• Ei tuloksia

Jyväskylän energiatase 2016

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Jyväskylän energiatase 2016"

Copied!
20
0
0

Kokoteksti

(1)

Jyväskylän energiatase 2016

Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi

www.facebook.com/energiatoimisto

(2)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Sisältö

n

Jyväskylän energiatase 2016

– Energialähteet ja energiankäyttö – Uusiutuva energia

– Sähkönkulutus ja -hankinta – Teollisuuden energiankulutus – Rakennusten lämmitys

– Öljyn kulutus

n

Energianhankinnan rahallinen arvo ja päästöt

n

Energianhankinnan työllisyysvaikutukset

(3)

Jyväskylän energiatase 2016

Vesivoima ja muut 1,7 % Tuontisähkö 13 %

Öljy 26 %

Teollisuus 9 %

Sähkö 60 %

Prosessilämpö 40 %

Rakennusten lämmitys 52 %

Kaukolämpö 69 %

Puu 4 %

Öljy 12 %

Sähkö 13 %

Maalämpö 2 %

Muu sähkönkulutus 19 %

Asuminen ja maatalous 50 %

Palvelut ja rakentaminen 50 % Tieliikenne 21 %

Bensiini 38 %

Diesel 49 %

Biopolttoaineet 13 %

Yhteensä 4444 GWh

Kivihiili 0,5 %

Puupolttoaineet 32 %

Biokaasu 0,5 % Turve 24 %

Liikenteen biopolttoaineet 2,6 %

(4)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2016

n Energian kokonaiskulutus alueella 4444 GWh

n Kotimaiset energialähteet 2679 GWh – Energialähteiden käytöstä 60 % – Omasta energiantuotannosta 87 %

n Uusiutuvat energialähteet 1601 GWh – Energialähteiden käytöstä 36 % – Omasta energiantuotannosta 50 % – Energian loppukulutuksesta 33 %

– Mikäli huomioidaan myös alueelle tuodun sähkön uusiutuva energia, on uusiutuvan energian osuus 42 % energialähteistä ja 40 % loppukulutuksesta

n Tuontienergian käyttö 1765 GWh (40 % energialähteistä)

n Energiantuotannon häviöt 639 GWh (14 % kokonaiskulutuksesta)

4

(5)

Energialähteiden käyttö 2004 - 2016, GWh

n Puupolttoaineiden käytön kasvu taittunut

n Turpeen käyttö noussut hieman ja kivihiilen ja öljyn käyttö laskenut

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Muut REF

Tuontisähkö Vesivoima Puupolttoaineet Turve

Kivihiili Öljy

(6)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energialähteiden osuudet 2004 - 2016, %

6

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Kotimaiset energianlähteet Uusiutuvat energianlähteet Puupolttoaineet

Öljy+hiili Tuontisähkö Turve

(7)

Energiankäytön kehitys 2004 - 2016, GWh

n Energiankäyttö laskenut 5 % vuodesta 2014

n Alueen energiantuotannon häviöt laskeneet pienentyneen voimalaitosten tuotannon myötä

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Teollisuus

Rakennusten lämmitys Muu sähkönkulutus Tieliikenne

(8)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Uusiutuvat energialähteet Jyväskylässä

n Uusiutuvan energian käyttö laski vuodesta 2014 , lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineiden käytön laskun myötä

n Liikenteen biopolttoaineiden käyttö kasvanut vahvasti

8

Muut = liikenteen biopolttoaineet, maalämpö ja aurinko

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Muut

Vesivoima

Biokaasu, ruokohelpi ja REF

Puupolttoaineet

(9)

Jyväskylän alueen sähkönkulutus, GWh

n Sähkönkulutus nousi 3 % vuodesta 2014, mutta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2012

n Asumisen ja maatalouden sähkönkulutus kasvoi, palvelujen ja rakentamisen sekä teollisuuden kulutus jatkoi viime vuosiin nähden samalla tasollaan

0 200 400 600 800 1000 1200 1400

Sähkön kulutus, GWh

Teollisuus

Palvelut ja rakentaminen Asuminen ja maatalous

(10)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän alueen sähkön hankinta, GWh

10

n Alueen omien voimalaitosten sähköntuotanto laski edelleen ja oli tuotantokapasiteettiin nähden alhaisella tasolla

n Tuontisähkön määrä kasvoi kasvaneen kulutuksen ja pienemmän oman tuotannon takia

0 200 400 600 800 1000 1200 1400

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Sähkön hankinta, GWh

Tuonti

Voimalaitokset Vesivoima

(11)

Teollisuuden energiankulutus, GWh

n Teollisuuden energiankulutus jatkoi laskuaan ja oli vuonna 2016 tarkastelukauden alimmalla tasolla

n Teollisuuden prosessilämmön ja sähkön kulutus ovat laskeneet pidemmällä aikavälillä merkittävästi

0 200 400 600 800 1000 1200

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Teollisuuden energiankulutus GWh

Sähkö

Prosessilämpö

(12)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Rakennusten lämmitys

n Rakennusten lämmityksessä öljyn käyttö on vähentynyt tasaisesti

n Maalämmön käyttö on kasvanut vahvasti mutta sen osuus on yhä pieni

12

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

2004 … 2010 2012 2014 2016

Rakennusten lämmitys GWh

Sähkö Öljy Maaläm Puu

Kaukolä mpö

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

2004 … 2010 2012 2014 2016

Rakennusten lämmitys GWh, ilman tuotannon häviöitä

Sähkö Öljy Maaläm Puu

Kaukolä mpö

(13)

Kaukolämmön energialähteet

n Kaukolämmön energialähteissä puun osuus on kasvanut ja öljyn osuus laskenut tarkastelujaksolla

n Turpeen osuus kasvoi vuodesta 2014, mutta on pienempi kuin aiempina vuosina

n Kivihiilen käyttö oli hyvin vähäistä

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Kaukolämmön polttoaineet

REF Biokaasu Puu Turve Kivihiili Öljy

(14)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Öljyn kulutus, GWh

n Voima- ja lämpölaitosten ja rakennusten lämmityksen öljyn kulutus laski selvästi vuodesta 2014

n Tieliikenteen polttoaineenkulutus pysyi suunnilleen samana ja sitä on korvattu yhä enemmän nestemäisillä biopolttoaineilla

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Liikenteen biopolttoaineet Tieliikenteen polttoaineet Rak lämmitys

Voima- ja lämpölaitokset

14

(15)

Jyväskylän energialähteiden ja

energian loppukulutuksen arvoja 2016

(käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.)

Vesivoima 0,8 M€

Tuontisähkö 22 M€

Öljy 57 M€

(veroton arvo)

Oma sähköntuotanto

58 M€

Teollisuuden prosessilämpö 8 M€

Tieliikenne 101 M€

Bensiini ja diesel 87 %

Biopolttoaineet 13 % Kivihiili 0,7 M€

Muut 14 M€

Puupolttoaineet 31 M€

Turve 17 M€

Kaukolämpö 78 M€

Kiinteistöjen lämmitys

(pois lukien sähkö) 19 M€

Tuontisähkö 22 M€

Öljyn verojen osuus 52 M€, 48 % öljytuotteiden arvosta

(16)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energialähteiden arvoja

(miljoonaa euroa, käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.)

n Öljytuotteiden rahallinen arvo on laskenut selvästi öljyn hinnanlaskun vuoksi

n Puupolttoaineiden arvo laski pienentyneen käytön ja laskeneen hinnan johdosta

Muut = mm. liikenteen biopolttoaineet, maalämpö, aurinko ja nestekaasut

Tuontienergian osuus rahallisesta arvosta 68 %

Verojen osuus noin 48 % öljytuotteiden arvosta

16

0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0

2004 2010 2012 2014 2016

Jyväskylän energianhankinnan rahallinen arvo, M€

Muut Vesivoima Puupolttoaineet Turve

Tuontisähkö Kivihiili Öljy

(17)

Jyväskylän energialähteiden arvoja

(miljoonaa euroa, käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.)

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Öljy Kivihiili Tuontisähk ö

Turve

Puupolttoai neet

Muut Vesivoima

(18)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2016, aluetaloudelliset vaikutukset

- Turpeella ja metsähakkeella merkittävimmät työllisyysvaikutukset

18

Henkilötyövuodet (htv), välittömät ja välilliset vaikutukset,

Työllisyysvaikutukset kohdentuvat tuotannon osalta (69 % vaikutuksesta) suurelta osin kaupungin alueen ulkopuolelle Luvut mukailtu Storhammar ja Mukkala (2011) sekä Pelli (2010) mukaan

Kiinteistöjen puu Muut

Turve 280 htv

Vesivoima Kivihiili Öljy

Kiinteä sivutuotepuu

Tuontisähkö

Metsähake 250 htv

(19)

Energianhankinnan päästöjen kehitys, tCO 2

n Päästöt laskivat öljyn ja kivihiilen vähentyneen käytön myötä, mutta turpeen päästöt kasvoivat

n Päästöt alhaisimmillaan 2000-luvulla, johtuen matalasta energiankulutuksesta

0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Muut

Tuontisähkö Turve

Kivihiili Öljy

Päästöt laskeneet 23 % vuodesta 2004

(20)

© Keski-Suomen Energiatoimisto

n Asukaskohtaisen energiankulutus laski edelleen ja päästöt jatkoivat laskuaan, myös energianhankinnan päästökerroin (kgCO2/MWh) jatkoi laskuaan

n Jyväskylän energiankulutus vuonna 2016 oli 32 MWh/asukas ja päästöt 5,7 tCO2/asukas

n Suomen energiankulutus vuonna 2016 oli 67 MWh/asukas ja päästöt 7,9 tCO2/asukas

Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys, tunnuslukuja (indeksi 2004 = 100)

20

65 75 85 95 105 115 125 135 145

2004 …. 2010 2012 2014 2016

Päästöt

Päästökerroin kgCO2/MWh Päästöt per asukas MWh/asukas

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Rakennuksen elinkaaren (50 vuotta) aikaiset CO 2 -päästöt lämmitysjärjestelmästä ja talotyypistä riippuen (liite 1). a) Laskettu vuoden 2011 kaukolämmön päästökertoimella

Julkaisussa esitetään energia- ja kasvihuonekaasutaseet ja vältetyn CO 2 -ekvivalenttitonnin hinta vertailupolttoaineisiin nähden eri liikenteen biopolttoaineiden tuotannolle

Eri tuotantoskenaarioiden mukaan liikenteen biopolttoaineiden maksimiosuus voisi Suomessa olla vuonna 2010 kotimaisista raaka-aineista tuotettuna 3 % ja maakaasun 0,5 %

Tarkasteltavat ympäristökuormitukset ovat raaka-aineiden käyttö, energian ja polttoaineiden käyttö, hiilidioksidi-, typpioksidi-, rikkidioksidi-, VOC-, hiilimonoksidi-

Maailman energian loppukulutuksen jakautuminen alueittain vuonna 2017.. Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön

Vaikka keskeinen motivaatio uusiutuvan energian käytön lisäämiselle on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvilla energialähteiden käyttö edistää myös bioenergian

• uusiutuvan energian käyttö Fossiilisen dieselin korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä Hiilitaseet • vaikutus metsien hiilitaseisiin lannoitetuissa

– Uusiutuvien polttoaineiden lisääminen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa – Biokaasun tuotanto ja tankkausasemat.. – Liikenteen uusiutuvan energian osuuden kehittäminen