• Ei tuloksia

Jyväskylän energiatase 2014

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Jyväskylän energiatase 2014"

Copied!
12
0
0

Kokoteksti

(1)

© Keski-Suomen Energiatoimisto 1.6.2016

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016

Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi

www.facebook.com/energiatoimisto

(2)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

2 2

Vesivoima ja muut 1 % Tuontisähkö 11 % Öljy 27 %

Teollisuus 9 %

Sähkö 62%

• Prosessilämpö 38 %

Rakennusten lämmitys 52 %

Kaukolämpö 70 %

• Puu 4 %

• Öljy 12 %

• Sähkö 14 %

Muu sähkönkulutus 19 %

Asuminen ja maatalous 50 %

• Palvelut ja rakentaminen 50 % Tieliikenne 20 %

Bensiini 41 %

• Diesel 53 %

• Biopolttoaineet 6 %

Yhteensä 4664 GWh

* Alueen energiantuotannon häviöt (990 GWh) on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten mukaisissa suhteissa

Kivihiili 6 %

Puupolttoaineet 32 %

Biokaasu 1 % Turve 21 %

Liikenteen biopolttoaineet 1 %

(3)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

3 3

Vesivoima ja muut 1 % Tuontisähkö 11 % Öljy 27 %

Teollisuus 9 %

Sähkö 62%

• Prosessilämpö 38 %

Rakennusten lämmitys 52 %

Kaukolämpö 70 %

• Puu 4 %

• Öljy 12 %

• Sähkö 14 %

Muu sähkönkulutus 19 %

Asuminen ja maatalous 50 %

• Palvelut ja rakentaminen 50 % Tieliikenne 20 %

Bensiini 41 %

• Diesel 53 %

• Biopolttoaineet 6 %

Yhteensä 4664 GWh

* Alueen energiantuotannon häviöt (990 GWh) on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten mukaisissa suhteissa

Kivihiili 6 %

Puupolttoaineet 32 %

Biokaasu 1 % Turve 21 %

Liikenteen biopolttoaineet 1 % Uusiutuvat energialähteet

Energialähteiden käytöstä 35 % (Keski-Suomi 43 % ja Suomi 32 %) Omasta energiantuotannosta 49%

Energian loppukulutuksesta 31 %

UE ml. tuontisähkön uusiutuvilla tuotettu osuus

Energialähteistä 40 % Loppukulutuksesta 36 % Tuontienergian käyttö

Energialähteiden käytöstä 44 %

Jyväskylän energialähteiden kulutus noin 26 % Keski- Suomen kulutuksesta

(4)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Energialähteiden käyttö 2004 - 2014

4

Merkittävimmät muutokset puupolttoaineiden käytön kasvu, turpeen käytön vähentyminen, sekä pitkällä aikavälillä tasaisesti laskeva öljyn kulutus

GWh

(5)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiankäytön kehitys 2004 - 2014

5

Energiankäyttö laskenut 2 % vuodesta 2012 ja 14 % huippuvuodesta 2010

Teollisuuden energiankulutus laskenut pidemmällä aikavälillä selvästi GWh

(6)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Uusiutuvat energialähteet Jyväskylässä

Uusiutuvan energian käyttö kasvoi vahvasti aiempien vuosien tapaan, etenkin lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineiden käytön vauhdittamana

Uudempia kasvajia ovat mm. liikenteen biopolttoaineet ja maalämpö

6

Muut = liikenteen biopolttoaineet, maalämpö ja aurinko

Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 64 % vuodesta 2004

Jyväskylän osuus noin 22 % Keski-Suomen uusiutuvien energialähteiden käytöstä

(7)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energialähteiden arvoja 2004 - 2014

(käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.)

7

Öljytuotteiden rahallinen arvo laski vuodesta 2012 öljyn hinnanlaskun vuoksi, pidemmällä aikavälillä hinnan nousu on kasvattanut rahallista arvoa selvästi

Puupolttoaineiden arvo on kasvanut selvästi lisääntyneen käytön ja hintojen nousun johdosta

Muut = mm. liikenteen biopolttoaineet, maalämpö, aurinko ja nestekaasut

M€ Tuontienergian osuus

73 % rahallisesta arvosta

(8)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Energianhankinnan päästöjen kehitys, tCO 2

8

Päästöt laskivat turpeen vähentyneen käytön myötä, kivihiilen päästöt kasvoivat

Päästöt alhaisimmillaan 2000-luvulla, johtuen matalasta energiankulutuksesta ja uusiutuvan energian lisäyksestä

Päästöt -11 % vuodesta 2004

(9)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Uusiutuvan energian kehitys vuoteen 2020

Skenaario 2020

Jyväskylän Energia nostaa uusiutuvien polttoaineiden (lähinnä puu) osuuden 60

%:iin, mikä poistaa kivihiilen käytön

Voimalaitosten ja lämpökeskusten öljystä korvataan puolet uusiutuvilla polttoaineilla

Kiinteistöjen lämmityksen öljynkäytöstä puolet korvataan puupolttoaineilla ja lämpöpumpuilla, jotka korvaavat myös viidenneksen sähkölämmityksestä

Liikenteen öljytuotteiden käyttöä korvataan Mustankorkean liikenteen biokaasulla ja nestemäisillä biopolttoaineilla (15 % osuus energiasisällöstä)

Aurinkoenergian tuotanto 5-kertaistuu (80 % sähköä ja 20 % lämpöä)

Oma tuotanto vähentää tuontisähköä: aurinkosähkö sekä sähkölämmitystä korvaavat lämpöpumput; toisaalta siirtyminen öljystä lämpöpumppuihin lisää sähkönkulutusta

Luvut arvioitu muutoksina vuoden 2014 tasoa vastaaviin kulutuksiin

(10)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Resurssiviisaus 2030 ja 2050

Skenaario Resurssiviisaus 2030, hiilineutraali sähkön ja lämmön tuotanto

Uusiutuvat polttoaineet korvaavat kokonaan turpeen sekä voima- ja lämpölaitosten öljyn

Kiinteistöjen lämmityksen öljynkulutus korvataan puupolttoaineilla sekä lämpöpumpuilla jotka korvaavat myös puolet sähkölämmityksestä

Aurinkoenergian tuotanto 20-kertaistuu vuodesta 2020

Tuulivoiman tuotantoa rakennetaan yhden 18 MW tuulipuiston verran

Liikenteen öljytuotteiden käyttöä korvataan nestemäisillä biopolttoaineilla (30 % energiasisällöstä), biokaasulla (Mustankorkea) sekä sähköautoilla, liikkumisen energiantarve laskee nykytasosta 10 %

Skenaario Resurssiviisaus 2050, hiilineutraali liikenne

Liikenteen öljytuotteiden käyttö on korvattu nestemäisillä biopolttoaineilla,

biokaasulla sekä sähköautoilla, liikkumisen energiantarve laskee nykytasosta 30 %

Aurinkoenergian tuotanto 8-kertaistuu edelleen vuodesta 2030

Uusi tuulivoimapuisto 18 MW lisää

Rakennusten lämmitys täysin uusiutuvilla energialähteillä

(11)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Tulevaisuuden skenaariot, Jyväskylän energialähteet %

Tuontienergian vähennysten arvot laskettu energian nykyhinnoilla

Tuontienergian vähennys 95 M€

vuodesta 2014

Tuontienergian vähennys 160 M€

vuodesta 2014 UE osuus 47 % UE osuus 77 % UE osuus yli 90 %

(12)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Tulevaisuuden skenaariot, Jyväskylän CO 2 -päästöt

Päästöt -99 % vuodesta 2014 Päästöt -20 %

vuodesta 2014

Päästöt -80 % vuodesta 2014

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Julkaisussa esitetään energia- ja kasvihuonekaasutaseet ja vältetyn CO 2 -ekvivalenttitonnin hinta vertailupolttoaineisiin nähden eri liikenteen biopolttoaineiden tuotannolle

Kaksi vastaajaa suhtautui toimintamalliin positiivisesti, kaksi ei varsinaisesti vastustanut mutta painotti Tiehallinnon turvallisuus- ja viranomaisvastuuta, kaksi piti

Eri tuotantoskenaarioiden mukaan liikenteen biopolttoaineiden maksimiosuus voisi Suomessa olla vuonna 2010 kotimaisista raaka-aineista tuotettuna 3 % ja maakaasun 0,5 %

Euroopan komission tavoitteena on määritellä liikenneväylien käytöstä perittävät korvaukset suoraan väylien käyttöön liittyviksi maksuiksi siten, että maksu muo-

Filmille kuvan yhteyteen tallennetaan myös seuraavat tiedot: valvontapaikka (tienumero ja kuvauspiste), kuvan numero, päivämäärä ja aika, ajoneuvon nopeus, ajoneuvon akseliväli

Nämä kestävän kehityksen (Santalahti et al. 2002) kannan edustajat ovat myös tuoneet vähäi- seen ihmistieteelliseen liikennekeskusteluun kaivattua avoimen järjestelmän

Lähtökohtana biokaasun arvon määrittämiselle voidaan pitää sitä, että biokaasulla korvataan maatilalla aiemmin käytettyä lämpöenergian lähdettä.. Suomessa

Kustavintien liikennemäärä oli vuonna 2012 noin 7 944 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä raskaan liikenteen osuus oli noin 575 ajoneuvoa vuorokaudessa.. Raisiontien liikennemäärä