset ... 16

4.3 Järvialtaiden ja Vassorinlahden tulokset ... 20

4.4 Pituusjakaumat ... 24

4.5 Vertailu kalastoperusteisen ekologisen luokittelun raja-arvoihin ... 26

5. SÄHKÖKOEKALASTUS ... 27

5.1 Saaliit ... 28

5.1.1. Jalasjoen valuma-alue ... 28

5.1.2. Mustajoen valuma-alue ... 28

5.1.3. Seinäjoen valuma-alue ... 29

5.1.4. Hirvijoen valuma-alue ... 31

5.1.5. Kainastonjoen valuma-alue ... 32

5.2 Sähkökalastustulosten tarkastelu... 33

5.3 Yhteenveto ... 35

VIITTEET

LIITTEET

(4)

(5)

Kyrönjoen kalataloudellinen

yhteistarkkailu vuosina 2017 - 2018

1. Johdanto

Kyrönjoen alueen kuntien jätevedenpuhdistamoiden käyttötarkkailu, kuormitustarkkailu ja vesistö- tarkkailu on vuodesta 1979 alkaen tehty yhteistarkkailuna. Tarkkailujaksosta 2006 - 2010 alkaen myös erillään tehdyt jätevedenpuhdistamoiden kalataloustarkkailut liitettiin yhteistarkkailuohjelmaan. Sa- maan aikaan myös Vapo Oy:n Kyrönjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailut raportoitiin yhteistarkkailun yhteydessä, ja jaksolla 2012 - 2015 ne liitettiin Kyrönjoen yhteistarkkailu- suunnitelmaan. Viimeisin tarkkailusuunnitelma koskee jaksoa 2017 - 2020 (Virtanen & Aaltonen 4.1.2017), jonka viranomainen on hyväksynyt päätöksessään 11.4.2017(VARELY/166/5723/2017). Tark- kailusuunnitelman kalataloudelliseen yhteistarkkailuun osallistuvat seuraavat tahot:

- Kauhajoen Vesihuolto Oy, Kurikan Vesihuolto Oy ja Seinäjoen Veden jätevedenpuhdistamot - Ilmajoen ja Mustasaaren (Koivulahti) kuntien vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamot - Kyrönmaan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamo

- Lakeuden Vesi Oy: Pahalähteen, Nummikangas A:n, Iso Nummikankaan, Heikinkankaan ja Autionmaan pohjavedenottamot

- Kurikan Vesihuolto Oy:n Kihlakunnankankaan pohjavedenottamo - Vapo Oy; noin 32 tuotantoaluetta

- Vaskiluodon Voima & EPV Bioturve Oy; noin 13 tuotantoaluetta - Peltolan Turve Oy ja Parjakan Turve Oy

Lisäksi Seinäjoen Voiman (Sevo) turvevoimalan kalataloustarkkailu tullaan toteuttamaan osana Ky- rönjoen yhteistarkkailua. Samoin Lakeuden Vesi Oy:n ja Jalasjärven kunnan Kihlakunnankankaan pohjavedenottamoiden kalataloustarkkailut sekä Lakeuden Vesi Oy:n pohjaeläintarkkailu toteute- taan yhteistarkkailun yhteydessä. Kuormittajien tarkkailuvelvoitteisiin liittyvät koekalastusalueet on esitetty tämän raportin liitteenä. Tarkkailuohjelman mukaisesti osa koekalastuksista voidaan tehdä vuoden 2019 aikana. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Kyrönjoen ja sen edustan merialueen kalastustiedustelun tuloksista. Tiedustelu toteutettiin vuoden 2018 aikana, ja se koski vuoden 2017 kalastusta. Lisäksi esitetään verkkokoekalastusten ja sähkökoekalastusten tulokset. Vuonna 2018 verkkokoekalastuksia tehtiin kuudella järvellä tai tekojärvellä, Vassorinlahdella sekä seitsemällä kohtaa Ky- rönjoen pääuomaa. Sähkökoekalastukset tehtiin 40:lla koealalla.

(6)

2. Tarkkailualue

Kyrönjoen pituudeksi ilmoitetaan laskentatavasta riippuen 80 - 200 km. Kyrönjoen vesistöalueen pinta- ala on 492 297 hehtaaria. Valuma-alueesta kolmannes on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoella on kolme merkittävää haaraa: Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Näiden lisäksi yhteistarkkailun piiriin kuuluu lukuisia pienempiä latvavesistöjä ja järvialtaita. Kyrönjoki laskee Peräme- reen Vassorinlahden kautta, mikä myös kuuluu kalatarkkailun piiriin. Tarkkailualueella on muutamia vesivoimalaitoksia ja muita patoja. Kyrönjoen pääuoman Hiirikosken pato (n. 20 km rannikolta) on kalojen vaelluseste lähes kaikilla virtaamilla. Myös monet vanhat myllypadot ja muut rakennelmat haittaavat tai estävät kalojen kulkua ainakin vähäisillä virtaamilla. Tulvasuojelun takia tarkkailualu- eelle on rakennettu mm. Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet sekä Malkakos- ken tekokoski. Pääuoman alaosaa on myös tulvasuojelun takia perattu ja pengerretty joen alaosalla (Voitilankosken alapuoli). Myös Malkakosken yläpuolinen osuus on pääosin perattu ja pengerretty.

Lyhytaikaissäännöstelyn vaikutukset havaitaan etenkin Malkakosken yläpuolella ja osin myös Malka- kosken tekokosken alapuolella. Yhteistarkkailun vedenlaatutiedot esitetään omissa raporteissaan.

Kuva 2.1. Vuosina 2017 ja 2018 koekalastetut havaintopaikat (sähkökoekalastus punainen, verkkokoekalastus

(7)

3. Kalastustiedustelu 3.1 Aineisto ja menetelmät

Kyrönjoen vesistön vapaa-ajankalastusta selvitetään kalastustiedustelun avulla, niin joki-, järvi- kuin suistoalueilla. Tiedustelun perusjoukko on alueella vakituisesti asuvat kotitaloudet ja vapaa-ajanasuntojen omistajataloudet. Tiedustelupostituksiin tarvittavat nimi- ja osoitetiedot tilattiin Väestörekisteri- keskukselta. Tämä vuoden 2017 kalastusta koskeva tiedustelu toteutettiin vuoden 2018 alussa posti- tiedusteluna kolmen kontaktikerran menetelmällä. Tavoitteen mukaisesti tietoa kerätiin mm. alueella tapahtuneen kalastuksen määrästä, käytetyistä pyyntimenetelmistä, saaliista sekä kalastusta hait- taavista tekijöistä. Käytetty tiedustelulomake löytyy tämän raportin liitteenä (liite 4).

Tiedustelun otantakoko oli tarkkailuohjelman mukaisesti 4000 taloutta. Postitukset pyrittiin jakamaan alueen kuntien (väkiluku elokuussa 2016 n. 120 900 henkilöä) välillä tarkkailuohjelmassa esitettyjen otantasuhteiden mukaisesti. Otantasuhteet vaihtelivat kuntien välillä 1 – 11 %. Kotitalouksien otanta- määrät jakautuivat lopulta seuraavasti: Kauhajoki n = 399, Kurikka n = 447, Ilmajoki n = 400, Seinäjoki n = 1994, Isokyrö n = 199, Vaasa n = 143 ja Mustasaari n = 100. Lisäksi vapaa-ajanasuntojen yhteenlaskettu postitusmäärä n = 317. Tämän otannan myötä tiedustelu kattoi alueen Kyrönjoen sivuhaaro- jen latvoilta aina Kyrönjoen edustan suisto- ja merialueelle. Tulosten tarkastelua varten jokivarsi jaettiin osa-alueisiin. Järvet ja tekojärvet käsiteltiin omina kokonaisuuksinaan. Tiedustelun osa-alueet olivat samat kuin edellisessä vuotta 2012 koskeneessa kalastustiedustelussa (Sundell 2014). Tuolloin Kyrön- joen suistoalueen kalastusta tiedusteltiin kuitenkin erillisellä 500 kpl postitusmäärällä, joka kohdennet- tiin suistoalueen rantojen postinumeroalueiden kiinteistöille. Tällä kertaa Kyrönjoen edustan suisto- ja merialueen tulokset käsitellään samassa yhteydessä muiden 14:n osa-alueen kanssa. Tämänkertaisia tuloksia verrataan myös vuotta 2007 koskeneen tiedustelun tuloksiin (Salo 2009). Postitusmäärien erot ja kuntaliitokset vaikuttanevat ainakin jossain määrin tiedusteluvuosien välisiin eroihin. Myös osa-alueiden määrää on lisätty ensimmäiseen tiedustelukertaan verrattuna.

Tiedusteluosoitteiden poiminnassa huomioitiin vastaajien äidinkieli (suomi tai ruotsi), eikä lomaketta postitettu yhteen osoitteeseen enempää kuin yhdelle henkilölle. Ruotsin kielisiä tiedustelulomakkeita postitettiin ensimmäisellä kierroksella 81 kpl, muut olivat väestörekisterin perusteella suomenkielisiä vastaajia. Sama henkilö ei voinut myöskään saada lomaketta sekä vakituisen että vapaa-ajanasun- non perusteella. Oletuksena kalastustiedusteluun vastanneiden jakautuminen kalastamattomiin ja kalastaneisiin kuvaa tilannetta myös koko perusjoukossa.

Tiedustelun palautusprosentiksi muodostui 63,1 % (tavoite 70 %). Tiedustelulomakkeen palauttaneita kalastaneita ruokakuntia oli yhteensä 220 rkk. Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella kalastustiedustelun perusjoukkoon kuului yhteensä 45 914 taloutta (vakituisia ruokakuntia 43 302 ja vapaa- ajan asunnon omistavia ruokakuntia 2 612). Tiedustelupalautusten perusteella laskettuna kalastaneita ruokakuntia oli yhteensä 6 060 rkk (taulukko 3.1).

Tiedustelulomakkeessa vastaajia pyydettiin ilmoittamaan karttapohjan avulla vain pääasiallinen ka- lastuspaikka. Vastaukset sijoitettiin osa-alueille karttapohjaan tehtyjen rastimerkintöjen perusteella, ja esimerkiksi kaikki saaliit merkittiin tallennusvaiheessa pääasiallisena kalastuspaikkana toimineelle osa- alueelle. On luultavaa, että joissain tapauksissa vastaajat olivat harjoittaneet kalastusta useammalla kuin yhdellä tiedustelun osa-alueella. Näissä tapauksissa Kyrönjoen vesistöalueen saalista ei kuitenkaan voitu eritellä osa-alueiden kesken. Tiedusteluun vastanneiden oletettiin kuvaavan virkistyskalas- tuksesta Kyrönjoen vesistöalueella. Laskennallisia aluekohtaisia keskiarvoja käytettiin koko perusjoukkoa koskevissa laajennuksissa.

(8)

Kalastajamäärien arvioinnissa oletuksena oli, että kalastaneiden ruokakuntien osuus oli sama tiedustelulomakkeen palauttaneiden ja palauttamattomien ruokakuntien kesken. Laajennukset on tehty kalastustiedusteluun vastanneiden ja perusjoukon todellisen koon mukaisissa suhteissa. Samoin tulok- sissa esitetyt osa-aluekohtaiset saalismäärät on laajennettu koskemaan koko perusjoukkoa. Pyynti- määrät huomioivia ruokakuntakohtaisia yksikkösaaliita ei laskettu.

3.2 Tulokset

3.2.1. Kalastajamäärä

Vuonna 2017 Kyrönjoen vesistöalueella kalasti kalastustiedustelun perusteella 6 060 ruokakuntaa.

Näistä suisto/merialueella kalastaneita oli laskennallisesti 149 ruokakuntaa, ja suistoalueelta ylävirtaan sijaitsevilla osa-alueilla (nro 1 – 14) yhteensä 5 911 rkk (taulukko 3.1). Arvio kalastaneiden ruokakuntien määrästä on siten suurempi kuin vuotta 2012 koskeneessa tiedustelussa (Sundell 2014). Toisaalta suistoalueen kalastajamäärä jäi selvästi pienemmäksi kuin vuoden 2012 erillisessä tiedustelussa.

Ruokakunnissa keskimäärin kalastaneiden henkilöiden määrät huomioiden vuonna 2017 kalastaneita henkilöitä oli koko tarkkailualue huomioiden 10 135 (taulukko 3.1). Kalastajamääriltään keskeisimpiä alueita oli etenkin Kyrkösjärvi. Jokiosuuksista kalastajamääriltä erottuivat alueet nro 2 ja 5.

Taulukko 3.1. Kalastaneiden ruokakuntien ja henkilöiden laskennalliset määrät tiedustelun eri osa-alueilla vuonna 2017. Kalastajamäärät on laskennallisesti laajennettu koskemaan koko perusjoukkoa.

Vuonna 2017 Kyrönjoen vesistöalueen ja sen edustan suistoalueen kalastajamäärä (6 060 rkk) vastasi n. 13 % alueen ruokakuntien kokonaismäärästä. Osuus on suurempi kuin edellisen tiedustelun 9 % (Sundell 2014), mutta vain noin puolet ensimmäisen tiedustelukerran 19 % lukemasta (Salo 2009). Erot ovat suuria, mutta selittyvät osaltaan kuntaliitosten ja otannan eroilla. Kalastajien määrä on yleisellä tasolla vähentynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä huomioiden kalastuksen voi olettaa vähentyneen luonnollisista syistä myös Kyrönjoen vesistöalueella. Kalakantojen ja kalastaja- määrien välisiä muutoksia käsitellään myöhemmin tässä raportissa.

Alue Alueen rajaus

nro ruokakuntia kalastajia

1 Kyrönjoki; Suisto → Hiirikoski 591 942

2 Kyrönjoki; Hiirikoski → Malkakoski 708 1367

3 Kyrönjoki; Malkakoski → Koskenkorvan pato 375 667

4 Kyrönjoki; Korkenkorvan pato → Kauhajoen/Jalasjoen yhtymäk. 329 630 5 Kauhajoki; Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohta → Kauhajärvi 737 1121 6 Jalasjoki; Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohta → Jalasjärvi 265 619

7 Kyrkösjärvi 1033 1771

8 Seinäjoki; Kyrönjoki → Kalajärvi 569 786

9 Kalajärvi 360 538

10 Seinäjärvi 87 147

11 Ikkelänjärvi 80 119

12 Jalasjärvi 184 210

13 Liikapuro 142 283

14 Pitkämö 451 724

15 Kyrönjoen edustan merialue 149 211

yht. Koko tarkkailualue yhteensä 6060 10135

Kalastajien määrä

(9)

Vuoden 2012 kalastustiedustelun tuloksiin verrattuna kalastaneiden ruokakuntien määrä väheni niu- kasti osa-alueilla 3 (Kyrönjoki; Malkakoski - Koskenkorva), 10 (Seinäjärvi) ja 11 (Ikkelänjärvi). Alueilla 4 (Kyrönjoki; Koskenkorva - Jalasjoki), 9 (Kalajärvi) ja 12 (Jalasjärvi) kalastaneiden määrä vastasi edel- listä tiedustelukertaa. Kalastajien määrä lisääntyi kahdeksalla osa-alueella. Merkittävimmät nousut havaittiin jokiosuuksilla 8 (Seinäjoki) ja 5 (Kauhajoki).

Kuva 3.1. Kalastaneiden ruokakuntien määrän muutos tiedusteluvuosien 2012 ja 2017 välillä. Osa-alueiden nu- meroinnin selitykset on esitetty edellisessä taulukossa.

3.2.2. Saalis

Eniten saalista saatiin Kyrkösjärven, Pitkämön sekä Kalajärven osa-aluilta (kuva 3.2). Näillä osa-alueilla laskennallinen saalisarvio oli kussakin yli 10 000 kg. Vähäisimmät osa-aluekohtaiset saalisarviot olivat tuhannen kilon luokkaa (Ikkelänjärvi, Liikapuro sekä Kyrönjoen edusta). Ahven ja hauki ovat kaksi run- sainta saalislajia. Pitkämön osa-aluetta lukuun ottamatta kyseiset kaksi lajia muodostavat 55 – 100 % osa-alueiden massamääräisestä saaliista (kuva 3.3). Ahvenen osuus oli kaikkein suurin (yli 60 %) Ky- rönjoen yläosilla sekä Seinäjärvessä. Hauki oli ahventa selvästi runsaampi osa-alueilla 2, 3, 4, 6, 11, 13 ja 15. Kuhan saalisosuuden suhteen erottuvat Pitkämö, Kyrkösjärvi ja Kalajärvi. Särkikalojen yhteenlas- kettuja saalisosuuksia voi pitää verrattain pieninä. Särkikalojen biomassaosuus vaihteli vajaasta kym- menestä prosentista noin 30 %:iin (kuva 3.3). Särkikalojen osuus oli suurin Kauhajoessa, Jalasjoessa, Jalasjärvessä, Pitkämössä ja Kyrönjoen edustalla.

Pyydystyyppikohtaiset saaliit on esitetty raportin liitteissä (liite 2). Merkittävä osa tiedustelussa ilmoite- tusta saaliista oli saatu erilaisilla vapavälineillä. Verkkokalastuksen saaliin osalta erottui oikeastaan vain Seinäjoen sekä Seinäjärven osa-alueet. Osa-alueilla 5, 9, 11 ja 14 ilmoitettiin vähäisiä verkkosaa- liita. Yhteensä 10 osa-alueella ei verkkosaaliista ilmoitettu lainkaan.

-100 0 100 200 300 400 500

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

kalastajamäärän muutos (kg)

kalastajamäärän muutos (rkk)

(10)

Kuva 3.2. Osa-alueiden saaliit lajeittain/lajiryhmittäin vuonna 2017 (alueet 1 - 4 Kyrönjoen pääuoma, 5 Kauha- joki, 6 Jalasjoki, 7 Kyrkösjärvi, 8 Seinäjoki, 9 Kalajärvi, 10 Seinäjärvi, 11 Ikkeläjärvi, 12 Jalasjärvi, 13 Liikapuro, 14 Pitkämö, 15 Kyrönjoen edusta).

Kuva 3.3. Osa-alueiden saaliit lajeittain/lajiryhmittäin vuonna 2017 (alueet 1 - 4 Kyrönjoen pääuoma, 5 Kauha- joki, 6 Jalasjoki, 7 Kyrkösjärvi, 8 Seinäjoki, 9 Kalajärvi, 10 Seinäjärvi, 11 Ikkeläjärvi, 12 Jalasjärvi, 13 Liikapuro, 14 Pitkämö, 15 Kyrönjoen edusta).

3.2.3. Saaliin aikasarja

Tiedustelualueen kokonaissaalisarvio oli vuonna 2017 yhteensä 77 368 kg. Vuodesta 2007 alkaen tiedustelussa ovat olleet osa-alueet 1 – 9 ja 11 – 12 (selitteet taulukko 3.1). Kyseisten osa-alueiden yhteenlaskettu kokonaissaalis oli nyt 62 794 kg. Näiden osa-alueiden yhteenlaskettu kokonaissaalis on

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

saalis (kg)

Osa-aluekohtaiset saaliit

Ahven Hauki Kuha Särkikalat Muut lajit

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Osa-aluekohtaiset saalisosuudet

Ahven Hauki Kuha Särkikalat Muut lajit

(11)

vähentynyt merkittävästi tiedusteluvuosiin 2007 (138 500 kg) ja 2012 (99 450 kg) verrattuna (Salo 2009 ja Sundell 2014). Näin siitäkin huolimatta, että tämänkertainen kalastajamäärä oli kokonaisuudessaan suurempi kuin vuoden 2012 tiedustelussa. Tällä kertaa verkoilla saatiin selvästi aiempaa vähemmän saalista (liite 2), millä lienee yhteys vähentyneeseen saaliiseen. Verkkokalastuksen vähentymisen myötä pienenee myös se todennäköisyys, millä väestörekisterin otantaan sattuu verkkokalastajia.

Saalis väheni vuoden 2012 tuloksiin verrattuna kahdeksalla osa-alueella (kuva 3.4). Vastaavasti saalisarvio kasvoi edelliseen tiedustelukertaan verrattuna kuudella osa-alueella.

Kuva 3.4. Saalis osa-alueittain vuosina 2007 (Salo 2009) ja 2012 kalastustiedusteluun vastanneiden mukaan (alu- eet 1 - 4 Kyrönjoen pääuoma, 5 Kauhajoki, 6 Jalasjoki, 7 Kyrkösjärvi, 8 Seinäjoki, 9 Kalajärvi, 10 Seinäjärvi, 11 Ik- keläjärvi, 12 Jalasjärvi, 13 Liikapuro, 14 Pitkämö, 15 Kyrönjoen edusta).

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017

1 2 3 4 5 6 7 8

kg Saaliin aikasarja

Ahven Hauki Kuha Kaikki muut lajit

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

2007 2012 2017 - 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 - 2012 2017 - 2012 2017 - * 2017 - - -

9 10 11 12 13 14 15 -

kg Saaliin aikasarja

(12)

Saaliin lajiosuuksien kehittymisen helpottamiseksi oheisissa kuvissa on esitetty yksittäisistä lajeista vain ahven, hauki ja kuha (kuva 3.5). Lajite ”kaikki muut” koostuu pääosin erilaisista särkikaloista.

Selvimpiä muutoksia tiedusteluvuosien välisissä lajisuhteissa on ahvenen saalisosuuden lisääntyminen Kyrönjoen yläosissa (alue 1) sekä Seinäjärvessä (alue 10). Kuhan osuus on kasvanut Kyrkösjärvessä vuoden 2007 jälkeen. Myös Pitkämössä kuha on lisääntynyt vuosien 2012 ja 2017 välillä. Sen sijaan Jalasjärvessä kuhan saalisosuus oli vuoden 2007 tiedustelussa (Salo 2009) suurempi kuin vuosina 2012 (Sundell 2013) ja 2017 (kuva 3.5).

Kuva 3.5. Saalis osa-alueittain vuosina 2007 (Salo 2009) ja 2012 (Sundell 2013) kalastustiedusteluun vastannei- den mukaan (alueet 1 - 4 Kyrönjoen pääuoma, 5 Kauhajoki, 6 Jalasjoki, 7 Kyrkösjärvi, 8 Seinäjoki, 9 Kalajärvi, 10 Seinäjärvi, 11 Ikkeläjärvi, 12 Jalasjärvi, 13 Liikapuro, 14 Pitkämö, 15 Kyrönjoen edusta).

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017

1 2 3 4 5 6 7 8

Saalisosuudet (biomassa)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2007 2012 2017 - 2012 2017 2007 2012 2017 2007 2012 2017 - 2012 2017 - 2012 2017 - * 2017 - - -

9 10 11 12 13 14 15 -

Saalisosuudet (biomassa)

(13)

Saalismäärien muutos selittyy joiltain osin kalastajamäärien muutoksella. Kalastus vähenee yleisellä tasolla, ja etenkin verkkokalastajien määrä on vähentynyt tiedusteluhistorian aikana merkittävästi.

Oheisessa kuvassa (kuva 3.6) esitetään saalismäärän ja kalastajamäärän osa-aluekohtaiset muutokset tiedusteluvuosien 2012 (Sundell 2013) ja 2017 välillä.

Merkittävin saaliin väheneminen tapahtui osa-alueella 15, ja selittyy pitkälti suistoalueen otannan eroilla. Tällä alueella arvio kalastaneiden ruokakuntien määrästä väheni yli 200:lla ruokakunnalla, ja vastaavasti saalis väheni lähes 60 tonnia. Näin merkittävä pyynnin ja saaliin väheneminen ei oletet- tavasti ole todenmukainen muutos. Toinen kohde missä saalis väheni selvästi (20 tonnia) oli Kyrkösjär- ven osa-alue (nro 7). Tällä alueella saalis väheni, vaikka arvio kalastaneiden ruokakuntien määrästä nousi yli kahdella sadalla (kuva 3.6).

Kuva 3.6. Kokonaissaaliin (kg) ja kalastajamäärien muutokset tiedusteluvuosien 2012 ja 2017 välillä (alueet 1 - 4 Kyrönjoen pääuoma, 5 Kauhajoki, 6 Jalasjoki, 7 Kyrkösjärvi, 8 Seinäjoki, 9 Kalajärvi, 10 Seinäjärvi, 11 Ikkeläjärvi, 12 Jalasjärvi, 13 Liikapuro, 14 Pitkämö, 15 Kyrönjoen edusta).

3.2.4. Ravustus ja nahkiaisen pyynti

Vuotta 2017 koskeneessa tiedustelussa ravustuksesta ilmoitettiin ainoastaan Seinäjoen (Kyrönjoki-Ka- lajärvi) osa-alueelta (yht. neljä ravustanutta ruokakuntaa. Tällä osa-alueella kaksi vastanneista ilmoitti saaneensa rapuja, kaksi oli jäänyt ilman rapuja. Toinen saalista saaneista ruokakunnista ilmoitti yhden täpläravun, toinen 4 kpl rapuja. Näiden yhteenlaskettu pyyntiponnistus oli 16 mertayötä, ja yksikkö- saalis 0,31 rapua/täplärapua mertayötä kohti. Edellisellä tiedustelukerralla ilmoitettiin kolmesta Kyrön- joesta Kurikan alapuoliselta osuudelta saadusta ravusta (Sundell 2013).

Vuonna 2017 yksi vastaaja oli merkinnyt pyytäneensä nahkiaisia Seinäjoen osa-alueella, mutta saalista ei ollut tullut.

-600 -400 -200 0 200 400 600

-60000 -40000 -20000 0 20000 40000 60000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

kalastaneiden määrän muutos (rkk)

saalismäärän muutos (kg)

saaliin muutos (kg) kalastajamäärän muutos (rkk)

(14)

3.3 Kalastushaitat

3.3.1. Menetelmä

Kalastustiedustelussa kysyttiin myös koetuista kalastushaitoista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan 24 valmiiksi annetun vaihtoehdon (taulukko 3.2) kalastuksellista haittaavuutta. Annetut kalastushaitta- vastaukset muutettiin numeroarvoiksi. Mikäli haittaa ei ollut koettu, sai kyseinen haittakohta arvon 1.

Vastaavasti vähäinen haitta sai arvon 2, kohtalainen haitta arvon 3 ja huomattava haitta arvon 4.

Vaihtoehdon ”en osaa sanoa” arvo on nolla. Haitan suuruutta kuvaamaan laskettiin keskimääräinen haitta-aste (taulukko 3.2). Keskimääräisen haitta-asteen laskennassa painotettiin kunkin lupatyypin vastauksia lupatyyppien kalastajamäärien mukaisessa suhteessa. Muut ilmoitetut kalastushaitat ja vapaamuotoiset kommentit on listattu raportissa erikseen.

3.3.2. Keskimääräiset haitta-asteet

Taulukoissa on esitetty kaikkien ennakkoon esitettyjen haittojen keskimääräiset haitta-asteet. Osa- aluekohtaisesti suurimmat yksittäiset haitta-asteet on korostettu (taulukko 3.2 ja taulukko 3.3). Muiden haittojen* osalta haitta-asteet ovat osittain vielä korkeampia, mutta selittyvät pienemmällä vastaa- jamäärällä. Muut esiin tuodut on listattu raportin seuraavilla sivuilla.

Taulukko 3.2. Keskimääräiset haitta-asteet ja eri haittakysymyksiin kantaa ottaneiden lukumäärä vuonna 2017 (osa-alueet 1 - 4 Kyrönjoen pääuoma, 5 Kauhajoki, 6 Jalasjoki, 7 Kyrkösjärvi, 8 Seinäjoki).

Pohjien liettyminen ja turvetuotanto ovat tarkkailualueella yleisiä haittoja, kun kumpikin sai neljällä alueella suurimman haitta-asteen. Pohjien liettyminen sai suurimman haitta-asteen Kyrönjoen alueilla 1 ja 4, Jalasjoessa sekä Seinäjoessa. Tosin on huomattava, että eräät muut haittatekijät saivat lähes

Osa-alue 1 2 3 4 5 6 7 8

Haittatekijä haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n

Pyydysten likaantuminen 2,2 12 1,5 16 2,2 7 2,4 5 1,7 15 1,5 5 2,1 25 1,9 13

Turvetuotanto 1,7 17 1,8 19 2,3 8 2,8 7 2,2 19 2,2 7 2,3 29 3,0 13

Pohjien liettyminen 2,7 17 1,9 19 2,1 6 3,1 5 2,4 20 3,0 6 2,2 24 3,0 16

Liian voimakas kalastus 1,1 15 1,3 19 1,1 7 1,3 5 1,5 17 1,0 5 1,6 28 1,1 11

Jätevedet 2,6 18 2,2 21 2,2 8 2,6 7 1,7 18 1,8 6 1,7 21 2,0 13

Valikoiva kalastus 1,7 12 1,4 17 1,1 6 1,3 5 1,3 15 1,6 5 1,8 24 1,5 10

Asutusjätevedet 2,1 14 2,0 19 1,8 7 2,4 7 1,8 15 1,8 6 1,7 22 2,3 13

Maatalouden jätevedet 2,5 18 2,1 19 2,6 8 2,6 7 2,7 19 1,8 6 2,2 25 2,2 14

Teollisuuden jätevedet 1,4 13 2,1 18 1,7 5 2,1 6 1,7 13 1,7 6 1,6 23 1,6 11

Kalastuslupien hankkimisen vaikeus 2,0 16 1,0 21 1,0 7 1,5 7 1,4 18 1,7 6 1,7 28 1,6 15

Kalojen mahd. myrkkypitoisuudet 1,9 8 1,4 18 1,5 6 2,3 5 1,5 17 1,6 6 1,7 24 2,0 11

Kalojen makuvirheet 2,3 13 1,4 18 2,0 7 1,7 4 2,0 17 1,7 5 2,2 27 1,8 14

Levähaitat 1,6 14 1,3 18 1,6 7 2,3 6 2,0 16 2,3 6 2,1 27 2,0 15

Seisovat pyydykset vedessä 1,1 16 1,4 18 1,4 7 1,8 5 1,4 16 2,0 6 2,2 26 1,5 9

Merimetsot 1,3 17 1,3 19 1,1 6 1,8 4 1,4 14 1,0 4 1,3 27 1,3 14

Rehevöityminen 2,3 16 2,0 20 1,8 6 3,0 7 2,1 21 2,9 6 2,3 30 2,6 16

Vähempiarvoisten kalalaj. runsaus 2,2 17 2,1 19 1,6 8 1,5 6 2,0 17 2,0 5 2,4 28 2,5 13

Vesikasvillisuuden lisääntyminen 2,3 18 2,1 19 1,8 7 2,3 7 2,2 21 2,9 6 2,1 27 2,8 14

Vedenpinnan korkeuden vaihtelu 2,5 16 2,0 20 2,8 8 2,4 6 2,2 19 1,7 5 2,2 29 2,5 17

Hylkeet 1,1 16 1,0 19 1,0 6 1,0 4 1,3 16 1,0 3 1,0 25 1,2 14

Vesirakentaminen 1,7 13 1,8 18 1,5 7 2,1 5 1,9 16 1,6 5 1,6 23 1,9 13

Muu haitta kalastukselle* 3,0 3 4,0 1 4,0 1 3,0 7 1,0 1 3,0 2 2,2 4

Virtaaman vaihtelut 2,2 16 2,2 19 2,6 8 1,7 6 2,2 17 1,5 6 2,0 26 2,7 15

Veden laatu 2,3 20 2,0 20 3,0 8 2,1 7 2,3 21 1,8 7 2,3 29 2,9 15

Kalojen vaellusesteet 1,9 13 1,7 17 1,7 7 2,6 5 2,2 17 1,5 6 1,8 22 2,7 13

Tapauksia 23 23 9 10 25 8 35 19

(15)

yhtä korkeita arvoja, eikä keskiarvojen pieniä kymmenyseroja voi pitää merkitykseltään ratkaisevina.

Turvetuotanto sai suurimman haitta-asteen Seinäjoessa, Kalajärven tekojärvessä, Seinäjärvessä sekä Kyrönjoen edustan suisto/merialueella (taulukko 3.3).

Muilla osa-alueilla suurimman haitta-asteen saivat alueesta riippuen myös pyydysten likaantuminen (Seinäjärvi), jätevedet sekä virtaaman vaihtelut (Kyrönjoki Hiirikosken ja Malkakosken välillä), veden laatu (Kyrönjoki Malkakoski – Koskenkorvan pato), vähempiarvoisten kalalajien runsaus (Kyrkösjärvi), vedenpinnan korkeuden vaihtelut (Seinäjärvi sekä Pitkämön tekojärvi), maatalouden jätevedet (Ik- kelänjärvi), seisovat pyydykset (Jalasjärvi) ja rehevöityminen (Liikapuro).

Osa-alueiden haitta-asteiden taso vaihtelee osittain vastaajamäärän perusteella. Yleisesti pieni vas- taajajoukko äärevöittää vastausjakaumia, minkä takia eri osa-alueiden haitta-asteet eivät ole suoraan keskenään verrannollisia.

Taulukko 3.3. Keskimääräiset haitta-asteet ja eri haittakysymyksiin kantaa ottaneiden lukumäärä vuonna 2017 (osa-alueet 9 Kalajärvi, 10 Seinäjärvi, 11 Ikkeläjärvi, 12 Jalasjärvi, 13 Liikapuro, 14 Pitkämö, 15 Kyrönjoen edusta).

3.3.3. Muut haitat ja vapaamuotoiset kommentit

Vuoden 2017 kalastustiedustelussa vastaajilla oli mahdollisuus tuoda esiin myös mitä tahansa muita kalastushaittoja sekä kalastukseen suoraan tai välillisesti vaikuttavia asioita. Muut haitat* ja muut kommentit on listattu seuraavassa osa-aluekohtaisesti.

Osa-alue 9 10 11 12 13 14 15

Haittatekijä haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n

Pyydysten likaantuminen 2,7 9 2,0 2 1,2 3 2,0 2 2,3 3 2,0 8 2,3 3

Turvetuotanto 3,4 7 2,0 2 2,2 5 1,8 5 2,1 4 1,9 8 3,0 4

Pohjien liettyminen 2,4 6 1,8 3 2,8 4 2,0 4 2,4 3 2,0 8 2,3 3

Liian voimakas kalastus 1,8 8 1,0 3 1,2 4 2,0 4 1,4 4 1,3 7 2,1 4

Jätevedet 2,2 7 1,0 2 1,9 5 1,8 4 1,0 3 1,8 5 2,2 4

Valikoiva kalastus 1,6 7 1,0 3 1,1 5 2,0 4 1,0 3 1,3 9 1,4 3

Asutusjätevedet 1,6 7 1,0 2 1,6 4 1,0 2 1,0 3 1,8 5 1,7 4

Maatalouden jätevedet 2,5 8 1,3 2 3,2 3 2,4 5 1,0 3 2,7 7 2,5 4

Teollisuuden jätevedet 1,5 8 1,0 3 1,2 4 1,5 4 1,0 3 1,5 6 1,3 4

Kalastuslupien hankkimisen vaikeus 1,0 8 1,0 3 1,4 4 1,5 4 1,6 3 1,3 9 1,2 4

Kalojen mahd. myrkkypitoisuudet 2,2 7 1,0 2 1,2 3 1,5 4 1,0 3 1,3 7 1,9 4

Kalojen makuvirheet 2,0 8 1,0 2 1,2 3 2,3 4 1,8 3 1,2 7 1,9 4

Levähaitat 2,0 7 1,0 2 1,7 4 2,0 4 1,6 3 2,2 7 1,7 4

Seisovat pyydykset vedessä 2,2 7 1,0 2 1,4 4 2,7 3 1,4 3 1,6 9 1,6 4

Merimetsot 1,5 8 1,0 3 1,2 4 1,0 3 1,0 3 1,0 10 2,2 3

Rehevöityminen 2,0 8 1,0 2 3,1 5 2,4 6 3,0 3 1,9 7 2,0 4

Vähempiarvoisten kalalaj. runsaus 2,3 9 1,6 3 2,2 4 2,4 5 1,3 3 2,1 9 2,8 3

Vesikasvillisuuden lisääntyminen 2,0 8 1,4 3 2,9 5 2,4 5 2,8 3 1,6 7 2,5 5

Vedenpinnan korkeuden vaihtelu 3,0 10 2,0 3 1,6 5 2,4 4 2,9 4 3,1 10 2,0 5

Hylkeet 1,0 8 1,0 3 1,0 4 1,0 4 1,0 3 1,0 8 1,0 2

Vesirakentaminen 1,4 6 1,0 3 1,1 5 1,0 2 1,6 4 1,1 9 1,8 3

Muu haitta kalastukselle* 3,0 2 4,0 1

Virtaaman vaihtelut 2,5 8 1,3 2 1,2 4 2,0 3 1,0 3 2,2 11 2,5 4

Veden laatu 2,5 8 1,8 3 2,2 4 2,0 4 2,8 4 2,6 9 2,1 3

Kalojen vaellusesteet 1,7 9 1,4 3 1,2 4 1,3 3 1,0 3 1,6 9 2,5 3

Tapauksia 12 3 5 6 6 13 5

(16)

Kyrönjoki; Suisto - Hiirikoski

Ei muita haittoja.

Vapaamuotoiset kommentit:

1 Kirjolohien istutuksen jäkeinen tehokalastus, juuri istutetut kalat pyydetään välittömästi pois,

usein myös laittomasti. Kalastukseen vaikuttaa joen pinnankorkeuden säätely, pääasiassa negatiivisesti.

2 Rannat kasvaneet pusikkoa täyteen -> ei pääse kulkemaan.

3 Vapautin kalat takaisin jokeen, en käyttänyt ravinnoksi.

Kyrönjoki; Hiirikoski - Malkakoski Muu haitta:

1 Rannat kasvaneet umpeen.

2 Melko tummavesi

3 Malkakosken padon säännöstely.

1 1960-1980 luvulta kalastusolosuhteet ovat huomattavasti parantuneet.

2 Muutamia vuosia sitten koeverkoilla ei tullut yhtään kalaa. Nyt kalaa alkaa olemaan, mutta pääasiassa isoa haukea. Kiiski on hävinnyt kokonaan.

3 Luonnonmukaisten vaellusreittien ja kutupaikkojen väheneminen vesirakennuksen myötä

on aiheuttanut suuria menetyksi taimenen, harjusten ym. luonteisessa kannassa. Kunnostus olisi tärkeää.

4 Ei ole näkynyt kalastajia, mutta kalaa on joessa paljon ja hyvän makuista. Ikäntyneet eivät enää kalasta ja nuoret hakevat kalan marketista.

5 Haukikaloja on melko runsaasti ja vielä melko isoja. Istutettuja kaloja melko vähän. Roskakalaa (kiiskeä, särkiä ja pieniä ahvenia) melko paljon.

6 Kyrönjoki putsaantunut puolella 1978 vuodesta, aika hyvä.

7 Vedenpinnan isot muutokset ja rantojen umpeenkasvaminen ovat lisääntyneet.

8 Malkakosken pohjapadon järjetön säätely, vedenpinta vaihtelee 0-50 cm joka päivä, vaikka ei sadakaan. Reunavallit vyöryneet jokeen jo monesa kohtaa. Tulkaa seuraamaan asiaa tuohon on saatava muutos.

Kyrönjoki; Malkakoski - Koskenkorvan pato Muu haitta:

1 Kalan puute

1 Ennen oli enemmän kalaa (v. 1950).

2 40-vuoden aikana on kaikki kalat, joki- ja purolajit kadonneet. Sitä mukaan kun yläpuoliset

metsät ja suot on ojitettu. Niin kauan kuin turvetuotannot ovat käynnissä kalastuksen saa unohtaa.

3 Veneen veteenlasku- ja säilytyspaikkoja saisi olla enemmän.

4 Kesäisin on mustaa limaa vedenpinnalla ja se jopa saattaa kuplia lämpöisillä keleillä. Lima on paksua mustaa öljymäistä ja sitä on vaikea saada puhdistettua veneestä/kanootista. Se haittaa myös uimista.

Kyrönjoki; Koskenk. pato - Kauha- Jalasjoen yht.

Muu haitta:

1 Jätteet vedessä Vapaamuotoiset kommentit:

1 Romut pohjassa.

2 Kalastuksemme sisältää vain mato-ongella onkimista.

(17)

Kauhajoki; Kauha - Jalaskoki - Kauhajärvi Muu haitta:

1 Saukko 2 Saukot

3 Istutuksen määrä.

4 Paskaiset rannat.

5 Lauhan Pahalähteen vedenottamo Seinäjoelle.

6 Saukko 7 Jätteet, romut

1 Ravut ovat hävinneet jo 1970-luvulla. Saukko on todellinen kalojen hävittäjä. Olen tunnistanut saukon kerran v. 2017 ja kerran v. 2016. Lisäksi alueella on runsaasti majavia. Niiden

vaikutuksesta kalakantaan en tiedä.

2 Vuonna 1995 joki oli silloin puhdas ja rehevöivätön. Nyt joki lähes umpeen kasvanut ja uimakelvoton.

Maataloudet päästöt ja turvetyomaa ovat saaneet sen aikaiseksi. Kesällä ei voi kalastaa eikä uistinta heittää.

3 Saukot syövät kalat. Saukot ovat lisääntyneet huomattavasti. Vedenpinnan vaihtelu on nopeutunut huomattavasti.

4 70-80-luvulla yleinen kiiski lähes kadonnut. Kauhajoesta.

5 Virtaaman pieneneminen viime vuosina pohjaveden oton takia.

6 Purokalat maistuu kuralta. Järvikala syötävää.

7 Joessa ei ole kaloja, ei voi kalastaa!

8 Noin 15 vuotta sitten Ikkelänjärvestä nousi ahventa joilla kaikilla oli jokin sairaus. Evät ja selkäevät mätänivät pois.

Myös ihoa (nahkaa) saattoi puuttua laikuittain.

9 Heittelyä ja vetouistelua haittaa puiden rungot ja risut jotka on kaadettu jokeen ja mutainen pohja johon uistimet jäävät helposti kiinni. Saalis lähinnä haukia joiden makuelämys jää aika "puiseksi".

10 Hauki lisääntynyt, taimenkanta pienentynyt. Kesällä kuivaanaikaan vettä vähän.

11 Ei havaintoja muutoksista, kalastus satunnaista, mutta tuskin ainakaan parantunut on.

12 Joessa havaittavissa rehevöitymistä, varsinkin Kauhajoen päässä. Virtaamat kesällä samalla alueella niin vähäiset, että vedenlaatu muuttuu huonommaksi. Runsaiden sateiden aikaan joen vesi muuttaa väriään,

väri tuolloin oranssin ruskeaa.

13 Kalastelen Kauhajoella Ikkelänjoessa, joka laskee Ikkelanjärvestä Kauhajokeen. Joessa hyvä taimen ja harjuskanta istutusten varassa suurimmaksi osaksi. Vedenlaatu tummaa turvetuotannon takia ja huononemaan päin.

Turvetuotantoa pitäisi rajoittaa.

Jalasjoki; Kauha - Jalasjoki - Jalasjärvi Muu haitta:

1 Ei juoksutusta Korpelan yläpuoli.

1 Made hävinnyt kokonaan. Paljon isoja haukia, joita ei kukaan syö. Sinilevää loppukesästä. Maatalous pahin pilaaja. Piiri ja laskuojien jatkuva kaivaminen, savikuraa valuu valtavat määrät järveen, jatkuva sameus.

Kuha menestyy, mutta ei lisäänny.

2 Rehevöityminen on ongelma.

Kyrkösjärvi Muu haitta:

1 Veneen laskupaikka 2 Ei ole syvyyskarttoja.

1 Kalojen pienentyminen runsaan kalastuksen seurauksena.

2 Kyrkösjärvellä tosi iso haittatekijä on ylösnousseet turvelautat jotaka ovat vielä hiukka pinnan alapuolella ja näin ollen ei ole näköhavaintoa, mutta uistelussa surkeita.

3 Ei muutokisa vuosikausiin.

4 Talvella moottoripyörät ajaa rataa ja huolto jätteet öljy- kaljapurkit jää jäälle (Kyrkösjärvi) isot öljylautat kelluu keväisin kun jäät sulaa.

5 Esim. Kyrösjärven pohja on epätasainen sekä paikoin roskianen, että esim. virvelien koukut jäävät kiinni johonkin.

6 Kalastusta tapahtuu eniten tietyillä rannoilla, laitureilla ja penkereillä. Veneellä liikkuvista kalastajista ei ole ollut haittaa.

7 Uistelussa kuhasaaliit pienentyneet merkittävästi vv. 2010-1012 tasosta. Sinilevää esiintynyt kuumina kesinä, mutta myös kylmänä kesänä v. 2017. Näkyvyys vedessä onneton tulva-aikaan, tällöin pyydykset likaantyvat myös pahoin.

(18)

Seinäjoki; Kyrönjoki - Kalajärvi Muu haitta:

1 Kaadetaan puita jokeen.

2 Veden pH-arvo.

3 Korkeus 4 Saukot.

1 Kalaa istutettu, mutta ei onnistuttu siinä. On hyviä kalapaikkoja, mutta lajit ovat vähäisiä. Haukea ahventa pääasiassa. Rapuja on ollut, mutta nykyään vähemmän. Hyvä virtaava joki ja useita syvänteitä.

2 Jokiveden laatu heikentynyt Seinäjärven suunnalta laskevassa jokihaarassa.Yläpuolella runsaasti miltei pohjaan kaluttuja turve-soita, joilta tuleva vesi tummanruskeaa. Ahveneet miltei hävinneet. Pyydykset limoittuvat kesällä umpeen kahdessa päivässä.

3 Heittelen virveliä keväisin.

4 Kun Kyrösjärvi tehtiin, niin rapuja ei ole ollut sen jälkeen Seinä- joessa ollenkaan. Kyrkösjärvessä turvehaitat aika isot ja kaloissa makuhaitat.

5 Joen säännöstely, virtaama ja korkeusvaihtelut, vedenlaatu parantunut. Jätevesilaitos Peräseinäjoki pois käytöstä.

6 Vesien laatu mennyt huononpaan suuntaan, huuhtoutumien ja kiintoaineksen lisääntymisen myötä vuosikymmenten aikana.

Kalajärvi Muu haitta:

1 Pohja

2 Rantarakentaminen Vapaamuotoiset kommentit:

1 Kalajärvessä istutuksilla suuri merkitys, koska kuhaa pyydetään mielellään. Made paljolti hävinnyt kokonaan, ennen kannat runsaat.

2 Kalajärvihan on tekojärvi ja suunniteltu kevät tulvien torjuntaan. Keväällä järvi juoksutetaan täyteen yläjuoksun joista. Juoksutusveden laatu on huonontunut ja sisältää humusta, väri on muuttunut ruskeammaksi. Vedenpinnalla turvepölyä. Kalojen maku muut

Seinäjärvi

Ei muita haittoja.

1 Nuotanveto Seinäjärvellä tuottanut tulosta. Ahvenkanta suurentunut kokonsa puolesta. Turvetuotanto ja soidenojitus pilannut kirkasvetisen järven.

2 Niin vähäistä tämä harrastus, että en ole havainnut muutoksia.

Ikkelänjärvi

Ei muita haittoja.

1 Tuuliset kesät vähentävät kalastusinnostusta. Yksin hankala viedä verkkoja jos on kova tuuli ja aallokko.

Jalasjärvi Muu haitta:

1 Valvonnan puute.

1 Luopajärven mato-ojan perkaus. Kalat hävisi Jalasjoesta pitkältä matkalta.

2 Vääristynyt kalanpyynti. Pyydetään petokaloja ei kuitenkaan ravinnoksi, mikä aiheuttaa vähempi- arvoisten lajien runsantumis- ta. Kisoja järjestetään vain petokaloille, joka tulisi kieltää kokonaan.

(19)

Liikapuro

Ei muita haittoja.

1 Liikapuron tekojärvi muuten kalaisa - ahventa tulee ja hyvää kalaa. Ruoppaus haittasi kala-

kantaa PALJON muutama vuosi sitten. Itse emme ole sitä tehneet - lähellä tapahtui - onko lupa edes?

2 Pohja täynnä kantoja, vieheet tarttuu niihin kiinni.

Pitkämö

Ei muita haittoja.

1 Rutto Kyröjoessa.

2 Parina keväänä vesi laskettu niin alas, että kuolleita kaloja muutama ollut mökkirannassa.

3 Vesistön vadekanta on romahtanut, joka varmaan johtuu osaltaan, veden säännöstelystä keväisin (todella suuri). Vedenpintaa lasketaan useampi metri, jolloin mateen kutu- ja kutualueet jäävät pohjaan vasten laskeutuneet jääkannen alle.

4 1970-luvulla tuli kalaa enemmän, "räkäkiisket" ovat vähentyneet.

Kyrönjoen edustan merialue

Ei muita haittoja.

1 Raippaluodon ympäristössä ahvenien koko on pienentynyt vuosi vuodelta. Isoja ahvenia tulee huomattavasti harvemmin kuin ennen. Parvissa liikkuvien ahvenien nykyinen koko on 150-200 g sen ollessa aikaisemmin 200-300 g välillä.

(20)

4. Verkkokoekalastus 4.1 Aineisto ja menetelmät

Kyrönjoen yhteistarkkailun verkkokoekalastuksia tehtiin vuosina 2017 – 2018 yhteensä 14 alueella (taulukko 4.1, velvoitteet liitteessä 1). Vuonna 2017 koekalastettiin 7 aluetta Kyrönjoen pääuomassa, ja kussakin kohtaa pyyntiponnistus oli 6 verkkoyötä. Vuonna 2017 tehtiin myös Hirvijärven (10 verkko- yötä) ja Vassorinlahden (6 verkkoyötä) koekalastukset. Vassorinlahti sijaitsee Kyrönjoen suulla, ja on eräänlaista suistoaluetta ennen varsinaista murtovesivyöhykettä. Muista kohteista poiketen Vassorin- lahden koekalastuksissa käytetään Coastal-yleiskatsausverkkoja (taulukko 4.1). Vuonna 2017 verkko- koekalastukset tehtiin elokuussa.

Vuonna Kyrönjoen yhteistarkkailuun liittyviä verkkokoekalastuksia tehtiin Jalasjärvessä, Juupajär- vessä, Kalajärven tekojärvessä, Kurjenjärvessä sekä Mustalammessa. Pyyntiajankohdat olivat heinä- elokuussa ja pyyntiponnistukset vaihtelivat tarkkailuohjelman mukaisesti välillä 6 – 25 verkkoyötä (taulukko 4.1).

Taulukko 4.1. Verkkokoekalastusten ajankohdat ja pyyntiponnistukset vuosina 2017 ja 2018.

4.2 Kyrönjoen tulokset

Kyrönjoen pääuomassa tehdyissä verkkokoekalastuksissa Turjanrinnan pyyntipaikan saalis erottuu sel- västi kuudesta muusta pyyntialueesta (kuva 4.1 ja kuva 4.3). Turjanrinnan kuuden verkon keskimää- räinen yksikkösaalis oli 14 kpl ja 1774 g/verkko (taulukko 4.4). Vastaavasti pienin yksikkösaalis (3 kpl ja 97 g saatiin Tuiskulansillan pyyntialueelta. Muissa pyyntipaikossa lukumääräinen yksikkösaalis vaihteli 5 – 8 kpl välillä (kuva 4.1) ja kilomääräinen yksikkösaalis karkeasti 400 – 600 g välillä (kuva 4.3). Kyrön- joen saalistasoa voi pitää vähäisenä.

Kyrönjoen verkkokoekalastuksissa saatiin vuonna 2017 yhteensä 11 eri kalalajia. Näistä ainoa kivisimppu ja ainoat kivennuoliaiset saatiin Turjanrinnasta (taulukko 4.2). Molemmat lajit ovat varsin har- vinaisia verkkokoekalastusten saalislajeja, joita saadaan yleisimmin sähkökoekalastuksissa. Kivisimppu on virtavesien tilaa kuvaavia indikaattorilajeja, joka runsaana esiintyessään ilmentää yleensä

Paikka Järvi/jokityyppi Nosto pvm Menetelmä Verkkomäärä

Hirvijärvi MRh 11.8.2017 Nordic 10

Turjanrinta Jokityyppi St 16.8.2017 Nordic 6

Tuiskulansilta Jokityyppi St 17.8.2017 Nordic 6

Saarakkala Jokityyppi St 15.8.2017 Nordic 6

Kitinoja Jokityyppi St 18.7.2017 Nordic 6

Kirkkolahti Jokityyppi St 10.8.2017 Nordic 6

YlistaroJVPap Jokityyppi St 10.8.2017 Nordic 6

KyrönmaaJVP Jokityyppi St tieto puuttuu Nordic 6

Vassorinlahti - tieto puuttuu Coastal 6

Jalasjärvi Rh 25-27.7.2018 Nordic 15

Juupajärvi (ump.) - 20.7.2018 Nordic 6

Kalajärven tekojärvi Rh 16-23.8.2018 Nordic 25

Kurjenjärvi MRh 2-8.8.2018 Nordic 10

Mustalampi - 24.7.2018 Nordic 6

(21)

virtavesihabitaatin hyvää tilaa. Turjanrinnan lukumääräisen saaliin suhteellinen runsaus selittyy muita alueita suuremmalla särkisaaliilla (kuva 4.1). Turjanrinnan kilomääräistä saalista nostaa yksittäinen yli 3,3 kg hauki, mutta myös ahvensaalis oli muita osa-alueita runsaampi (kuva 4.3).

Lukumääräisesti ahvenen saalisosuus lisääntyy kohti Kyrönjoen alajuoksua, ja vastaavasti kiiskin osuus näyttää vähenevän (kuva 4.2). Rehevyydestä ensisijaisesti hyötyvistä lajeista särjen lukumääräosuu- det ovat suurimmat Turjanrinnassa, Kirkkolahdessa ja Ylistaron jätevedenpuhdistamon alapuolella.

Kuva 4.1. Kyrönjoen verkkokoekalastuspaikkojen lukumääräiset yksikkösaaliit vuonna 2017.

Kuva 4.2. Kyrönjoen verkkokoekalastuspaikkojen saalisosuudet (kpl) vuonna 2017.

0 2 4 6 8 10 12 14 16

kpl/verkko

Yksikkösaaliit Kyrönjoessa (kpl/v erkko)

ruutana säyne kivisimppu kivennuoliainen sorva

lahna pasuri salakka särki made hauki kiiski kuha ahven

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Saalisosuudet Kyrönjoessa (kpl)

(22)

Myös saaliin biomassaosuuksissa ahvenen osuus kasvaa kohti alajuoksua. Lukumääräosuuksista poiketen lajina pienikokoisen kiiskin merkitys on vähäinen. Särjen osuus on pienin alimmalla Kyrönmaan jätevedenpuhdistamon tuntumassa sijaitsevalla pyyntipaikalla. Muutoin särjen biomassaosuus on huomattavan yhdenmukaisesti noin 30 % (kuva 4.4).

Kuva 4.3. Kyrönjoen verkkokoekalastuspaikkojen kilomääräiset yksikkösaaliit vuonna 2017.

Kuva 4.4. Kyrönjoen verkkokoekalastuspaikkojen saalisosuudet (biomassa) vuonna 2017.

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

g/verkko

Yksikkösaaliit Kyrönjoessa (g/v erkko)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Saalisosuudet Kyrönjoessa (biomassa)

(23)

Taulukko 4.2. Vuoden 2017 verkkokoekalastusten kokonaissaaliit (kpl ja g).

Taulukko 4.3. Vuoden 2017 verkkokoekalastusten lajikohtaiset saalisosuudet.

Taulukko 4.4. Vuoden 2017 verkkokoekalastusten yksikkösaaliit (kpl ja g/pyydysvuorokausi).

2017 yht. ahven kuha kiiski hauki made särki salakka pasuri lahna sorva kivennuol. kivisimppu säyne yht.

Hirvijärvi kpl 20 38 3 45 22 98 226

g 1086 398 657 1867 362 1297 5667

Turjanranta kpl 22 9 1 44 4 4 1 85

g 3796 127 3389 3283 25 23 3 10646

Tuiskulansilta kpl 1 1 10 4 3 19

g 72 133 73 180 123 581

Saarakkala kpl 7 15 8 3 33

g 1537 160 988 319 3004

Kitinoja kpl 13 1 12 9 2 37

g 1558 283 87 830 35 2793

Kirkkolahti kpl 15 9 16 1 3 1 45

g 1736 101 1411 8 236 132 3624

YlistaroJVPap kpl 12 1 8 1 13 2 2 39

g 995 368 50 22 783 20 356 2594

KyrönmaaJVP kpl 18 8 7 4 2 39

g 1706 51 399 42 109 2307

Vassorinlahti kpl 44 53 1 141 79 28 57 9 412

g 5492 597 2041 4032 1096 2631 14140 4634 34663

2017 % ahven kuha kiiski hauki made särki salakka pasuri lahna sorva kivennuol. kivisimppu säyne yht.

Hirvijärvi kpl 9 0 17 1 0 20 10 0 43 0 0 0 0 100

g 19 0 7 12 0 33 6 0 23 0 0 0 0 100

Turjanranta kpl 26 0 11 1 0 52 5 0 0 0 5 1 0 100

g 36 0 1 32 0 31 0 0 0 0 0 0 0 100

Tuiskulansilta kpl 5 5 53 0 0 21 0 0 16 0 0 0 0 100

g 12 23 13 0 0 31 0 0 21 0 0 0 0 100

Saarakkala kpl 21 0 45 0 0 24 0 0 9 0 0 0 0 100

g 51 0 5 0 0 33 0 0 11 0 0 0 0 100

Kitinoja kpl 35 3 32 0 0 24 5 0 0 0 0 0 0 100

g 56 10 3 0 0 30 1 0 0 0 0 0 0 100

Kirkkolahti kpl 33 0 20 0 0 36 2 0 7 2 0 0 0 100

g 48 0 3 0 0 39 0 0 7 4 0 0 0 100

YlistaroJVPap kpl 31 3 21 0 3 33 5 0 0 5 0 0 0 100

g 38 14 2 0 1 30 1 0 0 14 0 0 0 100

KyrönmaaJVP kpl 46 0 21 0 0 18 10 0 5 0 0 0 0 100

g 74 0 2 0 0 17 2 0 5 0 0 0 0 100

Vassorinlahti kpl 11 0 13 0 0 34 19 7 14 0 0 0 2 100

g 16 0 2 6 0 12 3 8 41 0 0 0 13 100

2017 yksikkös. ahven kuha kiiski hauki made särki salakka pasuri lahna sorva kivennuol. kivisimppu säyne yht.

Hirvijärvi kpl/verkko 2,0 3,8 0,3 4,5 2,2 9,8 23

g/verkko 109 40 66 187 36 130 567

Turjanranta kpl/verkko 3,7 1,5 0,2 7,3 0,7 0,7 0,2 14

g/verkko 633 21 565 547 4 4 1 1774

Tuiskulansilta kpl/verkko 0,2 0,2 1,7 0,7 0,5 3

g/verkko 12 22 12 30 21 97

Saarakkala kpl/verkko 1,2 2,5 1,3 0,5 6

g/verkko 256 27 165 53 501

Kitinoja kpl/verkko 2,2 0,2 2,0 1,5 0,3 6

g/verkko 260 47 15 138 6 466

Kirkkolahti kpl/verkko 2,5 1,5 2,7 0,2 0,5 0,2 8

g/verkko 289 17 235 1 39 22 604

YlistaroJVPap kpl/verkko 2,0 0,2 1,3 0,2 2,2 0,3 0,3 7

g/verkko 166 61 8 4 131 3 59 432

KyrönmaaJVPkpl/verkko 3,0 1,3 1,2 0,7 0,3 7

g/verkko 284 9 0 67 7 18 385

Vassorinlahti kpl/verkko 7,3 8,8 0,2 23,5 13,2 4,7 9,5 1,5 69

g/verkko 915 100 340 672 183 439 2357 772 5777