Paikkasidonnaiset liikenteen palvelut

(1)

Eetu Pilli-Sihvola, Heidi Auvinen, Mikko Tarkiainen &

Raine Hautala

Paikkasidonnaiset liikenteen palvelut

Palveluiden nykytila

(2)

ISBN 978-951-38-7516-9 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN 1459-7683 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

JULKAISIJA – UTGIVARE – PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 1000, 02044 VTT puh. vaihde 020 722 111, faksi 020 722 4374 VTT, Bergsmansvägen 5, PB 1000, 02044 VTT tel. växel 020 722 111, fax 020 722 4374

VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O. Box 1000, FI-02044 VTT, Finland phone internat. +358 20 722 111, fax + 358 20 722 4374

(3)

Julkaisun sarja, numero ja raportti- koodi

VTT Working Papers 174 VTT-WORK-174

Tekijä(t)

Eetu Pilli-Sihvola, Heidi Auvinen, Mikko Tarkiainen & Raine Hautala

Nimeke

Paikkasidonnaiset liikenteen palvelut

Palveluiden nykytila

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin liikenteen paikkasidonnaisten palveluiden kansainvälinen tilanne ja tunnistettiin erityisesti ajoneuvojen eurooppalaisten viranomaispalveluiden eCall- hätäviestijärjestelmän ja sähköisen tienkäyttömaksujärjestelmän EETS:n kannalta olennaiset palvelut ja konseptit. Työ oli osa laajempaa PASTORI-projektia, jossa kehitettiin nykyaikaista teknologiaa hyödyntävien liikenteen paikkasidonnaisten palveluiden liiketoimintamalleja ja toteutusratkaisuja.

Jos Suomeen halutaan toteuttaa koko maan tieverkon kattava EETS-yhteensopiva tienkäyttömaksujärjestelmä maksujen keräämiseksi myös ulkomaisilta tienkäyttäjiltä, on satelliittipaikannuspohjainen ratkaisu ainoa realistinen teknologiavaihtoehto. Sen sijaan kaupunkiympäristössä pelkkään satelliittipaikannukseen perustuvia maksujärjestelmiä on vaikea toteuttaa paikannuksen tarkkuuden ja toimivuuden heiketessä merkittävästi rakennusten keskellä. Tässä tapauksessa tarvitaan myös avusteisia paikannusjärjestelmiä.

Viranomaispalveluita kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota yksilönsuojaan ja tietoturvaan. Valittavat toteutusratkaisut on testattava avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta palveluiden käyttäjille muodostuu oikea käsitys siitä, mitä tietoja palvelut keräävät, mihin näitä tietoja käytetään, kuka niitä saa käyttää ja kuinka kauan niitä säilytetään.

Niin eCall- kuin EETS-viranomaisperuspalvelunkin ympärille on suunniteltu yhdistettä- vän lisäarvoa tarjoavia palveluita houkuttelevan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kau- pallisten palveluiden ja älypuhelinten suosion nopea nousu on kuitenkin saanut aikaan sen, että järjestelmiin järkevästi yhdistettävien palveluiden määrä on rajallinen. Kysee- seen voisivat lähinnä tulla erilaiset säätelynalaiset palvelut, kuten ajotapaan ja -määrään pohjautuvat vakuutusmaksut, kalustonhallintaratkaisut sekä ajoneuvolaitteen käyttäminen maksuvälineenä. Myös pysäköintipalvelut vaikuttavat lupaavilta.

ISBN

978-951-38-7516-9 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

Avainnimeke ja ISSN Projektinumero

VTT Working Papers

1459-7683 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

32426

Julkaisuaika Kieli Sivuja

Heinäkuu 2011 Suomi, engl. tiiv. 59 s.

Projektin nimi Toimeksiantaja(t)

PASTORI TEKES

Avainsanat Julkaisija

ITS, location-based services, LBS, eCall,

EETS, value-added services, Pastori VTT

PL 1000, 02044 VTT Puh. 020 722 4520 Faksi 020 722 4374

(4)

Series title, number and report code of publication

VTT Working Papers 174 VTT-WORK-174

Author(s)

Eetu Pilli-Sihvola, Heidi Auvinen, Mikko Tarkiainen & Raine Hautala

Title

Traffic-related location-based services

State-of-the-art

Abstract

The state-of-the-art of traffic-related location-based services was mapped out in the study, and services and concepts relevant to the Pan-European in-vehicle emergency call (eCall) and European Electronic Toll System (EETS) were identified. The work was carried out as a part of the larger PASTORI project that focused on developing busi- ness models and implementation solutions for traffic-related location-based services utilizing the latest technology.

Solutions based on satellite positioning are the only realistic options for implementing a national EETS-compatible toll system in Finland. In urban environments assisted and hybrid positioning solutions have to be used to achieve the accuracy and functionality required by toll systems.

When developing services administered by authorities special attention needs to be paid to privacy and information security. The implementations that are chosen should be tested openly and transparently so that service users can get a clear picture of what information the services collect, what this information is used for, who has access to the information and for how long the information is stored.

There have been plans to combine value-added services to both the eCall and EETS services to make them more appealing. However, the explosive growth in the popularity of commercial services and smartphones has limited the kind of services that could sensibly be combined with eCall and EETS. Regulated services like insurances fees based on driven kilometres and driving behavior, fleet management solutions and using the on-board unit as a method payment are examples of these kinds of services. Park- ing services also show some potential.

ISBN

978-951-38-7516-9 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

Series title and ISSN Project number

VTT Working Papers

1459–7683 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

32426

Date Language Pages

July 2011 Finnish, Engl. abstr. 59 p.

Name of project Commissioned by

PASTORI TEKES

Keywords Publisher

ITS, location-based services, LBS, eCall,

EETS, value-added services, Pastori VTT Technical Research Centre of Finland P.O. Box 1000, FI-02044 VTT, Finland Phone internat. +358 20 722 4520 Fax +358 20 722 4374

(5)

Alkusanat

Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden nykytilan selvitys tehtiin osana Tekesin, Eli- san, Indagonin, Logican, Mediamobile Nordicin, Semelin, Tapiolan, liikenne- ja viestin- täministeriön, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin ja VTT:n rahoittamaa PASTORI- tutkimusprojektia. Projektin keskeisinä lähtökohtina olivat palveluiden kustannustehok- kaan paketoinnin ja monipalveluratkaisun mahdollistamat avoimet ratkaisut, yritysten ja viranomaisten väliset uudet innovatiiviset yhteistyömallit sekä paikannustapahtumien hyödyntäminen useassa eri palvelussa ja sovelluksessa.

PASTORIssa kehitettiin nykyaikaista teknologiaa hyödyntävien liikenteen paikkasidonnaisten palveluiden liiketoimintamalleja, kuvattiin palveluiden arkkitehtuurit yleisellä tasolla ja tarkemmalla tasolla avainpalveluiden (eurooppalainen ajoneuvojen hätäviestijärjestelmä eCall ja sähköinen tienkäyttöjärjestelmä EETS) toiminnalliset arkkitehtuurit ja vaatimukset sekä standardointitilanne. PASTORIn rinnalla toteutettiin yritysvetoinen SUNTIO-projekti, jossa todennettiin konkreettisten pilottien avulla PASTORIssa tuotettujen liiketoimintamallien ja teknisten ratkaisujen toimivuutta.

Tämän PASTORI-projektin osaraportin tavoitteena on antaa yleiskuva liikenteen paikkasidonnaisten palveluiden nykytilasta sekä tunnistaa erityisesti eCallin ja EETS:n kannalta olennaiset nykyiset palvelut ja konseptit suunniteltaessa uusien kaupallisten lisäarvopalveluiden mahdollista integrointia näihin viranomaispalveluihin.

Projektin johtoryhmään kuuluivat liikenne- ja viestintäministeriöstä Seppo Öörni (pu- heenjohtaja), Tekesistä Janne Peräjoki, Elisasta Kim Tikkanen, Indagonista Matti Lan- kinen, Logicasta Sami Sahala, Mediamobile Nordicista Jussi Kiuru, TraFista Juhani Intosalmi sekä VTT:stä Heikki Kanner, Armi Vilkman ja Raine Hautala.

Kesäkuussa 2011

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Espoo Raine Hautala, projektipäällikkö

(6)

Alkusanat ... 5

Käsitteet ja lyhenteet ... 8

1. Johdanto ... 10

2. Paikkasidonnaiset palvelut ... 12

Sijaintitieto ... 12

2.1 Päätelaite ... 13

2.2 Tiedonsiirto... 13

2.3 Kontekstitietoisuus ... 14

2.4 Palveluiden luokittelu ... 15

2.5 2.5.1 Pakolliset ja säätelynalaiset palvelut ... 15

2.5.1.1 Hätäpalvelut ... 15

2.5.1.2 Tienkäyttömaksut ... 16

2.5.1.3 Liikenteen hallinta ... 17

2.5.1.4 Kuljettajan ja ajamisen tuki ... 18

2.5.1.5 Liikenneturvallisuuden parantaminen tasoristeyksissä... 18

2.5.2 Kaupalliset palvelut ... 19

2.5.2.1 Navigointi ja reitinopastus ... 19

2.5.2.2 Palveluiden ja kohteiden haku ... 20

2.5.2.3 Liikenne- ja säätiedot ... 20

2.5.2.4 Paikkasidonnainen mainonta... 21

2.5.2.5 Logistiset sovellukset ... 22

2.5.2.6 Ajopäiväkirja ... 22

2.5.2.7 Käyttöön perustuvat vakuutukset ... 22

2.5.2.8 Ajoneuvojen jäljitys ... 23

2.5.2.9 Autojen huoltopalvelut... 23

2.5.2.10 Muut palvelut ... 23

3. Palveluiden nykytila ... 25

Tienkäyttömaksut ... 25

3.1 3.1.1 Kaupunkien tienkäyttömaksut, ruuhkamaksut ... 25

3.1.2 Tieverkoston, siltojen ja tunneleiden tienkäyttömaksut... 27

Ajoneuvovalmistajien palvelupaketit ... 29

3.2 3.2.1.1 Ford Sync... 29

3.2.1.2 OnStar ... 29

3.2.1.3 BMW ConnectedDrive ... 30

3.2.1.4 Mercedes mbrace ... 30

Muut palvelut ... 30

3.3 3.3.1 Mobile Millennium ... 31

3.3.2 IM@GINE IT ... 32

3.3.3 City Car Club ... 32

3.3.4 VICS ... 32

3.3.5 Digitraffic ... 33

(7)

EETS ... 35

4.1 eCall ... 37

4.2 Lisäarvopalvelut... 38

4.3 5. Erityishuomiota vaativat kysymykset ... 40

Keskitetty käyttäjätili ... 40

5.1 Ajoneuvolaite ... 40

5.2 Tietojen kerääminen ja yksityisyydensuoja... 42

5.3 Maksaminen ... 44

5.4 Tienkäyttömaksujärjestelmien erityiskysymyksiä ... 45

5.5 5.5.1 Sopimus- ja liiketoimintamallit... 45

5.5.2 Asenneilmapiirin vaikutus ... 48

6. Yhteenveto ... 50

Lähdeluettelo ... 52

(8)

3G Kolmannen sukupolven (3^rd Generation) matkapuhelin-teknologiat, mm. CDMA ja HSPA

4G Neljännen sukupolven (4^th Generation) matkapuhelinteknologiat, mm.

WiMAX ja LTE

ANPR Automaattinen rekisterikilven tunnistaminen (Automatic Number Plate Recognition)

ASECAP Association Européenne des Concessionnaires d’Autoroutes et d’ouvrages à Péage (Euroopan maksullisten moottoriteiden, siltojen ja tunnelien yhdistys)

CESARE Common electronic fee collection system for a road tolling European service

COMPASS Kiinan satellittipaikannusjärjestelmä DATEX I/II Liikennetiedon esitysformaatti

DSRC Lyhyen kantaman tiedonsiirtoteknologia (Dedicated Short-Range Com- munications)

eCall Eurooppalainen ajoneuvojen hätäviestijärjestelmä (Pan-European in- vehicle emergency call)

EETS Eurooppalainen sähköinen tienkäyttömaksujärjestelmä (European Electro- nic Toll Service)

EU Euroopan unioni

FSD eCall-järjestelmään liittyvä laajempi tietopaketti ajoneuvon ja onnettomuuden tiedoista (full set of data)

GALILEO Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan unionin kehittämä satelliitti- paikannusjärjestelmä

GLONASS Maailmanlaajuinen venäläinen satelliittipaikannusjärjestelmä

GNSS Maailmanlaajuista paikannusta tarjoava satelliittijärjestelmä (Global Navigation Satellite System)

(9)

System), joka on kehitetty Yhdysvalloissa

GSM Matkapuhelinteknologia (Global System for Mobile Communications) LBS Paikkasidonnainen palvelu (location-based service) – palvelu, joka

hyödyntää tietoa käyttäjän sijainnista tarjoamassaan sisällössä tai toi- minnallisuuksissa

LTE Neljännen sukupolven matkapuhelinteknolgia (Long Term Evolution) MPS Mobiili paikannusjärjestelmä (Mobile Positioning System)

MSD eCall-järjestelmään liittymä vähimmäistietopaketti onnettomuuden ja ajoneuvon tiedoista (minimum set of data)

NFC Lyhyen kantaman RFID-tiedonsiirtoteknologia (Near Field Commu- nication)

NORITS Pohjoimaiden alueella yhteensopivat tiemaksujärjestelmät (Nordic interoperable tolling systems)

PND Henkilökohtainen navigointilaite (personal navigation device) – laite, jota käytetään ensisijaisesti ajoneuvossa tai kävellessä reitin etsimi- seen haluttuun kohteeseen

PPP Liiketoimintamalli, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yh- teistyössä rahoittajina (Public Private Partnership)

RCI Tiemaksujärjestelmien yhteensopivuus (Road Charging Interoperability) UCPI Verkkopaikannusmenetelmä, solutunnistus (Unique Cell Point Identi-

fication)

WiMAX Neljännen sukupolven matkapuhelinteknologia (Worldwide Interope- rability for Microwave Access)

WLAN Langaton keskipitkän kantaman tiedonsiirtoteknologia (Wireless Lo- cal Area Network)

(10)

1. Johdanto

Tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä paikannusteknologioiden kehittyminen ovat mah- dollistaneet paikkasidonnaisten palvelujen syntymisen ja kehittymisen. Keskeisessä asemassa näissä palveluissa on tieto käyttäjän sijainnista. Paikkasidonnaisilla palveluilla on useita viranomaissovelluksia, kuten automaattinen hätäkutsu ja tienkäyttömaksut.

Kaupallisista palveluista yleisimpiä ja tunnetuimpia ovat navigointi ja reitinopastus sekä erilaisten kohteiden paikantaminen.

Mahdollisuus paikantaa laitteita ja niitä käyttäviä ihmisiä teknologian keinoin on avannut kokonaan uuden pelikentän erilaisten sijaintiin pohjautuvien sovellusten ja palveluiden kehittämiseen. Matkapuhelinverkossa tapahtuvalla verkkopaikannuksella voidaan selvittää matkapuhelimen käyttäjän sijainti parhaimmillaan kymmenien tai satojen metrien tarkkuudella. Satelliittipaikannus mahdollistaa paikannuksen jopa metrien tarkkuudella olosuhteiden ja paikan ollessa suotuisia. Katvealueilla, kuten laaksoissa, kaupunkien keskustoissa ja rakennusten sisällä, tarvitaan puolestaan vaihtoehtoisia paikan- nusmenetelmiä, jotta sijainti voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella.

Tietoliikenneteknologia on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hurjaa vauhtia. 1980- ja 1990-lukujen NMT-verkot ovat vaihtuneet GSM-verkoiksi, ja uudet 3G-verkotkin ovat lähivuosina vaihtumassa 4G-teknologiaa hyödyntäviksi. Internetin langaton käyttö joko kannettavalla tietokoneella tai älypuhelimella on jo arkipäivää, joten internet on tekemässä tuloaan myös ajoneuvoihin.

Paikkatietoa hyödynnetään jo liikennealan sovelluksissa navigoinnista joukkoliiken- teeseen. Monessa eri hankkeessa on laadittu arkkitehtuureja paikkatiedon ja paikannuksen hyödyntämiseen liittyen, mutta näiden hyödyllisyys ja yhteensovittaminen eri sovellus- alueilla on hankalaa.

Tämän raportin tarkoitus on antaa yleiskuva paikkasidonnaisista palveluista ja niiden nykytilasta erityisesti liikenteessä. Erityisesti raportissa pyritään kartoittamaan yleiseu- rooppalaisten autojen hätäviestijärjestelmä eCallin ja sähköisen tienkäyttöjärjestelmä EETS:n kannalta olennaiset nykyiset palvelut ja konseptit. Tämä tarkoittaa perehtymistä tunnistettujen palveluiden liiketoimintamalleihin, toteutuksiin, kehittämistarpeisiin ja muihin kokemuksiin.

(11)

Raportti jakautuu neljään osaan. Toisessa luvussa esitellään paikkasidonnaiset palvelut käsitteenä ja kuvataan lyhyesti niiden erilaisia sovelluksia. Kolmannessa luvussa kuvataan tunnistettujen palveluiden nykytila, ja neljännessä luvussa esitellään suunnitel- lut tulevaisuuden palvelut eCall ja EETS. Viimeisessä, viidennessä luvussa nostetaan esille selvityksen pohjalta poimittuja avainaiheita ja pulmakysymyksiä, jotka on koettu olennaisiksi paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden kannalta.

Tunnistetut palvelut koostuvat erityyppisistä tienkäyttömaksuista, ajoneuvovalmistajien tarjoamista merkkikohtaisista palvelupaketeista sekä muista paikannusta hyödyntä- vistä liikenteen palveluista. Tienkäyttömaksut ovat tyypillisimmillään joko tieinfrastruktuurin rahoitusinstrumentti tai kaupunkien ruuhkautumisen hallintatyökalu. Ajoneuvo- valmistajien kaupalliset palvelut taas keskittyvät hyvin monipuolisiin turvallisuus-, viihde-, reitti- ja navigointipalveluihin. Muista palveluista tunnistettiin muun muassa Mobile Millennium -hanke, jossa ajoneuvojen paikannustietojen perusteella tuotetaan ja välitetään liikennetietoja tienkäyttäjille.

Hätäviestijärjestelmä eCall ja sähköinen tienkäyttöjärjestelmä EETS ovat Euroopan unionin ajamia paikannustietoja hyödyntäviä tulevaisuuden palvelukokonaisuuksia.

Yhteiseurooppalaisten järjestelmien käyttöönotto vaatii kuitenkin laajaa taustatyötä yh- teisten pelisääntöjen sopimiseksi, mikä onkin hidastanut näiden palveluiden suunniteltu- ja käyttöönoton aikatauluja. Mahdollisuuksien, vaatimusten ja rajoitteiden tunnistaminen on juuri nyt ajankohtaista myös näiden viranomaispalveluiden rinnalla toimivien, mahdollisesti samaa toiminta-alustaa hyödyntävien lisäarvopalveluiden kehitystyön kannalta.

Selvityksen pohjalta nousseita avainaiheita ovat muun muassa teknologiavalinnat ja tunnistetut uudet teknologiaratkaisut. Näitä teknologiaan liittyviä aiheita ja paikkasidonnaisten palveluiden tulevaisuudennäkymiä käsitellään yksityiskohtaisemmin PASTORI-projektin raportissa Teknologia ja arkkitehtuurit. Keskeisiä pulmakysymyk- siä on nostettu esiin liittyen esimerkiksi käyttäjätietojen hallinnoimiseen, yksityisyyden- suojakysymyksiin ja liikenteen palveluiden eri osapuolten välisiin rooleihin.

Raportin aineistona on käytetty liikenteeseen ja palveluiden käyttämiseen liittyvää lainsäädäntöä (direktiivit, lait ja asetukset), tieteellisiä artikkeleja, konferenssiesitelmiä, tekniikan alan uutisia, markkinatutkimuksia ja asiantuntijoiden tietämystä. Käytetty aineisto on eritelty raportin lähdeluettelossa.

Menetelmänä raportin kirjoittamisessa käytettiin ensisijaisesti kirjallisuusselvityksiä sekä asiantuntijahaastatteluja. Raportissa on hyödynnetty myös alan asiantuntijoiden työpajojen keskusteluista saatua palautetta.

(12)

2. Paikkasidonnaiset palvelut

Paikkasidonnaiset palvelut, englanniksi location-based services (LBS), perustuvat ni- mensä mukaisesti tietoon palvelun käyttäjän sijainnista. Paikkasidonnaisia palveluita voidaan luokitella monella eri tavalla. Ne voivat siirtää tietoa tietoliikenneyhteyden ylitse ja ottaa sitä myös vastaan tai käsitellä sitä vain paikallisesti.

Palvelut voivat toimittaa tietoa automaattisesti tai vain sitä erikseen pyydettäessä. Ne voivat hyödyntää ajantasaista tai historiatietoa, ja ne voidaan suunnata joko yksityis- henkilöille tai yritysasiakkaille. Palveluiden käyttötarkoituksen mukaan ne voidaan myös jakaa pakollisiin, säätelynalaisiin tai kaupallisiin palveluihin.

Sijaintitieto 2.1

Paikkasidonnaiset palvelut rakentuvat tiedolle käyttäjän sijainnista. Tämä sijaintitieto saadaan paikantamalla käyttäjän päätelaite jollain käytettävissä olevalla paikannusmenetel- mällä tai useamman menetelmän yhdistelmällä. Paikannusmenetelmistä ja -teknologioista kerrotaan tarkemmin PASTORI-projektin raportissa Teknologia ja arkkitehtuurit [81].

Paikantamalla saatu sijaintitieto voi olla eri muodossa menetelmästä riippuen, joten se voidaan joutua vielä muuttamaan palvelun vaatimaan muotoon. Satelliittipaikannus (esimerkiksi GPS) antaa sijaintitiedon koordinaatteina, jotka voidaan käyttötarkoituk- sesta riippuen joutua vielä yhdistämään esimerkiksi katuosoitteeseen (geolocation).

Päinvastaista prosessia, eli tieosoitteen muuttamista koordinaateiksi, kutsutaan puolestaan osoitehauksi (geocoding).

Koordinaatteihin perustuvan sijainnin määrittelemiseksi yksiselitteisesti on huomioitava, mitä koordinaattijärjestelmää koordinaatit noudattavat. Koordinaattijärjestelmiä on monia erilaisia: GPS-järjestelmä käyttää WGS-84-koordinaattijärjestelmää, kun taas Suomessa on perinteisesti käytetty EUREF-FIN- ja kartastokoordinaattijärjestelmiä (ly- hennettynä KKJ). Nykyään WGS-84-koordinaattijärjestelmää käytetään yleisesti Suo- messakin. Halutun sijainnin koordinaatit voidaan tarvittaessa muuttaa toiseen koordi- naattijärjestelmään suorittamalla niille koordinaattimuunnos.

(13)

Koordinaateilla ilmaistava sijainti on tyypiltään absoluuttinen. Sijainti voi olla myös suhteellinen, jos paikka ilmoitetetaan suhteessa valittuun koordinaatistoon: esimerkiksi tutkan havaitsema kohde on tietyllä etäisyydellä ja tietyssä suunnassa auton koordinaa- tistossa.

Päätelaite 2.2

Paikkasidonnaisten palveluiden käyttäminen vaatii käyttäjältä jonkinlaista päätelaitetta, joka voidaan paikantaa käyttäjän sijainnin selvittämiseksi. Tällaisena päätelaitteena voi toimia niin auton ajoneuvotietokone, navigointilaite, älypuhelin kuin erillinen ajoneuvo- laitekin. Päätelaite voi myös olla useamman toistensa kanssa keskustelevien laitteiden yhdistelmä. Eri päätelaitteita käsitellään tarkemmin PASTORI-raportissa Teknologia ja arkkitehtuurit [81].

Perusominaisuuksiltaan päätelaitteen tulee voida esittää käyttäjälle tietoa ja pystyä vastaanottamaan komentoja käyttäjältä. Nämä toiminnallisuudet voidaan tarjota joko visuaalisesti tai auditiivisesti tai molemmilla tavoilla. Liikenteen paikkasidonnaisissa palveluissa tulee huomioida se, että palveluita käytetään usein liikenteessä. Tämä aset- taa omat vaatimuksensa tiedon esittämisen ja laitteen hallinnan häiritsevyydelle ja mo- nimutkaisuudelle.

Tiedonsiirto 2.3

Paikkasidonnaisten palveluiden käyttäminen vaatii lähes aina tiedon siirtämistä laitteiden välillä. Laitteen paikantaminen edellyttää tiedonsiirtoa päätelaitteen ja joko satelliit- tien tai matkapuhelin- tai lähiverkkotukiasemien kesken. Sijaintitieto voidaan käsitellä päätelaitteessa paikallisesti, tai sitten se voidaan lähettää puhelinverkon ylitse palvelin- koneelle jatkokäsittelyä tai varastointia varten.

Nykyisin tiedonsiirto päätelaitteen ja palvelimen välillä tapahtuu useimmiten kolmannen sukupolven GSM-verkossa, mutta jatkossa neljännen sukupolven LTE- ja WiMAX- verkot tulevat yleistymään tähän tarkoitukseen. Tiedonsiirto voi myös olla kantamaltaan lyhyttä. Handsfree-kuuloke voidaan yhdistää puhelimeen Bluetooth-teknologiaa hyö- dyntämällä, ja älypuhelin voidaan integroida autoon erilaisia sovittuja protokollia käyt- täen. WLAN-yhteydet yleistyvät vauhdilla kannettavissa tietokoneissa ja älypuhelimis- sa. Myös edustusautoissa alkaa olla WLAN-tukiasemat, joista tiedonsiirto eteenpäin on toteutettu mobiiliverkon kautta. Tiedonsiirtoa ja siihen liittyvää teknologiaa käsitellään tarkemmin PASTORI-raportissa Teknologia ja arkkitehtuurit [81].

(14)

Kontekstitietoisuus 2.4

Paikkasidonnaisten palveluiden pohjakivenä on tieto käyttäjän sijainnista käyttöhetkellä.

Sijainti muodostaa täten keskeisen osan paikkasidonnaisten palvelujen käytön asiayh- teydestä eli kontekstista. Tämän vuoksi niitä voidaan kutsua kontekstitietoisiksi palve- luiksi (context-aware services). Kontekstitietoiset palvelut tarjoavat käyttäjälle erilaista sisältöä ja erilaisia toiminnallisuuksia riippuen tilanteesta, jossa palvelua käytetään. [91]

Kontekstin eli asiayhteyden määritelmiä on monia erilaisia. Nivalan ja Sarjakosken [72], [86] erityisesti mobiileille karttapohjaisille palveluille kehittämää kontekstiluokit- telua voidaan soveltaa myös paikkasidonnaisiin palveluihin. Tämä luokittelu koostuu yhdeksästä erilaisesta kontekstityypistä, jotka kuvataan lyhyesti alla.

Käyttäjän ikä, sukupuoli, henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet sekä hänen ystä- vänsä ja työtoverinsa vaikuttavat palvelun toimintaan esimerkiksi kohdennettaessa tar- jottavaa sisältöä lapsille, nuorille tai aikuisille. Sosiaalisia vuorovaikutusmahdollisuuk- sia sisältävät palvelut tarvitsevat myös tiedon käyttäjän lähipiiristä pystyäkseen toimi- maan tarkoituksenmukaisesti.

Sijainti on yleisin kontekstiksi miellettävä ominaisuus. Se voidaan ilmoittaa joko ab- soluuttisesti (koordinaatit) tai suhteellisesti (huone rakennuksessa).

Aika voi viitata joko tarkkaan kellonaikaan tai halutulla tavalla määriteltyihin ajan- jaksoihin. Päivän voi esimerkiksi jakaa aamupäivään, päivään, iltaan ja yöhön tai vuoden kuukausiin tai vuodenaikoihin. Palvelut voivat esimerkiksi räätälöidä sisältöään vuorokauden- ja vuodenajan mukaan tarjoten eri palveluita työpäivän aikana ja vapaa-aikana.

Suunta kertoo, mihin suuntaan käyttäjä etenee tai katsoo. Tieto suunnasta on erityisen tärkeä navigointipalveluissa ja interaktiivisissa turistioppaissa.

Käyttötarkoitus määräytyy tarvittavien toimintojen, tavoitteiden, tehtävien ja roolin mukaan. Eri käyttötarkoitukset voivat vaatia erityyppistä tietoa, erilaisia esitysmuotoja ja vuorovaikutusmenetelmiä.

Sosiaalinen ja kulttuurinen tilanne riippuu käyttäjän läheisyydestä toisiin ihmisiin, hänen sosiaalisista suhteistaan sekä mahdollisista yhteistyötä vaativista tehtävistä. Joissain tilanteissa käyttäjä voi haluta löytää suosittuja kohteita väenpaljouden perusteella tai toisaalta hakeutua paikkaan, jossa on vähän ihmisiä.

Fyysinen käyttöympäristö koostuu esimerkiksi valaistusolosuhteista ja melutasosta.

Kirkas auringonvalo voi vaatia näytön ominaisuuksien muuttamista, ja samoin me- luisassa ympäristössä voi olla tarpeellista säädellä äänen voimakkuutta.

Järjestelmän ominaisuudet käsittävät käytössä olevan laitteen ominaisuudet, kuten näytön laadun, internet-yhteyden nopeuden ja luotettavuuden sekä paikannustiedon tarkkuuden.

(15)

Palveluiden luokittelu 2.5

Paikkasidonnaisia palveluita voi luokitella monella eri tavalla. Ne voivat olla kohdistettu ensisijaisesti henkilöliikenteelle tai raskaalle liikenteelle, ja osa palveluista voi olla pa- kollisia ja osa kaupallisia ja vapaaehtoisia. Käytännössä mikään palvelu ei kuitenkaan kuulu yksiselitteisesti mihinkään yhteen luokkaan, vaan palveluilla on useiden eri luokkien piirteitä ja ominaisuuksia. Kuva 1 esittää yhden mahdollisen luokittelun erityyppisille liikenteen paikkasidonnaisille palveluille. Tässä alaluvussa kuvataan paikkasidonnaisia palveluita luokiteltuina viranomaispalveluihin ja kaupallisiin palveluihin.

Kuva 1. Erityyppiset liikenteen paikkasidonnaiset palvelut.

2.5.1 Pakolliset ja säätelynalaiset palvelut

Pakollisten ja säätelynalaisten palveluiden toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota paikkatiedon oikeellisuuteen, sen saatavuuteen sekä sen kiistämättömyyteen.

Paikkatiedon oikeellisuus ja sen saatavuus ovat tärkeitä erityisesti hätäpalveluissa.

Tienkäyttömaksujen keräämisessä näiden lisäksi myös paikkatiedon kiistämättömyys, eli se, että voidaan jälkeenpäin osoittaa käyttäjän olleen jossain paikassa, on tärkeää.

2.5.1.1 Hätäpalvelut

Yleiseksi hätänumeroksi on Euroopan unionissa säädetty numero 112. Myös GSM- standardi määrittelee kyseisen numeron hätänumeroksi, joten siihen voi soittaa myös

(16)

Euroopan ulkopuolella hätäpalveluita tarvittaessa. Pohjois-Amerikassa numeroon soitetut puhelut ohjautuvat paikalliseen hätänumeroon 911 ja Australiassa vastaavasti hätä- numeroon 000. [1]

Vuonna 2003 Euroopan unioni sääti direktiivin E112, joka velvoittaa matkapuhelin- verkkojen operaattorit toimittamaan hätäkeskuksiin kaiken saatavissa olevan tiedon matkapuhelimella soitetun puhelin sijainnista. Direktiivi pohjautuu Yhdysvaltain vies- tintäviraston (FCC) päätökseen vuodelta 2001, jossa yleiseen hätänumeroon matkapuhelimesta soitetut puhelut pitää voida yhdistää fyysiseen sijaintiin riittävällä tarkkuudella.

Käytetystä paikannustekniikasta riippuen vaadittu tarkkuus on 50–300 metriä. [27], [28]

Käytännössä sijaintiin yhdistäminen ei vielä nykyisin toimi ongelmattomasti. Esi- merkkinä tästä [20] on Kalifornian Oaklandin poliisin suositus siitä, ettei kenenkään tulisi soittaa hätänumeroon matkapuhelimesta, koska kaikki matkapuhelut ohjautuvat automaattisesti Kalifornian liikkuvalle poliisille (California Highway Patrol). Liikkuvan poliisin pitää ohjata puhelu vielä soittajan alueen hätäkeskukseen, jolloin hätätilanteissa voidaan menettää hyvinkin kriittistä aikaa.

Automaattinen hätäkutsujärjestelmä eCall on Euroopan unionin jäsenmaiden ja auto- teollisuuden yhteinen hanke, joka pohjautuu E112-direktiiviin. eCall-järjestelmä käyttää satelliittipaikannuksella hankittua sijaintitietoa hyödykseen välittäessään onnettomuuden sattuessa onnettomuuteen joutuneen ajoneuvon sijainnin automaattisesti tai käyttäjän pyynnöstä hätäkeskukseen. Sijainnin, tapahtuma-ajan ja ajoneuvon tyypin välittämisen lisäksi järjestelmä avaa ääniyhteyden hätäkeskukseen.

eCall-järjestelmän käytännön toteuttamista varten eri standardointiorganisaatiota ovat laatineet sitä koskevia standardeja. Näitä mm. CENin, ETSIn ja 3GPP:n standardeja sekä muita järjestelmän vaatimuksia ja toiminnallisuuksia käsitellään yksityiskohtaisemmin PASTORI-projektin arkkitehtuurikuvauksissa [79].

2.5.1.2 Tienkäyttömaksut

Tienkäyttömaksujen taustalla on usein varojen kerääminen infrastruktuurin ja joukkoliikenteen rahoittamiseksi sekä kysynnän hallinta. Tienkäyttömaksuilla pyritään tehostamaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin käyttöä, vähentämään haittoja, hillitsemään kysyntää sekä ohjaamaan liikkujien kulkutavan valintaa.

Tienkäyttömaksut voivat olla alueellisia, erilliskohteita tai määriteltyä tieverkkoa koskevia tai kilometripohjaisia. Alueellista tienkäyttömaksua maksetaan tietyllä alueella olemisesta tai määritellyn alueen rajan ylittämisestä. Erilliskohteiden maksut ovat yleisimmin siltojen, lauttojen tai tunneleiden käytöstä perittäviä tullimaksuja. Käyttömaksun perusteena voi myös olla määritellyn tieverkon (esimerkiksi moottoritiet ja keskeisimmät päätiet) käyttäminen. Kilometripohjaiset maksut puolestaan peritään ajetun kilometri- määrän mukaan, jolloin alueita, kohteita tai tieverkkoa ei tarvitse erikseen määritellä.

(17)

Elektronisia tiemaksujärjestelmiä otettiin 1990-luvulla käyttöön eri puolilla Eurooppaa.

Monet järjestelmistä perustuvat ajoneuvossa olevaan laitteeseen (on-board unit). Eri maissa ja joskus jopa maan sisällä eri alueilla käytössä olevat järjestelmät ovat kuitenkin tekniseltä toteutukseltaan hyvin erilaisia, ja niiden keskinäinen yhteentoimivuus on tä- män vuoksi huonoa tai olematonta. Järjestelmien laaja kirjo aiheuttaa haittaa erityisesti maiden väliselle maaliikenteelle. Euroopan halki liikkumiseen voi pahimmillaan tarvita useita eri ajoneuvolaitteita.

Elektronisten tiemaksujärjestelmien yhtenäistämiseksi Euroopan unioni sääti vuonna 2004 niiden yhteentoimivuutta koskevan direktiivin [30], [31]. Syyskuussa 2009 Euroo- pan unioni hyväksyi päätöksen EETS:n (European Electronic Toll Service) tarkasta määritelmästä [32]. EETS-määritelmän mukaisen tiemaksupalvelun tulisi olla saatavilla raskaille ajoneuvoille (yli 3,5 tonnia painavat tai yli yhdeksälle henkilölle rekisteröidyt) syksyllä 2012 ja kaikille ajoneuvoille viimeistään syksyllä 2014.

Paikannukseen perustuvia tienkäyttömaksujärjestelmiä kehiteltäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota paikkatiedon oikeellisuuteen ja sen saatavuuteen. Tämän vuoksi tu- lisikin käyttää vähintään kahta erillistä, toisistaan riippumatonta paikannusmenetelmää, jotta pystytään varautumaan vikatilanteisiin. Useamman paikannusmenetelmän käyttöä puoltaa myös satelliittipaikannuksen heikko toiminta kaupunkiympäristössä ja muilla katvealueilla.

Tienkäyttömaksujärjestelmän kohdalla on huomioitava myös väärinkäytösten mahdollisuus. Käytettävien laitteiden tulee mahdollisuuksien rajoissa myös pystyä tunnis- tamaan, onko niitä muokattu tai käsitelty siten, että niiden tuottaman sijaintitiedon oikeellisuus ei ole taattu.

EETS-järjestelmä voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti myös lyhyen kantaman mikroaal- toteknologiaa (DSRC) hyödyntäen. Tällöin ajoneuvojen sijainnin määrittäminen perustuu ajoneuvoissa oleviin lähettimiin ja niiden havaitsemiseen maksualueiden rajoille sijoitettujen porttien avulla.

2.5.1.3 Liikenteen hallinta

Tieliikenteen hallinnassa ajoneuvojen sijaintitietoja voidaan käyttää reaaliaikaisen liikenteen tilannekuvan luomiseen ja sitä kautta tehokkaampaan liikenteen ohjaukseen.

Ajoneuvojen tarkan sijaintitiedon kerääminen mahdollistaa myös entistä tarkempien liikennetilastojen keräämisen, mikä puolestaan tehostaisi liikenne- ja liikennejärjestel- mäsuunnittelua. Esimerkiksi Tampereen taksit tuottavat liikenteen sujuvuustietoa, jota yhdistetään muihin tietolähteisiin ja käytetään liikenteen ohjaukseen.

Rautatieliikenteessä sijaintitietoa voidaan käyttää niin liikenteen ohjaamiseen kuin matkustajainformaation tuottamiseen. Suomessa rautatieliikenteen ohjaus on Liikenne- viraston Rataliikennekeskuksen vastuulla. Rataliikennekeskus toimii ympäri vuorokauden valvoen rautatieliikenteen sujumista ja ratkaisee tarvittaessa häiriötilanteita ja tiedottaa

(18)

ilmenevistä häiriöistä. Nykyisessä rautatieliikenteen ohjausjärjestelmässä junien sijainti rataverkolla tiedetään ratavälin tarkkuudella [56]. Junien sijaintitieto on siis suhteellista.

IBM ja Ruotsin kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu olivat keväällä 2010 kehittä- mässä Tukholman alueelle uutta älykkään liikenteen liikenteenhallintaratkaisua, joka toteutuessaan vähentäisi ruuhkia ja helpottaisi kaupungissa liikkumista [111]. Ratkaisu perustuu IBM:n analytiikkaohjelmistolle, joka pystyy käsittelemään reaaliaikaisesti val- tavan määrän tietoa ja arvioimaan sen pohjalta tulevia muutoksia.

Järjestelmän on tarkoitus seurata noin parin tuhannen taksin ja tavarankuljetusauton sijaintitietoja, julkisen liikenteen etenemistä, liikennevalojen toimintaa, säätietoja sekä liikennekameroiden välittämiä kuvia. Kaikkea tätä tietoa yhdistelemällä ja analysoimalla järjestelmän pitäisi pystyä antamaan kaupungissa liikkujille ajantasainen ja tarkka ehdotus parhaasta reitistä haluttuun päätelaitteeseen.

Tukholmaan kehiteltävä järjestelmä perustuu IBM:n InfoSphere Streams -analy- tiikkaohjelmistoon, ja siinä hyödynnetään kiinteiden tietokantojen sijaan reaaliaikaisia, jatkuvia tietovirtoja.

2.5.1.4 Kuljettajan ja ajamisen tuki

Kuljettajan ja ajamisen tukipalveluita ovat esimerkiksi etäisyyteen mukautuva vakio- nopeudensäädin, kaistalla pysymisen avustus sekä törmäysten välttämiseen pyrkivä au- tomatiikka. Myös erilaiset vuorovaikutteiset järjestelmät, joissa ajoneuvot vaihtavat tietoja keskenään tai infrastruktuurin kanssa, tarjoavat erilaisia kuljettajaa ja ajamista tukevia toimintoja.

2.5.1.5 Liikenneturvallisuuden parantaminen tasoristeyksissä

Autossa toimiva junavaroitusjärjestelmä [112] varoittaa kuljettajaa, kun tämä lähestyy ajoneuvollaan tasoristeystä, jota lähestyy parhaillaan juna. VTT:n, Tekesin, alan yritysten sekä rautatieviranomaisten rahoittaman JUNAVARO-hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä tällaisen autossa toimivan junavaroitusjärjestelmän kaupalliselle ja yhteis- kunnalliselle hyödyntämiselle tuottamalla tietoa järjestelmän käyttövarmuudesta ja luo- tettavuudesta, käyttäjien kokemuksista, hyödyistä ja kustannuksista sekä järjestelmän muista mahdollisista sovellusalueista. Hanke käynnistyi vuonna 2008, ja se on edelleen käynnissä.

Järjestelmään liitetyt junalaitteet tuottavat sijaintitiedon kaikista rataverkolla liikku- vista yksiköistä. Järjestelmään kuuluva palvelin tuottaa rataverkolla liikkuvien junien sijaintitietojen perusteella jokaiselle tasoristeykselle tilatiedon (ei merkintöjä / lähestyy / hälytys / ohittanut). Järjestelmään liitetty autolaite (älypuhelin) tunnistaa tasoristeysten koordinaattien ja satelliittipaikannuksen tuottaman sijaintitiedon perusteella tilanteet,

(19)

joissa ajoneuvo lähestyy tasoristeystä. Autolaite kysyy taustajärjestelmästä kyseisen tasoristeyksen tilan ja varoittaa tai hälyttää kuljettajaa tarvittaessa.

2.5.2 Kaupalliset palvelut

Kaupalliset paikkasidonnaiset palvelut sisältävät erityyppisiä sovelluksia navigoinnista ja pysäköinti- sekä liikennetiedosta erilaisiin viihderatkaisuihin. Osa kaupallisista palveluista on osittain säätelynalaisia, ja lähes kaikkiin palveluihin liittyy jonkinlaisia lain- säädännöllisiä rajoituksia ja vaatimuksia.

2.5.2.1 Navigointi ja reitinopastus

Navigointi- ja reitinopastuspalvelut auttavat käyttäjiä löytämään haluamaansa kohteeseen. Perinteisesti näitä palveluita on käytetty henkilökohtaisilla navigointilaitteilla, mutta viimeisten vuosien aikana navigointipalvelut ovat yleistyneet myös älypuhelimissa.

Matkapuhelinvalmistaja Nokia osti karttayritys NAVTEQin vuonna 2008. Vuoden 2010 alusta alkaen Nokia on tarjonnut Ovi Maps -navigointipalveluaan [78] ilmaiseksi aina tuoreimmilla kartoilla uudempien älypuhelintensa käyttäjille syöden näin muiden navigointipalveluntarjoajien liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi TomTom on pitkään myynyt ja myy edelleen (kesäkuu 2011) karttoja ja karttapäivityspalvelua navi- gointilaitteisiinsa. Google Maps Navigation [89] tarjoaa ilmaisen navigoinnin Android- käyttöjärjestelmää käyttäville matkapuhelimille aina ajantasaisilla karttapohjilla. Nokian ja Googlen tarjoamat, ilmaisilla kartoilla toimivat navigointipalvelut vievät osaltaan pohjaa perinteisten navigointipalveluntarjoajien (mm. TomTom) maksulliselta mallilta.

Suurimmat erot Googlen ja Nokian palveluiden välillä ovat liittyneet laajuuteen ja riippuvuuteen verkkoyhteydestä [53]. Google Maps Navigation toimi kesäkuussa 2011 noin parissakymmenessä maassa (ei vielä Suomessa), kun taas Nokian Ovi Maps tarjosi kartat ja reitinopastuksen reiluun 70 maahan. Erona oli pitkään myös se, että Googlella kartat olivat bitti- ja Nokialla vektorimuodossa. Lisäksi Google Maps Navigationissa kartat pitää aina hakea verkkoyhteyden ylitse, jos karttanäkymää siirretään tai zoomataan.

Nokian Ovi Mapsin kartat voi ladata puhelimeen jo etukäteen, jolloin kartan käyttö ei ole riippuvainen verkkoyhteydestä. Erityisesti ulkomailla tämä on merkittävä etu, koska tiedonsiirtomaksut vierasverkoissa (data roaming) ovat vielä merkittäviä. Google Maps Navigation kuitenkin kuroi näitä eroja kiinni siirtymällä vektorimuotoisten karttojen käyttöön joulukuussa 2010 ilmestyneen version 5.0 myötä [68]. Karttoja tallennetaan uudessa versiossa myös rajoitetusti puhelimen muistiin offline-käyttöä varten, mutta käyttäjä ei vielä voi hallita, mitä karttoja puhelimelle ladataan. Laajemman offline-käytön mahdollisuuden arvellaan tulevan Google Maps Navigationiin vuoden 2011 aikana.

Myös joukkoliikennepuolella on jo käytössä paikannukseen perustuvia reitinopastuspalveluita. Yksi esimerkki tällaisesta palvelusta on Tampereen yliopiston ja Tekesin

(20)

yhteisessä MOKOMO-projektissa kehitetty Matkakumppani [64]. Matkapuhelimella käytettävä Matkakumppani-palvelu tarjoaa opastusta reitinvalintaan ja tarjoaa myös tietoa matkan etenemisestä. Kohteiden paikannimien syöttö voidaan tehdä näppäimistöllä, puhumalla tai gps-laitteen antaman paikkatiedon avulla.

Tiedot aikatauluista ja reiteistä palvelu hakee Tampereen joukkoliikenteen reittioppaasta, pääkaupunkiseudun YTV:n reittioppaasta tai matka.fi-palvelusta. Puhelimelta palvelun käyttö vaatii (muutamin poikkeuksin) tuen Java-sovelluksille.

2.5.2.2 Palveluiden ja kohteiden haku

Ihmisiä kiinnostavien kohteiden ja palveluiden (Points of Interest, POI) hakeminen on ollut kiinteä osa navigointi- ja reitinopastuspalveluita jo pidemmän aikaa. Tällaisia etsit- täviä kohteita ovat yleisesti esimerkiksi hotellit, huoltamot, ravintolat, kaupat, julkiset palvelut sekä nähtävyydet. Viime aikoina pelkkien kohteiden hakua on täydennetty myös ajantasaisilla tiedoilla kyseisten kohteiden tarjouksista.

Yksi esimerkki tällaisesta laajennetusta reitinopastus- ja hakupalvelusta on VTT:n kehittämä AdFore Technologies Oy:n Tässä.fi-palvelu [48], joka yhdistää julkisen liikenteen reitinopastuksen kiinnostavien kohteiden ja tapahtumien hakuun ja ajantasaisiin tarjouksiin. Tässä.fi yhdistää samaan palveluun myös mainittavat sää- ja kelitiedot (ks.

3.5.2.3).

Sähköiseen pysäköintitunnisteeseen perustuva sähköinen pysäköinti [96] puolestaan tarjoaa hyötyjä niin ajoneuvon kuljettajille, pysäköinninvalvojille, pysäköintioperaatto- reille kuin palveluntarjoajillekin. Ajoneuvo voidaan tunnistaa joko sen sisältä tai ulko- puolelta lyhyen tai pitkän matkan päästä sekä sen liikkuessa.

Googlen Android-puhelimille suunnattu Open Spot -pysäköintipalvelu [39] yhdistää sosiaalisen elementin perinteiseen POI-ratkaisuun. Palvelun käyttäjät ilmoittavat puhe- limellaan aina, kun he lähtevät omalta pysäköintipaikaltaan jättäen sen vapaaksi. Näin muut käyttäjät saavat hälytyksen heti paikan vapautuessa. Mitä aktiivisemmin omista vapautuvista paikoista ilmoittaa, sitä luotettavammaksi ja arvostetummaksi palvelun käyttäjä luokitellaan.

2.5.2.3 Liikenne- ja säätiedot

Mediamobile Nordic (entinen Destia Traffic) [66] välittää Suomessa reaaliaikaista liikennetietoa TMC-antennilla varustettuihin navigaattoreihin. Navigaattoreihin välitettä- vän tiedon laatu ja määrä on rajoitettua. Liikennetietoa voidaan lähettää vain suurimmil- le teille ja eniten liikenteeseen vaikuttavista häiriöistä ja tapahtumista. Koska viestien lähetys tapahtuu koodeja käyttäen, ovat viestisisällöt myös rajoitettuja. Suomessa välite- tään ajantasaista liikennetietoa mm.

(21)

- onnettomuuksista, isoista tietöistä ja muista liikenteen sujuvuuteen vaikuttavista tapahtumista, kuten kulkueista tai lauttojen liikenteen keskeytyksistä - ruuhkista

- yllättävistä keliolosuhteiden muutoksista, kuten tiellä olevasta mustasta jäästä tai lumimyrskystä.

NuStats-tutkimusyrityksen karttoja ja liikenne- sekä sijaintitietoja tuottavalle NAVTE- Qille tekemän tutkimuksen [55] mukaan ajantasaisia liikennetietoja hyödyntävää navigointilaitetta käyttävät kuljettajat käyttävät matkoihinsa keskimäärin 18 prosenttia vä- hemmän aikaa kuin ilman navigointilaitetta ajavat kuljettajat. Tutkimus suoritettiin Sak- sassa Münchenin ja Düsseldorfin kaupunkialueilla.

Tutkimuksessa kuljettajille, jotka eivät aiemmin olleet käyttäneet navigointilaitetta, asennettiin autoon ajantasaista liikennetietoa hyödyntävä navigointilaite ja heidän ajo- käyttäytymistään verrattiin ennen laitteen asentamista ja sen jälkeen. Tutkimuksen aineisto koostui yli 2 100 matkasta, yli 20 000 ajokilometristä sekä noin 500 ajotunnista.

Waze-palvelu [37] tarjoaa ilmaista navigointia ajantasaisten liikennetietojen pohjalta.

Palvelun käyttäjät tuottavat näitä tietoja ajaessaan liikenteessä, joten palvelun tietojen ajantasaisuus ja kattavuus riippuu täysin käyttäjien määrästä ja aktiivisuudesta. Käyttä- jien tuottamaan liikennetietoon perustuu myös TrafficTweet-palvelu [99]. Sen avulla voi tarkastella reaaliaikaista liikennekuvaa, joka on muodostettu käyttäjien omien, Twit- terissä tekemien ilmoitusten perusteella.

TrafficTalk -palvelu [98] puolestaan mahdollistaa liikennehäiriöistä ilmoittamisen ja liikennetilanteen tarkastamisen täysin ääniohjaukseen perustuen. Kaikki komennot palvelua käytettäessä annetaan puhumalla, ja myös vuorovaikutus muiden palvelun käyttä- jien kanssa tapahtuu puhuen. TrafficTalkin voisikin ajatella olevan kehittyneempi ja laajempi versio perinteisistä liikenneradioista, joihin liikenteessä liikkuvat voivat soittaa havaintojaan häiriöistä liikenteessä. Aha Radio [4] on TrafficTalkin kaltainen ääniohjat- tava palvelu, jonka saa toistamaan muiden muassa liikennetietoja ääneen puhuttuna.

Tämä on liikenneturvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin laitteen näpräämi- nen ajon aikana. On tosin huomioitava, että myös pelkän puhelimeen puhumisen on todettu alentavan kuljettajan havaintokykyä [13], [19].

2.5.2.4 Paikkasidonnainen mainonta

Mobiililaitteiden paikantaminen mahdollistaa myös mainosten kohdentamisen käyttäjän sijainnin mukaan. Mobiililaitteen käyttäjä voi esimerkiksi saada laitteeseensa mainoksia lähellään olevista liikkeistä, kaupoista ja hotelleista ja niiden tämänhetkisistä tarjouksista.

Paikkasidonnainen mainonta [58] voi olla joko automaattista (push-tyyppistä) tai ma- nuaalista (pull-tyyppistä). Automaattisessa mainonnassa mainoksia lähetetään käyttäjän mobiililaitteeseen käyttäjän sijainnin mukaan ilman erillistä pyyntöä tai varmistusta.

(22)

Manuaalisessa mainonnassa käyttäjä puolestaan erikseen pyytää saada mainoksia laitteeseensa. Automaattinenkin mainonta kuitenkin edellyttää käyttäjän suostumuksen mainosten lähettämiseen.

2.5.2.5 Logistiset sovellukset

Paikannuksen ja erilaisten antureiden avulla voidaan seurata kuljetusten etenemistä ja tilaa (mm. lämpötila) kuljetuksen aikana. Tällä tiedolla voidaan tehostaa kuljetusketjun hallintaa ja valvontaa sekä optimoida tavaravirtoja. Lisäksi kuljetuksiin käytettävän ka- luston seuranta on paikannustietojen avulla mahdollista suorittaa hyvinkin tarkasti.

Vuonna 2010 alkaneessa EU:n rahoittamassa e-Freight-projektissa [25] pyritään hyö- dyntämään paikannus- ja tunnistamisteknologoita tavaroiden toimitusketjun parantami- seksi ja siihen liittyvän tiedon yhdenmukaistamiseksi.

2.5.2.6 Ajopäiväkirja

Automaattisella paikannukseen perustuvalla ajopäiväkirjalla voidaan tehostaa työmatko- jen dokumentointia ja korvausten maksamista. Työntekijän kannalta palvelu vähentää matkoihin liittyviä kirjaustöitä ja helpottaa matka- ja kilometrikorvausten hakemista.

Työnantajan osalta palvelu puolestaan tarjoaa tarkan dokumentoinnin työntekijöiden tekemistä matkoista ja vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta korvausten hakemisessa ja maksamisessa.

Sähköisiä ajopäiväkirjapalveluita tarjoavat ainakin Aspicore [59], Movenium [70], MaxTech [9] sekä Active GPS [3]. Näistä Aspicoren ja Moveniumin palvelut käyttävät päätelaitteenaan matkapuhelinta, kun taas MaxTechin ja Active GPS:n palvelut perustuvat erillisen paikantavan lisälaitteen käyttöön.

2.5.2.7 Käyttöön perustuvat vakuutukset

Käyttöön perustuvat ajoneuvovakuutukset eli PAYD (Pay As You Drive) -vakuutukset [103] määrittelevät vakuutusmaksujen suuruuden suhteessa ajettuun aikaan, matkaan ja ajotapahtuman paikkaan. Tällaiset vakuutukset pyrkivät palkitsemaan riskittömämpää ja turvallisempaa ajotapaa pienemmillä vakuutusmaksuilla.

Käyttöön perustuvia vakuutuksia on käytössä kaupallisina tai kokeellisina palveluina jo ainakin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Etelä-Afrikassa, Japanissa ja Australiassa. Etelä-Amerikassa vakuutuksia testataan Kolumbiassa ja Brasiliassa, ja suunnitelmissa on laajentaa testausta muualle Etelä-Amerikkaan.

(23)

2.5.2.8 Ajoneuvojen jäljitys

Ajoneuvon sijaintitietoa voidaan käyttää myös ajoneuvojen jäljittämiseen mahdollisissa varkaus- tai kaappaustapauksissa. Tällöin jäljityspalvelua tarjoava yritys voi toimittaa ajoneuvon sijaintitiedon viranomaisille edesauttaakseen sen löytämistä ja takaisinsaamista.

Yksi tunnetuimmista jäljityspalvelujen tarjoajista on LoJack, jonka palvelua voi käyt- tää ilmoituksen mukaan yli 30 maassa. LoJack-järjestelmän [60] toiminta perustuu ajoneuvoon asennettavaan huomaamattomaan lähettimeen ja auton valmistenumeroon, jotka molemmat kirjataan LoJack-tietokantaan. Tämä tietokanta tarjoaa rajapinnan viranomaisten käyttämään tietojärjestelmään: varkaustapauksessa viranomaisen syöttäessä varastetun auton valmistenumeron järjestelmään ajoneuvossa oleva lähetin aktivoituu ja mahdollistaa ajoneuvon sijainnin selvittämisen.

2.5.2.9 Autojen huoltopalvelut

Automaattinen huoltopuhelu eli bCall tarjoaa tarvittaessa suoran yhteyden autonvalmis- tajan merkkihuoltoon, josta voi kysellä tarkemmin ongelmasta. Auto voi myös lähettää huoltokeskukseen tietopaketin, jonka perusteella huoltohenkilökunta voi tehdä tarkempia arvioita mahdollisen vian vakavuudesta ja korjauksen kiirellisyydestä.

2.5.2.10 Muut palvelut

Urheilu- ja kuntoilusovellukset

Paikkasidonnaiset palvelut ovat lyöneet itsensä läpi myös kuntoilussa. Satelliittipaikan- nusta hyödyntävät kuntoilupalvelut tallentavat käyttäjän kävely-, juoksu- tai pyöräily- lenkin tiedot myöhempää tarkastelua varten. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi SportsTracker, Endomondo sekä RunKeeper. Palvelut mahdollistavat myös kuntoilutie- tojen jakamisen muiden palvelun käyttäjien kanssa lisäten mukaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen.

Pelit

Paikannus on synnyttänyt myös monia sijaintitietoon pohjautuvia pelejä. Yksi suosittu pelimuoto on geocaching eli geokätköily [38]. Siinä pelaajat pyrkivät löytämään paikannuksen avulla eri puolille maailmaa piilotettuja geokätköjä. Kätköt ovat tyypillisesti säänkestäviä säiliöitä, joissa oleviin lokikirjoihin löytäjä voi merkitä päivämäärän, jona kätkön löysi.

Sosiaaliset sovellukset

Sijaintitietoa hyödynnetään nykyisin myös sosiaalisissa palveluissa. Oman sijainnin jakaminen ystäväpiirin kesken onnistuu ainakin Facebookin Places-toiminnolla sekä

(24)

Foursquare-palvelulla. Perusajatuksena molemmissa on, että käyttäjä ilmoittaa olevansa (checks in) tietyssä paikassa tiettyyn aikaan älypuhelimen tai tietokoneen avulla. Käyt- täjä kertoo näin sijaintinsa ystävilleen ja näkee vastaavasti myös palvelua käyttävien ystäviensä sijainnit.

(25)

3. Palveluiden nykytila

Tässä luvussa esitellään paikannukseen perustuvien liikenteen palveluiden ja erityisesti eCallin sekä EETS:n kannalta olennaiset nykyiset palvelut. Kirjallisuuskatsauksen perusteella nämä olemassa olevat palvelut jakautuvat erilaisiin tienkäyttömaksuihin (ruuhkamaksut, silta-, tunneli- ja tieverkkomaksut), ajoneuvovalmistajien tarjoamiin palvelu- paketteihin (hätä-, turvallisuus- ja viihdepalvelut) sekä muihin yksittäisiin palveluihin.

Tienkäyttömaksut 3.1

Tienkäyttömaksuilla tarkoitetaan ajoneuvon tieinfrastruktuurin käyttämisestä veloitetta- vaa maksua. Tässä raportissa tienkäyttömaksut on käsitelty kahdessa osassa infrastruktuurin tyypin mukaan: ensin käsitellään kaupunkien ja sitten muiden alueiden tienkäyt- tömaksut kattaen muun tieverkon, sillat ja tunnelit.

Suomessa ei toistaiseksi ole tienkäyttömaksukohteita, mutta pääkaupunkiseudulla on tehty alustavia selvityksiä mahdollisesta ruuhkamaksujärjestelmästä.

3.1.1 Kaupunkien tienkäyttömaksut, ruuhkamaksut

Kaupungeissa toteutettavat tienkäyttömaksut ovat yleisimmin ruuhkamaksuja, joskin tavoitteista riippuen kyseessä voi olla myös esimerkiksi ympäristömaksu tai infrastruktuurin ylläpitomaksu. Maksujärjestelmä rakennetaan yleensä tukemaan yhtä päätavoitetta, mutta niiden hyväksyttävyyttä tuetaan myös rinnakkaistavoitteilla.

Tienkäyttömaksut eri sovelluksineen ja toteutusratkaisuineen edesauttavatkin usein monen positiivisen tavoitteen saavuttamista samanaikaisesti. Mahdollisia tavoitteita ovat esimerkiksi liikennemäärien ja ruuhkien vähentäminen, matka-aikojen lyhentämi- nen, julkisen liikenteen käytön lisääminen (siirtyminen yksityisautoilusta joukkoliiken- teeseen tai kevyeen liikenteeseen), liikenneturvallisuuden parantaminen, päästömäärien vähentäminen (infrastruktuurin säilymis-, ympäristö- ja terveysnäkökulmat) ja varojen kerääminen infrastruktuurin ylläpitoon tai parannuksiin [93].

(26)

Ruuhkamaksujärjestelmiä tai muita kaupungeissa ylläpidettäviä tienkäyttömaksujär- jestelmiä on otettu käyttöön niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Toisaalta moni suunniteltu hanke on keskeytynyt ja hylätty, kun poliittinen tai yleison tuki ei ole riittänyt. Järjestelmien tekniseen toteutukseen on toistaiseksi olemassa kolme vaihtoeh- toista sähköiseen tunnistamiseen perustuvaa teknologiaa:

- Tarkastuspisteen ohittaessaan ajoneuvo voidaan tunnistaa rekisterikilvestä ote- tun kuvan perusteella (ANPR, automatic number plate recognition).

- Tunnistus voidaan suorittaa mikroaaltotekniikalla (DSRC, dedicated short-range communications) ajoneuvoon kiinnitettyä elektronista tunnistetta lukemalla.

- Ajoneuvon kulkua maksualueella voidaan seurata ajoneuvoon asennetun satel- liittipaikannuslaitteen paikkatietojen perusteella.

Toistaiseksi Euroopan kaupungeissa, esimerkiksi Lontoossa ja Isossa-Britanniassa, toteutetut maksujärjestelmät hyödyntävät lähinnä ANPR-tekniikkaa, jossa ei tarvita eri- tyistä ajoneuvolaitetta. DSRC-tekniikkakin on osin otettu käyttöön, ja myös satelliittipaikannukseen perustuvia ratkaisuja on testattu ja hahmoteltu. Esimerkiksi Lontoossa toteutetun satelliittipaikannukseen perustuvan pilottihankkeen tulokset kuitenkin osoit- tivat satelliittipaikannuksen tarkkuuden liian heikoksi kaupunkiolosuhteisiin [107].

ANPR- ja DSRC-tekniikat edellyttävät kadunvarsilaitteistoa, ja maksut määräytyvät käy- tetyn ajan tai ohitusten perusteella. Satelliittipaikannus taas mahdollistaa matkan pituuteen perustuvan hinnoittelun. Kärjistäen kolmea vaihtoehtoa voidaan kuvata seuraavasti:

- ANPR: suoraviivainen ja varsin toimiva ratkaisu.

- DSRC: edullinen ja tarkka, hyvin kaupunkiolosuhteisiin sopiva ratkaisu, joka kuitenkin vaatii ajoneuvolaitteen.

- Satelliittipaikannus (GNSS): vaatinee vielä kehitystyötä ja kustannusten ale- nemista, mutta on kuitenkin mahdollinen tulevaisuuden ratkaisu, koska mahdollistaa matkaperusteisen veloituksen.

Nykyisillä tekniikoilla (ANPR ja DSRC) toteutetut kaupunkien tienkäyttömaksut voidaan hinnoitella maksualueella käytetyn ajan, päiväkohtaisen tariffin tai tarkistuspistei- den ohituskertojen perusteella. Maksun määrä voi myös vaihdella ajankohdan tai vaik- kapa suoraan vallitsevien liikennemäärien mukaan. Mahdolliset tulot käytetään yleensä infrastruktuurin ylläpitoon tai parannuksiin tai julkisen liikenteen parantamiseen, mutta tuloja voidaan ohjata muuallekin.

Kaikkiin tienkäyttömaksuihin, erityisesti kaupungeissa toteutettaviin, liittyy vahvasti neljä näkökulmaa: poliittinen, sosiaalinen, taloudellinen sekä tekninen [76]. Jotta hanke voi toteutua menestyksekkäästi, täytyy näistä jokaisen näkökulman tulla huomioiduksi.

Erityisesti kaksi ensimmäistä ovat haasteellisia.

(27)

3.1.2 Tieverkoston, siltojen ja tunneleiden tienkäyttömaksut

Muiden kuin kaupungeissa toteutettujen tienkäyttömaksujen päätarkoitus on lähes poik- keuksetta rahoittaa infrastruktuurin rakentamista, ylläpitoa ja parantamista. Tienkäyttö- maksut ovat tällöin vaihtoehtoinen tai rinnakkainen rahoituskeino esimerkiksi tie-, polt- toaine- tai ajoneuvoverotukselle. Tyypillisesti etenkin yksityisomisteiset tiet, sillat ja tunnelit rahoitetaan tienkäyttömaksuilla. Kuten kaupungeissakin, myös muilla tienkäyt- tömaksuilla voi olla rinnakkaisia päämääriä, kuten ympäristöön liittyvien ulkoisten vai- kutusten kohdentaminen niiden aiheuttajille eli tienkäyttäjille. Erityisesti matkaperusteinen tienkäyttöjärjestelmä soveltuu hyvin myös hiilidioksidipäästöihin perustuvaan mak- susysteemiin.

Moottoriteiden, siltojen ja tunnelien tienkäyttömaksut ovat Euroopassa, kuten muuallakin maailmassa, varsin yleisiä. Tienkäyttömaksu voi koskea kaikkia tienkäyttäjäryh- miä tai keskittyä johonkin erityisryhmään, tyypillisesti raskaaseen liikenteeseen. Elekt- ronisissa, ajoneuvolaitetta hyödyntävissä tienkäyttömaksujärjestelmissä on käytännössä kaksi teknologiaratkaisuvaihtoehtoa: DSRC-tekniikka tai satelliittipaikannustekniikka.

Matkaperusteisen laskutuksen mahdollistava satelliittipaikannustekniikka on käytössä ainakin kahdessa tiemaksukohteessa: Saksassa (raskaalle liikenteelle) [90] ja Slovakiassa [84]. Satelliittipaikannukseen perustuvia järjestelmiä on kuitenkin suunnitteilla muun muassa Ruotsiin ja Alankomaihin [17], [26]. Alankomaiden suunnitelma olisikin varsin uraauurtava tapaus, sillä vuodesta 2011 alkaen portaittain käyttöönotettava järjestelmä tulisi kattamaan kaiken liikenteen koko valtion alueella ja matkaperusteinen maksu syr- jäyttäisi siten ajoneuvon ostoveron ja tieveron [26]. Satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän etuja ovat muun muassa sen joustavuus: maksut ja maksualueiden muutok- set voidaan toteuttaa nopeasti, vain tietokantaa päivittämällä, sillä erillistä tienvarsilait- teistoa ei tarvita.

Monet maat ovat toteuttaneet alueellaan kansallisesti tai naapurimaidensa kanssa yhteentoimivan tienkäyttömaksujärjestelmän, ja moni EU-maa on myös valmistautunut Euroopan laajuiseen yhteentoimivuuteen. Ranskassa 2007 käyttöönotettu TIS PL -tienkäyttömaksu raskaalle liikenteelle on ensimmäinen järjestelmä, joka toteuttaa yhteiseurooppalaista sähköistä tienkäyttömaksujärjestelmälle valmisteltuja ratkaisuja [67]. Vuoden 2009 kesäkuusta lähtien TIS PL onkin liitetty yhden elektronisen DSRC- tunnisteen, yhden sopimuksen ja yhden laskun keinoin yhteentoimivaksi kokonaisuu- deksi espanjalaisen tienkäyttömaksujärjestelmän Via-T:n kanssa [62]. Ranskan ja Es- panjan yhteentoimivan systeemin palveluntarjoajana toimii Eurotoll, ja tähän raskaan liikenteen palvelukokonaisuuteen on myös liitetty seitsemän pysäköintialuetta Ranskassa.

Eurotoll kaavailee palvelutarjonnan laajentamista sekä maantieteellisesti että muidenkin lisäarvopalvelujen tuottamiseen tienkäyttömaksujärjestelmien rinnalla.

Toinen esimerkki kansallisesti ja sittemmin Skandinavian tasolla integroiduista järjes- telmästä on Norjan AutoPASS. DSRC-tekniikkaan perustuva järjestelmä kattaa 22 ope-

(28)

raattorin teitä, siltoja ja tunneleita Norjan alueella, jotka ovat kaikki käyttäjän ulottuvilla yhden sopimuksen kautta. Teknisestä yhteentoimivuudesta huolimatta Norjassa on tör- mätty erinäisiin ongelmiin. Vaikka käytettävyyden kannalta tienkäyttäjän ei tarvitse olla yhteydessä kuin yhteen operaattoriin, esimerkiksi alennusten saaminen on silti edellyt- tänyt kääntymistä muidenkin operaattorien puoleen. Yhteisen palvelukanavan puute on myös johtanut varsin vaihtelevaan palvelutasoon. Tiedon ja toimintojen pirstaloitumi- nen on hidastanut palvelun laajentumista estäen esimerkiksi pysäköintipalveluiden liit- tämisen järjestelmään. Näihin ongelmakohtiin etsitäänkin ratkaisuja, ja myös organisaa- tiorakennetta ollaan mahdollisesti uudistamassa siten, että olennaiset palvelun osat voitaisiin hoitaa keskitetysti. AutoPASS-järjestelmää pyritään laajentamaan sekä julkisilla palveluilla, kuten liittämällä siihen verot ja ajoneuvomaksut, että kaupallisilla sovelluk- silla liittyen esimerkiksi pysäköintiin ja lauttaliikenteeseen. [106]

Ensimmäiset pilottiluonteiset kokeiluvuodet lauttaliikenteen liittämiseksi AutoPASS- järjestelmään Trondheimin edustalla ovatkin olleet rohkaisevia [80]. Lauttayhteys hyö- dyntää AutoPASS-järjestelmän elektronista tunnistetta, jolloin ajoneuvon ei tarvitse pysähtyä erillistä maksusuoritusta varten. Näin jonottaminen vähenee ja käyttäjäystäväl- lisyys yhteentoimivien järjestelmien ansiosta paranee [80]. Toistaiseksi tunnisteen lu- kemisen lisäksi tarvitaan ajoneuvon pituuden (lauttaliikenteen maksuperuste) mittaamista erikseen lasermittaustekniikalla, mutta tulevaisuudessa myös tämänkaltaiset tiedot toi- votaan pystyttävän lukemaan ajoneuvolaitteesta [80]. Toinen jo varsin pitkälle suunniteltu AutoPASS-tunnistetta hyödyntävä lisäpalvelu on eräisiin Norjan kaupunkeihin kaavailtu Low Emission Zone -aluerajoite, joilla raskaita ajoneuvoja voitaisiin veloittaa ajoneu- vokohtaisten päästötasojen mukaan erityisesti NO2-päästöjen vähentämiseksi [85].

Eräs mielenkiintoinen toteutusratkaisu on Kaliforniassa kahdelle moottoritieosuudelle rakennettu tienkäyttömaksujärjestelmä, jossa kulkee rinnan ilmaisia ajokaistoja ja mak- sullisia kaistoja. Tienkäyttömaksu on siis vapaaehtoinen, ja sen maksamalla saa edun sujuvammasta liikennevirrasta. Maksun suuruus voi riippua ajankohdasta ja ruuhkati- lanteesta. Järjestelmässä hyödynnetään samaa elektronista FasTrak-maksujärjestelmää kuin alueella sijaitsevilla maksullisilla silloilla. [35]

Sähköinen tienkäyttömaksujärjestelmä voidaan toteuttaa myös ilman ajoneuvolaitteita, kuten Benelux-maat, Tanskan ja Ruotsin kattava Eurovignetten elektroninen vaihtoehto eVignette. Tässä järjestelmässä raskaan liikenteen tienkäyttölupa ostetaan ennakkoon ja luvat tallennetaan elektroniseen tietokantaan. Valvonta tapahtuu vertaamalla ajoneuvojen rekisterinumeroa tähän elektroniseen lupatietokantaan. [57]

Sekä kaupungeissa että muualla toteutetuissa tienkäyttömaksujärjestelmissä tulee seurata ja valvoa tienkäyttäjien sääntöjen noudattamista. Riippuen valitusta teknologiasta voidaan turvautua räätälöityihin valvontamenetelmiin, kuten lähettää kyselysignaali ajoneuvolaitteeseen maksutapahtumista. Eräs käytetyimmistä valvontatekniikoista on kuitenkin ANPR, sillä se soveltuu jotakuinkin minkä vain systeemin rinnalle valvonta-

(29)

ylläpidetään tienkäyttömaksun suorittaneiden listaa, ja näin voidaan seuloa järjestelmää noudattamattomat ajoneuvot. [40]

Ajoneuvovalmistajien palvelupaketit 3.2

Eräät ajoneuvovalmistajat ovat rakentaneet omille automerkeilleen erilaisia älykkäitä, paikannusta hyödyntäviä palvelupaketteja koostuen muun muassa hätä- ja turvallisuus- palveluista, navigointipalveluista sekä viihdepalveluista. Esimerkiksi General Motorsin OnStar, BMW:n ConnectedDrive ja Mercedes-Benzin mbrace ovat tällaisia palvelupaketteja, joissa satelliittipaikannus on olennaisessa roolissa. Toisaalta Fordin ja Microsoftin yhteistyön tuloksena on rakennettu Ford Sync. Se perustuu laite- ja ohjelmistoalustaan, johon käyttäjä voi liittää kannettavan laitteen, kuten puhelimen tai musiikkisoittimen.

Ajoneuvovalmistajien palveluita varten vaadittava laitteistoalusta on tyypillisesti asen- nettu tehtaalla kiinteäksi osaksi ajoneuvoa.

3.2.1.1 Ford Sync

Fordin ja Microsoftin Sync on alun perin viihdetarkoitukseen kehitetty järjestelmä, joka käsittää tehdasasennetun laitteisto- ja ohjelmistoalustan. Näiden avulla käyttäjä voi kyt- keä matkapuhelimensa tai musiikkisoittimensa Bluetooth-yhteydellä tai USB- kytkennällä laitteistoon ja ohjata sitä äänellään ajoneuvoa käyttäessään. Järjestelmä on siis työkalu muiden laitteiden synkronoimiseksi ajoneuvoon. Sittemmin palvelu on laa- jennettu sisältämään eCall-tyyppisen hätäkutsun suoraan hätäkeskukseen sekä säännöl- lisen ajoneuvon kuntoraportin. Lisäoptioina käyttäjä voi hankkia muita lisäpalveluita, kuten sää- ja uutistiedotteita tai reitti- ja navigointiohjeita. [94]

3.2.1.2 OnStar

OnStar on autonvalmistaja General Motorsin telematiikkapalvelu, joka on laajasti käy- tössä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Viime vuosina se on laajentunut myös Kiinan markkinoille. OnStar-palveluita käytetään pääasiassa soittamalla palvelukeskukseen ajoneuvon päätelaitteella tai puhelimella. OnStar sisältää nykyisin turvallisuuteen liitty- viä palveluita, kuten tiepalvelun, automaattisen hätäpuhelun OnStar-keskukseen kolari- tilanteessa, varastetun ajoneuvon paikannuksen, hidastamisen ja käynnistykseneston sekä ovien etäavauksen ja auton löytämistä isolla parkkipaikalla helpottavan valojen tai äänimerkin etäohjauksen. Muita palveluita ovat mm. auton etädiagnostiikka, hands free -puhelut ja reitinopastus. Uusina ominaisuuksina OnStar-järjestelmässä on otettu käyt- töön reitin siirto Google Mapsista auton järjestelmään [51]. OnStar toi vuoden 2010 lopulla myös mahdollisuuden hallita auton järjestelmiä omalla iPhone- tai Android- älypuhelimella [36].

(30)

Palvelut perustuvat pitkälti satelliittipaikannuksen sijaintitietojen hyödyntämiseen.

Suuria ongelmia on kuitenkin ilmennyt yksityisyydensuojan suhteen ja siinä, kuinka lainsäädäntöä tulee tällä uudella alueella soveltaa. Esimerkiksi poliisin oikeuksia sala- kuunnella laitteiston välityksellä tapahtuvaa viestintää on jouduttu käsittelemään oikeu- dessa. OnStar-järjestelmää on hyödynnetty jonkin verran myös vakuutustoiminnassa, esimerkiksi tarjoamalla alennuksia asiakkaille, joilla OnStar on käytössä. [75]

3.2.1.3 BMW ConnectedDrive

BMW:n ConnectedDrive [16] tarjoaa kuljettajille älykkäitä turvallisuutta ja ajomuka- vuutta edistäviä palveluita. BMW Assist -palvelu sisältää mm. automaattisen ja manuaa- lisen hätäpuhelun, ajantasaiset liikennetiedot, hakupalveluita puhelimitse sekä ovien lukituksen etäohjauksella. Muita ConnectedDrive-palveluita ovat esimerkiksi internet autossa, varastetun auton seuranta ja etähuolto.

BMW kehittelee myös omaa, Pathfinderiksi nimeämäänsä navigointijärjestelmää, joka tukee auton omaa GPS-pohjaista paikannus- ja reitinopastusjärjestelmää [2]. Pathfinder täydentää navigointijärjestelmän karttatietoja tarjoamalla tarkempia, erikseen ladattavia karttoja kohteista, kuten pysäköintitaloista ja moottoriteiden kaistoista ja rampeista.

Nämä kartat voi tarvittaessa siirtää matkan päätyttyä myös älypuhelimeen tai muuhun mobiililaitteeseen loppumatkaa varten. Pathfinder-järjestelmän toimivuus ja laajempi käyttöönotto edellyttävät näiden tarkempien microMaps-karttojen luomista eri kohteista.

Nykyisten karttavalmistajien kiinnostus microMaps-karttojen laatimiseen on vielä epä- selvää.

3.2.1.4 Mercedes mbrace

Mercedes mbrace [65] tarjoaa Yhdysvalloissa vastaavia navigaatio-, turvallisuus- ja ajomukavuuspalveluita, kuten muutkin edellä mainitut autonvalmistajat. iPhone- ja BlackBerry-älypuhelimille on saatavana sovellus, jolla osa palveluista on käytettävissä myös auton ulkopuolella.

Muut palvelut 3.3

Erilaisia paikkasidonnaisia liikenteeseen liittyviä palveluita on toteutettu eripuolilla maailmaa. Yhdysvalloissa seurattiin liikenteen sujuvuutta Mobile Millennium - hankkeessa, ja Japanissa on jo pitkään ollut käytössä paikkasidonnaista liikennetietoa kohdennetusti välittävä VICS-järjestelmä.

(31)

3.3.1 Mobile Millennium

Mobile Millennium on Pohjois-Kaliforniassa 2008 käyttöönotettu mobiiliteknologiaan perustuva liikenteen seurantajärjestelmäpilotti. Mobile Millennium perustuu älypuheli- mien kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen liikennetietojen keräämiseksi ja välittämisek- si hyödyntäen puhelimen GPS-paikannustekniikkaa: tienkäyttäjän asennettua Mobile Millennium -ohjelman puhelimeensa puhelin lähettää ajoneuvon nopeus- ja paikkatieto- ja sekä vastaavasti vastaanottaa käyttäjien ja muun liikenneseurantatiedon perusteella koostetut reaaliaikaiset tiedot liikenteestä. [109]

Kuva 2. Mobile Millennium -pilottihankkeessa käytetty järjestelmäarkkitehtuuri [92]. Ruuhka- maksujen kerääminen toteutettaisiin vihreällä merkityssä osassa arkkitehtuuria.

Mobile Millennium -projektissa käyttäjän yksityisyyssuojaan on pyritty kiinnittämään erityishuomiota. Paikkatietojen keruumäärät on optimoitu ja järjestelmässä kerättävästä tiedosta poistetaan tunnistetiedot, joista yksittäinen käyttäjä voitaisiin jäljittää [73]. Mo- bile Millenniumissa hyödynnetään myös virtual trip lane -tekniikkaa (VTL), jossa paik- katiedot kerätään vain strategisesti merkittävissä paikoissa, ei jatkuvasti tai kohteista, jotka voisivat olla arkaluonteisia [43]. Pilotissa on pyritty niin sanottuun hajautettuun arkkitehtuuriin, jossa millään yksittäisellä toimijalla ei ole saatavilla niitä kaikkia tie- donkappaleita, joilla voitaisiin selvittää tietyn käyttäjän yksityisyyttä vaarantavat tiedot,