TAALERITEHDAS Posion Murtotuuli Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus

(1)

16UEC0076

Maaliskuu 2013

TAALERITEHDAS

Posion Murtotuuli

Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus

(2)

(3)

1

Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu, kartta-aineiston kopiointilupanumero on 770/KTJ/11.

Kannen kuva: © Nordex SE

(4)

(5)

1

YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Hankkeesta vastaava:

Taaleritehdas Oy Johtaja, Tuulienergia Taamir Fareed Tapionkatu 4 A11 40400 JYVÄSKYLÄ gsm. 040 735 9812

etunimi.sukunimi@taaleritehdas.fi

Yhteysviranomainen:

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö

Tiina Kämäräinen

PL 8060 (Hallituskatu 5 C) 96101 ROVANIEMI gsm. 040 716 6034

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

YVA-konsultti:

Pöyry Finland Oy YVA-projektipäällikkö Kari Kainua

PL 20 (Tutkijantie 2 A) 90571 OULU

puh. 010 33 28258

etunimi.sukunimi@poyry.com Kotipaikka Vantaa

Y-tunnus 0625905-6 www.poyry.fi

Arviointiselostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa:

- Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi - Posion kunta, kunnanvirasto, Kirkkotie 1, Posio

- Posion kunnankirjasto, Suopolku 1, Posio

- Kemijärven kaupunki, kaupungintalo, Hallituskatu 4, Kemijärvi

- Kemijärven kaupunginkirjasto, Kulttuurikeskus, Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi - Ranuan kunta, kunnanvirasto, Aapiskuja 6B, Ranua

- Ranuan kunnankirjasto, Kirkkotie 7, Ranua

- Rovaniemen kaupunki, kaupungintalo, Hallituskatu 7, Rovaniemi - Rovaniemen Pääkirjasto, Jorma Eton tie 6, Rovaniemi

Internetissä:

www.ely-keskus.fi ELY-keskukset Lapin ELY Ympäristönsuojelu Ympäristövaikutus- ten arviointi YVA ja SOVA vireillä olevat YVA-menettelyt energian tuotanto

(6)

2

KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT

YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia lyhenteitä ja termejä:

CO2 Hiilidioksidi

ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

kV Kilovoltti

L_Aeq A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen äänitaso LWA A-taajuuspainotettu äänilähteen äänitehotaso

mmpy metriä merenpinnan yläpuolella

MW Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kW)

MWh (GWh) Megawattitunti (gigawattitunti), energianyksikkö (1 GWh = 1000 MWh)

TWh Terawattitunti on energian yksikkö, jota käytetään tuotetun ener- giamäärän, sähkön ja lämmön, ilmaisemiseen. 1 TWh = 1 000 GWh = 1 000 000 MWh = 1 000 000 000 kWh; 1 TJ = 0,278 GWh SODAR-laitteisto Laitetta käytetään tuulipuistojen hankekehityksessä tuulisuuden

arvioimista tarvittavien tuulimittausten tekemiseen.

Sähköasema Tarvitaan voimalaitosten kytkemiseksi valtakunnan verkkoon.

Sähköasema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jännitetason johtoja tai muunto-asema, jolla voidaan yhdis- tää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai useampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle.

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

(7)

1

TIIVISTELMÄ

Hankekuvaus

Taaleritehdas suunnittelee Posion Murtotunturin alueelle tuulivoimapuistoa, joka sijaitsee linnuntietä noin 30 - 35 kilometrin etäisyydellä Posion keskustasta. Tuulivoimapuis- toon suunnitellaan 34 - 51 tuulivoimalayksikköä, joiden todennäköisin yksikköteho on noin 2,4–3,0 MW:a, kokonaisteho yhteensä 81,6 - 153 MW ja vuosituotanto noin 340 - 508 GWh valitusta vaihtoehdosta riippuen.

Tuulivoimapuiston sijainti.

Hankealueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja. Tuulivoimapuistoalueen yleiskaavoitus on käynnistynyt ja tulee etenemään rinnakkain YVA-menettelyn kanssa.

YVA-menettelyyn ja kaavoitukseen liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin yhdistettynä ja myös toinen tullaan mahdollisuuksien mukaan järjestämään yhdessä.

Tuulivoimapuiston tekninen suunnittelu on edelleen meneillään. Rakentaminen jakaan- tuu todennäköisesti kahdelle vuodelle voimaloiden suuren lukumäärän vuoksi. Tuuli- voimapuiston ensimmäisen vaiheen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuonna 2013, jolloin tuulivoimapuiston ensimmäinen vaihe voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2014 ja toinen vaihe vuonna 2015. Toteutusaikataulu tarkentuu teknisen suunnittelun ja kaavoituksen edetessä.

Arvioitavat vaihtoehdot

YVA-menettelyssä on tarkasteltu kolmea tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän ja voimaloiden sijaintien osalta.

Kaikissa vaihtoehdoissa voimalat ovat 120–141 m korkeita ja roottorin halkaisija on 117–130 m. Sähkönsiirrossa tarkastellaan kuutta vaihtoehtoa, jotka muodostuvat alueen sisäisten voimajohtojen reittiyhdistelmistä.

(8)

2

Vaihtoehdossa 1 (VE1) alueelle rakennetaan 51 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuiston ni- mellisteho on 122,4 – 153 MW, tuotanto 508 GWh/a ja alueen pinta-ala 94 km². Raken- nettavaa tietä tulee alueelle kaikkiaan 22 km ja kunnostettavaa tietä kaikkiaan 15 km.

Vaihtoehdon voimalat voidaan rakentaa tuotantokuntoon kahden kesän aikana.

Vaihtoehdossa 2 (VE2) alueelle rakennetaan 51 tuulivoimalaa, joista ainoastaan 11 si- jainti poikkeaa vaihtoehdon VE1 mukaisesta. Tuulivoimalat on sijoitettu vaihtoehdossa VE2 tiiviimmin kuin vaihtoehdossa VE1. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 122,4 - 153 MW, tuotanto 500 GWh/a ja alueen pinta-ala 94 km². Rakennettavaa tietä tulee alueelle kaikkiaan 22 km ja kunnostettavaa tietä kaikkiaan 15 km. Vaihtoehdon voimalat voidaan rakentaa tuotantokuntoon kahden kesän aikana.

Vaihtoehdossa 3 (VE3) alueelle rakennetaan 34 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuiston ni- mellisteho on 81,6 MW, tuotanto 340 GWh/a ja alueen pinta-ala 94 km². Rakennettavaa tietä tulee alueelle kaikkiaan 12 km ja kunnostettavaa tietä kaikkiaan 16 km. Vaihtoeh- don voimalat voidaan rakentaa tuotantokuntoon yhden - kahden kesän aikana.

Nollavaihtoehtona (VE0) tarkasteltiin tuulipuistohankkeen toteuttamatta jättämistä.

Siinä tapauksessa toiminta jatkuu yhteismetsän metsänhoitosuunnitelman mukaisena.

Sähkönsiirron vaihtoehdot:

Voimalat liitetään huoltoteiden yhteyteen rakennettavilla 20 kV maakaapeleilla kahteen alueelle tulevaan 110/20 kV sähköasemaan, joista sähkö siirretään 110 kV voimajoh- doilla hankealueen läpäisevän Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kV voimajohdon viereen rakennettavaan kytkinlaitokseen. YVA-menettelyssä tarkastellaan vaihtoehtoisia johto- linjoja sähköasemilta kytkinlaitokselle. Uudet 110 kV johdot sähköasemilta kytkinlaitokselle rakennetaan tavallisina 110 kV avojohtoina. Sähkön siirtämiseksi kahdelta säh- köasemalta kytkinlaitokselle 110 kV voimajohdon kautta on käytettävissä seuraavat reittivaihtoehdot: IA + IIA, IA + IIC, IB + IIA, IB + IIC ja IB + IIB sekä IA + osa IB:stä + IIB. Reitit on esitetty kartalla vaihtoehtojen yhteydessä liitteissä 2.1 – 2.3. Vaihtoeh- toisten reittien voimajohtolinjojen pituudet on esitetty taulukossa (Taulukko 4-2).

YVA-menettelyn vaiheet

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäinen vaihe on arviointiohjelma, joka on selvitys hanke- ja tarkastelualueiden nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja millä tavoin arviointi tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään muun muassa perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana ja arvio hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulusta.

Valmistunut arviointiohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 4.5.2012.

YVA-menettelyn toisessa vaiheessa on laadittu YVA-ohjelman ja siitä annettujen mie- lipiteiden ja lausuntojen perusteella YVA-selostus eli raportti hankkeen ympäristövai- kutuksista. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvioitavat vaihtoehdot, ym- päristön nykytila, hankevaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi arviointiselostuksessa kuvataan haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot sekä ehdotus ympäristö- vaikutusten seurantaohjelmaksi. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa siitä lausuntonsa hankkeesta vastaavalle.

(9)

3

Arvioitavat ympäristövaikutukset

Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien toimintojen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön.

Arvioinnissa on tarkasteltu rakentamisen ja käytön aikaisia sekä toiminnan päättymisen jälkeisiä vaikutuksia. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia olivat:

vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön, vaikutukset maisemaan,

melu- ja varjostusvaikutukset ja niistä aiheutuvat vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön,

vaikutukset linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste on asetettu merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. YVA-menettelyn alkuvaiheessa käytiin yhteysviranomaisen kanssa neuvottelu, jonka perusteella päätettiin ne vaikutukset, mihin arvioinnissa on keskitytty. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saatiin tietoa muun muassa ohjausryhmätyöskentelyn, asukaskyselyn ja kuulemismenettelyjen yhtey- dessä.

Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioitiin muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristövaikutuksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnettiin annettuja ohjearvoja, kuten melutason ohjearvoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa.

YVA-ohjelma sisältää ympäristölainsäädännön mukaisen Natura-arvioinnin (liite 6).

Keskeiset ympäristövaikutukset

Hankkeen kaikista keskeisimmät vaikutukset ja vaikutusten vertailu vaihtoehtojen välil- lä on koottuna seuraavaan taulukkoon:

VAIHTOEHTO (VE0) VAIHTOEHTO VE1 (51 VOIMALAA)

VAIHTOEHTO VE2 (51 VOIMALAA)

VAIHTOEHTO VE3 (34 VOIMALAA) Maankäyttö ja ra-

kennettu ympäris- tö

Vaikutuksia ei aiheudu.

Kaikissa vaihtoehdoissa vaikutukset ovat kokonaisuutena lieviä. Lähinnä maankäytön luonne hankealueella muuttuu vähemmän erämaahenkiseksi. Vähäistä maankäytöllis- tä merkitystä voi olla esim. matkailupalveluiden sijoittumiseen tulevaisuudessa. VE1:n ja VE2:n vaikutusalue laajin.

Maisema Vaikutuksia ei aiheudu.

Tuulipuiston toteuttamisen myötä nykyinen metsänhakkuiden muokkaama luonnonalue muuttuu suurimittakaavaiseksi energian- tuotantoalueeksi. Aihe- uttaa hankealueella ja lähiympäristössä mer- kittäviä maisemavaikutuksia. Muuttaa näky- miä myös kauempaa aukeavilta näkymäsek- toreilta.

Tuulipuiston toteuttamisen myötä nykyinen met- sänhakkuiden muokkaama luonnonalue muuttuu suurimittakaavaiseksi energiantuotantoalueek- si. Aiheuttaa hankealueella ja lähiympäristössä merkittäviä maisemavaikutuksia. Muuttaa näky- miä myös kauempaa aukeavilta näkymäsekto- reilta.

Tuulipuiston toteuttamisen myötä nykyinen metsänhak- kuiden muokkaama luonnonalue muuttuu suurimittakaavaiseksi energiantuotantoalu- eeksi. Aiheuttaa hankealueella ja lähiympäristössä merkittäviä maisemavaikutuksia. Muuttaa näkymiä myös kauempaa aukeavilta näkymäsektoreilta.

Vaikutukset jonkin verran vä- häisempiä kuin VE1:n ja VE 2:n, sillä voimaloita on vä- hemmän ja visuaalisia vaikutuksia ei kohdistu yhtä laajalti esim. lähiasutukseen tai Koro- uoman alueelle.

(10)

4 Kulttuuriympäristö Vaikutuksia ei aiheu-

du.

Hanke ei merkittävästi heikennä seudun maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohtei- den arvoja.

Muinaisjäännökset Vaikutuksia ei aiheudu.

Ei ole haitallisia vaikutuksia tunnettuihin muinaisjäännöksiin. Metsäteiden välittömässä läheisyydessä olevat muinaismuistot on otettava huomioon teiden parannuksen yh- teydessä.

Kasvillisuus ja luontoarvot

Lievä haitallinen vaikutus aiheutuu metsä- taloustoimien jatkumi- sesta alueella. Vaiku- tukset kohdistuvat usean vuoden ajalle, metsätaloussuunni- telman mukaan.

Lievä haitallinen vaikutus liittyen kasvillisuuden kasvupaikkojen tuhoutumiseen ja hei- kentymiseen sekä elinympäristöjen pirstoutumiseen. Alueen arvokkaat luontokohteet jäävät pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle.

Linnusto Lievä haitallinen vaikutus aiheutuu metsä- taloustoimien jatkumi- sesta alueella.Vaiku- tukset kohdistuvat usean vuoden ajalle, metsätaloussuunni- telman mukaan.

Lähialueella pesivien maakotkien törmäys- kuolleisuudesta mahdollisia pitkän aikavälin populaatiovaikutuksia.

Häiriövaikutuksia ja yhtenäisen metsähabi- taatin pirstoutumisesta johtuvia elinympäristö- muutoksia.

Lähialueella pesivien maakotkien törmäyskuol- leisuudesta mahdollisia pitkän aikavälin populaatiovaikutuksia. Häiriövai- kutuksia ja yhtenäisen metsähabitaatin pirstoutumisesta johtuvia elinympäristömuutoksia.

Lähialueella pesivien maakotkien törmäyskuolleisuudesta mahdollisia pitkän aikavälin populaatiovaikutuksia. Häiriö- vaikutuksia ja yhtenäisen met- sähabitaatin pirstoutumisesta johtuvia elinympäristömuutok- sia.

Vaikutukset ovat selvästi laa- jempia vaihtoehtoja vähäi- semmät.

Muu eläimistö Lievä haitallinen vaikutus aiheutuu metsä- taloustoimien jatkumi- sesta alueella. Vaiku- tukset kohdistuvat usean vuoden ajalle, metsätaloussuunni- telman mukaan.

Lievä haitallinen vaikutus, liittyen yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumiseen sekä rakentamisajan häiriövaikutukseen.

Natura 2000 - alueet

Mustarinnan tunturi ja Korouoma-Jäniskaira Natura-alueet: ei vaikutuksia luontotyy- peille tai kasvi/ eläinlajeille.

Hankkeella lievästi erityisesti suojeltavan petolinnun elinympäristöä heikentäviä vaikutuksia.

Maa- ja kallioperä, pohjavedet

Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden, teiden, sähköaseman ja säh- köverkon rakentaminen aiheuttaa paikallisia muutoksia maa- ja kallioperään.

Vesistöt Vaikutuksia ei aiheudu.

Tuulivoimapuiston toiminnasta ei aiheudu vesistövaikutuksia. Rakentamisen aikana, teiden ylityskohdissa voi esiintyä hetkellisesti pienialaista samennusta, ei vaikutusta virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Vaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja.

Liikenne Vaikutuksia ei aiheudu.

Rakennus- ja purkuvaiheissa esiintyy häiriöitä liikenteessä ja liikenneturvallisuuden heikke- nemistä.

VE1:ssä kuljetusmäärät ovat samat kuin VE2:ssa. Vaikutukset ovat lievästi haitalliset.

Rakennus- ja purkuvaiheissa esiintyy häiriöitä liikenteessä ja liikenneturvallisuuden heikkene- mistä.

VE2:ssä kuljetusmäärät ovat samat kuin VE1:ssa.

Vaikutukset ovat lievästi haitalliset.

Rakennus- ja purkuvaiheissa esiintyy häiriöitä liikenteessä ja liikenneturvallisuuden heikke- nemistä.

VE3:ssa kuljetusmäärät ovat pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. Vaikutukset suu- ruusluokaltaan samankaltaiset.

Nykyisten tieyhteyksien parantaminen parantaa rakentamisajan jälkeen muiden tien- käyttäjien liikenneturvallisuutta ja helpottaa alueella liikkumista.

Melu Vaikutuksia ei aiheudu.

Tuulivoimapuiston alueella äänimaailma muuttuu ja meluisuus lisääntyy. Melun voimassa olevat ohjearvot eivät ylity lähimmissä vakituisissa asuinkohteissa tai loma- asutuksen kohdalla missään vaihtoehdossa. Vaihtoehdossa VE 3 melu ei ulotu alueen länsiosaan.

Varjon vilkkumi- nen ja välke

Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia hankealueen ulkopuolella. Lähimmän asutuksen ja loma-asutuksen suhteen vilkkuminen jää alle 8 tuntiin vuodessa.

(11)

5 Ilmanlaatu ja il-

masto

Tuulivoimapuiston tuottama sähkömäärä tuotetaan jossain Pohjoismaassa toden- näköisesti hiililauh- teella. Tämä tuotanto- tapa synnyttää hiili- dioksidia (kasvihuo- nekaasu) sekä ilman laatua heikentäviä rikkidioksidi-, ty- penoksidi- ja hiukkas- päästöjä.

Tuulivoimapuiston rakentamiseen liittyvät päästöt eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia. Tuulisähkön tuotannolla vältetään muusta energiantuotannosta syntyviä kasvi- huonekaasuja ja muita ilmanlaatua heikentäviä ainesosia.

VE1:ssä ja VE2:ssä vastaavat myönteiset vaikutukset, jotka suu- remmat kuin VE3:ssa

Poroelinkeino Vaikutuksia ei aiheu-

du. Tuulivoimapuisto vaikuttaa porotalouteen pääosin kuljetus- ja vasomisaikaan sekä laiduntamiseen liittyvänä haittana. Muuttunut ympäristö voi aiheuttaa muutoksia porojen laidunten käyttöön sekä lisätä porojen harhautumista vakiintuneilta reiteiltä.

Alueelle rakennettava infrastruktuuri vaikuttaa poroelinkeinoon kohtalaisesti laidunalu- een menetyksen/pirstoutumisen kautta.

VE1:ssa vaikutukset ovat suurimmat.

VE3:ssa vaikutukset ovat pie- nemmät kuin VE2:ssä ja VE1:ssa

Aluetalous Vaikutuksia ei aiheu-

du. Työllistävää vaikutusta

kokonaisuutena arviolta 1800 htv. Tästä seudun aluetalouteen enem- män vaikuttavat vuotuiset käytön ja kunnossapidon työllisyysvaiku- tukset arviolta 60 htv.

Posion kunnalle muodostuu tuulivoimaloista kiinteistöverotuloja se- kä kasvavia yhteisöve- rotuloja.

Työllistävää vaikutusta kokonaisuutena arviolta 1800 htv. Tästä seudun aluetalouteen enemmän vaikuttavat vuotuiset käy- tön ja kunnossapidon työllisyysvaikutukset arviolta 60 htv.

Posion kunnalle muodostuu tuulivoimaloista kiin- teistöverotuloja sekä kasvavia yhteisöverotulo- ja.

Työllistävää vaikutusta kokonaisuutena arviolta 1200 htv.

Tästä seudun aluetalouteen enemmän vaikuttavat vuotuiset käytön ja kunnossapidon työllisyysvaikutukset arviolta 41 htv.

Posion kunnalle muodostuu tuulivoimaloista kiinteistövero- tuloja sekä kasvavia yhteisö- verotuloja.

Ihmisten elinolot Vaikutuksia ei aiheudu.

Rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät pääosin lisääntyvään liikenteeseen alueella. Tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvät pääosin hanke- ja sen lähialueiden maisema- ja meluvaikutuksiin. Tuulivoimapuisto muuttaa alueen sekä ääni- että visuaalista maisemaa. Vaikutukset kohdistuvat paikallisesti Julmajärvelle, Pyytölammelle sekä Poksamoon. Tuulivoimapuisto ei muuta eikä vaikuta tontin vuokranneiden oikeuksia.

Tuulivoimapuiston rakentamisesta virkistystoimintaan kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävämmät kuin toiminta-ajan vaikutukset.

Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto ei rajoita alueen virkistyskäyttöä.

Maisemavaikutusten kautta VE1:ssä vaikutukset ihmisten viihtyi- syyteen ovat suurimmat. Potentiaaliset melun aiheuttamat viihty- vyyshaitat ovat myös suurimmat.

Samat VE1 kanssa. VE3 pienentää hieman ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia hankealueen kaakkoispuolella Poksamossa sekä Suorsan ja Auttinjärven osalta, mutta vaikutukset pohjoisessa ovat samat kuin VE1:ssä ja VE2:ssa.

Turvallisuus Vaikutuksia ei aiheudu.

Rakentamisaikana pie- niä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Muilta osin ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jäi- den putoamisen riskiä pienennetään jäänesto- järjestelmällä.

Samat kuin VE1 vaikutukset hieman vähäi- semmät johtuen suppeammas- ta alueesta ja voimaloiden vähäisemmästä määrästä.

(12)

6 Viestintäyhteydet Vaikutuksia ei aiheu-

du.

Lieviä vaikutuksia tv-vastaanottoon saattaa aiheutua lähialueella.

Sähkönsiirto Vaikutuksia ei aiheudu.

Sisäisen sähkönsiirron vaihtoehdoista reitti IB+IIB on vaikutuksiltaan vähäisin, koska se kulkee pääasiassa tielinjan yhteydessä.

Yhteisvaikutukset Vaikutuksia ei aiheudu.

Kemijärvellä, 35 km säteellä hankealueesta, sijaitsee kaksi tuulivoimahanketta, joiden osalta ei kuitenkaan tunnistettu yhteisvaikutuksia.

Tiedottaminen ja vuorovaikutus

Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunniteltuun hankkeeseen YVA-menettelyn eri vaiheissa. Yhteysviranomaisena toimiva Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus kuuluttaa arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olosta vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla ja sanomalehdissä sekä Internet-sivuillaan. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mielipiteitä voi esittää. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen myös esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä suoraan hankkeesta vastaavalle tai konsultin edustajille.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistumisen jälkeen yleisölle järjestettiin avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus kesäkuussa 2012. Tilaisuudessa esiteltiin suunniteltu hanke, YVA-menettely sekä hankkeen arviointiohjelma. Yleisöllä oli mahdollisuus saada tietoa ja esittää näkemyksiään hankkeesta, arvioitavista vaihtoehdoista ja YVA- menettelystä.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua järjestetään toinen yleisölle avoin tilaisuus, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä arviointityöstä sekä sen riittä- vyydestä.

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä toteutettiin hankkeen lähialueen (15 km) asukkaille asukaskysely. Hankkeesta toteutettiin myös kaikille avoin internet-kysely, josta tiedotettiin alueen lehdistössä sekä kuntien internet-sivuilla. Lisäksi marraskuun 2012 aikana järjestettiin kolme pienryhmätilaisuutta, joiden kohderyhminä olivat 1) hankeen lähialueen vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat 2) metsästys ja 3) porotalous.

Avainhenkilöhaastattelujen avulla kerättiin kyläyhdistyksen, yrittäjäjärjestön ja kuntien elinkeinosektorin näkemyksiä hankkeesta.

Lisäksi hanketoimija on pitänyt erillisen yleisötilaisuuden 11.9.2012 hankealueella Pyyntöuoman kodalla, jossa hanketta esiteltiin ja sen vaikutuksista keskusteltiin mm.

metsästyksen näkökulmasta.

Yhteysviranomainen antoi YVA-ohjelmasta lausunnon 29.8.2012. Lausunnossa tode- taan mm. seuraavaa:

Arviointiohjelma sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka ympäristövaikutusten ar- viointimenettelystä annetun asetuksen mukaan kuuluu esittää. Hankekokonai- suus on määritelty selkeästi.

Tuulivoimalan vaikutuksista merkittävin osa aiheutuu maanpäällisestä rakentamisesta. Tältä osin hankekuvaus on puutteellinen. Lentoestevalot ovat myös osa hankekuvausta.

Sähkön siirtoon liittyvät tekijät on kuvattu puutteellisesti.

(13)

7

Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 tulisi esittää omina karttoinaan, joista selvästi näkyvät sähkönsiirtovaihtoehtojen vesistön ylitykset.

Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat ja niihin rinnastettavat päätökset on esitetty pääpiirteissään riittävästi.

Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että YVA-menettelyssä ja yleiskaavaa laa- dittaessa Lapin liiton tekemä selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista otetaan huomioon hankkeen maankäytöllisiä edellytyksiä pohdittaessa.

Puheena olevaan hankkeeseen ja hankealueeseen liittyviä valtakunnallisia aluei- denkäyttötavoitteita (VAT) ei ole tunnistettu. Hankkeen toteuttamisella on vaikutusta alueidenkäyttöön.

Maisemavaikutusten arvioimiseksi tulee tuottaa riittävä määrä riittävän monesta suunnasta esitettynä havainnollistuksia tuulivoimapuistosta.

YVA-ohjelmassa esitetyn melumallinnuksen on perustuttava asianmukaiseen laskentamalliin, joka huomioi tuulivoimalan ominaisuudet.

YVA-ohjelmassa kasvillisuus, eläimistö ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet sekä uhanalainen ja arvokas lajisto on esitetty selkeästi ja asiantuntevasti. Suoje- lualueet on kuvattu hyvin ja riittävällä tavalla. Vaikutusten selvittäminen ja ar- vioiminen kasvillisuuteen ja eläimiin on esitetty hyvin monipuolisesti. Natura- tarvearviointi eri Natura-alueille on esitetty selkeästi.

Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat pintavedet on nykytilaa käsittelevässä osi- ossa käsitelty erittäin ylimalkaisesti.

Arviointiohjelmassa on esitetty selvitettävän vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä tiestön soveltuvuutta rakentamisen aikaiselle liikenteelle. Arvioinnissa tulisi tarkastella erityisesti liittymien turvallisuutta.

Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta on pääosiltaan sopiva.

Arviointiohjelman karttamateriaali on heikkotasoinen.

Vastuu tiedottamisesta ja osallistumisen järjestämisestä on hankkeesta vastaaval- la.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua järjestetään yleisölle avoin tilaisuus keväällä 2013, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tilaisuu- dessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä arviointityöstä sekä sen riittävyydestä.

(14)

(15)

1

Yhteystiedot ja nähtävillä olo Tiivistelmä

Sisältö

1 JOHDANTO ... 7

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 8

2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet ... 8

2.2 Arviointimenettelyn osapuolet... 10

2.3 Arviointimenettelyn aikataulu... 11

2.4 Tiedottaminen ja osallistuminen ... 13

2.5 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta ... 14

3 HANKEKUVAUS ... 15

3.1 Hankkeesta vastaava... 15

3.2 Hankkeen valtakunnallinen tausta, tavoitteet ja merkitys ... 15

3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki 17 3.3 Hankkeen merkitys Posiolla ja sen lähialueilla ... 18

3.4 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve ... 18

3.5 Tuulipuiston tekninen kuvaus ... 19

3.5.1 Perustamistekniikat 20 3.5.2 Tuulivoimalat 21 3.5.3 Sähkönsiirto 24 3.5.4 Yhdystiet 26 3.5.5 Tuulipuiston rakentaminen 27 3.5.6 Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito 27 3.5.7 Tuulipuiston käytöstä poisto 28 3.6 Hankkeen lähtökohdat, suunnittelutilanne ja alustava toteutusaikataulu ... 28

3.7 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin ... 29

3.7.1 Lapin maakuntaohjelma 29 3.7.2 Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys (Rovaniemi – Itä-Lappi) 30 3.7.3 Muut lähiympäristön tuulivoimahankkeet 31 4 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT ... 32

4.1 Tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehdot ... 32

4.2 Sähkönsiirron vaihtoehdot ... 34

5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT ... 35

5.1 Ympäristövaikutusten arviointi ... 35

5.2 Kaavoitus... 35

5.2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) tuulivoimarakentamisessa 35 5.2.2 Alueen kaavoitus 36 5.3 Maankäyttöoikeudet ja -vuokrasopimukset ... 36

5.4 Puolustusvoimien lausunto ilmaturvallisuudesta ja tutkatoiminnasta ... 36 5.5 Selvitys tuulivoimaloiden vaikutuksesta puolustusvoimien kiinteään linkkiverkkoon . 37

(16)

2

5.6 Rakennuslupa ... 37

5.7 Lentoesteet ja lentoestelupa... 37

5.8 Ympäristölupa ... 38

5.9 Vesilain mukainen lupa ... 38

5.10 Yksityisen tien liittäminen yleiseen tiehen ... 39

5.11 Sähkömarkkinalain mukainen lupa ja sähköverkkoon liittyminen ... 39

6 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN ... 39

6.1 Yleistä vaikutusten arvioinnista ... 39

6.2 Tarkastelu- ja vaikutusalue ... 40

6.3 Hankkeessa tehdyt selvitykset ... 41

6.4 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ... 41

6.5 Tuulipuiston käytöstä poisto ... 41

6.6 Nollavaihtoehdon vaikutukset ... 41

6.7 Epävarmuustekijät ... 42

7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 42

7.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ... 42

7.1.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 42 7.1.2 Nykytila 43 7.1.3 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat 46 7.1.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ... 46

7.1.3.2 Maakuntakaava ... 47

7.1.3.3 Yleis- ja asemakaavat ... 50

7.1.4 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen ja vaihtoehtojen vertailu 52 7.2 Maisema ja kulttuuriympäristö ... 54

7.2.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 54 7.2.2 Valokuvasovitteet 57 7.2.3 Maiseman nykytila 58 7.2.4 Arvokohteet nykytilassa 62 7.2.4.1 Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet ... 63

7.2.4.2 Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat kohteet ... 67

7.2.4.3 Muinaisjäännökset ... 68

7.2.4.4 Muut kohteet... 69

7.2.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 69 7.2.6 Vaikutukset arvokohteisiin 78 7.2.6.1 Muinaisjäännökset: ... 79

7.2.6.2 Valtakunnallisesti merkittävät kohteet:... 79

7.2.6.3 Muut arvokohteet ... 81

7.3 Kasvillisuus ja luontotyypit ... 83

7.3.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 83 7.3.2 Kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys 85 7.3.3 Uhanalaiset ja huomioitavat kasvit, sammalet ja jäkälät 89 7.3.4 Suunnittelualueen huomioitavat kohteet 91 7.3.5 Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä vaihtoehtojen vertailu 93 7.4 Linnusto ... 95

7.4.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 95

7.4.2 Linnustoselvitysten tulokset 97

7.4.3 Hankkeen vaikutukset linnustoon ja vaihtoehtojen vertailu 101

(17)

3

7.5 Törmäysriskiarvio ja populaatiovaikutukset ... 102

7.5.2 Törmäysriskiarvion tulokset ja populaatiovaikutukset 102

7.5.3 Hankkeen törmäysriski ja populaatiovaikutukset sekä vaihtoehtojen vertailu 104 7.6 Luontodirektiivin liitteen IVa lajit ... 105

7.6.2 Luontodirektiivin liitteen IVa lajit alueella 106

7.6.2.1 Lepakot ... 106 7.6.2.2 Liito-orava ... 108 7.6.2.3 Muut luontodirektiivin liitteen IV a lajit ... 109 7.6.3 Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin IV a lajeihin ja vaihtoehtojen vertailu 110 7.7 Riistalajit ... 112

7.7.2 Alueen eläimistö 112

7.7.3 Hankkeen vaikutukset muuhun eläimistöön ja vaihtoehtojen vertailu 113 7.8 Suojelualueet ... 113

7.8.2 FINIBA- ja IBA-alueet 114

7.8.3 Suojelualueet 114

7.8.4 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ien mukainen Natura-arviointi 115

7.8.5 Mustarinnan tunturi Natura-arviointi 116

7.8.6 Korouoma-Jäniskaira Natura-arviointi 116

7.9 Ilmasto ja ilmanlaatu ... 117

7.9.2 Nykytila 117

7.9.3 Ilmastovaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu 120

7.10 Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet ... 121

7.10.2 Nykytila 122

7.10.3 Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen 124

7.10.4 Vaihtoehtojen vertailu 126

7.11 Vesistöt ... 126

7.11.2 Pintavesien nykytila 126

7.12 Liikenne ... 129

7.12.2 Hankkeen kuljetusreitit ja lähimmät häiriintyvät kohteet 129

7.12.3 Hankkeen liikennevaikutukset 130

7.12.3.1 Liikennemäärät ... 130 7.12.3.2 Liikenneturvallisuus ... 131 7.12.3.3 Tiestön kunto ja parannustoimenpiteet sekä rakennettavat tieyhteydet ... 132

7.12.4 Yhteisvaikutukset 133

7.12.5 Vaihtoehtojen vertailu 133

7.13 Melu ... 133

7.13.2 Ääniaallon mittausyksiköt, ympäristömelu ja ohjearvot 134

7.13.3 Tuulivoimalaitosten melu 135

7.13.4 Tuulisuus ja melu 135

7.13.5 Hankkeen aiheuttamat meluvaikutukset 136

7.13.5.1 Rakentamisen aikainen melu ... 136 7.13.5.2 Melumallinnustulokset, VE1 ... 136

(18)

4

7.13.5.3 Melumallinnustulokset, VE2 ... 137

7.13.5.4 Melumallinnustulokset, VE3 ... 139

7.13.6 Vaihtoehtojen vertailu 139 7.13.7 Melun vaikutukset alueen äänimaisemaan 140 7.14 Varjon vilkkuminen... 140

7.14.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 140 7.14.2 Varjon vilkunnan ohjearvot tuulivoimalaitoshankkeissa 141 7.14.3 Vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu 141 7.15 Ihmisten elinolot, elinkeinot ja viihtyvyys ... 144

7.15.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 144 7.15.2 Nykytila 146 7.15.2.1 Asutus ... 146

7.15.2.2 Virkistyskäyttö ... 147

7.15.2.3 Elinkeinoelämä ... 148

7.15.2.4 Poronhoito ... 148

7.15.3 Hankkeen vaikutukset elinkeinoihin, elinoloihin ja viihtyvyyteen 151 7.15.3.1 Vaikutukset elinkeinoihin ... 151

7.15.3.2 Vaikutukset poronhoitoon ... 152

7.15.3.3 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen ... 153

7.15.3.4 Vaikutukset virkistystoimintaan ... 162

7.15.3.5 Vaikutukset terveyteen ... 163

7.15.3.6 Vaikutukset kiinteistöjen arvoon ... 164

7.15.3.7 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa ... 165

7.15.4 Vaihtoehtojen vertailu 165 7.16 Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset ... 166

7.16.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 166 7.16.2 Jäätymisen aiheuttamat riskit 166 7.16.3 Lentoturvallisuus 169 7.16.4 Muut turvallisuusriskit 169 7.16.5 Vaihtoehtojen vertailu 170 7.17 Tietoliikenneyhteydet ... 170

7.17.1 Tutkat ja radiolinkit 170 7.17.2 Tv- ja FM-radiovastaanotto 170 7.18 Tuulivoimapuiston käytöstä poisto ... 171

8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI ... 172

8.1 Yleistä ... 172

8.2 Vaikutusten vertailu ... 173

8.3 Yhteenveto keskeisistä vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailusta ... 176

9 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN ... 180

9.1 Maankäyttö ... 180

9.2 Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot ... 180

9.3 Kasvillisuus ja luontotyypit ... 181

9.4 Linnusto ja muu eläimistö ... 181

9.4.1 Ilmasto ja ilmanlaatu 181

9.4.2 Kallioperä, maaperä ja pohjavesi 181

9.4.3 Vesistöt 182

(19)

5

9.4.4 Liikenne 182

9.5 Melu ... 182

9.6 Varjon vilkkuminen ... 182

9.7 Ihmisten elinkeinot, elinolot ja viihtyvyys ... 183

9.8 Turvallisuus ... 184

9.9 Tietoliikenneyhteydet... 184

9.10 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ... 185

10 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA ... 185

10.1 Luontovaikutusten seuranta ... 185

10.2 Muu seuranta ... 185

11 LÄHTEET ... 186

Liitteet

Liite 1 Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon huomioiminen Liite 2 Hankevaihtoehdot VE1, VE2 ja VE3

Liite 3 Hankesuunnitelman muutos YVA-ohjelman hankevaihtoehdosta Liite 4 Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Liite 5 Muinaisjäännösinventointi 2012

Liite 6 Luontoselvitys Liite 7 Natura-arviointi Liite 8 Lepakkoselvitys

Liite 9 Varjon vilkunnan mallinnus

Liite 10 Posion yhteismetsän hakkuumahtokartta 2013 - 2023

Ympäristövaikutusten arvioinnin tekijät ja heidän vastuualueensa

FM, Kari Kainua Projektipäällikkö, vesiluonto

DI Ympäristötekniikka, Titta Anttila Projektikoordinaattori, YVA-selostuksen kokoami- nen

Arkkitehti yo Juha-Matti Märijärvi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema-arkkitehti (MARK) Mariikka

Manninen

Maisema, kulttuuriympäristö, muinaismuistot FM kasviekologia, Ella Kilpeläinen Kasvillisuus, luontotyypit, Natura-arviointi

FM, kasviekologia, Tiina Sauvola Kasvillisuus, luontotyypit, liito-orava, maastokäynnit FM, eläinekologia. Aappo Luukkonen Linnusto, törmäysmallinnus, maaeläimistö, lepakot,

Natura-arviointi, maastokäynnit

(20)

6

FM ympäristötieteet, Kati Korhonen Liikenne

YTK, yhdyskuntatieteet. Markku Nissi Sosiaaliset vaikutukset

FM, YTL sosiologia, Kalle Reinikainen Porotalous, sosiaaliset vaikutukset FM geologi, Pekka Keränen Maa- ja kallioperä, pohjavedet

DI Carlo Di Napoli Melu

FM meteorologia, Mira Hulkkonen Vilkkuminen, ilmasto DI ympäristötekniikka, FM ympäristötie-

teet, Mari Kangasluoma

Turvallisuus

Arkeologinen inventointi

Mikroliitti Oy Arkeologinen inventointi, maastotyöt, raportointi Biologitoimisto Vihervaara Oy Lepakkoselvitys

(21)

7

1 JOHDANTO

Suomen Hallituksen 6.11.2008 julkistaman ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suo- men tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 sähköä tuulivoimalla noin 6 TWh. Tämä tar- koittaa vähintään 2 500 MW:n tuotantotehon rakentamista. Tuotantotehoa on rakennettava enemmänkin, jos pääosa rakentamisesta tapahtuu maalla, niin kutsuttuna ”on sho- re” -rakentamisena.

Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky on Taaleritehtaan vuonna 2011 perustama tuulivoimarahasto joka tulee investoimaan tuulivoimaan yli 196 miljoonaa euroa vuosina 2013–

2014. Taaleritehtaan tuulitehdas kehittää parhaillaan kymmentä tuulivoimahanketta ym- päri Suomea. Hankeportfoliossa on parhaillaan hankkeita yli 350 megawatin edestä ja näin ollen Taaleritehtaan tuulitehdas lukeutuukin Suomen suurimpiin tuulivoiman han- kekehittäjien ja rakentajien joukkoon.

Taaleritehtaan Tuulitehdas I on aloittanut tuulivoimapuiston suunnittelun ja kehittämi- sen Posion kunnassa noin 30 - 35 km Posion kuntakeskuksesta luoteeseen kantatie 81 pohjoispuolelle Posion yhteismetsän alueelle (Kuva 1-1). Alue soveltuu tuulivoiman tuotantoon mm. Tuuliatlaksen tietojen ja hankealueella talvella 2012 aloitettujen tuulimittausten perusteella. Alueen eteläosassa kulkee Fortumin omistama 110 kV:n voima- linja.

Kuva 1-1. Suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti

Toteuttamisvaihtoehdosta riippuen alueelle on mahdollista rakentaa 34 - 51 tuulivoima- layksikköä, joiden todennäköisin yksikköteho on noin 2,4 – 3,0 MW:a, tornikorkeus 120 - 141 metriä ja roottorin halkaisija 117 - 130 metriä. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on 81,6 - 153 MW ja vuosituotanto noin 340 - 508 GWh valitusta vaihtoehdosta riippuen.

(22)

8

Tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun valtioneuvoston asetukseen (YVAa 713/2006), jonka 6

§:n mukaan tuulivoimahankkeisiin on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenet- telyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.

Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvataan hanke toteuttamis- vaihtoehtoineen sekä arviointimenettelyssä selvitetyt ympäristövaikutukset ja käytetyt arviointimenetelmät epävarmuustekijöineen. YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti on käynnissä osayleiskaavan laadinta tuulivoimapuistolle.

Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaisena toimivalle Lapin elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle.

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994, 267/1999, 458/2006, 1584/2009) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhte- näistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovit- tamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa ar- viointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä.

YVA-asetuksen (716/2006) 6 §:n muutoksella (astui voimaan 1.6.2011) suuret tuulivoimahankkeet eli vähintään 10 voimalan hankkeet tai hankkeet, joissa voimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW, lisättiin niiden hankkeiden luetteloon, joihin on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulipuistojen toteuttamisesta eikä myönnetä siihen lupia.

YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenette- lyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arvioin- tiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet sekä tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövai- kutuksista.

(23)

9

Kuva 2-1. YVA-menettelyn vaiheet.

Arviointiohjelma

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin YVA- ohjelma. YVA-ohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitettiin mm.

perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta hankkeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta.

YVA-menettely käynnistyi virallisesti 4.5.2012, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle Lapin ELY-keskukselle (Lapin Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus).

Yhteysviranomainen asetti arviointiohjelma ja sitä koskevan kuulutuksen virallisesti nähtäville Posion ja Ranuan kunnanvirastoihin, Kemijärven kaupungin Palvelupiste Sortteeriin, Rovaniemen kaupungin Palvelupiste Osviitaan ja Lapin ELY-keskukseen 31.5.2012 alkaen koko arviointimenettelyn ajaksi. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus julkaistiin Lapin Kansassa ja Koillissanomissa 31.5.2012. Virallinen nähtävillä oloaika oli 31.5.- 30.7.2012, jonka aikana lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa ELY- keskukseen. Yhteysviranomainen myös pyysi lausuntoja ohjelmasta muilta viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokosi ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antoi niiden perusteella oman lausuntonsa (esitetty kohdassa 2.5) hankkeesta vastaavalle.

(24)

10

Arviointiselostus

Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehtiin arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arviointityön tulokset esitetään tässä ympä- ristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVA-selostuksessa esitetään mm.:

arvioitavat vaihtoehdot

hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot ympäristön nykytilan kuvaus

vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset sekä niiden merkittävyys selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin

arvioitujen vaihtoehtojen vertailu

haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi

kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana

kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa

Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä vähintään 30 ja enintään 60 päivän ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryh- millä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävillä olon päättymisestä. Yh- teysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn.

Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu lausunto on otettu huomioon.

2.2 Arviointimenettelyn osapuolet

Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankkeesta vastaava, joka tässä hankkeessa on Taaleritehdas Oy. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankevastaava tai han- kevastaavan toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry Finland Oy. Yhteysviranomaisella, joka on tällä alueella Lapin ELY-keskus, on keskeinen laki- sääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen muun muassa ohjaa YVA- menettelyä määrittelemällä, mitä asioita YVA-selostuksessa tulee tarkastella.

Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mieli- piteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu kuvassa (Kuva 2-2).

(25)

11

Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot

2.3 Arviointimenettelyn aikataulu

Murtotuulen YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2013. Oheisessa kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty YVA-menettelyn toteutunut aikataulu.

Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty myös osayleiskaavan laadinta suunnitellun tuulipuiston alueelle (Kuva 2-4). Kaavoituksen osallistumis- ja arviointi- suunnitelma asetettiin nähtäville yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa ja kaavaluonnos tullaan asettamaan nähtäville yhtä aikaa YVA-selostuksen kanssa. YVA-ohjelmavaiheessa yleisötilaisuus pidettiin yhdistettynä kaavoituksen ensimmäisen yleistilaisuuden kanssa ja myös YVA-selostusvaiheessa pidettävä yleisötilaisuus ja kaavaluonnoksen yleisöti- laisuus on tarkoitus toteuttaa yhdistettynä.

(26)

12 Työn vaihe

Osayleiskaava 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1. Ohjelmointi- ja selvitysvaihe Ohjelmointi, lähtötiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta (päivitetään prosessin aikana) OAS:sta tiedottaminen (MRL) 2. Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Erillisselvitykset

Periaatevaihtoehdot Kaavaluonnoksen laatiminen Mielipiteen kuuleminen (MRL) Yhteenveto ja toimenpiteet 3. Kaavaehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen

Julkinen nähtävillä olo 30pv ja lausunnot (MRL) Yhteenveto ja toimenpiteet

4. Hyväksymisvaihe

Kaavan hyväksymiskäsittely KH, KV (MRL) Tiedottaminen ja lainvoimaisuus (MRL) Osallistuminen ja vuorovaikutus Ohjausryhmän kokous Yleisötilaisuus

Viranomaisneuvottelu (MRL) Työn vaihe

YVA-menettely 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1. vaihe

Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä

Yhteysviranomaisen lausunto 2. vaihe

Arviointiselostuksen laatiminen Erillisselvitykset

Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä

Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Ohjausryhmän kokous Yleisötilaisuus

2012 2013

c c

c

Kuva 2-3. YVA-menettelyn alustava aikataulu.

(27)

13

Kuva 2-4. Hankkeen YVA-menettelyn ja yleiskaavoituksen eteneminen suhteessa toisiinsa.

2.4 Tiedottaminen ja osallistuminen

YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY- keskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle tai YVA-konsultille (Pöyrylle).

(28)

14

Asukaskysely

YVA:n yhteydessä on tehty asukaskysely, jolla selvitettiin hankealueen tuulipuiston vaikutuspiirin asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen. Lisäksi sidosryhmien (kuten asukas- ja lintuyhdistysten) näkemyksiä selvitettiin teemahaastatte- lujen avulla. Asukaskyselyn ja haastattelujen tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta tarjoamalla hankevastaavalle tietoa asukkaiden suhtautumisesta sekä näihin hankkeisiin että tuulivoimaan yleensä, sekä toisaalta antamalla asukkaille tietoa hankkeesta ja niiden vaikutuksista heidän elinympäristöönsä.

Ohjausryhmä

YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on koottu ohjausryhmä, jonka tarkoituksena on valmistella hanketta sekä välittää tietoa viranomaisille ja eri intressiryhmille. Ohjaus- ryhmään on nimetty muun muassa lähialueen asukkaita, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia, kunta, yhteysviranomainen sekä muita viranomaisia. Ryhmä lisää vuoropuhe- lua eri tahojen välillä ja tutustuttaa niitä toisiinsa. Ohjausryhmä on kokoontunut YVA- menettelyn aikana kolme kertaa; 16.4.2012, jolloin YVA-ohjelman luonnos esiteltiin ohjausryhmälle, 23.10.2012, jolloin mm. käytiin läpi yhteysviranomaisen YVA- ohjelmasta antamaa lausuntoa sekä alueella jo tehtyjä erillisselvityksiä sekä 20.2.2013, jolloin esiteltiin YVA-selostuksen luonnos.

Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on järjestetty yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 14.6.2012 Posion kunnan virastolla ohjelman nähtävillä oloaikana. Yh- teysviranomaisen koolle kutsumassa tilaisuudessa esiteltiin hanketta ja arviointiohjelmaa. Yleisöllä (paikalla noin 20 henkilöä) oli mahdollisuus esittää näkemyksiään ympä- ristövaikutusten arvioinnista ja hankkeesta.

Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtävillä oloaikana vuoden 2013 alussa. Tilaisuudessa esitellään ympäristövai- kutusten arvioinnin tuloksia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä.

Lisäksi Taalerintehtaan Tuulitehdas I Ky on järjestänyt alueella yleisötilaisuuden 11.9.2012, jossa esiteltiin hanketta ja keskusteltiin siitä. Tilaisuuteen osallistui 50 henki- löä, mm. useita alueen vapaa-ajan asukkaita.

Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedon- välityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien ja Lapin ELY- keskuksen nettisivujen (www.ely-keskus.fi ELY-keskukset Lapin ELY Ympä- ristönsuojelu Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA vireillä olevat YVA- menettelyt energian tuotanto) välityksellä. Sekä YVA-ohjelma että YVA-selostus tu- levat olemaan nähtävillä yllämainituilla internet-sivuilla.

2.5 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta

Lausuntoa varten yhteysviranomainen eli Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus sai pyynnöstä lausunnon 13 viranomaisia, yhdistyksiä säätiöitä edustavalta taholta.

Lisäksi kansalaisilla ja muilla tahoilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä, ja hankkeesta saatiin kaikkiaan kahdeksan yhteysviranomaiselle suunnattua mielipidettä. Yh-

(29)

15

teysviranomaiselle toimitetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä tuotiin esille arviointiin liittyviä täydennystarpeita, joista keskeisimmät sisältyvät myös yhteysviranomaisen lau- suntoon. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-ohjelman riittävyydestä 29.8.2012 (LAPELY/10/07.04/2012). Liitteessä 1 on esitetty yhteenvetona, kuinka yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu ympäristövaikutusten arvioinnissa ja YVA- selostuksen laadinnassa.

3 HANKEKUVAUS

3.1 Hankkeesta vastaava

Taaleritehdas on Suomen ensimmäinen aito varainhoitotalo, joka tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun varainhoitoa pitkäjänteisesti kestävin periaattein. Markkinoilta on puut- tunut riippumaton toimija, joka asiakkaan oman tilanteen ja kokonaisuuden pohjalta va- litsee juuri hänelle sopivimmat tuotteet ja palvelut vapaasti parhailta tuottajilta. Taaleri- tehdas on valinnut tämän aseman markkinoilla.

Taaleritehtaalla on noin 2 200 asiakasta ja hoidossa olevat varat ovat ylittäneet 2,3 mil- jardia euroa. Taaleritehdas koostuu emoyhtiöstä Taaleritehtaasta sekä kolmesta tytäryh- tiöstä, Taaleritehtaan Omaisuudenhoidosta, Taaleritehtaan Rahastoyhtiöstä sekä Taaleri- tehtaan Pääomarahastoista. Lisäksi Taaleritehtaalla on osakkuusyhtiö, verosuunnitteluun keskittyvä Veropaja Oy ja osaomistusyhtiö sijoitusasuntoimintaan keskittyvä Asunto- verstas Oy. Ryhmässä on yhteensä 102 työntekijää. Taaleritehtaan toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Porissa, Jyväskylässä ja Oulussa. Taaleritehdas Oy on Finanssivalvonnan valvonnan alaisena toimivia sijoituspalveluyritys.

Taaleritehtaan Pääomarahastojen tehtävänä on yhdistää yksityiset sijoittajat ja parhaat pääomaa tarvitsevat liiketoiminnat. Taaleritehdas laajentaa asiakkaidensa ansaintamah- dollisuuksia tarjoamalla heille konkreettisia sijoituskohteita, joihin yksittäisen sijoittajan olisi muuten vaikea päästä mukaan. Näistä parhaita esimerkkejä ovat asuntorahasto, joka on rakennuttanut yli 700 uutta vuokra-asuntoa pääosin pääkaupunkiseudulle, tuulivoimarahasto, joka tulee investoimaan tuulivoimaan Suomessa yli 196 miljoonaa euroa sekä biokaasurahasto, joka tulee investoimaan yli 90 miljoonaa euroa valtakunnalliseen biohajoavien jätteiden käsittelyliiketoimintaan. Viimeisin rahasto on yhteismetsärahasta, Taalerintehtaan Metsä, jonka tavoitteena on perustaa merkittävän kokoinen yhteismetsä.

Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky on Taaleritehtaan vuonna 2011 perustama tuulivoimarahasto joka tulee investoimaan tuulivoimaan yli 196 miljoonaa euroa vuosina 2013–

2014. Tuulivoimarahasto suljettiin sijoittajilta vuonna 2011 ja se koostuu yli 200 suo- malaisesta sijoittajasta. Sijoittajat ovat pääosin suomalaisia yksityishenkilöitä, mutta mukana on myös institutionaalisia sijoittajia sekä eläkekassoja. Taaleritehtaan tuulitehdas kehittää parhaillaan 10 tuulivoimahanketta ympäri Suomea. Hankeportfoliossa on parhaillaan hankkeita yli 350 megawatin edestä ja näin ollen Taaleritehtaan tuulitehdas lukeutuukin Suomen suurimpiin tuulivoiman hankekehittäjien ja rakentajien joukkoon.

3.2 Hankkeen valtakunnallinen tausta, tavoitteet ja merkitys

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna 2020. Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan

(30)

16

energian käytön edistämisestä. Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden. Kansallisena tavoitteena on myös päästötön energiajärjestelmä vuoteen 2050 mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (Työ- ja elin- keinoministeriö 2008) tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyi- sestä noin 200 MW tasosta noin 2 000–2 400 MW vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh (Kuva 3-1). Strategian linjausten mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvan sähkön hankinnan osuus nousisi vuoteen 2020 mennessä kaiken kaikkiaan noin 33 prosenttiin nykyisestä 29 pro- sentista. Suurin lisäys tulisi tuulivoimasta. Strategian mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoihin.

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

MW

Toteutunut kapasiteetti Tavoitekapasiteetti

Kuva 3-1. Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti sekä tavoite vuodelle 2020.

Kuvassa (Kuva 3-2) on esitetty Suomeen asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys vuosina 1992–2009. Suomen tuulivoimakapasiteetti on 197 MW ja tuulivoimaloiden määrä 130 (toukokuu 2011). Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2010 sähköä noin 292 GWh, mikä vastaa noin 0,3 %:a Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. (VTT 2011)

(31)

17

Kuva 3-2. Suomen tuulivoimatuotanto (GWh) ja yhteenlaskettu kapasiteetti (MW vuoden lopussa). Tuotantoindeksi 100 % vastaa keskimääräistä vuosituotantoa 1987-2001 (VTT 2011).

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat parantaneet päästöt- tömien energiantuotantomuotojen, kuten tuulivoiman, asemaa suhteessa muihin energi- antuotantomuotoihin.

3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki

1.1.2011 astui voimaan laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (30.12.2010/1396). Lain tarkoituksena on edistää sähkön tuottamista uusiutuvilla ener- gialähteillä ja näiden energialähteiden kilpailukykyä sekä monipuolistaa sähkön tuotantoa ja parantaa omavaraisuutta sähkön tuotannossa. Lain nojalla maksettavaa tuotanto- tukea ei pidetä valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionavustuksena. Lain mukaista toimintaa ohjaa, seuraa ja kehittää työ- ja elinkeinoministeriö ja valvoo Energiamarkki- navirasto.

Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos se ei ole saanut val- tiontukea, se on uusi eikä sisällä käytettyjä osia sekä sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 500 kilovolttiampeeria. Syöttötariffi maksetaan kolmen kuukauden aikana (tariffijakso) tuotetusta sähkön määrästä. Sähköntuottajan oikeus syöttötariffiin alkaa hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta tariffijak- sosta. Sähkön tuottaja voi saada syöttötariffin enintään kahdentoista vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa. Laissa on määritelty tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tavoitehinta (83,5 €/MWh), josta tuen osuus on takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Tuulivoiman tuotantoon sovelletaan alkajan etuna korkeampaa tavoite- hintaa (105,30 €/MWh) vuoden 2015 loppuun asti, jota sovelletaan kuitenkin maksimis- saan kolmen vuoden ajan.

(32)

18

3.3 Hankkeen merkitys Posiolla ja sen lähialueilla

Lapin ilmastostrategia 2030:ssa (hyväksytty Lapin maakuntahallituksessa 19.12.2011) yhtenä teemana ja tavoitteena on energian tuottaminen kasvihuonepäästöjä selvästi vä- hentäen. Uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään laajasti ja paikallisesti tuotettu, hajau- tettu pienen kokoluokan energiatuotanto on laajaa. Samalla infrastruktuuri tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kattavalla energianeuvonnalla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta edistäviä toimia.

Murtotuulen tuulivoimapuistolle suunniteltu yhteenlaskettu kokonaisteho on 81,6 - 122,4 MW ja vuosituotanto noin 340 - 508 GWh valitusta vaihtoehdosta ja yksikkö- koosta riippuen. Sähkönkulutus oli Posion kunnassa vuonna 2010 noin 42 GWh, josta 26 GWh käytti asuminen ja maatalous, 4 GWh teollisuus ja 11 GWh palvelut ja kehit- täminen (Energiateollisuus ry 2012). Murtotuulen vuotuinen sähköntuotanto olisi siten merkittävästi Posion kokonaiskulutusta suurempi. Murtotuulen tuulivoimapuiston toteu- tuminen edistäisi Lapin ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista.

Tuulivoimaloista maksettava kiinteistövero määräytyy Posion kunnan kiinteistövero- prosentin (0,90 prosenttia), tuulivoimaloiden lukumäärän ja tuulivoimaloiden rakentei- den jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien ikäalennusten perusteella. Tuuli- voimatiedon (2012) mukaan esimerkiksi 15 kolmen megawatin tuulivoimalan maksettava kiinteistövero voi olla kahdenkymmenen vuoden toiminta-ajalta noin miljoona euroa.

Hanke on Posion kunnan elinkeinostrategian mukainen ja kunta suhtautuu myös tuulivoimaan myönteisesti. Yhtenä kehittämismahdollisuutena on noussut esiin tuulivoimalan hyödyntämistä näköalatornina matkailukäytössä.

3.4 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve

Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Posion Murtotunturin alueelle kantatie 81 pohjoispuolelle noin 30 - 35 km linnuntietä Posion keskustasta Rovaniemelle päin (Kuva 3-3). Tuulivoimalat sijoittuvat Posion yhteismetsän omistamalle maa-alueelle. Hanke- alueen koko on noin 94 km².

Tuulivoimalayksiköiden lisäksi alueille tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet. Näiden osalta tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään alueilla jo nykyisellään olevia teitä, metsäautoteitä ja polkuja.

Sähkönsiirto hankealueella voimaloiden välillä tullaan toteuttamaan maakaapeloinnilla huoltoteiden yhteyteen. Liityntä olemassa olevaan sähköverkkoon tehdään ilmajohdoil- la. Sähkönsiirto tuulipuistosta kantaverkkoon tullaan toteuttamaan Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistaman 110 kV:n voimajohdon kautta siten, että liityntä Fingrid Oyj:n hallin- noimaan kantaverkkoon tapahtuu Pirttikosken sähköasemalla.

(33)

19

Kuva 3-3. Suunnitellun tuulipuiston likimääräinen sijainti Posiolla.

3.5 Tuulipuiston tekninen kuvaus

Posion Murtotuulen tuulipuisto tulee muodostumaan 34 - 51 tuulivoimalasta perustuksi- neen, voimalat sähköasemiin yhdistävistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapelit), kahdesta sähköasemasta, alueverkkoon liitettävästä voimajohdosta (ilmajohto 110 kV), alueellisen sähköverkon liityntäpisteeseen rakennettavasta 110 kV kytkinasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä.

Tuulivoimapuiston aluetta ei tulla lähtökohtaisesti aitaamaan ja alueella liikkumista ei tulla rajoittamaan. Ainoat aidattavat alueet tulee olemaan sähkö- ja kytkinasemat. Voi- maloiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa huomioidaan Finanssialan keskus- liiton suojeluohje ”Tuulivoimalan vahingontorjunta FK 2009 -12 (fi)”.