5. SÄHKÖKOEKALASTUS
5.1 Saaliit
5.1.1. Jalasjoen valuma-alue
Miltään Jalasjoen valuma-alueen neljästä koealasta ei saatu vuoden 2018 sähkökalastuksissa kaloja (taulukko 5.2). Nämä sähkökalastukset liittyvät seuraavien Vapon turvetuotantoalueiden tarkkailuvel-voitteisiin: Koirainneva, Iso-Korvaneva, Korvajärvenneva, Kontioneva ja Palloneva (kts. liite 1).
Matoluoman koeala oli lyhyehkö (n. 25 m), kolmen metrin levyinen ja osin rantakasvillisuuden varjos-tama. Pohja on pääosin orgaanista ainesta (80 %) ja isompia lohkareita. Veden korkeus oli kalastus-hetkellä normaali ja lämpötila 7°. Jalasjoen pitkäkosken koeala oli noin 5 metrin levyistä ja keskimäärin 21 – 40 cm syvä. Pohjan rakenne koostui erikoisista kivistä ja lohkareista. Kalastettavuus oli helppo, veden lämpötila 5,1°. Jukaluomassa uoman leveys oli vain yhden metrin luokkaa, vesi vähissä (läm-pötila 6,5°) ja kalastettavuus helppo. Pohja koostui pääosin sorasta (80 %) sekä muusta kiviaineksesta.
Pettuluomassa uoman leveys oli parin metrin luokkaa, ja veden korkeus arviotiin normaaliksi ajan-kohta huomioiden. Pohjassa oli tasaisesti eri kokoluokkien kiviainesta sekä orgaanista ainesta (15 %).
Puiden varjostus oli huomattavaa. Veden lämpötila oli syyskuun lopulla 5,5 astetta.
Näiden kuten myös muiden sähkökalastusten tiedot löytyvät tallennettuina koekalastusrekisteristä.
Taulukko 5.2. Jalasjoen valuma-alueen koealojen saaliit vuonna 2018.
5.1.2. Mustajoen valuma-alue
Taulukko 5.3. Mustajoen valuma-alueen koealojen saaliit vuonna 2018.
Jalasjoen valuma-alue 42.04
Vesimuodostuma Sähkökalastusalan nimi Laji kpl kpl/100m² g g/100m²
42.042_a01 Matoluoma Matoluoma - - - -
-42.042_y01 Jalasjoki Pitkäkoski, Jalasjoki - - - -
-Jukaluoma - - - -
-Pettukoski, Pettuluoma - - - -
-Mustajoen valuma-alue 42.05
Vesimuodostuma Sähkökalastusalan nimi Laji kpl kpl/100m² g g/100m²
Kärkiluoma - - - -
-42.051_a02 Ilvesjoki Ilvesjoki / Pykäri Kivennuoliainen 3 2,5 44 37
Liikaluoma Ahven 2 2,5 46 58
Liikaluoma Kivennuoliainen 1 1,3 23 29
42.051_a02 Ilvesjoki Ilvesjoki / Pitkäkoski Hauki 5 2,0
42.051_a02 Ilvesjoki Ilvesjoki / Pitkäkoski Kivennuoliainen 5 2,0 20 8
42.051_a02 Ilvesjoki Ilvesjoki / Pitkäkoski Kivisimppu 4 1,6 22 9
42.051_a02 Ilvesjoki Ilvesjoki / Pitkäkoski Särki 24 9,6 24 10
42.051_a02 Ilvesjoki Ilvesjoki / Pitkäkoski Taimen 2 0,8 590 236
Koronoja - - - -
-42.054_a01 Koskutjoki Mustaluoma, Hautavuoren yläpuoliTaimen 3 3,0 97 97
42.054_a01 Koskutjoki Mustaluoma, Kovaskoski Taimen 12 16,0 303 404
42.054_a01 Koskutjoki Mustaluoma (Hautavuori) Taimen 15 17,1 364 416
Mustajoen valuma-alueelta kalastettiin 8 koealaa (taulukko 5.3). Näistä pyyntihetkellä kalattomiksi osoittautuivat vain Kärkiluoman (tarkkailuvelvoite: Alkkian turvetuotantoalue) ja Koronojan koealat (tarkkailuvelvoite: Iso-Korvanevan ja Korvajärvennevojen turvetuotantoalueet). Kärkiluomassa poh-jan kiviaineksen karkeus vaihteli hienojakoisen (30 %) ja kallion (20 %) välillä. Koronopoh-jan pohpoh-jan ra-kenne oli kaikkea soran ja pienten lohkareiden väliltä. Näiden molempien suhteellinen vedenkorkeus oli alhainen, veden lämpötilojen ollessa Kärkiluomassa 7,6° ja Koronojassa 6,2°.
Ilvesjoesta kalastettiin kaksi koealaa, eli Liikaluoman yläpuolelta (Ilvesoki/Pykärin koeala, Alkkian tuo-tantoalueen tarkkailuvelvoite) ja Liikaluoman alapuoliselta osuudelta (Ilvesjoki/Pitkäkosken koeala, Pikku-Vasikkaneva/Vasikkaneva tarkkailuvelvoitteet). Ylemmältä Pykärin koealalta saatiin vain kiven-nuoliaisia (3 kpl). Alemmalla koealalla lajikirjo oli verrattain suuri, käsittäen niin virtavesien tyyppilajeja (taimenet 188 ja 311 mm, kivisimppu ja kivennuoliainen) kuin tunnusomaisia järvilajeja (särki ja hauki).
Yläjuoksulla veden lämpötila oli 7,9°, alemmalla koealalla Liikaluoman yhtymäkohdan alapuolella 8,3°. Alemman koealan pohjalla havaittiin hieman enemmän orgaanista ainetta (5 %) kuin Pykärissä, mutta molemmissa koealoissa pohja koostui pääosin erilaisesta kiviaineksesta.
Liikaluomasta saatiin ahvenia ja kivennuoliainen (tarkkailuvelvoite: Pikku-Vasikkaneva/Vasikkaneva).
Myös tämä koeala oli vähävetinen (lämpötila 6,3°) ja helposti kalastettavissa. Koealan pohjan raken-teessa oli orgaanista ainesta (10 %) ja erikokoista kiviainesta (10 - 20 %/jaoke).
Mustaluomasta (vesimuodostuma rekisterissä Koskutjoki) kalastettiin kolme koealaa (taulukko 5.3).
Näistä Hautavuoren yläpuolinen koeala kuuluu Sompanevan, Veteläsuon ja Hanhinevan turvetuo-tantoalueiden tarkkailuvelvoitteeseen (liite 1). Mustaluoman kaksi muuta koealaa (Kovaskoski sekä Hautavuori) kalastetaan Kihlakunnankankaan pohjavedenottamon tarkkailuvelvoitteeseen liittyen.
Ainoa Mustaluomasta tavattu kalalaji oli taimen, jonka tiheydet (16 – 17 kpl/100 m²) olivat varsin hyviä kahdella alemmalla koealalla. Hautavuoren yläpuoliselta koealalta taimenia saatiin 3 kpl/100 m².
Näiden pituudet olivat välillä 80 – 178 mm. Kovaskosken saalistaimenten pituudet olivat 78 – 205 mm ja Hautavuoren koealalla 80 – 158 mm. Alle 10 cm poikasten esiintymisen perusteella taimen näyttää lisääntyvän näillä kaikilla koealoilla, tai ainakin niiden tuntumassa. Koealojen pohjan rakenne koostui orgaanisesta aineksesta (10 – 20 %) sekä eri karkeusaineiden kiviaineksesta. Virtaamat olivat pieniä ja vesi vajaa 8 astetta.
5.1.3. Seinäjoen valuma-alue
Seinäjoen valuma-alueella vuonna 2018 kalastettuja koealoja oli kaikkiaan 10 kpl (taulukko 5.4). Saa-lista saatiin kahta paikkaa lukuun ottamatta kaikista, mutta taimenia ei yhdestäkään. Kivisimpun esiin-tyminen näyttää rajoittuvan Seinäjoen sekä Kihniänjoen uomiin. Juupaluoman koealalta (tarkkailu-velvoite: Juupa-Jäkälännevan turvetuotantoalue) saatiin kaksi haukea ja made. Matalan uoman pohja koostuu eri raekokojen kiviaineksesta. Veden lämpötila oli syyskuun 20. päivä vielä 12,5°. Puut ja pensaat varjostavat luonnontilaisen kaltaista uomaa.
Kurjenjoen koeala kalastetaan Tuurannevan turvetuotantoalueen velvoitteen takia. Saaliina oli vain seisovan veden tyyppilajeja (ahven, hauki ja made), jotka kuitenkin kaikki ovat avovesiaikaan hyvin tavallisia myös pienissä virtavesissä. Veden lämpötila oli 11,9°, uoma matala ja virtaama vähäinen.
Seinäjoen pääuoman ylin koeala kalastetaan Hietasalonnevan tuotantoalueen velvoitteeseen liit-tyen (liite 1). Tällä koealalla kivisimpun esiintymistiheys oli yhtä suuri (6,8 kpl/100 m²) kuin särjellä. Näi-den lajien lisäksi saatiin myös kaksi haukea ja kaksi madetta.
Kihniänjoen ylimmältä koealalta (Peurainnevan tarkkailuvelvoite) saatiin ahvenia ja hauki, keskim-mäiseltä (Peurainnevan ja Sammatinnevan tarkkailuvelvoitteet) vain särkiä. Peurain- ja Sammatinne-van alapuoleiselta koealalta (myös PeurainneSammatinne-van ja SammatinneSammatinne-van tarkkailuvelvoitteet) saatiin ki-visimppuja, mateita ja hauki. Ennen Seinäjokeen yhtymiskohtaa sijaitsevalta koealalta (Haukinevan tarkkailuvelvoite) saatiin kivisimppuja, kivennuoliaisia sekä seisovan veden tyyppilajeja. Kihniänjoen ylimmän koealan pohjan rakenteesta merkittävä osa muodostui orgaanisesta aineesta (30 %) ja hie-nojakoisimmasta kiviaineesta (20 %). Kihniänjoessa uoman leveys oli noin 5 – 6 m ja vesi matalalla (lämpötila 11 – 12 astetta).
Sekä Ojaluoman (Valkianevan tarkkailuvelvoite) että Haasojan koealat (Linnus-Lainesnevan tarkkai-luvelvoite) olivat syyskuun lopulla kalattomia. Vähävetisten ja hidasvirtaisten purojen vedenlämpötila oli pyyntihetkellä 11,5 – 11,8 astetta. Haasojan pohjan rakenteesta 60 % oli orgaanista ainesta. Oja-luomassa koealan pohja koostui valtaosin (90 %) hienojakoisesta (< 2 mm) aineksesta.
Seinäjoen Viitalan koealan (Linnus-Lainesnevan velvoite) runsain saalislaji oli kivisimppu (11 kpl/100 m²). Tältä alueelta saatiin myös ahvenia, kiiski sekä kivennuoliainen (taulukko 5.4). Uoman leveys oli tällä kohtaa 12 metriä, mikä kalastettiin koko leveydeltään 9 metrin matkalta. Pohja koostui sorasta sekä eri kokoisista kivistä ja lohkareista.
Taulukko 5.4. Seinäjoen valuma-alueen koealojen saaliit vuonna 2018.
Seinäjoen valuma-alue 42.07
Vesimuodostuma Sähkökalastusalan nimi Laji kpl kpl/100m² g g/100m²
Juupaluoma (ap.) Hauki 2 1,5 47 35
Juupaluoma (ap.) Made 1 0,7 35 26
42.076_001 Kurjenjoki Kurjenjoki (Tuurannevan ap.) Ahven 1 1,0 2 2
42.076_001 Kurjenjoki Kurjenjoki (Tuurannevan ap.) Hauki 2 2,0 24 24
42.076_001 Kurjenjoki Kurjenjoki (Tuurannevan ap.) Made 1 1,0 37 37
42.073_001 Seinäjoen yl. Seinäjoki (Hietasalonnevan ap.) Hauki 2 1,4 84 57
42.073_001 Seinäjoen yl. Seinäjoki (Hietasalonnevan ap.) Kivisimppu 10 6,8 28 19
42.073_001 Seinäjoen yl. Seinäjoki (Hietasalonnevan ap.) Made 2 1,4 148 100
42.073_001 Seinäjoen yl. Seinäjoki (Hietasalonnevan ap.) Särki 10 6,8 10 7
42.077_a01 Kihniänjoen yl. Kihniänjoki 1 ( Peurain- ja Sammatinnevan yp.)Ahven 2 2,7 25 33 42.077_a01 Kihniänjoen yl. Kihniänjoki 1 ( Peurain- ja Sammatinnevan yp.)Hauki 1 1,3 50 67 42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki (Peurain- ja Sammatinnevan ap.) Särki 13 16,7
42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki alaosa (Näätänevan ap.) Hauki 1 0,8 145 115 42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki alaosa (Näätänevan ap.) Kivisimppu 6 4,8 20 16 42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki alaosa (Näätänevan ap.) Made 7 5,6 705 560
42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki (ennen Seinäjokea) Ahven 7 4,8 189 130
42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki (ennen Seinäjokea) Hauki 1 0,7 53 37
42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki (ennen Seinäjokea) Kivennuoliainen 3 2,1 30 21
42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki (ennen Seinäjokea) Kivisimppu 3 2,1 6 4
42.072_001 Kihniänjoki Kihniänjoki (ennen Seinäjokea) Made 2 1,4 181 125
Ojaluoma - - - -
-Haasoja - - - -
-42.071_y01 Seinäjoki Seinäjoki, Viitala Ahven 3 2,8 47 44
42.071_y01 Seinäjoki Seinäjoki, Viitala Kiiski 1 0,9 1 1
42.071_y01 Seinäjoki Seinäjoki, Viitala Kivennuoliainen 1 0,9 2 2
42.071_y01 Seinäjoki Seinäjoki, Viitala Kivisimppu 12 11,1 26 24
5.1.4. Hirvijoen valuma-alue
Hirvijoen valuma-alueelta kalastettiin 9 koealaa vuonna 2018 (taulukko 5.5). Hirvijoen uomassa on kaikkiaan neljä koealaa, joista kaksi ylimmäistä kalastetaan Liikanevan ja Haukinevan tarkkailuvel-voitteisiin liittyen. Liikaluoman yhtymäkohdan yläpuoliselta alalta saatiin runsaasti kivennuoliaisia (n.
20 kpl/100 m²). Liikaluoman alapuolisella koealalla kivennuoliaisten tiheys oli selvästi pienempi, mutta niiden ohella saatiin haukia ja mateita. Liikaluoman yläpuolisen koealan pohjasta noin 70 % on kal-liota. Liikaluoman alapuolisen koealan pohjasta noin viidennes oli orgaanista ainesta. Nämä kaksi koealaa kalastettiin neljän päivän välein (taulukko 5.1), minkä myötä veden lämpötiloissa oli selvä ero (11,1° → 6,6 °).
Madesnevan ja Vähähautanevan turvetuotantoalueiden tarkkailuvelvoitteiden takia Mades-luomasta kalastetaan sekä soiden ylä- että alapuolinen koeala. Soiden yläpuoliselta koealalta ei saatu yhtään kalaa, alapuoliselta kaksi kivennuoliaista, kiiski sekä nahkiaisen toukka (taulukko 5.5).
Pohjan habitaatin puolesta Madesluoman ylempi koeala soveltuisi myös vaateliaammille virtavesila-jeille, sillä soran osuus on 60 % ja muu osa on erikokoisia kiviä. Alemmalla vähäistä saalista tuottaneella koealalla soran osuus on vain noin 10 % ja orgaanisen aineen 30 %. Myös Madesluoman veden kor-keus oli matala ja lämpötila syyskuun lopulla 10,4 – 11,1 astetta.
Madesluoman laskukohan alapuoliselta Hirvijoen kolmannelta koealalta (tarkkailuvelvoite: Mades-nevan ja VähähautaMades-nevan turvetuotantoalueet) saatiin kivennuoliainen ja kolme taimenta. Taimen-ten pituudet olivat 196 – 210 mm, eli ne olivat todennäköisesti vähintään kolmen kasvukauden ikäisiä yksilöitä. Kymmenisen metriä leveän koealan vesitilanne oli heikko ja virtaama pieni. Veden lämpötila oli 11,1°.
Taulukko 5.5. Hirvijoen valuma-alueen koealojen saaliit vuonna 2018.
Löyhinkinevan tuotantoalueen tarkkailualueeseen kuuluvaa Äyrännesojaa ei uoman kuivuuden ta-kia pystytty kalastamaan vuonna 2018. Vesitilanteen salliessa Äyrännesojan sähkökoekalastus on py-rittävä tekemään syksyllä 2019. Löyhinkinevan tarkkailuvelvoitteeseen kuuluu myös kolme muuta
Hirvijoen valuma-alue 42.08
Vesimuodostuma Sähkökalastusalan nimi Laji kpl kpl/100m² g g/100m²
42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 1, Liikaluoma ap. Hauki 5 4,2 42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 1, Liikaluoma ap. Kivennuoliainen 2 1,7 42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 1, Liikaluoma ap. Made 2 1,7
42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 2, Liikaluoma yp. Kivennuoliainen 20 19,6 60 59
42.082_a01 Madesluoma Madesluoma yp. - - - -
-42.082_a01 Madesluoma Madesluoma 1 ap. Kiiski 1 1,0 1 1
42.082_a01 Madesluoma Madesluoma 1 ap. Kivennuoliainen 2 2,0 3 3
42.082_a01 Madesluoma Madesluoma 1 ap. Nahkiainen sp 1 1,0 5 5
42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 3, Madesluoma ap. Kivennuoliainen 1 0,5 4 2
42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 3, Madesluoma ap. Taimen 3 1,5 243 122
Löyhinginoja - - - -
-Sanasluoma Kivennuoliainen 7 5,0 15 11
Sanasluoma Taimen 2 1,4 182 130
42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 4, ennen Löyhinginojaa Kivennuoliainen 5 2,1 14 6 42.081_001 Hirvijoki Hirvijoki 4, ennen Löyhinginojaa Särki 2 0,8 49 20
Someroluoma - - - -
-koealaa (liite 1). Kapeasta ja matalasta Löyhinginojasta kaloja ei saatu. Peratun uoman virtaama oli vähäinen ja veden lämpötila vain 5,5°. Orgaanisen aineen osuus oli 5 % ja valtaosa pohjasta oli eri-kokoisia kiviä. Sanasluoman koealalta saatiin 7 kpl kivennuoliaisia ja kaksi taimenta. Taimenten pituu-det olivat 195 ja 222 mm, eli Sanasluomasta ei saatu merkkejä kahden edeltäneen vuoden taimenen poikastuotannosta. Myös Hirvijoen pääuoman alimmainen koeala sisältyy Löyhinkinevan tarkkailuvel-voitteeseen. Tältä alueelta saatiin kivennuoliaisia ja särkiä.
Erittäin pienimuotoisesta Someroluomastakaan kaloja ei saatu. Koeala kalastetaan Pesänevan tur-vetuotantoalueen velvoitteena. Koealan pohjasta 40 % on soraa, lopun jakautuessa orgaanisen ja muun hienojakoisen partikkelin kesken. Veden lämpötila oli pyyntihetkellä vajaa 8 astetta.
5.1.5. Kainastonjoen valuma-alue
Kainostonjoen valuma-alueelta kalastettiin kahdeksan koealaa, joista kolme on Lohiluomassa (tau-lukko 5.6). Lohiluoman sähkökoekalastukset tehdään Isonevan turvetuotantoalueen tarkkailuvelvoit-teeseen liittyen. Raattaankorven koealalta ei saatu yhtään kalaa. Ylimmältä Koivukosken koealalta saatiin vain harjuksia (pituudet 90 – 236 mm). Alimmalla Peräkorvenmaan koealalla harjustiheys (11,7 kpl/100 m²) oli Koivukosken koealaakin suurempi. Peräkorvenmaan saalisharjusten pituudet olivat 74 – 272 mm. Tältä koealalta saatiin myös kivennuoliainen ja nahkiainen (pikkunahkiainen). Harjus on Lohiluoman selvä valtalaji, mutta Raattaankorven koeala ei nähtävästi tarjoa sille riittävästi suoja-paikkoja. Kyseisen koealan pohjan pinta-alasta 90 % on hienojakoista partikkelia, loppu soraa ja or-gaanista ainesta. Kahdella muulla koealalla soran ja erikoisen kivimateriaalin osuudet olivat suurem-pia. Lammasnevan tarkkailuvelvoitteeseen kuuluvaa Kainastonjoen koekalastusta ei tehty, koska ei löydetty sähkökoekalastukseen soveltuvaa paikkaa. Tarkkailuohjelmassa mainitaan, ettei Vehka-luomassakaan ole soveltuvaa kohdetta.
Taulukko 5.6. Kainastonjoen valuma-alueen koealojen saaliit vuonna 2018.
Kainastonjoen valuma-alue 42.09
Vesimuodostuma Sähkökalastusalan nimi Laji kpl kpl/100m² g g/100m²
Lohiluoma, Koivukoski Harjus 8 6,7 177 148
Lohiluoma, Raattaankorpi - - - -
-Lohiluoma, Peräkorvenmaa Harjus 14 11,7 364 303
Lohiluoma, Peräkorvenmaa Kivennuoliainen 1 0,8 4 3
Lohiluoma, Peräkorvenmaa Nahkiainen 1 0,8 8 7
Mustaisluoma / Puskankylä Kivennuoliainen 6 5,0 31 26
Mustaisluoma / Puskankylä Taimen 23 19,2 605 504
42.092_001 Kainastonjoki nätynkoski Hauki 2 1,4 28 20
42.092_001 Kainastonjoki nätynkoski Kivennuoliainen 6 4,3 27 19
42.092_001 Kainastonjoki nätynkoski Kivisimppu 15 10,7 28 20
42.093_001 Ikkelänjoki Ikkelänjoki / Pitkäniemi Kivennuoliainen 1 0,6 9 5 42.093_001 Ikkelänjoki Ikkelänjoki / Pitkäniemi Kivisimppu 3 1,7 10 6
42.093_001 Ikkelänjoki Ikkelänjoki / Pitkäniemi Taimen 12 6,7 728 404
42.091_001 Kauhajoki Kohlunkoski Kivennuoliainen 5 5,1 5 5
42.091_001 Kauhajoki Kohlunkoski Kivisimppu 1 1,0 1 1
42.091_001 Kauhajoki Kohlunkoski Made 1 1,0 170 172
42.097_001 Päntäneenjoki Päntäneenjoki / Keturin kylä Kivisimppu 1 1,7 7 12 42.097_001 Päntäneenjoki Päntäneenjoki / Keturin kylä Taimen 3 5,0 819 1365 42.097_001 Päntäneenjoki Päntäneenjoki, Nirvan kylä* Kivisimppu 7 14,0 28 56 42.097_001 Päntäneenjoki Päntäneenjoki, Nirvan kylä* Kivennuoliainen 10 20,0 11 22
Mustaisluoman Puskankylän koealalta (tarkkailuvelvoite: Mustaisneva) saatiin yhteistarkkailun suurin taimensaalis: 23 kpl. Taimentiheys oli siten peräti 19,2 kpl/100 m². Taimenten pituudet olivat 50 – 265 mm, joten mukana oli myös vuoden 2018 keväällä kuoriutuneita poikasia. Taimenten lisäksi koealalta saatiin kivennuoliaisia (taulukko 5.6). Noin 3 m leveän uoman pohja on monimuotoinen, käsittäen myös < 5 % orgaanista ainesta. Kivillä esiintyi vesisammalta ja puut varjostivat uomaa varsin paljon.
Veden korkeus oli useimmista kohteista poiketen normaalilla tasolla (lämpötila 6,7°).
Päntäneenjoen Keturin kylän kohdalla sijaitseva koeala (tarkkailuvelvoite: Mustaisnevan tuotanto-alue) pystyttiin kalastamaan. Tältä alueelta saatiin vain virtavesien tyyppilajeja, eli kolme taimenta (244 – 325 mm) ja kivisimppu. Monimuotoinen pohjan rakenne suosii virtavesilajeja kuten taimenta.
Päntäneenjoen Nirvan kylän koealan* (tarkkailuvelvoite: Rojunevan ja Parjakannevan tarkkailuvel-voite) tiedot lisättiin tähän raportin päivitykseen. Saaliina oli kivisimppuja ja kivennuoliaisia (taulukko 5.6). Kyseinen koeala sijaitsee tuotantoalueiden yläpuolella. Rojunevan ja Parjakannevan alapuoli-selta osuudelta ei löydetty sähkökoekalastukseen soveltuvaa virran kohtaa, joten tarkkailun jatko on arvioitava tältä osin uudestaan.
Kainastonjoen Nätynkosken koealalta (tarkkailuvelvoite: Mustaisnevan tuotantoalue) saatiin kivi-simppuja, kivennuoliaisia ja haukia. Kivennuoliaisten esiintymistiheys (10, 7 kpl/100 m²) oli suurin yhteis-tarkkailun koealoista. Veden korkeus arvioitiin normaaliksi ja sen lämpötila oli 7 astetta. Pohja koostui erikoisista kivistä ja vesisammalta oli verrattain runsaasti (30 %). Ikkelänjoen Pitkäniemen koealalta (tarkkailuvelvoite: Kontioneva + Palloneva) saatiin vain virtavesien tunnusomaisia lajeja. Runsain laji oli taimen (12 kpl pituudet 123 – 255 mm). Lisäksi saatiin kivisimppuja ja kivennuoliainen. Kuutisen metriä leveän uoman pohja on monimuotoinen ja kiviä peittää suurelta osin (70 %) vesisammal. Ve-den lämpötila oli syyskuun lopulla 5,4°. Myös Kauhajoen Kohlunkosken koeala kalastetaan Kontio-nevan sekä PalloKontio-nevan turvetuotantoalueiden velvoitteisiin liittyen (liite1). Saaliina oli kivennuoliaisia, kivisimppu sekä made. Ulkoisesti pohjan habitaatti on hyvin virtavesilajeille soveltuva.