• Ei tuloksia

Abstrakti yhteisö ja konkreettinen väkivalta : Konfliktit Ruandassa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Abstrakti yhteisö ja konkreettinen väkivalta : Konfliktit Ruandassa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2001-1323 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Sivonen, Janne

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Abstrakti yhteisö ja konkreettinen väkivalta : Konfliktit Ruandassa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2001-11-07

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

74

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkielma tarkastelee Ruandan konflikteja ja erityisesti vuoden 1994 kansanmurhaa, jossa noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua surmattiin muutamassa kuukaudessa. Tutkielman etsii syitä sille, miksi etnonationalistinen hutuvoima-liike onnistui mobilisoimaan merkittävän osan maan hutuväestöstä tutsien vastaisiin väkivaltaisuuksiin vuoden 1994 kansanmurhassa. Suuri osa Ruandan hutuista liittyi pienen eliitin

suunnittelemaan tuhoamiskampanjaan etnonationalistisen propagandan lietsomina, vaikkeivät propagandan väittämät vastanneet suurimman osan sosiaalista todellisuutta.

Aiheeseen pureudutaan Ruandan konfliktien historiallisen tarkastelun sekä teoreettisen analyysin avulla. Kun vuoden 1994 kansanmurhaa ja siihen johtaneita tapahtumia tarkastellaan valtakunnallisella tasolla, teoreettisena lähtökohtana on Paul Jamesin kansakunnan muodostumisen teoria. Jamesin mukaan kansakunta on abstrakti yhteisö, joka perustuu konkreettisessa elämänpiirissä koettuun sosiaaliseen integraatioon.

Stanley J. Tambiahin etnisen väkivallan ritualisoitumista tarkastelevan teorian pohjalta esitetään, että Ruandassa keskeisin konkreetisen elämänpiirin abstraktia hutuyhteisöä luova tekijä on ollut väkivalta ja siihen liittyvät diskurssit.

Kun kansanmurhaa analysoidaan ruohonjuuritasolla, väkivaltaan ryhtymisen motiivit osoittautuvat moninaisiksi: ihmiset liittyivät hutunationalismin nimissä tehtyihin väkivaltaisuuksiin omien lähtökohtiensa ja motiiviensa perusteella. Tambiahin ja Jamesin teorioiden soveltaminen Ruandaan osoittaa, miten monimutkaisessa vuorovaikutuksessa kansallisen tason makrokonflikti ja paikallisen tason pienemmät konfliktit voivat keskenään olla. Kun kasvokkaiskontakteihin perustuva sosiaalinen integraatio luo abstrakteja yhteisöjä, ruohonjuuritason tapahtumat voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta abstraktin yhteisön tasolla niille annetaan samankaltainen sisältö. Toisaalta konfliktin saamat merkitykset voivat kulkea ylhäältä alaspäin: ruohonjuuritason konfliktien taustalla olevat paikalliset motiivit puetaan tällöin sanoiksi makrotason etnisen konfliktin merkityssisältöjä käyttäen.

Tutkielman tärkeimpiä aineistolähteitä ovat ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden kansainvälisten järjestöjen Ruandan kansanmurhaa käsittelevät tutkimusraportit, YK:n sotarikostuomioistuimen asiakirjat sekä Ruandasta kirjoitetut etnografiat ja historialliset analyysit.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords nationalismi

väkivalta Ruanda

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Konfliktimenetelmän validiteetista puhuttaessa keskitytään usein siihen, miten hyvin turvallisuusindikaattorit (eli tässä yhteydessä konfliktit) kuvaavat tapahtunei- ta

Johtoryh- män näkemyksen mukaan seitsemän tiekartal- le hyväksytyistä kansallisen tai kansainvälisen tiekarttahankkeen rahoituksesta tulee päättää

Vanhasen hypoteesi ei täs- sä ehkä ole virheellinen, mutta pa- hasti mutkia oikaiseva: naisten po- liittisen vallan vähäisyys johtuu vii- me kädessä anisogamiasta eli siitä,

Tässä artikkelissa käsittelen nimenomaan toisen vuoron merkitystä yllä mai- nituissa sekvenssityypeissä ja pohdin sen roolia siinä, mihin suuntaan al- kanut konfl ikti

& Luhtaniemi 2014). Se tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Työyhteisösovittelun vaikutukset eivät jää

Sodat ja konfliktit ovat juurruttaneet uusia käytäntöjä median toimintaan.. nämä käytännöt näkyvät myös keskustelussa

Tämän lisäksi tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, että oppimisympäristön fyysisten ominaisuuksien (esi- merkiksi tilan riittävyys), pedagogisten valintojen

Tiedetään, että siirto voidaan ilmoittaa kahden suoran suhteen peilauksen avulla lauseen 2.15 nojalla, missä suorat ovat yhdensuuntaisia ja kohtisuorassa annettua