• Ei tuloksia

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ullakkorakentamisen edistäminen Jyväskylän keskusta-alueella D/985/10.00.00.03/2016

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ullakkorakentamisen edistäminen Jyväskylän keskusta-alueella D/985/10.00.00.03/2016"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Ullakkorakentamisen edistäminen Jyväskylän keskusta-alueella

D/985/10.00.00.03/2016

Asian valmistelijat Mauri Hähkiöniemi, puh. 014 266 5034, Paula Julin, puh. 014 266 7706

Ullakkorakentamisen edistämisen periaatepäätöksen tavoitteena on keskustan kehittämishankkeen tavoitteiden mukaisesti edistää keskusta-alueen täydennys- rakentamista poistamalla ullakkorakentamisen tieltä niitä esteitä, joihin kaupunki voi omalla päätöksenteollaan vaikuttaa. Periaatepäätöksellä mahdollistetaan keskusta-alueen rakennusten ullakkotilojen käyttöön otto asunnoiksi poikkeamis- menettelyllä asemakaavamuutosten sijaan.

Taustaa

Keskustan kehittämishanke ja ullakkorakentaminen

Keskusta on yksi kaupungin neljästä strategisesti merkittävästä kaupunkikehitys- alustasta, ja sen kehittämishankkeen tavoitteena on taata keskustan elinvoimai- suus mm. edistämällä täydennysrakentamista. Tiivisti rakennetussa keskustassa varteenotettavia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on myös olemassa olevien rakennusten vajaakäyttöisissä tiloissa kuten ullakoilla. Ullakkotilojen käyt- töönotto asunnoiksi tai lisäkerrosten rakentaminen tarjoaa kiinnostavia mahdolli- suuksia uudelle asuntotuotannolle keskustassa.

Ullakkorakentamisen hankkeita on toteutunut keskusta-alueella aiemmista ullak- korakentamista suosivista päätöksistä huolimatta harvakseltaan. Usein hankkeet ovat kaatuneet korkeiksi nouseviin rakentamiskustannuksiin, maankäyttösopi- musmaksuihin, raskaisiin viranomaisprosesseihin tai taloyhtiön päätöksenteon vaikeuteen.

Ullakkorakentamisen selvitys ja edistämistoimenpiteet

Jyväskylän keskusta-alueen ullakkorakentamisen selvitys on valmistunut maalis- kuussa 2016. Selvityksessä kävi ilmi, että ydinkeskustassa on noin 10 000 ker- rosalaneliömetriä olemassa olevaa ullakkotilaa, johon olisi mahdollista sijoittaa asuntoja ilman, että rakennusten ulkoasuun ja kattoihin tulee suurempia muutok- sia. Määrä on suhteellisen vähäinen, se vastaa noin neljää kerrostaloa. Kohtei- den kaupunkikuvallinen ja rakennushistoriallinen arviointi sekä yksityiskohtaiset tekniset ratkaisut vaativat vielä jatkotutkimuksia kunkin hankkeen yhteydessä.

Keskustan täydennysrakentamista on jo edistetty kaupunkirakennelautakunnan hyväksyessä 2.6.2015 kokeiluluontoisen kevennetyn maankäyttösopimusmenet- telyn ruutukaavakeskustassa. Päätöksen mukaisesti olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta ei peritä maankäyttösopimusmaksua (ul- lakon ja/tai kellarin käyttötarkoituksen muuttaminen, maksimissaan yksi lisäker- ros). Kokeilu koskee vuoden 2017 loppuun mennessä ruutukaavakeskustassa käynnistettäviä asemakaavan muutoksia sekä liike- että asuntorakentamisen osalta.

(2)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Ullakkorakentamisen edistämisen periaatepäätöksellä on tarkoitus raivata ullak- korakentamisen hankkeiden tieltä myös muita esteitä, joihin Jyväskylän kaupunki voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Tavoitteena on, etteivät muutoinkin hankalat ja kalliit ullakkorakentamisen hankkeet kaatuisi ainakaan kaupungin toiminnan kankeuteen tai kaupungin vaatimuksista aiheutuviin kustannuksiin kuten maan- käyttösopimusmaksuihin tai pysäköinnin järjestämisen kustannuksiin.

Ullakkorakentamista suositaan myös muissa suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä on vuodesta 2009 ollut voimassa koko kaupunkia koskeva alueelli- nen poikkeaminen asuinkerrostalojen ullakoiden käyttämiseen asuinrakentami- seen. Jyväskylän keskustassa ullakkorakentamisen mahdollisuuksia on niin vä- hän, että Helsingin mallin mukainen, maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:ään pe- rustuva alueellinen poikkeamispäätös on alustavan arvion mukaan liian raskas menettely siitä saavutettavaan hyötyyn nähden.

Ullakkorakentamisen edistämisen periaatteet

Ullakkorakentamisen edistämisen periaatteiksi esitetään:

Periaate 1

Keskusta-alueella ullakkorakentamisessa nykyisen vaipan sisällä tai vähäisesti kattoa muokkaamalla voidaan soveltaa poikkeamispäätöksen mahdollisuutta.

perustelut:

- Nykyisen rakennusvaipan sisällä tapahtuvilla muutoksilla ei yleensä ole olen- naisia vaikutuksia kaupunkikuvaan tai yhdyskuntarakenteeseen eivätkä muutkaan vaikutukset ole sellaisia, että ne edellyttäisivät kaavamuutoksen mukaista laajempaa tarkastelua.

- Ullakkorakentamisessa asemakaavan muutos on kohtuuttoman työläs ja ai- kaa vievä prosessi siitä saatuun hyötyyn suhteutettuna. Hyödyntämällä maankäyttö- ja rakennuslain antamaa mahdollisuutta ratkaista asioita poik- keamispäätöksellä karsitaan turhaa byrokratiaa ja tehostetaan kaupungin omien resurssien käyttöä.

- Kohteet, joilla on merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristön, kaupunkikuvan tai jonkun muun näkökulman kannalta, ratkaistaan edelleen asemakaavan muutoksella.

Periaate 2

Poikkeamispäätökset tehdään hankekohtaisesti. Päätöksellä voidaan poiketa voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeudesta, kerrosluvusta sekä auto- paikkojen toteuttamisvelvollisuudesta ullakkorakentamisen osalta.

perustelut:

- Normaalisti asemakaavan muutoksen yhteydessä rakennusoikeuden lisäyk- sestä ja siten kiinteistön arvonnoususta perittäisiin maankäyttösopimusmak- su, mikä ullakkorakentamisen hankkeissa muodostaa usein haasteita hank- keen taloudellisuudelle. Poikkeamispäätösten yhteydessä maankäyttösopi- musmaksua ei ole peritty. Ullakkorakentamisen maankäyttösopimusten osal-

(3)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

ta kaupunkirakennelautakunta on jo tehnyt kokeiluluontoisen päätöksen mak- suvapaudesta vuoden 2017 loppuun mennessä käynnistyviä asemakaava- muutoksia koskien.

- Ullakkorakentamisessa rakennusoikeuden ylitys on yleensä suhteellisen vä- häinen, eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.

- Kerrosluvun ylityksellä ei ole kaupunkikuvallisia vaikutuksia silloin, kun toimi- taan rakennuksen olemassa olevan vaipan sisällä – ullakko on jo toteutettu.

- Uusien autopaikkojen toteuttaminen jo ennestään täyteen rakennetuille pihoil- le ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Myös autopaikkojen lunasta- minen yleisistä pysäköintilaitoksista on merkittävä kustannuskynnys hankkei- den realisoitumiselle. Luopumalla autopaikkojen toteuttamisvelvollisuudesta ullakkorakentamisen osalta kaupunki auttaa muuten mahdottomien hankkei- den toteutumista. Mutta koska lisärakentamisen määrä on ullakkorakentami- sessa yleensä vähäinen, ei sen edellyttämä laskennallinen autopaikkojen määrä ole merkittävä koko keskustan autopaikkoihin suhteutettuna. Mikäli ul- lakoille toteutettaville asunnoille kuitenkin tarvitaan autopaikkoja, niitä on han- kittavissa esimerkiksi keskustan yleisistä pysäköintilaitoksista.

Periaate 3

Poikkeamispäätöksessä on mahdollista poiketa velvollisuudesta ulottaa hissi ul- lakkokerrokseen.

perustelut:

- Hissi on merkittävä kustannuskynnys rakennushankkeen toteutumiselle.

- Hissin rakentamista suositellaan ullakkorakentamisen yhteydessä.

- Hissiyhteyttä ei tarvitse ulottaa ullakon tasolle, mutta tilavaraus hissin raken- tamiseksi ullakolle asti on hyvä säilyttää.

Periaate 4

Poikkeamispäätöstä voidaan harkita, kun:

- olemassa oleva ullakko on riittävän korkea asuntojen rakentamiseen - ullakkorakentamisen lähtökohtana on rakennuksen ominaispiirteet - rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei turmella

- kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja ei turmel- la

- ullakkorakentamisen hankkeesta on saatu Keski-Suomen museon lausunto - kaupungille ei synny tarvetta rakentaa uutta infrastruktuuria tai sen tarve on

vähäinen.

Hankkeet, jotka eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä poikkeamisel- le asettamia edellytyksiä tai edellä mainittuja ehtoja, tulee ratkaista asemakaa- van muutoksella.

Ullakkorakentamisen edistämisen periaatteet koskevat Jyväskylän keskusta- aluetta. Periaatepäätös on voimassa vuoden 2021 loppuun asti kokeiluluontoi- sesti osana keskustan kehittämishanketta. Kokeiluajanjakson jälkeen periaattei- ta ja niiden kautta saatuja tuloksia arvioidaan uudelleen ja päätetään mahdollisis- ta jatkotoimenpiteistä.

(4)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Ullakkorakentamisen selvitykseen voi tutustua osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/ullakkorakentaminen Päätösliite:

- keskustan ullakkorakentamisen selvitys, kooste rakentamisen potentiaalista http://www2.jkl.fi/kaavakartat/ullakkorakentaminen_ltk.pdf

Toimialajohtaja Saarivaaran ehdotus

Kaupunkirakennelautakunta päättää, että Jyväskylän keskustassa ullakkoraken- tamista edistetään edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti vuoden 2021 lop- puun asti kokeiluluontoisesti osana keskustan kehittämishanketta.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

116 Tapiola. Vanhojen asuntoalueiden korjauksen ja hoidon suuntaviivat 2006, 3.. kautta voi jokainen helposti nähdä, miten eriasteiset korjaustavat vaikuttavat konkreet-

Marketeista löytää kuitenkin hyviäkin pelejä, kunhan tietää mitä et- sii”, arvioi Yli-Tainio, joka lupaa toimittaa jälkikäteen listan market- tipeleistä, jotka ovat

Mutta totta on myös se, että ajatus siitä, että jokainen yksilö olisi ensisijaisesti itselleen vastuussa itsestään sekä menestyy vain omilla ansioillaan ei ole miten-

A Asuinrakennus Österby 0:00 B Asuinrakennus Södergård 1:04 C Asuinrakennus Södergsved 0:00 D Asuinrakennus Söderkulla 5:14 E Asuinrakennus Björkholma 0:00 F Lomarakennus Katiska 0:00

A Asuinrakennus Österby 0:00 B Asuinrakennus Södergård 1:28 C Asuinrakennus Södergsved 0:00 D Asuinrakennus Söderkulla 4:27 E Asuinrakennus Björkholma 0:00 F Lomarakennus Katiska 0:00

Täydentyvä keskusta - Jyväskylän kaupunkistrategia kaupunginvaltuusto 15.12.2014 - Jyväskylän kaupungin yleiskaava, oikeusvaikutteinen kaupunginvaltuusto 10.11.2014 - Asumisvisio

Jyväskylän kaupunki omistaa metsää noin 5000 hehtaaria, josta noin 4500 hehtaaria on kaupungin alueella (sisältävät myös asemakaava-alueen metsät).. Nyt aloitettavassa

Jyväskylän kaupunki / Liikenne- Ja viheralueet kartta © Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 2016 Kävely-/pihakatu. Katettu