• Ei tuloksia

"Kun on asiaa, niin jutellaan" : Kansallisen tason puolueiden ja europarlamentaarikkojen välinen politiikan koordinointi Suomessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Kun on asiaa, niin jutellaan" : Kansallisen tason puolueiden ja europarlamentaarikkojen välinen politiikan koordinointi Suomessa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2007-110 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Valtio-opin laitos

Tekijä-Författare-Author

Salo, Aino

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Kun on asiaa, niin jutellaan" : Kansallisen tason puolueiden ja europarlamentaarikkojen välinen politiikan koordinointi Suomessa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Valtio-oppi

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2007-03-26

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

90 s.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kansallisen tason puolueiden ja europarlamentaarikkojen välistä politiikan koordinointia suomalaisissa puolueissa, joilla on edustus Euroopan parlamentissa vaalikaudella 2004–2009. Koordinoinnilla tarkoitetaan toimia, joiden avulla puolue ja

europarlamentaarikot pyrkivät muodostamaan yhteisiä politiikka-linjauksia EU-politiikan suhteen sekä löytämään yhteisiä näkökantoja Euroopan parlamentissa käsiteltäviin asioihin. Tutkimuksen tutkimusongelma muodostuu puolueiden ja europarlamentaarikkojen välisestä suhteesta, johon politiikan koordinointi olennaisesti kuuluu. Tarkoituksena on hahmottaa, kuinka laajalti politiikan koordinointi täyttää päämies–agentti-teorian mukaisen kontrollointimekanismin piirteet tilanteessa, jossa osapuolet toimivat eri järjestelmissä (kansallinen/Euroopan unioni) fyysisesti etäällä toisistaan. Pyrkimyksenä on myös tarkastella, avaako politiikan koordinointi uusia vaikutusmahdollisuuksia puolueille ja

europarlamentaarikoille. Tutkimusongelmaa lähestytään vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Kuinka puolueet koordinoivat EU-politiikkaa? Kuinka europarlamentaarikot ja puolueet näkevät koordinoinnin? Minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä on havaittavissa puolueiden välillä? Mistä mahdolliset erot ja yhtäläisyydet johtuvat?

Tutkimus on laadullinen vertaileva tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu haastatteluista sekä sähköpostitse tehdyistä alustavista kyselyistä.

Pääaineiston muodostavat 12 haastattelua, jotka suoritettiin keväällä 2006. Metodina on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa päämies–agentti-teoriaan, joka käsittelee vallan delegointia instituutiolta tai yksilöltä toiselle sekä siihen liittyviä ongelmia. Päämies–agentti-teorian rinnalla ja sen syventäjänä käytetään linkkiteoriaa, jossa osapuolten väliset yhteydet luokitellaan informaatio-, vastuu- ja kontrollilinkkeihin. Linkkiteorian avulla kansallisen tason puolueiden ja europarlamentaarikkojen välinen politiikan koordinointi voidaan ymmärtää syvällisemmin kuin ainoastaan päämies–agentti-teoriaan tukeutuen.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että politiikan koordinointi kansallisen tason puolueiden ja europarlamentaarikkojen välillä on suhteellisen vähäistä Suomessa. Vain Kokoomuksessa ja vihreillä aktiivista politiikan koordinointia esiintyy. Toimivan politiikan koordinoinnin

edellytyksenä ovat epäviralliset ja kiinteät kanavat puolueen ja europarlamentaarikkojen välillä. Koordinoinnin, samoin kuin

europarlamentaarikkojen vaikutusvallan puolueen sisällä, nähtiin myös olevan paljolti henkilökysymys. Henkilökohtaiset suhteet eivät kuitenkaan täysin selitä puolueiden toimivaa tai toimimatonta politiikan koordinointia, vaan osansa on myös puolueessa vallitsevalla suhtautumisella Euroopan tason politiikkaan. Tulosten perusteella voidaan myös havaita, ettei päämies–agentti-teoria näytä täysin istuvan suomalaiseen puoluekenttään, vaan puolueista muotoutuu ennemminkin kuva verkostoina. Puolueiden ja europarlamentaarikkojen välisissä suhteissa havaittiin tuskin minkäänlaista kontrollointia tai pyrkimystä siihen politiikan koordinoinnin avulla, vaan suhdetta muokkasi luottamus ja europarlamentaarikkojen itsenäinen työote. Politiikan koordinointi ymmärrettiinkin laaja-alaiseksi tiedonvaihdoksi ja yhteistyöksi osapuolten välillä.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords europarlamentaarikot

puolueet - Suomi poliitikot

Euroopan parlamentti politiikka - koordinointi päämies-agentti -teoria haastattelut

sisällönanalyysi

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pohjois-Karjalan POKAT 2006 -maakuntaohjelman suunnittelun taustalla vaikuttivat kansallisen alue- politiikan ajankohtaiset muutokset ja kokemukset Euroopan unionin alue-

Johtoryh- män näkemyksen mukaan seitsemän tiekartal- le hyväksytyistä kansallisen tai kansainvälisen tiekarttahankkeen rahoituksesta tulee päättää

Äänestäjien eteen- ja taaksepäin katsovat positiiviset arviot sekä maan että oman talouden tilasta lisäävät hallitusvastuussa ole- van puolueen kannatusta ja vähentävät

Neljännessä luvussa Lemola esittelee kansallisen innovaatiojärjestelmän idean, joka otettiin Suomessa tutkimus- ja innovaatio- politiikan teoreettiseksi pohjaksi varhemmin kuin

Vakuutuksen tarjoaja Yksityinen vakuutusyhtiö Tuottajien yhteinen rahasto Bioturvallisuus vaatimus Lisävaatimuksia Kansallisen tason vaatimus Korvatut vahingot Materiaali-

kokonaistukimäärästä Suomessa Maatalouden huoltovarmuuden merkitys Suomessa Kansallisen maatalouspolitiikan yhdenmukaistaminen Tekniset kaupan esteet Maatilojen kannattavuus

Myös Suomessa tutkimusdatan hallinnan ja avoimuuden sekä kansallisen Open Access -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen vaativat erityisesti yliopistokirjastoilta

Vastuu Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon koordinaatiosta sekä kansalli- sen kestävän kehityksen politiikan tuesta on valtioneuvoston kansliassa olevalla