Asukkaiden kokemuksia vastuullisesta energian- ja vedenkulutuksesta Korte- pohjan ylioppilaskylässä
Sanna Kuisma Milla Riihonen
Opinnäytetyö Huhtikuu 2020
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Restonomi (AMK), Matkailu- ja palveluliiketoiminta Käyttäjälähtöiset tilat
Kuvailulehti
Tekijä(t) Kuisma, Sanna Riihonen, Milla
Julkaisun laji
Opinnäytetyö, AMK
Päivämäärä Huhtikuu 2020 Sivumäärä
47
Julkaisun kieli Suomi
Verkkojulkaisulupa myönnetty: x Työn nimi
Asukkaiden kokemuksia vastuullisesta energian- ja vedenkulutuksesta Kortepohjan Yli- oppilaskylässä
Tutkinto-ohjelma
Matkailu- ja palveluliiketoiminta Työn ohjaaja(t)
Kirsti Hintikka-Mäkinen Toimeksiantaja(t)
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Tiivistelmä
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY). Opinnäyte- työn tavoitteena oli selvittää ylioppilaskylän asukkaiden kokemuksia vastuullisesta ener- gian- ja vedenkulutuksesta. Tavoitteena oli saada JYY:lle mahdollisimman konkreettinen kuva asukkaidensa veden- ja energian kulutuksen kokemuksesta. Tutkimuksessa käsitel- lään mm. kiinteistöjen korkeita ylläpitokustannuksia, vastuullisuutta sekä asukkaiden koke- muksia energian käytöstä käytännössä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä Webropol-kyselyä, ja siihen vastasi 102 asukasta. Asukaskysely toteutettiin 29.1.
-6.2.2020 välisenä aikana. Kyselyyn laadittiin strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Vas- taajat ovat Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaita. Koska tutkittavat koostuvat pääasialli- sesti opiskelijoista, voidaan perusjoukkoa pitää homogeenisenä.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastanneista kokee pystyvänsä vaikuttamaan omaan veden- ja sähkönkulutukseensa. JYY sai tulosten perusteella tietoonsa asukkaiden kulutus- tottumuksia. Tällä hetkellä JYY:n vuokriin kuuluvat vesi ja sähkö, eikä asukkaille tule eritte- lyä omasta energiankulutuksesta. Vettä kerrotaan käytettävän huolettomammin, kun se sisältyy vuokraan. Tuloksista käy ilmi, että asukkaat toivovat voivansa seurata omaa veden- ja sähkönkulutustaan huoneisto- tai talokohtaisesti JYY on hankkinut sähköiset näyttötau- lut,ja niitä asennetaan kohteisiin. Arjen energiansäästövinkkejä kaivataan esimerkiksi Asu- kasinfo-sähköpostin yhteyteen.
Avainsanat (asiasanat)
Asukas, asiakas, vastuullisuus, vedenkulutus, energiankulutus, kokemus Muut tiedot (salassa pidettävät liitteet)
Description
Author(s) Kuisma, Sanna Riihonen, Milla
Type of publication Bachelor’s thesis
Date April 2020
Language of publication:
Finnish
Number of pages 47
Permission for web publi- cation: x
Title of publication
Resident’s experiences of responsible energy and water consumption in Kortepohja stu- dent village
Degree programme
Tourism and Hospitality Management Supervisor(s)
Hintikka-Mäkinen, Kirsti Assigned by
The Student Union of the University of Jyväskylä
The study was assigned by the Student Union of the University of Jyväskylä (JYY). The goal of the thesis was to investigate the experiences of the Student Village Kortepohja residents concerning their responsible energy and water consumption. The goal was to provide JYY with as concrete an understanding as possible of their residents’ experience of water and energy consumption. The purpose examines among others the high maintenance costs of real estates, responsibilities and residents’ experiences of energy use on a practical level.
The research was conducted with quantitative methods. An online Webropol survey was used as the data collection method, receiving responses from 102 residents. The resident survey was implemented 29.1. - 16.2.2020. The questionnaire had both structured and open questions. The respondents were given by the residents of the Student Village Kor- tepohja. As most of the respondents are students, the population can be considered ho- mogenous.
According to the results of this research, most of the respondents feel that they can influ- ence their use of water and electricity. From the results, JYY obtained information on the consumer habits of the residents. At this moment, the rent of JYY’s apartment covers the cost of water and electricity, but the residents’ own energy consumption is not specified.
When the cost of water is included in the rent, people feel that they pay less attention to their water usage. The results show that residents wish to observe their own use of water and electricity on local flat and building level. JYY is currently installing new info displays on the property. More everyday information and tips on how to save are wanted for example in connection with the Resident Info -emails.
Keywords/tags (subjects)
Resident, customer, responsibility, water consumption, energy consumption, experience Miscellaneous (Confidential information)
Sisältö
1 Johdanto ... 3
2 Tutkimusasetelma ... 5
2.1 Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset ... 7
2.2 Tutkimusmenetelmät ... 7
2.3 Tutkimuksen luotettavuus... 9
2.4 Asukaskysely ... 10
3 Kiinteistöjen ylläpito ... 12
3.1 Energiankulutus ... 15
3.2 Vedenkulutus ... 17
4 Vastuullisuus... 18
5 Tutkimustulokset ... 21
5.1 Kokemuksia vastuullisuudesta... 22
5.2 Veden kulutus ... 25
5.3 Energiankulutus ... 28
6 Johtopäätökset ... 29
7 Kehitysehdotukset ... 31
8 Pohdinta ... 32
Lähteet ... 33
Liitteet ... 39
Liite 1. Vastuullinen energiankulutus -asukaskysely 2020 ... 39
Liite 2. Asukaskysely taustatiedot ... 40
Liite 3. Vastuullisuuden kokemukset ... 41
Liite 4. Veden kulutus... 42
Liite 5. Kotitaloussähkö ... 44
Liite 6. Kehittämisehdotuksia ... 44
Kuvio 1. Omistajan ja asukkaan vaikutusmahdollisuudet eri hoitokuluihin,
vastausten keskiarvot. ... 13
Kuvio 2. Onko organisaationne määritellyt liiketoiminnan sosiaalisen vastuullisuuden avainlukuja? (Vastuullisuus kiinteistöliiketoiminnassa 2013, 12) ... 18
Kuvio 3. Missä YO-kylän talossa asut? ... 21
Kuvio 4. Montako henkilöä asuu taloudessa? ... 22
Kuvio 5. Vastuullisuuden kokemukset ... 23
Kuvio 6. Kuinka usein suihkussa käydään? ... 25
Kuvio 7. Kuinka kauan suihkussa vietetään aikaa? ... 26
Kuvio 8. Vedenkulutus ... 27
Kuvio 9. Kotitaloussähkön käyttö ... 29
1 Johdanto
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY). JYY:llä on merkittävä kiinteistöomaisuus. Suurin osa kiinteistöistä on asuinkerrostaloja, joista 18 kappaletta sijaitsee Jyväskylässä Kortepohjan ylioppilaskylässä. Organisaatio toimii alueellisesti vain Jyväskylän ympäristössä. Vuonna 2020 JYY:n hallitus on aloit- tanut tekemään “Ilmastokestävyyden tiekartta” -projektia organisaatiolle. Näin JYY sitoutuu hallitusohjelmaan, jossa tavoitteena on Hiilineutraali Suomi 2035.
Pauli Sneck (2017) kirjoitti opinnäytetyön aiheesta: “Asukasviestinnän merkitys Kor- tepohjan ylioppilaskylän vedenkulutukseen”. Kyseisessä opinnäytetyössä keskityttiin viestintään ja siihen, kuinka sillä vaikutetaan asukkaiden vedenkulutukseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään asukkaiden kokemuksia energian- ja veden käytöstä. Ta- voitteena on saada JYY:n tietoon,miten asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa omaan kulutukseensa tai ovatko asukkaat kiinnostuneita vastuullisuudesta. Tutkimuksen ta- voite on antaa JYY:lle mahdollisimman konkreettinen kuva asukkaidensa energian- ja vedenkulutuksen tottumuksista ja saada tietoon asukkaiden kehitysehdotuksia vas- tuullisempaan energian- ja vedenkulutukseen.
Ylioppilaskylässä vuonna 2017 valmistuneen strategian yhdeksi arvoksi on määritelty vastuullisuus (Strategia 2017, 4). Tätä arvoa halutaan viedä käytäntöön, asukkaille saakka hillitsemään kiinteistöjen ylläpitokustannuksia. Vastuullisuuden tärkeimmät näkökulmat jaetaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuullisuuteen. Vas- tuullisuuden kaikki osat ovat keskeisiä kiinteistöliiketoiminnassa. Rakennetun ympä- ristön rakennusten, rakentamisen sekä veden- ja energiankulutuksen käytöstä synty- vien jätteiden vuoksi ympäristöasiat ovat usein esillä kiinteistöalan yritysten vastuul- lisuusstrategioissa. (Vastuullisuus kiinteistöliiketoiminnassa 2013, 11.) Taloudellisen, sosiaalisen sekä ympäristövastuullisuuden näkökulman tulisi ohjata organisaation ta- voitteita sekä strategioita samaan suuntaan. Myös normit, standardit ja lainsäädäntö
ohjaavat vastuullisuuteen. Rakentamisen energiamääräyksillä on huomattavia talou- dellisia vaikutuksia kustannusten näkökulmasta. Parhaimmassa tapauksessa mää- räykset ohjaavat ja vievät oikeaan suuntaan – pahimmassa tapauksessa ne voivat jopa estää kohteiden korjausinvestointeja. Kiinteistöjen pitkä elinkaari voi aiheuttaa ristiriitatilanteita eri vastuullisuusnäkökulmien välillä.
Vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantaminen voi olla huomattava in- vestointi. Toimivuuden tai tilatehokkuuden parantaminen ei ole välttämättä talou- dellisesti tai teknisesti mahdollista tai optimaalista. Usein jäädään puntaroimaan, ra- kennetaanko uutta vai korjataanko vanhaa. Tämä saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita eri vastuullisuusnäkökulmien välillä. Ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden tavoit- teiden saavuttaminen edellyttää joskuslisäinvestointeja. Jos kohde on jollain tavalla haasteellinen tai markkinatilanne on muutoin vaikea, näille investoinneille ei välttä- mättä aina ole taloudellista perustetta. (Mts. 17-19.)
Kiinteistöt aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasuista ja kulutta- vat 40 % maailman energiasta. (Here’s why real estate finance need to build in sus- tainability 2020.) Kiinteistöalalla on monia vapaaehtoisia standardeja, jotka palvele- vat pääosin ympäristövastuun tavoitteita. Ympäristösertifikaateilla halutaan osoittaa edelläkävijyyttä, vastata asiakasvaatimuksiin sekä saavuttaa taloudellista hyötyä.
Myös imagotekijät ovat yhteisiä jokaisella vastuullisuuden osa-alueella. Parhaim- massa tapauksessa ympäristövastuullisuuden kautta saavutettu imagohyöty palvelee myös taloudellisia tavoitteita. (Mts. 17.)
Tässä opinnäytetyössä tehdään ylioppilaskylän asukkaille kyselytutkimus, jotta orga- nisaatio saa kuvan asukkaiden tämän hetken energian- ja vedenkulutuksen käyttötot- tumuksista sekä kehitysehdotuksia ylläpitokulujen hallintaan. Ylioppilaskylän asuk- kaat edustavat montaa eri kansalaisuutta, joten kyselytutkimus toteutetaan sekä suomen- että englanninkielisenä. Opinnäytetyössä avataan myös JYY:tä organisaa- tiona.
2 Tutkimusasetelma
Opinnäytetyön tutkimuksen aiheena on selvittää asukkaiden kokemuksia vastuulli- sesta energian- ja vedenkulutuksesta. Tutkimusasetelemassa on käyty läpi tutkimuk- sen ongelmaa, menetelmiä, tutkimuskysymykset ja tutkimuksen luotettavuus. Asetel- massa on avattu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaa organisaationa. Tutkimuksen kohteena ovat Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaat. Tutkittavat koostuvat pääasialli- sesti opiskelijoista, joten tutkimuskohdetta voidaan pitää merkittävän homogeeni- senä.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta omistaa Kortepohjan ylioppilaskylässä yhteensä 20 erilaista kiinteistöä. Ne ovat varasto ja puolijulkinen tila sekä 18 kpl asuinkerrosta- loja. Puolijulkisessa tilassa sijaitsevat ylioppilaskylän yhteiset tilat, kuntosali sekä ra- vintola. Niiden käyttö rajoitetaan aukioloajoilla ja valvonnalla (Jalava 2017, 12). Yliop- pilaskylässä asuinkerrostaloissa huoneistoja on yhteensä 1 303 kappaletta. Asuinhuo- neistot tarkoittavat yksiöitä, kaksioita sekä soluasuntoja. Huoneistoihin kohdentuvia vuokrasopimuksia kylässä on 1 789 kappaletta. Ruokakuntia eli asukastalouksia solu- huoneistoissa voi olla kahdesta neljään kappaletta. Ruokakunta muodostuu samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Ruokakuntaan kuuluu yksi tai useampi henkilö, puo- liso lasketaan siihen aina (Ruokakunta 2019). Soluhuoneistoissa on omat huoneet ja yhteiset tilat ruuanlaittamiseen sekä peseytymiseen. (Kirkkomäki 2019.) Tarkaste- lussa kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin vaikuttaa meneillään oleva yhden asuinker- rostalon peruskorjaus, jolloin kiinteistössä ei ole asukkaista johtuvaa veden- tai ener- giankulutusta.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yliopistolain (558/2009) perusteella itsehal- linnollinen julkisoikeudellinen yhteisö (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perus- sääntö 2018). JYY on perustettu vuonna 1934 alkuperäisesti Jyväskylän kasvatusopilli- sen korkeakoulun ylioppilaskunnaksi. Vuonna 1967 siitä tuli opiskelijoiden omistama
JYY (Historia n.d.). Yhteisön alkuperäinen kiinteistökannan rakennuttaminen aloitet- tiin 1960-luvun loppupuolella auttamaan silloista opiskelija-asuntojen pulaa alueella.
Alkujaan Jyväskylän Ylioppilaskylän alue rakennutettiin kahdessa vaiheessa vuosina 1968 - 1975, tuolloin valmistui 12 kappaletta asuinkerrostaloja. Ylioppilaskylässä voi havaita usean eri aikakauden ihanteita opiskelija-asumisesta. Alue toteutui arkkiteh- tien Erkki Kantonen, Niilo Hartikainen ja Jukka Kolehmainen suunnittelun pohjalta.
(Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, 25.)
Joka toinen vuosi opiskelijat valitsevat edustajiston JYY:n jäsenistöstä. Edustajistoon eri tiedekunnista valitut 42 jäsentä vastaavat päätöksistä JYY:ssä. Edustajisto valitsee vuosittain hallituksen, jolle he valmistelevat asiat sekä antavat toimeksipanovaltaa.
Hallituksen koko on 7 - 10 henkilöä. Edustajisto kokoontuu noin 12 kertaa vuodessa ja hallitus kuukausittain, paitsi kesäloman aikana (Edustajisto n.d.).
JYY:llä toimii myös ympäristövaliokunta (Ympäristö n.d.). Sen pääasiallinen tehtävä on osallistaa opiskelijoita ympäristölähtöiseen ajatteluun ja käytännön tekoihin. JYY:n edustajiston viimeisimmässä strategiassa vuosille 2018 - 2022 yhtenä neljästä arvosta on vastuullisuus (Strategia 2017, 4). Vuonna 2019 edustajisto hyväksyi liiketoiminta- strategian, jonka yhtenä arvona niin ikään on vastuullisuus. JYY haluaa toiminnallaan tarjota nykyisille ja tuleville jäsenilleen Suomen parasta opiskelijaelämää. Elämänmit- taisia oppimisen ympäristöjä lupaamalla JYY:n liiketoiminnan strategia nivoutuu mis- sioon tarjoamalla asiantuntijuuttaan sekä liiketoiminnallista vastuuta ylioppilaskylän omaisuudesta (Elämisen uusi aika 2019, 4). Liiketoimintaa mitataan huoneistojen käyttöasteilla sekä kiinteistöjen kustannuksilla. Asiantuntijoilla on liiketoiminnallinen vastuu hallitukselle talouden turvaamisesta sekä kiinteistöomaisuuden hyvästä hal- linnasta. Vuonna 2018 ylioppilaskylän kiinteistöomaisuus oli n. 48 miljoonaa euroa (Penttinen 2020). Kiinteistöomaisuus on merkittävä taloudellinen tekijä sitoessaan suuria pääomia. (Levänen 2013, 13.)
2.1 Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset
Tutkimuksella on aina jokin tarkoitus, ja tarkoitus ohjaa tutkimusstrategisia valintoja.
Tutkimuksen tarkoitus voi olla kartoittava, selittävä, kuvaileva tai ennustava. Tutki- mukseen voi sisältyä myös useampia kuin yksi tarkoitus, ja tarkoitus voi muuttua tut- kimuksen edetessä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 137-138.)
Tämän työn tavoitteena on selvittää asukkaiden kokemuksia vastuullisesta energian- ja vedenkulutuksesta. Tutkimusongelmana on, millaisia kokemuksia asukkailla on omasta energian- ja vedenkulutuksesta. Asukkaille tehty kyselylomake on laadittu tarkasti alla mainittujen tutkimuskysymysten pohjalta.
Tutkimuskysymykset:
• Kokevatko asukkaat pystyvänsä vaikuttamaan omaan vesi- ja sähköenergian vastuulliseen kulutukseen?
• Miten asukkaat saataisiin vastuullisemmiksi kiinteistön käyttäjiksi?
• Miten asukkaat saataisiin kiinnostumaan vastuullisemmasta ylläpitokulujen hallinnasta?
• Miten asukkaat kokevat käyttävässä vesi- ja sähköenergiaa tällä hetkellä?
• Mitä kehitysehdotuksia asukkailla on vastuullisuuden lisäämiseksi?
2.2 Tutkimusmenetelmät
Tutkimusotteet voidaan jakaa karkeasti kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimuk- seen. Laadullinen tutkimus pyrkii ymmärtämään ilmiöitä ja niihin vaikuttavia teki- jöitä. Määrällinen tutkimus pyrkii yleistämään ja perustuu jo valmiiseen teoriaan. Yk- sinkertaisimmillaan se voi tarkoittaa sitä, että pieneltä joukolta kerätään tutkimustie- toa kyselylomakkeilla ja tutkimustulosten voidaan katsoa edustavan populaatiota, jota ilmiö kosketti. (Kananen 2011, 17.) Kanasen (2015, 73) mukaan yleisin määrälli- sen tutkimuksen aineistonkeruumuoto on kysely.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimus kohdistetaan niihin, jotka kuuluvat ilmiön piiriin. Mikäli populaation havaintoyksiköitä on vähän, tehdään kokonaistutkimus eli census. Jos havaintoyksiköitä on paljon, tehdään otos. Perusjoukosta valittua otantaa kutsutaan otokseksi. Otanta edellyttää populaation tuntemista. Censuksen ja otan- nan käyttöön vaikuttavat havaintoyksiköiden määrä sekä heterogeenisuus. Jos tutki- mus kohdistuu osaan perusjoukoista, kyseessä on otantatutkimus. Tutkimuksen tu- lokset yleistetään perusjoukkoon. (Kananen 2015, 266-268.) Tämän tutkimuksen pe- rusjoukko on suuri sekä heterogeeninen, joten tutkimuksessa päädyttiin otantatutki- mukseen.Tutkimus kohdentuu ylioppilaskylän asukkaisiin, joten populaatio on tunnis- tettavissa.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytetään kvantitatiivista tutkimus- otetta. Opinnäytetyössä aineistonkeruumenetelmänä käytetään sähköistä Webropol- kyselyä. Kyselyssä on monivalintakysymyksiä sekä yksi avoin kysymys. Monivalintaky- symykset perustuvat tutkimusongelman selvittämiseen. Avoin kysymys laadittiin var- teenotettavien kehitysehdotuksien sekä uusien näkökantojen toivossa.
Kyselytutkimuksella tavoitetaan mahdollisimman laaja vastaajajoukko. Ylioppilasky- lässä tehdään asukkaille kerran vuodessa asukastyytyväisyyskysely asukaspalveluiden toimesta. Asukkailla on jo kokemusta kyselytutkimukseen vastaamisesta (Kirkkomäki 2019). Ylioppilaskylän asukkaat ovat pääsääntöisesti nuoria henkilöitä, jotka toden- näköisesti kokevat sähköiseen kyselyyn (Ebrant 2019) vastaamisen luonnolliseksi asiaksi.
Ebrant Group Oy toteutti yhdessä Oulun kaupungin kulttuuri- ja sivistyspalvelun kanssa tutkimuksen ”SoMe ja Nuoret 2019 - katsaus nuorten sosiaalisen median käy- töstä”. Tutkimus oli suunnattu 13 - 29-vuotiaille nuorille. Kyselytutkimukseen oli vas- tannut 6 247 henkilöä. Tutkimuksessa selvisi, että nuoret käyttävät sosiaalista me- diaa sisältöjen lukemiseen, tykkäämiseen ja “peukuttamiseen”. Aikaa viikossa käyte- tään sosiaalisessa mediassa noin 20 tuntia. (Tiivistelmä 2019.) Opinnäytetyössä halut- tiin ottaa sosiaalinen media osaksi kyselyä, koska se on nykyaikainen ja luonnollinen tapa viestiä kohderyhmälle.
Ylioppilaskylän sosiaalisen median järjestelmässä, sekä Facebook-sivuilla että In- stagram-tilillä kummassakin, on samalla profiililla olevia seuraajia. Kortepohjan Face- book-sivuilla on 1 155 seuraajaa. Instagram-tilillä on 776 seuraajaa. Oletettavasti nämä sosiaalisen median seuraajat ovat ylioppilaskylän asukkaita (Lähteenmäki 2020).
Kyselytutkimuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa oli mukana JYY:n viestintäpääl- likkö Mari Lähteenmäki. Ylioppilaskylän viestintästrategia (2017) määrittelee, että yli- oppilaskunnan viestinnän tulee tukea organisaation kokonaisstrategiaa. Julkinen vies- tintä toimii myös mediassa, jossa on mahdollisuus viestiä toiminnasta ja vaikuttaa yli- oppilaskunnan julkiseen maineeseen. (Viestintästrategia 2017, 4.) Tutkimuksessa noudatettiin JYY:n linjausta viestinnästä ja asukaskyselyn toteutuksesta, jotta viestin- nän ääni saadaan pysymään organisaation äänenä. Lähteenmäen kanssa tehtiin yh- teistyötä koko kyselytutkimuksen toteutuksen ajan.
2.3 Tutkimuksen luotettavuus
Otoksesta saatujen tulosten perusteella arvioidaan ja tehdään johtopäätöksiä perus- joukon ominaisuuksista. Kun otantatutkimuksen tulokset yleistetään perusjoukon ar- voiksi ja arvioinniksi, lopputulokseen liittyy tietty epävarmuus. Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että mitä suurempi otos, sitä parempi on arvion tarkkuus. Hätiköidysti tehty kyselylomake tai huolimattomasti tehty tiedonkeruu voivat estää luotettavien tutkimustulosten saamisen. Siksi on tärkeää luoda hyvä pohja tutkimukselle jo sen al- kutaipaleella. (Heikkilä 2008, 107.) Jos kohderyhmä on suppea, otoskoon tulisi olla vähintään 100. Jos perusjoukossa vertaillaan ryhmiä, otoskoko nousee 200 - 300:
aan. Valtakunnallisissa kuluttajatutkimuksissa otoskoko kasvaa 500 - 1000: een. (Mts.
45.) Tässä tutkimuksessa otoskokoa rajoitti kyselyn aikataulu.
Heikkilän (2008, 34) mukaan tutkimuksen perusjoukon määrittämisen jälkeen on sel- vitettävä, löytyykö perusjoukosta kattava rekisteri ja voidaanko tietoja hyödyntää tutkimuksessa. JYY lähettää ylioppilaskylän asukkaille asukasinfo-kirjeen sähköpos- titse säännöllisesti. Asukkaiden tiedot löytyvät asukasrekisteristä, ja sitä päivitetään
säännöllisesti sopimusten alkamisten ja päättymisten mukaan. Asukasrekisteristä löy- tyvät ajankohtaiset asukastiedot.
Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta sekä kykyä antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia (Hirsjärvi ym. 2009, 231). Reliabiliteetilla tarkoitetaan tu- losten tarkkuutta. Luotettavien tutkimustulosten saamiseksi on hyvä varmistaa, ettei kohderyhmä ole vino, vaan otos edustaa koko tutkittavaa perusjoukkoa. Jos tutkitaan vain osaa perusjoukkoon kuuluvista ryhmistä, ei tutkimus anna tietoa koko perusjou- kosta. (Heikkilä 2008, 30.) Tässä asiayhteydessä tutkimuksen otos edustaa koko tut- kittavaa perusjoukkoa. Tutkimuksessa ei siis tutkita kaikkia opiskelijoita, vaan opiske- lijoita, jotka asuvat Kortepohjan ylioppilaskylässä.
Tutkijan on tärkeää asettaa täsmälliset tavoitteet tutkimukselleen, sillä muutoin tut- kitaan helposti vääriä asioita. Validius tarkoittaa pätevyyttä, ja se tarkoittaa tutkimus- menetelmän kykyä mitata sitä, mitä oli alun perin tarkoituskin selvittää ja mitata. Eri- laiset menetelmät ei aina vastaa sitä, mitä tutkija kuvittelee tutkivansa. Esimerkiksi kyselylomakkeissa saattaa olla riskejä luotettavuuden kanssa. Vastaajat saattavat ym- märtää kysymykset eri tavalla kuin tutkija on ajatellut. (Hirsjärvi ym. 2009, 231.) Tä- män tutkimuksen epäselvä kysymyksen asettelu saattoi aiheuttaa väärinymmärrystä vastaajissa, ja kysymykset voitiin tulkita erilleen.
Sisäisellä validiteetilla tarkoitetaan oikeaa syy-seuraussuhdetta. Tutkijan on pystyt- tävä todistamaan väitteensä oikeiksi ja perustelemaan valinnat sekä ratkaisut. Ulkoi- nen validiteetti tarkoittaa yleistettävyyttä, ja kertoo sen, kuinka hyvin tutkimuksesta saadut tulokset pitävät paikkansa käytännössä sekä populaatiossa. Käytännöllä tässä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin tutkimuksesta saadut tulokset toistuvat vastaavissa il- miöissä myös tutkimuksen ulkopuolella, käytännössä. (Mts. 231.)
2.4 Asukaskysely
Tutkimusmenetelmänä käytetystä asukaskyselystä tiedotettiin 11.2.2020 lähetetyllä sähköisellä asukasinfo-kirjeellä. Kysely toteutettiin 29.1. - 16.2.2020 välisenä aikana.
Asukaskysely oli tarkoitettu ylioppilaskylän asukkaille. Kyselyn tavoitteena oli selvit- tää asukkaiden kokemuksia omasta energian kulutuksestaan. Tarkoituksena oli selvit- tää muun muassa, kokevatko asukkaat pystyvänsä vaikuttamaan omaan energian ku- lutukseensa. Kyselyyn laadittiin mahdollisimman havainnollistavia ja käytännönlähei- siä kysymyksiä mahdollisimman totuudenmukaisten vastausten saamiseksi. Kyselyssä käytettiin suurimmaksi osaksi strukturoituja eli vaihtoehtoja antavia kysymyksiä.
Strukturoitujen kysymysten tarkoituksena on tietynlaisten virheiden torjunta sekä vastausten käsittelyn yksinkertaistaminen. (Heikkilä 2009, 50.)
Syksyllä 2019 Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaille tehtiin asukaskysely kiinteistö- huollon näkyvyydestä ja asukastyytyväisyydestä. Tämä opinnäytetyön asukaskysely oli hyvää jatkoa aiheesta. Tätä kyselylomaketta pilotoitiin JYY:n henkilökunnalla en- nen sen julkaisemista. Webropol-kyselyn alussa selvitetään, onko vastaaja ylioppilas- kylän asukas. Jos vastaaja vastaa kieltävästi, ohjautuu sivu automaattisesti pois kyse- lystä, eikä kyselyyn voi vastata. Tämä eliminoi osan vääristä vastaajista pois. Jos vas- taaja vastaa myöntävästi, pääsee vastaaja siirtymään varsinaisiin tutkimuskysymyk- siin. Tämä lisää kyselyn luotettavuutta. Kyselyn vastausprosentti oli 6,45 % (N = 1 535). Alhainen vastausprosentti huomioidaan tuloksien tulkinnassa varovaisuussään- töjä noudattaen. Pienen vastausprosentin validiteetti ei ole korkea. (Kananen 2010, 95.) Tutkimuksen luotettavuutta kuitenkin lisää populaation homogeenisuus.
Toimeksiantajan tavoitteena oli saada kokonaiskuva asukkaidensa veden- ja energi- ankulutuksen käytöstä kyselyhetkellä. Webropol-kysely on kustannustehokas vaihto- ehto kyselyn toteuttamistavaksi. Kyselyn laatimisessa on otettava huomioon vastaa- misen helppous, ulkoasu ja kyselyn pituus. (Kyselylomakkeen laatiminen 2010.) Tut- kittaessa nuoria aikuisia vastaaminen haluttiin taata heidän eniten käyttämillään väli- neillä eli älylaitteilla.
Pauli Sneck (2017, 5) teki asukaskyselyn vuonna 2017 tavoitteenaan selvittää asukas- viestinnän merkitystä ylioppilaskylän asukkaiden vedenkulutukseen ja siitä aiheutu- viin kustannuksiin. Opinnäytetyössään Sneck paneutui asukkaiden tiedottamiseen ja sen vaikutukseen suhteessa vedenkulutuksen. Tässä tutkimuksessa keskityttiin veden
ja kotitaloussähkön käytön kokemuksiin ja kiinnostukseen vastuullisesta energiankäy- töstä.
JYY:n toimiessa asukaskyselyn tilaajana noudatetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Asukaskysely kuuluu seuraavaan ryhmään JYY:n tietosuo- jailmoituksessa: Muu ylioppilaskunnan toiminta ja palvelut. Kyselyn tuloksia ei voi yh- distää yhteystietojen jättäjiin JYY:n tietosuojailmoituksen mukaisesti (Tietosuojail- moitus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 2019, 11).
Asukaskysely oli sähköisellä alustalla vastattavissa Webropol-linkin kautta 16.2.2020 saakka. Kyselykutsu välitettiin 11.2.2020 asukasinfolla kaikille ylioppilaskylässä asu- ville 1 535 henkilölle sekä 29.1.2020 sosiaalisen median viestintäkanavissa Kortepoh- jan Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä. Sosiaalisen median järjestelmässä sekä Face- book-sivuilla että Instagram-tilillä kummassakin on samalla profiililla olevia seuraajia.
Kortepohjan Facebook -sivuilla on 1 155 seuraajaa. Instagram-tilillä on 776 seuraajaa.
Oletettavasti nämä sosiaalisen median seuraajat ovat ylioppilaskylän asukkaita (Läh- teenmäki 2020).
3 Kiinteistöjen ylläpito
Kiinteistöjen ylläpito- ja hoitokustannukset sisältävät siivouksen, kiinteistön- sekä ul- koalueiden hoidon, hallinnon, lämmön, sähkön, veden ja jäteveden, jätehuollon, vuo- sikorjaukset ja mahdolliset muut hoitokulut (Levänen 2013, 18). Tässä opinnäyte- työssä perehdytään veden ja kotitaloussähkön käytön sekä kulutuksen kokemuksiin asukkaan näkökulmasta. Energiaviisas kiinteistönpito on hyvin vahvasti taloyhtiön, asukkaiden, huoltoyhtiön ja isännöitsijän yhteispeliä (Asuinkiinteistöjen energianku- lutus ja energiankäytön tehostaminen 2019, 7).
Energiankulutuksen osuus kiinteistöjen hoitokuluista on jopa 30-40 prosenttia. Tästä voi päätellä, että jokainen vesilitra ja kilowattitunti vaikuttavat suoraan euroihin ja kiinteistön ylläpitokustannuksiin (Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja energiankäy- tön tehostaminen 2019, 3). Ylläpitokustannusten jokaista sektoria on mahdotonta
tutkia tarpeeksi tarkan tiedon saamiseksi kustakin kohdasta. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan vain veden ja sähkön käyttöä, sillä muihin kiinteistön ylläpitokuluihin asukkaan on hankala vaikuttaa. Näihin kuuluvat mm. lämpö, yleisten tilojen siivous tai kiinteistöhuollon tehtävät. Asuinkiinteistöjen energiankulutukseen vaikuttavat ra- kennusvuosi, huoltotoimenpiteet, asukkaiden käyttötottumukset ja kiinteistön ener- gianhallinnan laitekanta (Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja energiankäytön tehos- taminen 2019, 3).
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on toimittanut vuonna 2014 raportin, jossa vertaillaan Suomessa olevia ARA-rahoitteisten kiinteistöjen ylläpitokustannuk- sia. Tietoa saatiin 440 kiinteistöstä, yhteensä 15 eri yhteisöltä ympäri Suomea. Rapor- tissa oli huomattavaa tutkimuksen kannalta, kuinka asukkaat voivat vaikuttaa kiin- teistön hoitokulujen muodostumiseen. Omistajalla on vastuu luoda perusta kiinteis- tön arvon säilymiselle ja hallinnoida kiinteistön elinkaarta (Niemi, Hietala & Kaleva 2014, 32).
Kuvio 1. Omistajan ja asukkaan vaikutusmahdollisuudet eri hoitokuluihin, vastausten keskiarvot.
Kiinteistöjen energianhallinta voidaan jakaa lyhyeen sekä pitkään tähtäimeen. Lyhyen tähtäimen energianhallintaa tarkkaillaan esimerkiksi päivä- tai kuukausitasolla. Pitkän tähtäimen energianhallinnassa kulutusta tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin ja tun- nistetaan säästöpotentiaali. Kiinteistöjen investointien hankinnassa tai suunnitelmien toteutuksessa kannattaa aina tavoitella energiatehokkuutta. (Asuinkiinteistöjen ener- giankulutus ja energiankäytön tehostaminen 2019, 4). Hankinnoissa organisaatoilla on vastuu tuottaa palvelunsa ja tavaroiden hankinta ympäristöä säästävästi. Näin vä- hennetään toimintaan liittyviä ympäristövaikutuksia. Tarkasti harkitut valinnat han- kinnoissa vähentävät ympäristöongelmia tulevaisuudessa sekä lisäävät kustannuste- hokkuutta. Samalla edistetään tuotteiden markkinointia sekä niiden kehittymistä ym- päristöä säästävämpään suuntaan. (Krabbe, Valtiala & Lausjärvi 2013, 5.)
Energiatehokkuuden kehittämisen suurimpana tavoitteena on vähentää kasvihuone- päästöjä kustannustehokkaasti. Energiaa on tärkeää säästää sen saatavuuden turvaa- miseksi, energiakustannusten alentamiseksi sekä muiden ympäristösyiden vuoksi, ku- ten ilman- ja ympäristönsuojelu. Energiatehokkuussopimuksella, joka perustuu va- paaehtoisuuteen, ja kustannustehokkailla ratkaisuilla Suomi on energian säästötoi- missa sekä energiankäytöntehokkuudessa johtavia maita kansainvälisesti (Energiate- hokkuus n.d). JYY on vuonna 2016 sitoutunut energiatehokkuussopimukseen tavoit- teenaan vuonna 2025 olla vähentänyt energiankulutustaan 7,5 % (Energiaohjelma 2016, 5). Sopimuksen velvoitteiden nimissä ylioppilaskylä on ryhtynyt vuonna 2017 voimakkaaseen peruskorjaukseen aloittamalla ensimmäisen tornitalon peruskorjaa- misen. Tuolloin kiinteistöön tuotiin täysin uusi talotekniikka sekä vettä säästävät ka- lusteet. Tilojen pohjaratkaisut on mietitty niin, ettei hukkaneliöitä kiinteistössä olisi.
Tornitaloja on yhteensä viisi ja niissä on kussakin asuinhuoneistoja 142-146 kappa- letta. Peruskorjausaikataulu on noin yksi talo vuodessa. Vuonna 2019 alkaneelle C- talon peruskorjaushankkeelle haettiin vihreää rahoitusta kestävän rakentamisen pe- rusteilla ja se myönnettiin. (Moilanen 2019.)
Hiilijalanjälki kuvastaa ihmisten tuottamia kasvihuonepäästöjä. Suomen itsenäisyy- den juhlarahasto Sitra kertoo, että keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10.4 t CO2
/hlö/vuosi (Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen 2019, 6). JYY:n organisaatio on asettanut vuoden 2020 toimintasuunnitelman kehittämis- kohteeksi luoda itselleen ilmastokestävyyden tiekartta. Tavoitteena kartan luomiselle on saada tämänhetkinen hiilijalanjälki tietoon ja noudattaa hallitusohjelmaa ”Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyh- teiskunta” (Hallituksen ilmastopolitiikka 2020). Ylioppilaskylän tavoitteisiin kuuluu luoda keinoja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen ja konsernin ilmastokestävyyden parantamiseen. Tiekartasta luodaan strategiamainen suunnitelma, joka sisältää ta- voitteita, keinoja niiden saavuttamiseen ja mittareita edistymisen seurantaan. (Edus- tajistoryhmien alkuvuoden 2020 kuulumiset 2020.)
Ylioppilaskylässä kiinteistökanta on osittain vanhaa. D- ja E- talot ovat valmistuneet vuosina 1970-1972. Tämän jälkeen vuosina 1973-1974 ovat valmistuneet M-, N-, O- ja P-talot. K- ja L-talot rakennutettiin vuonna 1995. Mihinkään näistä taloista ei ole tehty suuria peruskorjauksia.
Korjausvelkaa yritetään saada kiinni asuntojen vaihtojen yhteydessä tapahtuvilla en- nakkotarkastuksilla, jolloin saadaan tietoon asunnossa mahdollisesti asumisviihtyvyy- teen vaikuttavat seikat sekä vanhat ja rikkinäiset vesikalusteet. (Vuokrasopimuksen irtisanominen n.d.) Kiinteistöhuolto vastaa vuokrasopimuksen irtisanomisen ja asun- tojen vaihdon yhteydessä tapahtuvasta asuntotarkastuksesta. Vuonna 2019 asunto- tarkastuksia tehtiin 1 060 kappaletta (Kuisma 2020). Asuntoja on kaikekseen 1 303 kappaletta, joista eräissä asukkaiden vaihtuvuus on suurempaa.
3.1 Energiankulutus
JYY:n strategian neljästä arvosta yksi on vastuullisuus (Strategia 2019, 4). Organisaa- tio haluaa omalla toiminnallaan edistää kiinteistöjen vastuullista hoitamista.
Ylioppilaskylän peruskorjaushankkeessa vuonna 2018 B-talon osalta haettiin kuntara- hoituksen myöntämää vihreää rahoitusta kestävän rakentamisen perusteella. Sen saamiseksi peruskorjauksessa piti toteutua uusiutuvan energian ja älykkäiden ohjaus-
järjestelmien käyttöä sekä energiaprosessitehokkuutta. Muutosten avulla tavoitel- laan merkittävää energiansäästöä verraten energiantehokkuuslainsäädännön asetta- miin minimisaavutuksiin. (Vihreän rahoituksen vuosi 2018, 19.)
Asuinkiinteistöissä käytetään kiinteistösähköä sekä huoneistosähköä eli taloussähköä (Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen 2019, 11). Tutki- muksessa käytetään kotitaloussähkön termiä sen ymmärtämisen vuoksi. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kotitaloussähkön käyttöön ovat hyvät. Kotitaloussähköksi luokitellaan kotitalouksien lämmitys, saunan käyttö, käyttöveden lämmitys, pienko- neiden käyttö ja valaistus (Asumisen energiankulutus 2016). Opinnäytetyössä käsitel- lään kotitaloussähköä asukkaan käyttämästä valaistuksesta, viihde-elektroniikasta, kylmälaitteista ja liedestä. Kiinteistösähköön kuuluvat hissit, talosaunat, pesutuvat sekä yleisten tilojen valaistus (Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen 2019, 11). Kiinteistösähkön kulutukseen asukkaan on vaikea vaikuttaa.
Ylioppilaskylässä ei ole asunnoissa omia sähkönkulutusmittareita, vaan sähköener- gian kulutus kuuluu asukkaan vuokraan. Tämä koetaan tärkeänä asumisen oheispal- veluna. (Kaikki tämä sisältyy vuokraan n.d.). Sähkö tulee kaikkiin kiinteistöihin yhden sähkönkulutusmittarin kautta. Yhden asunnon sähkön kulutuksen mittaaminen ei ole mahdollista. mistä syystä oikeaa kuvaa huoneistokohtaisesta kulutuksesta ei saada.
(Pihlajasaari 2019.) Enerkey -energianhallintajärjestelmä kerää kuukausittain tietoa energian käytöstä ja sitä voidaan vertailla monen vuoden ajalta relevantisti. Hallinta- järjestelmä on ollut ylioppilaskylässä käytössä viisi vuotta. Yhteistyökumppanit siirtä- vät kuukausittain toteutuneet sähkön, veden sekä kaukolämmön kulutukset seuran- taohjelmaan. Peruskorjauksien myötä energiankulutus on laskenut huomattavasti.
Tähän vaikuttaa muun muassa kiinteistöjen talotekniikka sekä vettä säästävät kalus- teet (mt.).
Asukkaiden kokemuksia kotitaloussähkön käytöstä ei ole ylioppilaskylässä aiemmin tutkittu. Kyselyssä kotitaloussähköön liittyvät kysymykset koskivat niitä sähkönkulu- tuksen tuoteryhmiä, joihin asukkaat toimillaan pystyvät vaikuttamaan. Näihin kuulu- vat mm. latausjohdot, pienelektroniikka sekä valaistuksessa polttimoiden valinta.
LED-polttimot ovat energiaa säästäviä ja niiden käyttöikä on jopa 50 vuotta enem- män kuin hehkupolttimon (Lamput ja valaistus 2019).
3.2 Vedenkulutus
Veden käyttö on kiinteistöjen kustannuksista suurin ja siihen vaikuttaminen on myös helpointa. Loppupelissä rakennuksen ikä ei juurikaan vaikuta vedenkulutukseen vaan kulutus on hyvin asukasjohdannaista (Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja energian- käytön tehostaminen 2019, 13).
Vesi ja jätevesi -kuluerään sisältyy kiinteistössä syntyvä veden ja jäteveden kulutus, minkä lisäksi kuluihin kuuluu myös käyttövesi-, perus- ja jätevesimaksut sekä mitta- rivuokrat. (Niemi, Hietala & Kaleva 2014, 17.) Asukkaat voivat itse vaikuttaa todella paljon oman asuntonsa käyttöveden kulutukseen. Käyttövedeksi luokitellaan veden kulutus suihkussa, WC:ssä, keittiössä ja pyykinpesussa. (Käyttövesi 2018.)
Vesi on taloyhtiön ylläpitokuluista noin 10 %. Kerrostaloissa vedenkulutus on noin 155 litraa/henkilö/vuorokausi. Tästä vesimäärästä jopa 40 % kuluu peseytymiseen.
(Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen 2019, 12).
Peseytymiseen käytetty aika on merkittävin. On myös ymmärrettävä, että on erilaisia peseytymiskäytänteitä. Ylioppilaskylässä on tarjolla yleisiä saunavuoroja päivittäin ja niiden suosio onkin ollut kautta aikain tasainen. Ylioppilaskylässä on asukkaille ilmai- sia yleisiä saunavuoroja ja maksullisia varattavia saunavuoroja. Yleisten saunavuoro- jen käyttäjämääriä seurataan kuukausittain oven sähköisen lukituksen kulunvalvonta- raportilla. Raportista nähdään, mikä on saunojen käyttöaste ja optimaalisin vuoro- kautta koskeva ajankohta. Asukastoimikunnan kanssa vuosittain käydään keskustelu niiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. (Asumisen ohjesääntö 2018.)
Sneck (2017, 31) opinnäytetyössään kertoo, että vuonna 2017 E-talon asukkaiden maaliskuun vuorokauden keskimääräinen veden kulutus on ollut 138,75 litraa/asu-
kas. Vuonna 2019 vastaava keskivertokulutus on ollut 114 litraa (Enerkey 2020), jo- ten kolmessa vuodessa keskimääräinen veden kulutus on asukasta kohti pienentynyt 24,75 litraa. Veden säästö on ollut 18 %.
4 Vastuullisuus
Vastuullisuuden tärkeimmät näkökulmat jaetaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ym- päristövastuullisuuteen. Ympäristövastuullisuus käsittää organisaation toiminnan vai- kuttavuutta luonnonympäristöön. Ihmisiin ja yhteisöihin vaikuttaa sosiaalinen. Talou- dellinen vastuullisuus on kannattavaa ja kestävää toimintaa sekä kiinteistövarallisuu- den elinkaaren tasainen ja pitkäjänteinen huolehtiminen. Vastuullisuuden kaikki osat ovat keskeisiä kiinteistöliiketoiminnassa. Rakennetun ympäristön rakennusten ja itse rakentamisen sekä veden- ja energiankulutuksen käytöstä syntyvien jätteiden vuoksi ympäristöasiat ovat usein esillä kiinteistöalan organisaatioiden vastuullisuusstrategi- oissa. (Vastuullisuus kiinteistöliiketoiminnassa 2013, 11.)
Kuvio 2. Onko organisaationne määritellyt liiketoiminnan sosiaalisen vastuullisuuden avainlukuja? (Vastuullisuus kiinteistöliiketoiminnassa 2013, 12)
Sitra (Strateginen vastuullisuus 2013, 6) on tehnyt selvityksen pien- ja keskisuurten yritysten toimintojen ketteryydestä strategisessa vastuullisuudessa. JYY on pienyritys.
JYY:llä on henkilökuntaa alle 50 ihmistä ja vuosiliikevaihto sekä taseen loppusumma
on alle 10 miljoonaa euroa vuodessa (Pienet ja keskisuuret yritykset n.d). Sitra mainitsee raportissaan, että pienet sekä keskisuuret yritykset työllistävät
suomalaisista työssäkävijöistä 60 %. Yritykselle syntyy hyötyä kestävästä toiminnasta, kustannussäästöjä energian kulutuksen vähentämisestä ja riskejä vähennetään vastuullisella toiminnalla (Strateginen vastuullisuus 2013, 7). Vastuullisuusstrategia voi nopeastikin synnyttää taloudellista hyötyä, kun se ohjaa organisaatiota
löytämään hyödyntämättömiä markkinoita ja kehittää uusia palveluita tai tuotteita.
Rentukkatalon peruskorjaushanke on tällaisesta ketterästä toiminnasta hyvä esimerkki. Talo on rakennettu vuonna 1972, mutta sittemmin rakennus oli
huonokuntoinen ja vajaakäytöllä, vaikka sijaitsi ylioppilaskylän keskeisellä paikalla.
Vuonna 2016 pidettiin JYY:n ja asukkaiden monia yhteisiä suunnittelupalavereita peruskorjauksesta. Kiinteistön korjaus valmistui 2018 talvella. Rentukkatalo on löytänyt paikkansa asukkaiden olohuoneena ja kohtaamispaikkana. Kiinteistön käytettävyydestä tulee asukkailta positiivista palautetta (Kirkkomäki 2019).
Asukasosallisuus mielletään yhteiskunnassa asukkaan oikeudeksi osallistua aluesuun- nitteluun, esimerkiksi päätöksentekoon ja palveluihin (Asukas- ja asiakasosallisuus 2019). Asukasosallisuus liittyy vahvasti vastuullisuuteen. Asukkaiden osallisuuden huomioiminen halutaan JYY:n organisaatoissa huomioida kuulemalla ja sopimalla mahdollisimman energiatehokkaasta sekä vastuullisesta kiinteistöjen käytöstä.
JYY on käyttänyt kiinteistökannan rakennuttamiseen ja peruskorjaamiseen Kortepoh- jan ylioppilaskylässä ARA:n lainaa, jolloin organisaatio on sitoutunut lakiin yhteishal- linnosta vuokrataloissa. Asukkaille se tarkoittaa sitä, että ylioppilaskylässä on järjes- täytynyt asukastoimikunta. Asukkailla on oikeus vaikuttaa projektien suunnitteluvai- heessa niiden toteutumiseen ja mahdollisuus kehittää asukastyytyväisyyttä sekä asukkaiden näkökulmasta olemassa olevia palveluita kiinteistöissä. (Asukasdemokra- tia valtion tukemissa vuokrataloissa 2019.)
Vastuullisuuspanostusten suurin tavoite on ilmastomuutoksen hillintä kiinteistöalalla.
Suurta kiinteistömäärää ja omaisuusmassoja hallitsevat kiinteistöalan toimijat ovat eturintamassa rakennuskannan ilmastovaikutusten vähentämisessä. Uudisrakennuk- sissa ja peruskorjaushankkeissa vastuulliset kiinteistöomistajat ottavat huomioon jo
suunnitteluvaiheessa energiaratkaisut, tilatehokkuuden ja materiaalivalinnat (Vas- tuullinen kiinteistöliiketoiminta 2019, 4).
Tässä opinnäytetyössä pohditaan asukkaan käyttäytymistä suhteessa hänen koke- mukseen ja arvomaailman valintoihin käytännössä. Opinnäytetyön lähestymistapa on asukkaalle helposti ymmärrettävä ja suorastaan arkinen.
Kokemuksen käsite koetaan tärkeäksi, kun se koetaan osana jaettua ja yleisesti hy- väksyttävää tietoa. Kokemus on tunnistettava ilmiö, joka hyväksytään yksilötasolla (Toikkanen & Virtanen 2018, 9). JYY:n organisaatiossa on kiinteistöalan ja asiakasvies- tinnän asiantuntijaresursseja hyvin käytössä. Asiantuntijuus on kokonaisuuksien ym- märtämistä ja hallintaa. Asukaskyselyllä kartoitettiin kuinka organisaatio voisi olla pa- remmin yhteistyössä asukkaiden kanssa ja tavoitteena oli koota näiden vastuullisen energian kulutuksen kokemuksia. Uuden toiminnan tärkeitä ominaisuuksia on kump- panuus asiakasyhteistyössä. (Koivisto, Kukkola, Latomaa & Sandelin 2014, 225.)
Suomen johtavan markkinatutkimusyritys Kantar TNS:n kyselytutkimuksista on sel- vinnyt, että kansalaiset ovat mielestään kuluttajina edelläkävijöitä. Joonas Turunen (2020) kertoo, että 18-29 -vuotiaat suomalaisaikuiset ovat sitä mieltä, että valintojen tekemistä ohjaa edistyksellinen kuluttaminen. Kantarin tutkimuksista on selvinnyt jo vuosien ajan, että kokemus yksilöllisyydestä on suomalaisille tärkeää. Tästä huolimat- tamassakulttuuri ohjaa kulutusta enemmän kuin yksilöllisyys. Turusen mielestä asia on ymmärrettävää koska ihmiset haluavat kuulua joukkoon ja toimia kuten toiset kal- taiset. Ylioppilaskylän asukkaiden ikä korreloi hyvin Kantarin tutkimukseen.
Kuluttajan tulisi omaksua ympäristöystävällisten kulutusvalintojen ohella ekologisesti kestäviä tapoja huolehtia kotitaloudestaan sekä arkipäivän rutiineista, kuten veden- ja energiankulutuksestaan, jätteiden lajittelusta ja etsiä kestävän liikkumisen tapoja (Saha 2017, 17). JYY:ssä on keskusteltu autottomasta ylioppilaskylästä. Organisaation ympäristövaliokunta järjestää Autottomia päiviä sekä Älä kuluta mitään- päiviä (Ym- päristö n.d.).
5 Tutkimustulokset
Asukaskysely lähettiin sähköpostikutsulla 1 535 asukkaalle. Kyselyyn vastasi 102 asu- kasta. Vastaajista 99 henkilöä (97,06 %) oli asukkaana ylioppilaskylässä. Kolme henki- löä (2,94 %) ilmoitti, etteivät asu ylioppilaskylässä, mutta heidän vastauksensa eivät vaikuttanut koontiin. Tutkimustuloksissa käsitellään 99 vastaajan vastauksia. Vastaus- prosentti oli 6,45 % (N = 1 535).
Kuvio 3. Missä YO-kylän talossa asut?
Vastauksia saatiin eniten vuosina 2018 - 2019 peruskorjatuista A- ja B- sekä vuonna 2010 valmistuneesta F-talosta. Nämä asuintalot koostuvat pääosin yksiöistä, joiden kunto on hyvä tai erinomainen. Kiinteistöt sijaitsevat lähellä Rentukkataloa, joka mielletään ylioppilaskylässä alueen olohuoneeksi. Voidaan olettaa, että kylässä ta- pahtuvista asioista keskustellaan yhteisöllisesti enemmän näiden talojen asukkaiden välillä.
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
A B D E F H J K L M N O P Q R S T
Missä YO-kylän talossa asut?
Suuri osa vastaajista (84 %) ilmoitti asuvansa yksin. Loput vastaajista asuvat kahden henkilön (10 %) talouksissa tai kolmen ja useamman henkilön suuremmissa talouk- sissa (6%).
Kuvio 4. Montako henkilöä asuu taloudessa?
5.1 Kokemuksia vastuullisuudesta
Kyselyssä selvitettiin asukkaiden kokemuksia vastuullisesta asumisesta. Melkein kaikki (98 %) vastaajista kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omaan veden ja sähkön kulutukseen. Loput (2 %) vastaajista eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan asiaan.
Suurin osa asukkaista (89 %) oli kiinnostunut veden ja sähkön säästämisestä. Yli puo- let (57 %) vastaajista koki, ettei heitä ole ohjeistettu vastuullisempaan energian käyt- töön JYY:n puolesta. Loput vastaajista (43 %) koki saaneensa tarvittavaa ohjeistusta vastuullisemmasta energian käytöstä. Noin puolet (49 %) koki kuitenkin, että JYY:n nettisivuilta löytyy tarpeeksi tietoa vastuullisesta energiankulutuksesta. Toinen puoli- kas (51 %) toivoi nettisivuille lisää tietoa aiheesta.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
1 2 3 4
Montako henkilöä asuu taloudessa
Asukkaiden määrä
Kuvio 5. Vastuullisuuden kokemukset
Asukkailta tiedusteltiin vastuullisen asumisen energiankulutukseen liittyviä kehittä- misehdotuksia. Avoimia vastauksia tuli 39 kappaletta. Pinnalle nousi toistuvasti halu seurata veden- ja sähkönkulutusta joko huoneisto- tai talokohtaisesti. Muutamissa JYY:n kohteissa on ollut sisäänkäyntiaulassa sähköinen näyttötaulu, josta asukkaat ovat voineet tarkkailla energiankulutusta talokohtaisesti. Näytöt joutuivat ilkivallan kohteeksi, eikä niitä hankittu lisää. Nyt kuitenkin on suunnitteilla uusien näyttöjen hankinta jokaiseen kiinteistöön. Asukkaat ehdottivat myös talojen välisiä vedensääs- tökilpailuja, joissa seurailtaisiin vedenkulutusta talojen välillä. Talo, jossa vedenkulu- tus laskisi eniten, palkittaisiin.
Tällä hetkellä JYY:n vuokriin sisältyvät vesi ja sähkö, eikä asukkaille tule erittelyä omasta energiankulutuksesta. Osa asukkaista myöntää käyttävänsä vettä ja sähköä paljon huolettomammin, kun ne kuuluvat vuokraan. Yksi vastaajista totesi nykyisen mallin kannustavan lotraamiseen. Toinen vastaaja taas totesi, että vedestä ja säh- köstä pitäisi laskuttaa asukasta erikseen, jotta kulutus pienenisi. Näin asukkailla olisi
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Koetko voivasi vaikuttaa omaan veden ja sähkön kulutukseesi?
Koetko, että sinua on ohjeistettu vastuullisempaan energian käyttöön JYY:n puolesta?
Koetko, että saat tarpeeksi tietoa vastuullisesta energian kulutuksesta JYY:n toimesta esim. JYY:n
nettisivut?
Oletko kiinnostunut veden ja sähkön säästämisestä?
Vastuullisuuden kokemukset
Kyllä
mahdollisuus vaikuttaa omaan energiankulutukseensa ja sitä kautta maksettavan las- kun suuruuteen. Asukkaiden motivaatio kulutuksensa seuraamiseen voisi nousta, mi- käli asukkaita veloitettaisiin käytön mukaan.
Vastauksista nousi esiin tiedottaminen vastuullisuusasioista. Asukkaat toivoivat vink- kejä energiankulutukseen käytännössä. He olivat kiinnostuneita muun muassa siitä, pystyvätkö itse vaikuttamaan huoneistonsa lämpötilaan. Yksi vastaaja kertoi, että usein asunto on liian lämmin, ja hän toivoo, että pystyisi itse vaikuttamaan huoneis- ton lämpötilaan. Tällä hetkellä vastaaja tuulettaa asuntoa viileämmäksi ja kokee tä- män energian haaskaamiseksi. Lämpöpattereiden säätämisestä sekä yleensä asunto- jen lämmityksestä kaivattiin lisää tietoa. Energiansäästövinkkejä toivottiin esim. Asu- kasinfo -sähköpostin yhteyteen.
Moni vastaajista on kiinnostunut, mistä JYY:n käyttämä energia on peräisin ja onko energiantuotannossa otettu huomioon kestävyys. Sähkön alkuperästä ja tuotanto- muodosta kaivattiin lisää tietoa. Energiapolitiikan läpinäkyvyyttä kaivattiin, ja yhden vastaajan mukaan tällainen läpinäkyvyys parantaisi JYY:n mainetta vastuullisena toi- mijana. Vastaajat toivoivat, että JYY voisi viestiä kestävän kehityksen tavoitteistaan asukkaille nykyistä paremmin.
Kestävä energiantuotanto perustuu kolmeen peruspilariin: sosiaaliseen, taloudelli- seen ja ympäristölliseen vastuuseen. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat energian luo- tettava saatavuus ja sen tuotantoon liittyvä vastuullisuus. Taloudellisen vastuun peri- aatteella tuotetun energian on oltava kustannustehokasta. Kestävän energiajärjestel- män on myös tuettava taloudellista kasvua. Ympäristöllisessä vastuussa keskitytään siihen, etteivät tulevien sukupolvien mahdollisuudet elää heikenny kohtuuttomasti energiantuotannossa syntyvien päästöjen vuoksi. (Kestävän energiantuotannon kolme peruspilaria n.d.)
5.2 Veden kulutus
Kyselyssä selvitettiin asukkaiden tottumuksia veden käytössä. Lähes puolet (48 %) asukkaista kertoi peseytyvänsä suihkussa kerran päivässä. 38 % vastaajista käy joka toinen päivä suihkussa. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä suihkua useammin kuin kerran päivässä. Edellä mainittuja harvemmin käy suihkussa 11 % asukkaista.
Kuvio 6. Kuinka usein suihkussa käydään?
Vanhat suihkukahvamallit, joiden veden virtaamaa ei ole rajoitettu, voivat kuluttaa 15-18 litraa minuutissa. Nykynormien mukainen tavallinen suihkukahva, ns. suihku- pää, kuluttaa täydellä virtaamalla vettä noin 12 litraa minuutissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos asukas viipyy suihkussa seitsemän minuuttia, kuluu vettä yli 84 litraa. Jos suihkussa käydään päivittäin, kuluu vettä noin 588 litraa viikossa, mikä on noin 2 342 litraa kuukaudessa. Tämä vastaa 28 224 litran vuosikulutusta. Jos suihkussa peseyty-
Useammin kuin kerran päivässä
3 %
Kerran päivässä Joka toinen päivä 48 %
38 %
Harvemmin 11 %
KUINKA USEIN SUIHKUSSA KÄYDÄÄN?
misaikaa vähennetään kolmella minuutilla, laskee päivittäinen vedenkulutus puoles- taan 48 litraan. Mutta jos suihkussa viivytään 15 minuuttia, nousee vedenkulutus jopa 180 litraan pesukerralla. (Vastuullinen vedenkulutus n.d.)
Kyselyyn vastanneista 40 % kertoo viipyvänsä suihkussa kuudesta kahdeksaan mi- nuuttia. Yli kolmannes (35 %) kertoo suoriutuvansa suihkusta alle viidessä minuu- tissa. Lähes neljännes (22 %) viettää suihkussa yli 10 minuuttia, ja kolme prosenttia vastanneista kertoo viettävänsä suihkussa yli varttitunnin.
Kuvio 7. Kuinka kauan suihkussa vietetään aikaa?
Jokainen vastaajista kertoo sulkevansa vesihanan hampaiden pesun ajaksi. Reilusti yli puolet (66 %) vastaajista sulkee suihkuhanan pesuaineiden levityksen ajaksi, loput vastaajista (34 %) jättävät veden valumaan. Noin kolmannes vastaajista (34 %) tietää, onko asunnossa vettä säästävät vesikalusteet, kaksi kolmannesta (66 %) ei ole asiasta tietoisia. Suuri osa (60,61%) olisi kuitenkin kiinnostunut saamaan lisää tietoa asun- tonsa vesikalusteista, esimerkiksi JYY:n nettisivuilta. Vastanneista 39,39 % ei kaipaa lisää tietoa asunnon vesikalusteista. Yli puolet (53,54 %) asukkaista käyttää yleisiä tai
35 %
40 % 22 %
3 %
KUINKA KAUAN SUIHKUSSA VIETETÄÄN AIKAA
3-5 minuuttia 6-8 minuuttia Yli 10 minuuttia Yli 15 minuuttia
omia ylioppilaskylän saunavuoroja, ja loput heistä (46,46 %) eivät käytä näitä sauna- vuoroja.
Kuvio 8. Vedenkulutus
Suurimmalla osalla (92,93 %) vastanneista ei ole käytössä omaa astianpesukonetta, vaan astiat pestään käsin. Pääosin asuntojen kiinteisiin kalusteisiin eivät kuulu astian- pesukoneet. Vastanneista 73,47 % kertoo huuhtelevansa astiat juoksevan veden alla.
Yli neljännes (26,53 %) ei huuhtele astioita juoksevan veden alla. Pienellä osalla (7,07%) on oma astianpesukone, jolla he keskimäärin pesevät kahdesta kolmeen ko- neellista viikossa.
Suurimmalla osalla (86,60 %) ei ole huoneistossaan omaa pyykinpesukonetta. Näistä osa (86 %) käyttää ylioppilaskylän yhteisiä pesutupia ja kokonaismäärästä puuttuva osa (0,60 %) oletetusti pesee pyykkinsä ylioppilaskylän ulkopuolella tai käsipesuna asunnossaan. Ylioppilaskylän pesutupia käyttävät asukkaat pesevät keskimäärin 1,2 koneellista viikossa. Loput vastanneista (13,13%) kertovat pesevänsä vajaita koneelli-
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Suljetko hanan hampaiden pesun ajaksi?
Suljetko suihkun hanan pesuaineiden levityksen…
Tiedätkö, onko asunnossasi vettä säästävät…
Haluatko asuntosi vesikalusteista lisää tietoa…
Onko käytössäsi astianpesukone?
Pesetkö astiat käsin?
Huuhteletko astiat juoksevan veden alla?
Käytätkö yleisiä pesutupia?
Onko sinulla oma pyykinpesukone käytössä?
Pesetkö täysiä pyykinpesukoneellisia?
Käytätkö saunavuoroja (yleinen tai oma…
Vedenkulutus
Kyllä
sia, jos pyykkiä ei ole kertynyt tarpeeksi. Vastaajista 13,40 %:lla on oma pyykinpe- sukone asunnossa. He pesevät keskimäärin kaksi koneellista viikossa. Kokonaisuudes- saan vastaajat ilmoittivat pesevänsä täysiä koneellisia 86,86 %.
5.3 Energiankulutus
Kyselyssä selvitettiin asukkaiden energiankulutustottumuksia. Noin puolet (48 %) vastanneista tiedostaa, onko taloudessa käytössä LED-polttimot vai hehkulamput. Lo- put vastanneista (52 %) ei tiedä, mikä lampputyyppi huoneistossa on käytössä. Poltti- mon valinnan merkitystä energiansäästöratkaisuna voidaan siis vielä kehittää.
Vastanneista 60 % kertoo jättävänsä kodin pienelektroniikan virta- ja latausjohdon pistorasiaan myös silloin, kun laitetta ei ladata. Pienelektroniikalla käsitetään esimer- kiksi kahvinkeittimiä, leivänpaahtimia sekä kannettavan tietokoneen ja puhelimen la- tureita. Vastaajista 40 % kertoo irrottavansa virta- ja latausjohdon pistorasiasta, kun lataaminen ei ole tarpeen. Kotoa pidemmäksi aikaa pois lähtiessään 85 % vastaajista irrottaa virta- ja latausjohdon pistorasiasta, loppujen (15 %) jättäessä johdon pistora- siaan. Kyselyssä asukkaat toivoivat ohjeistusta, kuinka toimia kodin sähkö- ja energia- turvallisuuden suhteen, kun asunnosta lähdetään pidemmäksi aikaa pois.
Kuvio 9. Kotitaloussähkön käyttö
6 Johtopäätökset
Asukkaat kokivat hyväksi ratkaisun, että tutkimuksessa hyödynnettiin viestintäka- navia monipuolisesti. Asukkaat käyttävät eri medioita ja viestintäkanavia tiedon saa- miseksi arkisessa toiminnassa, myös asumiseen liittyen. Vastaajien on helpompi vas- tata sellaisiin kysymyksiin, koetaan omakohtaisiksi (Kyselylomakkeen laatiminen 2010).
JYY:n organisaatiolle tuli vastaajilta hyvää tietoa asukkaiden asumistavoista ja odo- tuksista, joihin voidaan mahdollisesti vastata. Esimerkiksi JYY voi helposti ohjeistaa vaikkapa opasvideoilla vedenkulutusta aiheuttavia asukkaita, joilla on tapa huuhtoa astioita vettä vapaasti hanasta laskemalla. Asukkaiden opastusta ja neuvontaa video- tekniikoin voidaan kehittää asumispalveluiden sujuvoittamista. JYY:n asiakas- ja asu- kaspalvelun internetsivut ovat uusiutumassa vuoden 2020 aikana ohjelmamuutoksen
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Pidätkö kodin pienelektroniikan johtoja seinässä, kun et tarvitse niitä?
Irrotatko kodin pienelektroniikan johdot seinästä, kun lähdet kotoa pidemmäksi aikaa pois?
Tiedätkö, onko sinulla käytössä LED-polttimot hehkulamppujen sijaan?
Kotitaloussähkön käyttö
vuoksi. Tiedottaminen asukkaille helpottuu uuden sovelluksen myötä. Sivuille voi- daan lisätä tarkempaa ja asukasta hyödyttävämpää tietoa kiinteistöjen käytettävyy- destä. Asukkaat saavat tietoa esimerkiksi asuintalon vettä säästävistä kalusteista ja energian käyttömuodosta.
Opinnäytetyössään Sneck totesi, että pelkkä asukasviestintä ei vaikuttanut veden käyttömääriin, mitattiin kulutusta tai ei. Asukasviestintä tarvitsee nykyaikaiset vies- tintäkanavat ja muodot. Asiaan on varattava työvoimaresursseja ja selkeät vastuut työntekijöiden kesken. Asukasviestinnän merkitys on varmasti kiistaton. JYY:n viestin- nän heikko vaikuttavuus johtuu lyhyistä vuokrasuhteista, koska tyypillisesti ylioppilas- kylään tullaan asumaan vain opiskelun tai opiskelun aloituksen ajaksi. Tilanne luo or- ganisaatiolle haasteita löytää sopivat viestintäkanavat saavuttaakseen asiakkaansa ja asukkaansa.
Asukasviestinnän vastuuta tulee jakaa eri osatoimintoihin, kuten asukaspalveluihin, yhteisömanagerille, kiinteistöhuoltoon ja siivoukseen. JYY:n tekemien asukastyytyväi- syyskyselyiden perusteella asukkaat kaipaavat vinkkejä ja neuvoja kaikkiin asumiseen liittyviin asioihin. Esimerkiksi siivoojan antamat siivousvinkit ja pesuohjeet koetaan energiatehokkaiksi, vaikkapa sähköuunin puhdistamisessa tai suihkukahvojen kalkin poistamisessa.
Uudemmat rakennukset Kortepohjan ylioppilaskylään saavuttaessa ja muut perus- korjatut kiinteistöt asuinalueella luovat asukkaassa mielikuvan edistyksellisestä orga- nisaatiosta. Näkymällä luodaan kuvaa ja käsitystä organisaatiosta kiinteistöalan edel- läkävijänä ja uusien innovaatioiden kokeilijana.
7 Kehitysehdotukset
Kysely osoitti, että asukkaat ovat kiinnostuneet vastuullisuusasioista. Asumiseen liit- tyvistä asioista toivottiin lisää informaatiota. Kehittämisehdotuksena esitettiin kuu- kausitaulua, jonka toteuttamiseen voisi osallistua henkilökuntaa organisaation eri osaamisaloita. Asumiseen liittyviä opastusvideoita olisi muun muassa ohjeet pesulan käytöstä eri kiinteistöissä. Asumista koskevat some-päivitykset voivat olla siivousvin- keistä tai yhteisöllisistä tapahtumista. Ylioppilaskylässä asuva vaihto-oppilas voi kir- joittaa tarinan asumisesta soluasunnossa. Energian säästövinkki voisi koskea suih- kussa vietettyä aikaa suhteessa kulutetun veden määrään. Samoin valaisinten poltti- mon valinnan merkitystä säästöratkaisuna voisi edistää tietoiskuin. Kuukausitaulun sisällön tuottaminen tulee olla nimetyn vastuuhenkilön tehtävä, mutta vastuuta tulisi osata jakaa. Kun nykyisellään organisaation työilmapiiri on hyvä, uuden toimintakult- tuurin luomisen ei uskoisi olevan vaikeaa.
Sähköiset näyttötaulut on jo hankittu JYY:lle ja niitä asennetaan ylioppilaskylän ala- auloihin. Näyttöjen yhdeksi tiedotusteemaksi kannattaa laittaa kiinteistökohtainen vedenkulutus, mikä onkin mahdollista energianhallintajärjestelmän kautta. Kyselyn tuloksista nähtiin, että vedenkulutuksen tiedot kiinnostivat asukkaita.
8 Pohdinta
Organisaatio halusi selvittää, millaisia kokemuksia ylioppilaskylän asukkailla on asu- misesta ja sen vastuullisuudesta. Asukas voi kokea itsensä vastuulliseksi, vaikkei vält- tämättä tunnista, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tutkimuskyselyn kysymykset vietiin tästä syystä arkiselle ja konkreettiselle tasolle – mitä valintoja ja ratkaisuja asukas voi tehdä asumisen käytänteissä. Tutkimuskyselyssä selvitettiin normaalin arjen toimin- toja, kuten peseytymistä suihkussa ja siihen käytettyä aikaa, juoksevaa vettä hampai- den pesun aikana sekä astianpesukoneen käyttötiheyttä. Kyselyn oli myös tarkoitus herättää asukkaissa vastuullisuusajatuksia. Kun jokainen asukas kiinnittää huomiota arjen pieniin tekoihin ja valintoihin, voi se laskea ylläpitokustannuksia. Osa vastaajista kertoi käyttäneensä vettä paljon huolettomammin, kun se sisältyy vuokraan.
Vastaajat ilmaisivat valveutuneisuutta ja kiinnostusta energia-asioihin. Yllättävää oli, miten kiinnostuneita asukkaat olivat vastuullisuudesta sekä JYY:n toiminnan läpinäky- vyydestä. Asukkaat toivoivat lisätietoa asuintalossa käytettävästä energiasta sekä siitä, mistä se on peräisin. Nykypäivänä keskustellaan paljon kestävyydestä sekä vas- tuullisuudesta ja iso osa yrityksistä on ottanut ympäristöasiat huomioon päivittäi- sessä toiminnassaan. Niin suuret kuin pienemmät yritykset voivat vaikuttaa asiakkai- den valintoihin huomattavasti. Ihmisiä kiinnostavat ympäristöasiat, jos heille anne- taan siihen vain mahdollisuus.
Lähteet
Asukas- ja asiakasosallisuus. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.3.2020.
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuu- den-edistaminen/asukas-ja-asiakasosallisuus
Asukasdemokratia valtion tukemissa vuokrataloissa. 2019. ARA. Viitattu 28.2.2020.
https://www.ara.fi/fi-FI/ARAasuntokanta/ARAvuokraasunnot/Asukasdemokratia
Asumisen energiankulutus. 2016. Tilastokeskus. Viitattu 31.1.2020.
https://www.stat.fi/meta/til/asen.html
Asumisen ohjesääntö. 2018. JYY. Viitattu 25.2.2020. https://jyy.fi/mika-jyy/asiakir- jat/asumisen-ja-rakentamisen-ohjesaanto/
Edustajisto. JYY. N.d. Viitattu 19.2.2020. https://jyy.fi/osallistu-ja-vaikuta/edusta- jisto/
Edustajistoryhmien alkuvuoden 2020 kuulumiset. 2020. Jylkkäri. Viitattu 18.2.2020.
https://www.jylkkari.fi/2020/03/edustajistoryhmien-alkuvuoden-2020-kuulumiset/
Energiatehokkuus. N.d. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 10.3.2020.
https://tem.fi/energiatehokkuus
Enerkey. 2020. Enerkey-portaali, energiankulutustietojen raportointipalvelu. Viitattu 15.2.2020. www.enerkey.com
Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2025. 2020. Ympäristömin- isteriö. Viitattu 20.2.2020. https://www.ym.fi/hiilineutraalisuomi2035
Here’s why real estate finance need to build in sustainability. 2020. Viitattu
16.3.2020. https://www.weforum.org/agenda/2020/01/real-estate-finance-build-in- sustainability/
Hienonen, V., Kinnunen, H. & Viita, A. 2015. Hyvä vuokrasuhde. Käytännön opas asunnon vuokraukseen. Helsinki: Kiinteistöalan kustannus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2019. Tutki ja kirjoita. 15.p. Helsinki: Tammi.
Historia. JYY. N.d. Viitattu 18.2.2020. https://jyy.fi/mika-jyy/historia/
Jalava, J. Nuorten tilankäyttö ja tilakokemukset. Maantieteen tutkimusyksikkö. Oulu.
2017. Viitattu 10.3.2020. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201705131838.pdf
Jyväskylän ylioppilaskunnan perussääntö. 2018. Viitattu 24.2.2020.
https://jyy.fi/mika-jyy/asiakirjat/perussaanto/
Kaikki tämä sisältyy vuokraan. JYY. N.d. Viitattu 18.2.2020. https://www.korte- pohja.fi/fi/hakijalle/tama-kaikki-sisaltyy-vuokraan
Kananen, J. 2011. Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jy- väskylä: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2011. Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jy- väskylä: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2015. Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Jyväskylä: Jyväskylän Ammattikor- keakoulu.
Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. 2016.
Viitattu 10.3.2020. https://www.keskisuomi.fi/filebank/25246-
MAAKUNNALLISESTI_MERKITTaVaT_RAKENNETUT_KULTTUURIYMPaRISToT_2016_(1 5_8_2017).pdf
Kestävän energiantuotannon kolme peruspilaria N.d. Viitattu 26.2.2020. http://re- newa-fi.com/
Kirkkomäki, J. 2019. Palvelupäällikkö. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Haastat- telu 20.12.2019.
Koivisto, K., Kukkola, J., Latomaa, T. & Sandelin, P. 2014. Kokemuksen tutkimus. Anna kokemukselle mahdollisuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Krabbe, Valtiala & Lausjärvi. 2013. Ympäristöopas puhtausalalle. Helsinki: Puhtaus- tieto PT.
Kuisma, S. 2020. Kiinteistömanageri. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Haastat- telu 21.1.2020.
Kyselylomakkeen laatiminen. 2010. KvantiMOTV. Viitattu 22.2.2020.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html#laajuus’
Käyttövesi. 2018. Energiatehokas koti. Viitattu 18.2.2020. https://www.energiateho- kaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/kayttovesi
Lamput ja valaistus. 2019. Motiva. Viitattu. 18.2.2020. https://www.mo- tiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/lamput_ja_valaistus
Linsuri, J. 2016. Energiaohjelma: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Jyväskylä.
Energia.
Lähteenmäki, M. 2020. Viestintäpäällikkö. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta.
Haastattelu 8.1.2020.
Moilanen, K. 2019. Kiinteistöjohtaja. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Haastat- telu 12.1.2019.
Niemi, J. Hietala, M. & Kaleva, H. 2014. ARA-talojen hoitokulut ja kulurakenne. Vii- tattu 28.2.2020.
https://helda.hesinki.fi/bitstream/hadle/10138/136362/ARAra_3_2014_ARAtalo- jen_hoitokulut_ja_kulurakenne.pdf?sequence=1
Penttinen, J-M. 2020. Talous- ja palvelujohtaja. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta.
Haastattelu 28.2.2020.
Pienet ja keskisuuretyritykset. Käsitteet. Tilastokeskus. N.d. Viitattu 10.3.2020.
https://www.stat.fi/meta/kas/pienet_ja_keski.html
Pihlajasaari, J. 2019. Tekninen asiantuntija. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta.
Haastattelu 13.12.2019.
Ruokakunta. 2019. Kela. Viitattu 22.3.2020. https://www.kela.fi/ruokakunta
Saha, E. Vastuullisia asenteista ja valintoja. 2017. Viitattu 10.3.2020.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/54360/URN%3aNBN%3afi%3ajyu- 201706072726.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sneck, P. 2017. Asukasviestinnän merkitys Kortepohjan ylioppilaskylän vedenkulutuk- seen. JAMK.
Strategia 2018-2022. 2017. JYY. Viitattu 25.2.2019.
https://drive.google.com/file/d/1hlzdpftBYRDk8T9W2SYpdEEVj4yf1VfP/view
Strateginen vastuullisuus. 2013. Sitra. Viitattu 10.3.2020. https://me- dia.sitra.fi/2017/02/27174455/Strateginen_vastuullisuus-2.pdf
Tietosuojailmoitus. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 2019. Viitattu 15.2.2020.
https://jyy.fi/wp-content/uploads/2019/10/Tietosuojailmoitus- Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-yliopiston-ylioppilaskunta.pdf
Tiivistelmä. Ebrand. 2019. SoMe ja Nuoret 2019- katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Viitattu 15.1.2020. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/tiivis- telma/
Toikkanen J, Virtanen I. Kokemuksen Tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö. 2018.
Viitattu 1.3.2020. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63420/Koke- muksen_tutkimus_VI_Toikkanen_Virtanen_pdf.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Turunen, J. Yhä useampi suomalinen pitää itseään edistyksellisenä kuluttajan, mutta onko se totta? ”Ensin muuttuvat ajatukset, sitten sanomiset ja vasta sen jälkeen te- kemiset”. 2020. Helsingin sanomat. Viitattu 21.1.2020. https://www.hs.fi/talous/art- 2000006366678.html
Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta. 2019. KTi Kiinteistötieto Oy. Viitattu 10.3.2020.
https://www.rakli.fi/wp-content/uploads/2019/10/2019-kti-vastuullinen-kiinteistolii- ketoiminta.pdf
Vastuullinen vedenkulutus. Nd. Kuluttajaliitto. Viitattu 10.3.2020. https://www.kulut- tajaliitto.fi/tietopankki/vastuullinenkuluttaminen/sahko-vesi-lampo-ja-vastuullinen- kuluttaminen/vedenkulutus/
Viestintästrategia. 2017. JYY. Viitattu 28.2.2020.
https://drive.google.com/file/d/0BwdIrmxSM3TbZFVlRFMzVHVHQ00/view
Vihreän rahoituksen vuosi 2018. 2019. Kuntarahoitus. Viitattu 18.2.2020.
https://www.kuntarahoitus.fi/app/uploads/2019/08/Vihre%C3%A4nrahoituk- sen_vuosi_Kuntarahoitus_2018_FIN.pdf
Vuokrasopimuksen irtisanominen. JYY. N.d. Viitattu 18.2.2020 https://www.korte- pohja.fi/fi/asukkaalle/sahkoinen-asiointi/lomakkeet/irtisanomislomake/
Ympäristö. JYY. N.d. Viitattu 17.2.2020. https://jyy.fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparisto/
