Lagerwey Development Oy

(1)

Lagerwey Development Oy IIN PAHKAKOSKEN

TUULIVOIMAPUISTO

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Joulukuu 2016

(2)

Iin Pahkakosken tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu

FCG / Leila Väyrynen Kannen kuva

Havainnekuva Pirttiharjunsuolta tuulivoimapuiston keskeltä Painopaikka

Erweko

(3)

ESIPUHE

Esipuhe

Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Iin kunnan Pahkakos- ken alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Lagerwey Development Oy:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat:

Leila Väyrynen, projektipäällikkö

Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin

Vaikutusten arvioinnit, suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Minna Tuomala, FM biologi

Projektikoordinaattori, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin Luontoselvitykset ja vaikutusten arvioinnit

Natura-alueet ja muut suojelualueet Ville Suorsa, FM biologi

Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-alueet ja muut suojelualueet

Marjo Pihlaja, FT biologi

Linnustovaikutusten arvioinnit Janne Tolppanen, arkkitehti

Maankäyttövaikutukset Outi Järvinen, TkK (arkkitehtuuri) Maankäyttövaikutukset

Saara Aavajoki, DI liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Liikenteelliset vaikutukset

Riikka Ger, maisema-arkkitehti (MARK) Maisema ja kulttuuriympäristö Kari Kreus, DI vesi- ja geoympäristötekniikka

Maaperä- ja vesistövaikutukset Poro- ja riistatalous

Kartta-aineistot Jani Päivänen, VTM sosiologi

Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Asukaskyselyn toteuttaminen Hans Vadbäck, ins.

Melu- ja varjostusvaikutukset, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat

(4)

YHTEYSTIEDOT

Yhteystiedot

Hankkeesta vastaavat: YVA-konsultti:

Lagerwey Development Oy Teknologiapuisto 1

61800 Kauhajoki Jaakko Leppinen p. +358 40 1881 297 jaakko.leppinen@lagerwey.fi

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13–17 D, 7. krs 90100 Oulu

www.fcg.fi Projektipäällikkö Leila Väyrynen p. 040 541 2306 leila.vayrynen@fcg.fi Projektikoordinaattori Minna Tuomala p. 040 555 8674

etunimi.sukunimi@fcg.fi

Yhteysviranomainen:

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskus

PL 86 90101 OULU Ylitarkastaja Jari Määttä p. 029 5038 384

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi (poikkeus jari.m.maatta) Käyntiosoite:

Veteraanikatu 1 90130 Oulu

(5)

TIIVISTELMÄ

Tiivistelmä

Hanke

Lagerwey Development Oy suunnittelee Iin kunnan alueelle enintään 32 tuulivoimalasta muo- dostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista ja teistä sekä rakennettavasta 110 kV ilmajohdosta, jolla hankealueella tuotettu sähkö siirretään Fingrid Oyj:n Isokankaan sähköasemalle. Valittavasta voima- latyypistä riippuen voimalan yksikköteho on 3–5 MW ja kokonaiskorkeus 208 - 245 m. Tuuli- voimaloiden napakorkeus on voimalaitostyypistä riippuen enintään noin 170 metriä ja roottoriym- pyrän halkaisija maksimissaan noin 160 metriä.

Hankealueen koko on noin 2550 ha. Se sijaitsee Oulun kaupungin alueen sisällä sijaitsevalla Iin kunnan Pahkakosken enklaavilla noin 8,5 kilo- metriä Yli-Iin keskustasta kaakkoon ja noin 29 kilometriä Iin keskustasta itään. Iijoki virtaa noin 2 kilometriä suunnittelualueen pohjoispuo- lella.

Hankealueen länsiosa on Pahkakosken yhteis- metsän aluetta ja itäosassa on yksityistä maan- omistusta. Hankkeesta vastaava on tehnyt maanvuokrasopimuksia Pahkakosken yhteismet- sän sekä yksityisten maanomistajien kanssa.

Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaava Lagerwey Development Oy suunnittelee ja toimittaa avaimet käteen -peri- aatteella viimeisintä vaihteetonta teknologiaa olevia, Suomen olosuhteisiin sopivia Lagerweyn tuulivoimaloita. Taustalla on yli 33 vuoden ko- kemus voimaloiden suunnittelusta ja valmistuk- sesta. Lagerwey myös kehittää omia puistoja sekä etsii uusia, kehitettäviä tuulivoima-alueita Suomessa.

Hankkeen perustelut ja tavoitteet

Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuuli- voiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 1000 MW:n tasosta noin 2 500 MW:iin vuo- teen 2020 mennessä.

Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enintään noin 160 MW. Tuulivoi- mapuiston arvioitu vuotuinen sähkön nettotuo- tanto tulisi tällöin olemaan laajimmassa toteutusvaihtoehdossa noin 250-418 GWh luokkaa, mikä vastaa noin 4-7 prosenttia Pohjois-

Pohjanmaan sähkönkulutuksesta (5870 GWh v.

2014). Iin kunnan sähkönkulutus oli vuonna 2014 yhteensä 87 GWh.

Arvioitavat vaihtoehdot

Tarkasteltavana on kolme tuulivoimapuistojen toteutusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu 0-vaihtoehto.

Tuulivoimapuistossa tuotetun sähkön liittämi- sessä valtakunnan verkkoon tarkastellaan viittä sähkönsiirtovaihtoehtoa.

Tuulivoimalat

VE O Tuulivoimalat

Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla.

VE1 Tuulivoimalat

Hankealueen länsiosaan toteutetaan 21 tuulivoimalaa.

Hankealueen itäosaan toteutetaan 11 tuulivoimalaa.

Molemmat alueet toteutuvat, yhteen- sä 32 tuulivoimalaa.

Sähkönsiirto

VE0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, joten sähkönsiirtoa ei tarvita.

Voimalat rakennetaan: Hankealueella tuo- tettu sähkö siirretään uudella raken- nettavalla 110 kV ilmajohdolla län- teen Fingrid Oyj:n Isokankaan säh- köasemalle. Mahdollista siirtoreittiä on tutkittu hankealueen eteläpuolel- ta, keskiosasta ja pohjoisesta ja tar- kasteluun on otettu viisi eri vaihtoeh- toista reittiä. Tuulivoimapuistoon si- joittuvan sähköaseman sijaintipaikka on alustava ja on sidoksissa valitta- vaan sähkön siirtoreittiin.

VEA Eteläinen vaihtoehto, voimajohtorei- tin pituus on 20,9 km

VEB Eteläinen vaihtoehto, voimajohtorei- tin pituus on 21,2 km

VEC Keskiosan vaihtoehto, voimajohtorei- tin pituus on 18,2 km.

VED Pohjoinen vaihtoehto, voimajohtorei- tin pituus 25,6 kilometriä.

VEE Pohjoinen vaihtoehto, voimajohtorei- tin pituus 24,4 kilometriä.

(6)

TIIVISTELMÄ

Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA- menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristö- vaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun.

Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranomainen, joka tässä hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan ympäristövaikutusten arvioin- tiselostukseen (YVA-selostus). Hankkeen YVA- ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle marraskuussa 2015 ja nyt käsillä oleva työ on hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole lupa- eikä päätöksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuotta- malla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupaviranomainen esittää lupa- päätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

Hankkeen tekninen kuvaus

Tuulivoimapuisto muodostuu hankkeen vaihtoehdosta riippuen enimmillään 32 yksikkötehol- taan noin 3-5 MW tuulivoimalasta.

Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten pääl- le asennettavasta tornista, kolmilapaisesta root- torista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään noin 170 metriä ja kokonaiskorkeus on 208-245 metriä.

Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin hehtaarin kokoiselta alueelta. Osa puustosta saa kasvaa takaisin rakentamisen jälkeen. Yhden tuulivoimalan tarvitsema maa-ala perustuksineen, nostoalueineen ja huoltoteineen on noin 6000 m².

Hankealueen sisäinen sähkönsiirto tapahtuu keskijännitemaakaapeleilla. Hankealueelle rakennetaan sähköasema. Sähköasemalta raken-

netaan 110 kV ilmajohto hankealueen länsipuo- lella sijaitsevalle Fingrid Oyj:n Isokankaan säh- köasemalle.

Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuk- sista

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maan- käyttöön

Pahkakosken tuulivoimapuisto sijoittuu Oulun kaupungin alueen sisällä sijaitsevalle Iin kunnan Pahkakosken enklaaville. Sähkönsiirtoreittivaih- toehdot sijoittuvat pääasiassa Oulun kaupungin alueelle. Tuulivoimapuiston alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on kattavametsä- autotieverkosto. Hankealueelle sijoittuu Fingrid Oyj:n Asmunti-Pikkarala 400 kV:n voimajohto.

Hankealueella ei sijaitse asuin- tai lomaraken- nuksia. Hankealueen lähin asutus on pohjoispuo- lella Iijoen varren kylissä ja loma-asutus etelä- puolella Iso Orastinjärven rannassa. Hankealu- een kaakkoiskulmassa kulkee pohjakarttaan merkitty Jääkäripolku.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alue sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin. Toiminnassa hyödynnetään alueen olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjeste- lyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Uu- sia huoltoteitä on tarpeen rakentaa vähän. Tuu- livoimapuiston sähkönsiirtoa varten rakennetaan hankealueelle uusi sähköasema sekä uusi voimajohtolinja hankealueelta Isokankaan sähkö- asemalle. Voimajohtolinjavaihtoehtojen sijoitta- misessa on pyritty hyödyntämään hankealueella olemassa olevaa voimajohtolinjauksen reittiä.

Hankealueen ulkopuolella reittivaihtoehtojen muodostamisessa on pyritty sijoittamaan retit mahdollisuuksien mukaan olevan tiestön ja nykyisten voimajohtolinjojen yhteyteen. Linjauk- sissa on huomioitu asutus sekä luonnon erityis- kohteet.

Tuulivoimaloiden rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi. Vaikutukset kohdistuvat osin myös metsätalousalueille tyypilliseen virkistyskäyttöön. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset. Valta- osalla tuulivoimapuistojen alueesta maa- ja met- sätalouskäyttö voivat kuitenkin jatkua, eikä hankkeen toteuttaminen merkittävästi heikennä ympäröivän alueen käytettävyyttä. Sähkönsiir- ron reittivaihtoehtojen alueilla vaikutukset kohdistuvat pääasiassa metsätalouskäytössä oleville alueille ja ovat pitkäkestoiset. Pohjoisimpien reittivaihtoehtojen vaikutukset kohdistuvat osittain myös maatalouteen ja asutukseen.

Tuulivoimapuistoalueet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisia ja

(7)

TIIVISTELMÄ

tukevat erityisesti uusiutuvan energian hyödyn- tämistä koskevien tavoitteiden toteutumista.

Tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat riittävän etäälle nykyisestä asutuksesta. Sähkönsiirtoreit- tivaihtoehdot sijoittuvat riittävän etäälle nykyi- sestä asutuksesta.

Tuulivoimapuiston rakentamisessa tarvittavia kiviaineksia pyritään mahdollisuuksien mukaan hankkimaan tuulivoimapuiston alueelta. Louhin- tatoiminnan vaikutukset ovat väliaikaisia ja kohdistuvat suppealle alueelle. Louhinnan vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi.

Kaavoitus

Iin kunnan ja Oulun kaupungin alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on tullut lainvoimaiseksi kor- keimman oikeuden päätöksellä 25.8.2006.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alue sijaitsee maakuntakaavassa pääasiassa ns. valkoisella alueella, jolla ei ole erikseen osoitettua toiminto- ja tai aluevarauksia. Sähkönsiirtoreittivaihtoeh- dot sijoittuvat pääosin maakuntakaavan valkoi- selle alueelle, pohjoiset reittivaihtoehdot sijoittuvat pääosin nykyisten voimajohtojen yhteyteen.

Hankealue ja sähkönsiirtoreittivaihtoehdot sijoittuvat osittain maakuntakaavassa osoitetulle kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalueelle.

Hankealue sivuaa lisäksi Iijokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Hankealueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa tärkeä vaellusreitti ja reittiä noudattelee viheryhteystarve.

Hankealueen läpi kulkee lounais-koillissuuntai- nen pääsähköjohto (400/220 kV), jonka rinnalle sähkönsiirtoreittivaihtoehdot sijoittuvat Iin kunnan alueella. Hankealueen itäpuolella kulkee maakuntakaavassa luoteis-kaakkoissuuntainen ohjeellisen pääsähköjohdon (400 kV) merkintä.

Sähkönsiirtoreittivaihtoehdot risteävät ohjeellisen pääsähköjohdon kaavamerkinnän kanssa hankealueen länsipuolella. Eteläiset sähkönsiir- toreittivaihtoehdot VEA ja ’VEB sijoittuvat itä- ja länsiosaltaan poronhoitoalueelle ja keskivaiheil- taan luonnon monikäyttöalueelle, jolla reittivaihtoehdot sivuavat SL- ja Natura 2000 -merkittyjä alueita. Keskeinen ja pohjoiset sähkönsiirtoreit- tivaihtoehdot VEC, VED ja VEE sijoittuvat kokonaan poronhoitoalueelle. Reittivaihtoehdot VED ja VEE sivuavat Kierikkikeskuksen virkistys- ja matkailukohdetta ja sijoittuvat suurelta osin Ii- jokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealu- eelle.

Iin kunnan ja Oulun kaupungin alueella on lisäk- si voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava, joka on vahvistettu ympäris- töministeriössä 23.11.2015. Vaihemaakuntakaa-

va ohjaa muun muassa tuulivoiman sijoittumista.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alue sijoittuu maakuntakaavan 1. vaihekaavassa pääosin tuu- livoimalakäyttöön soveltuvaksi alueeksi osoite- tun alueen (tv-1, 314 Pahkakoski-Peurasuo) län- siosaan. Sähkönsiirtoreittivaihtoehtoreittien VEA ja VEB pohjoispuolelle on vaihemaakuntakaa- vassa osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suo- jeltaviksi tarkoitettuja suoalueita (SL-1 ja koh- demerkintä). Muilta osin kaavamerkinnät ovat vastaavat kuin voimassa olevassa maakunta- kaavassakin.

Iin kunnan ja Oulun kaupungin alueelle laaditaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihe- kaavaa. Kaava on tullut vireille keväällä 2013 ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2016.

Toinen vaihekaava keskittyy kulttuuriympäris- töön, maaseudun asutusrakenteeseen, virkistykseen ja matkailuun ja jätteenkäsittelyyn.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alueen luoteis- puolelle sijoittuu maakuntakaavan 2. vaihekaa- van ehdotuksessa kohdemerkintöinä seudullisesti merkittävä matkailupalvelujen keskus (rm, Kierikkikeskus) ja koillispuolelle valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Hirve- län pyramidikattoiset kesänavetat). Vaihemaa- kuntakaavaehdotuksesta on poistettu hankealuetta halkaisevat tärkeä vaellusreitti ja reittiä noudatteleva viheryhteystarve. Pohjoiset säh- könsiirtoreittivaihtoehdot VED ja VEE sivuavat matkailupalvelujen kohdemerkintää rja useita muinaisjäännöskohteita sekä risteävät moottori- kelkkareittimerkinnän kanssa.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava on tullut vireille tammikuussa 2016 ja sitä koskeva osallistumis- ja arviointi suunnitelma on ollut nähtävillä alkuvuonna 2016.

Pahkakosken tuulivoimapuiston laajennusalu- eella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaa- voja. Hankealuetta ympäröi Oulun kaupungin alueella Uuden Oulun osayleiskaava, jonka alueelle sähkönsiirtoreittivaihtoehdot pääosin sijoittuvat. Niin ikään Oulun kaupungin puolella on voimassa Kierikin osayleiskaava noin 1,2 km etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen. Sähkön- siirtoreittivaihtoehdot sijoittuvat nykyisten voimajohtojen rinnalla Kierikin osayleiskaavan alueille. Pahkakosken tuulivoimapuiston eteläpuo- lella noin 600 metrin etäisyydellä on voimassa Iso Orastinjärven rantakaava, joka on vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Pudasjärvellä 21.1.1998.

Hanke ei ole ristiriidassa muiden maankäyttö- suunnitelmien kanssa.

(8)

TIIVISTELMÄ

Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistorialli- seen ympäristöön

Hankealue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maise- mamaakunnassa, tarkemman seutujaon mukaan Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu- ja rannikkoalu- eella. Hankealueen maisema on seudulle tyypil- listä soiden pirstomaa talousmetsämaisemaa.

Alueen topografia on suhteellisen tasaista. Han- kealueen (VE2 ja VE3) korkeimmat kohdat sijoittuvat alueen kaakkoiskulmaan, jossa ne yltävät 110-115 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ala- vimmat alueet sijoittuvat luoteiskulmaan (VE1 ja VE3) ja jäävät alle 70 metrin merenpinnan ylä- puolelle.

Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä paikallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä myöskään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä. Lähin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäris- töksi luokiteltu pyramidikattoiset kesänavetat, Hirvelä sijoittuu vaihtoehdosta riippuen lähim- millään 3,3 kilometrin (VE2) tai 4,5 kilometrin (VE1 ja VE3) etäisyydelle suunnitelluista voimaloista.

Vaihtoehdossa VE1 maiseman luonteen muutos näkyy melko pienille alueille lähialue – vyöhykkeellä. Peitteisyydestä johtuen muutoksen voimakkuus vaihtelee pääasiallisesti melko pienestä keskisuureen lähialueella. Paikallisesti muutoksen voimakkuus voi olla myös melko suuri, kuten Pärräniemen ranta-alueella. Sama pätee myös arvoalueisiin. Välialue –vyöhykkeelle sijoittuu useita arvokohteita, joista muutamat ovat varsin suuria. Etäisyydestä ja peitteisyydes- tä johtuen muutoksen voimakkuus on arvoaluei- den osalta korkeintaan keskisuuri. Useimpiin arvoalueisiin voimalat eivät näy. Kaukoalueella eniten vaikutuksia kohdistuu Karjalankylään ja Hirvisuohon mutta muutoksen voimakkuus jää melko pieneksi. Muutos on kaiken kaikkiaan suhteellisen pieni tai korkeintaan keskisuuri vaihtoehdossa VE1.

Vaihtoehdossa VE2 voimaloista ei koidu kovin suurta häiriötä lähialueella. Peitteisyydestä johtuen muutoksen voimakkuus jää pääsääntöisesti pieneksi tai melko pieneksi sekä asutuksen että lähialueelle sijoittuvien arvokohteiden osalta.

Välialueella etäisyys lieventää muutoksen voi- makkuutta, joka on pääasiassa suhteellisen pieni lukuun ottamatta Hirvisuota, jossa se on keskisuuri. Kaukoalueella muutoksen voimakkuus on soidensuojelualueen osalta melko pieni otta- en huomioon etäisyyden ja voimaloiden melko vähäisen määrän. Muutos jää kaiken kaikkiaan vaihtoehdossa VE2 melko pieneksi.

Vaihtoehdossa VE3 maiseman luonteen muutos näkyy suhteellisen pienille alueille lähialue – vyöhykkeellä. Peitteisyydestä johtuen muutoksen voimakkuus vaihtelee suhteellisen pienestä keskisuureen lähialueella. Muutoksen voimak-

kuus on useammin keskisuuri kuin vaihtoehdossa VE1. Paikallisesti, kuten esimerkiksi Pärrä- niemen ranta-alueella, muutoksen voimakkuus voi olla myös suuri. Välialue –vyöhykkeelle sijoittuu useita arvokohteita mutta monistakaan niistä ei ole näköyhteyttä voimaloille. Hirvisuon osalta muutoksen voimakkuus on melko suuri.

Kaukoalueella eniten vaikutuksia kohdistuu vaihtoehdon VE1 tapaan Karjalankylään ja Hir- visuohon. Muutoksen voimakkuus on Karjalanky- län osalta kaukoalueella korkeintaan keskisuuri ja Hirvisuon osalta keskisuuri. Muutos on kaiken kaikkiaan keskisuuri vaihtoehdossa VE3.

Sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen VEA, VEB ja VEC vaikutukset maisemaan eroavat vain vähäisessä määrin toisistaan. Vaihtoehtojen läheisyyteen ei sijoitu vakituista asutusta eikä maisemallisia tai kulttuuriympäristön arvokohteita, ainoastaan joi- takin loma-asuntoja reitillä VEA. Loma-asuntojen ja voimajohdon väliin on kuitenkin jäämässä suo- jakasvillisuutta.

Myös vaihtoehdot VED ja VEE kulkevat yli puolet matkasta samaa reittiä. Vaihtoehdot sijoittuvat pääasiassa sulkeutuneeseen metsämaastoon.

Vaihtoehdot sijoittuvat paikoin lähelle asutusta ja inventoituja kulttuurihistoriallisia rakennuskohteita. Alle 250 metrin etäisyydelle linjauksesta sijoit- tuvia asuinrakennuksia on 13 ja inventoituja arvokkaita rakennuskohteita kaksi. Asutuksen lä- hellä vaihtoehdot VED ja VEE sijoittuvat kuitenkin olevan voimajohdon rinnalle. Koska vaihtoehdot VEA, VEB ja VEC sekä vaihtoehdot VED ja VEE uusien johto-osuuksien osalta sijoittuvat pääasi- assa peitteiseen metsämaastoon, raivattavasta johtoalueesta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan. Vaikutukset jäävät siltä osin hyvin paikallisiksi. Asutukselle eniten vaikutuksia aiheutuu vaihtoehdoista VED ja VEE. Mai- seman kannalta edullisin vaihtoehto on VEC.

Vaikutukset muinaisjäännöksiin

Pahkakosken tuulivoimapuiston hankealueelle sijoittuu kaksi ennestään tunnettua muinais- jäännöskohdetta, Nauruanoja ja Sammakkosuo.

Kohteet otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa niin, että niille ei aiheudu vaikutuksia.

YVA-ohjelmavaiheen mukaisille sähkönsiirtoreit- tivaihtoehtojen VEA ja VEB reiteille on suoritettu muinaisjäännösinventointi. Sähkönsiirtoreitti- vaihtoehtojen linjauksia on muokattu inventoin- nin jälkeen hieman, eikä muutettuja kohtia ole inventoitu maastossa. YVA-ohjelmavaiheessa saadun palautteen perusteella hankkeelle muo- dostettiin lisäksi kolme uutta sähkönsiirtoreitti- vaihtoehtoa; VEC, VED ja VEE. Uusia reittilinja- uksia ei ole vielä inventoitu maastossa, muinais- jäännösinventointi tullaan suorittamaan jatko- suunnitteluun valitulla reitillä hankkeen kaavoi- tusvaiheessa.

(9)

TIIVISTELMÄ

YVA-selostusvaiheessa tarkasteltujen reittivaihtoehtojen läheisyyteen alle sadan metrin etäi- syydelle sijoittuu ennestään tunnettuja muinais- jäännöskohteita reittivaihtoehdoissa VEA ja VEB kaksi, reittivaihtoehdossa VEC yksi ja reittivaihtoehdoissa VED ja VEE kahdeksan. Vaihtoehto- jen VEA, VEB ja VEC ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia muinaisjäännöskohteille, mikäli reitin läheisyyteen sijoittuvat muinaisjäännöskohteet merkitään maastoon voimajohdon rakentamisen ajaksi. Vaihtoehtojen VED ja VEE reitille sijoittuu useita muinaisjäännöskohteita johtoalueelle. Jos toteutettavaksi sähkönsiirtovaihtoehdoksi vali- taan jompikumpi näistä, joudutaan todennäköi- sesti reitin muinaisjäännöskohteita tutkimaan paremmin ja tekemään koekaivauksia kohteiden laajuuden toteamiseksi. Vaikutukset muinais- jäännöskohteille voivat muodostua merkittäviksi.

Vaikutukset kallio- ja maaperään

Vaikutukset maa- ja kallioperään ilmenevät ra- kennuspaikkojen maanpinnan poistona. Hanke- alueen maaperä on pääosin voimaloiden ja inf- ran rakennettavuuden kannalta kohtalaista mo- reenivaltaista aluetta, jolla rakentaminen ei to- dennäköisesti vaadi kovin suuria massanvaihto- ja. Moreenialueiden ympärillä on runsaasti tur- vemaita, joiden kerrospaksuudet ovat paikoin syviä. Isojen massanvaihtojen ehkäisemiseksi rakentamista turvealueilla tulee pyrkiä minimoi- maan. Lisäksi voimajohtoreitillä tehdään maan- rakennustöitä, jotka rajoittuvat pylväspaikoille.

Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä kaikissa tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdoissa. Tuulipuiston toiminnan aikana ei aiheudu vaikutuksia ja maaperän pilaantumisris- ki on hyvin vähäinen. Happamien sulfaattimai- den aiheuttama riski maaperän tai vesistöjen happamoitumiselle on GTK:n ennakkotulkinta- aineiston perusteella pieni.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Pintavesiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ilmenevät ainoastaan hankkeen rakentamisaikana voimalapaikkojen ja tiestön rakentamisen sekä voimajohtoalueen raivauksen ja pylväiden perustamisen kautta. Rakentamisen aikaiset toiminnot saattavat hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta.

Haitta on kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja kokonaisuudessaan vähäinen.

Hankealue tai sähkönsiirtoreitti eivät sijoitu poh- javesialueelle. Lähin Somerovaaran (11973002) I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 3,3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta etelään. Tuu- lipuiston rakentamisen merkittävimmät vaikutukset pohjavesiin liittyvät puiston rakennusvai- heeseen eli voimaloiden perustusten, huoltoteiden ja maakaapelien rakentamiseen. Vaikutuk- sen merkittävyys liittyy paljolti perustamista- paan, kaivettavien massojen määrään ja kaivan- tojen kuivanapitotarpeeseen. Pohjavesivaikutuk-

sia voidaan rakennusvaiheessa lieventää vaihto- ehtoisilla perustamistavoilla. Päämäärä tulee olla, ettei pohjaveden pinnantasoa ole juuri tarpeen alentaa. Maanrakennustöiden aiheuttamat muutokset pohjaveden virtauksissa ovat epäto- dennäköisiä.

Tuulipuiston toiminta-aikaan liittyy riski voimaloiden öljypäästöistä. Päästöriskiin kuuluu voimalan vaurioituminen siten, että öljyä pääsee maaperään tai huoltotoimintaan liittyvä öljyva- hinko. Voimalat on suunniteltu siten, että vuodot jäävät rakenteiden sisään. Toiminta aikana vaikutukset pohjaveteen ovat epätodennäköisiä.

Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon

Toteutuessaan hanke korvaa fossiilisilla polttoai- neilla tuotettua sähköä ja näin vähentää sähkön- tuotannon kasvihuonepäästöjä ja hiukkaspäästö- jä. Hanke ei aiheuta haitallisia vaikutuksia pai- kalliseen ilmanlaatuun tai ilmastoon.

Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin Tuulipuistoalueen kasvillisuustyypit ovat pääpiir- teissään tavanomaista havupuuvaltaista kan- gasmetsää. Alueella esiintyy runsaasti turvekan- kaita sekä pieniä, pääosin karuja soita. Hanke- alueelle sijoittuu runsaasti pieniä, laiteiltaan oji- tettuja suoluontokohteita. Vaihtoehtoisten säh- könsiirtoreittien alueilla on laajempia ja edusta- vampia suoluontokohteita sekä useita paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisääviä virtave- siä. Kokonaisuutena selvitysalueille sijoittuu runsaasti luontoarvoja ja luontokohteita, joita han- kesuunnittelu on jo huomioinut. Vaikutusarvioin- nissa pääpaino on soiden hydrologisten olosuh- teiden sekä virtavesien luontokohteiden edusta- vuuden säilymisen arvioinnissa. Hanke ei kaven- na minkään luontokohteen pinta-alaa.

Vaikutukset linnustoon

Pahkakosken tuulivoimahankkeen yhteydessä alueella on toteutettu pesimälinnustoselvityksiä ja lintujen muuton tarkkailua. Pesimälinnustosel- vitysten perusteella alueen linnusto koostuu pääasiassa alueellisesti yleisistä ja runsaslukui- sista karujen talousmetsäalueiden linnustosta.

Linnustollista monimuotoisuutta kasvattavat paikallisesti laajemmat avosuoalueet ja pienvesis- töt, joista linnustollisesti arvokkaina kohteina tunnistettiin Sammakkolampi, Pirttiharjunsuo ja Iso Pihlajasuo. Sähkönsiirtoreittien linnusto on yleispiirteiltään hyvin samankaltaista kuin hankealueen linnusto. Sähkönsiirtoreitit VEA ja VEB sijoittuvat FINIBA-alueelle ja Natura-alueen tuntumaan, linnustollisesti arvokkaiden suoalueiden väliselle alueelle. Muuttolinnuston osalta hankealue sijoittuu etäälle seudun tärkeimmistä muut- toreiteistä. Tästä syystä lintujen havaittu muutto oli vähäistä ja hajanaista.

Metsätalousvaltaisella alueella tuulivoimaraken- tamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen pe-

(10)

TIIVISTELMÄ

simälinnustoon jäävät merkittävyydeltään vähäi- siksi. Linnustollisesti arvokkaille alueille kohdistuvat vaikutukset ovat lintujen elinympäristöjen muutoksen ja häiriövaikutusten kannalta vähäi- siä, koska kohteet eivät ole seudullisesti merkit- täviä ja vastaavaa elinympäristöä sijoittuu runsaasti alueen ympäristöön. Pahkakosken tuulivoimapuiston toteuttamisella arvioidaan olevan enintään lieviä vaikutuksia alueen kautta muut- taville linnuille, eikä hankkeella ole todennäköi- siä yhteisvaikutuksia lähimpien tuulivoimahankkeiden tai muiden hankkeiden kanssa.

Kokonaisuutena linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat hankevaihtoehdossa VE3 voimak- kaampia kuin hankevaihtoehdoissa VE2 ja VE1 vaikutusalueen laajuuden vuoksi, mutta hanke- vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa vaikutusten merkittävyydessä. Sähkönsiirtoreittien VEA ja VEB toteuttamisella arvioidaan olevan huomattavasti suurempia vaikutuksia alueen linnustoon, kuin vaihtoehtoisten reittien VEC, VED tai VEE toteuttamisella. Sähkönsiirtoreittien VEA tai VEB toteuttamisella ei arvioida olevan suoria vaikutuksia suolintulajien elinympäristöi- hin, mutta välillisiä vaikutuksia lintujen liikkumiseen alueella. Vaikutuksia lieventävänä toimen- piteenä esitetään muita reittivaihtoehtoja, säh- könsiirron toteuttamista maakaapelilla tai ilma- johtojen riittävää merkitsemistä.

Vaikutukset muuhun eläimistöön

Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on alueellisesti tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa, koostuen pääsääntöisesti alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisena esiintyvistä eläinlajeista.

EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellut lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heiken- täminen ja hävittäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty. Luontodirek- tiivin liitteen IV (a) eläinlajeista hankealueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä mm.

lepakoita, saukkoa, viitasammakkoa sekä suur- petoja. Selvityksissä havaitut lepakkotiheydet olivat hyvin alhaisia, eikä alueella ole erityistä merkitystä lepakoille.

Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien toteuttamisen vaikutukset eläimistöön jäävät kokonaisuutena vähäisiksi tavanomaisella talousmetsä- alueella. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan hankkeen rakentamisen aikana, ja vähenevät merkittävästi tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Sähkönsiirtoreittien osalta vaihtoehdot VEA ja VEB sijoittuvat arvokkaiden suoalueiden tuntumaan, jotka ovat eläimistölle tärkeitä elinym- päristöjä. Sähkönsiirtoreittien VEA ja VEB osalta vaikutukset arvioidaan korkeintaan kohtalaiseksi.

Vaikutukset Natura-alueisiin, luonnonsuojelualu- eisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin

Hankealueelle ei sijoitu Natura-alueita tai suojeluohjelmien kohteita, eivätkä suunnitellut säh- könsiirtoreitit sijoitu Natura- tai luonnonsuojelualueille. Sähkönsiirtoreitit VEA ja VEB sijoittuvat Panumajärven soiden FINIBA-alueelle ja Poikain- lammit-Karhusuon Natura-alueen sekä Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa esitettyjen suo- jelualuevarausten tuntumaan.

Hankkeessa on laadittu luonnonsuojelulain 65 § mukainen Natura-arviointi Poikainlammit-Karhu- suon Natura-alueelle. Natura-arvioinnin kritee- rejä noudattaen todetaan, että Natura-alueen eheyteen voi, lähinnä linnustovaikutusten kautta, kohdistua merkittävyydeltään vähäisiä kiel- teisiä vaikutuksia. Hanke arvioidaan toteuttamis- kelpoiseksi, mutta vaikutuksia lieventävänä toi- menpiteenä sähkönsiirron toteuttamista suo- sitellaan muita reittejä (VEC, VED, VEE) pitkin.

Hirvisuon sekä Kärppäsuo-Räinänsuon Natura- alueille kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu Natura-arvioinnin tarveharkintana. Pitkän etäi- syyden vuoksi tuulivoimahankkeella tai sen säh- könsiirrolla ei arvioida olevan Natura-alueiden suojeluperusteita merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.

Voimajohdon sijoittumista FINIBA-alueelle (voimajohtojen alue on tavanomaista metsätalous- aluetta) suuremmaksi haitaksi arvioitiin johtimi- en sijoittuminen puiden latvuston yläpuolelle.

Voimajohtojen (VEA ja VEB) vaikutukset arvioidaan enintään kohtalaiseksi, ja vaikutuksia voidaan lieventää toteuttamalla sähkönsiirto muita reittejä (VEC, VED, VEE) pitkin.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan kohtalai- sen rauhalliselle metsäalueelle, jossa vakinainen ihmistoiminta on melko vähäistä. Tavanomaises- sa metsätalouskäytössä olevan alueen tavoin hankealuetta käytetään ulkoiluun, metsästyk- seen marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun.

Lähin vakituinen asutus on Iijoen varressa, noin 2 kilometrin päässä hankealueen lähimmistä voimaloista. Lähimmät vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 noin 1,3 km etäisyydellä ja vaihtoehdossa VE2 noin 1,9 km etäisyydellä voimaloista. Kaikkiaan 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä laajimmasta vaihtoehdosta VE3 asuu 158 asukasta ja 10 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä 773 asukasta (Ks. kuva 7.3 ja taulukko 7.1)

(11)

TIIVISTELMÄ

Sähkönsiirtoreittien läheisyydessä on jonkun verran asukkaita varsinkin Iijoen ylitysten kohdalla. Vaihtoehdossa VEA yksi vapaa-ajan asun- to ja vaihtoehdoissa VED ja VEE 3 asuinraken- nusta sijoittuu alle 100 metrin päähän voimajoh- toreiteistä.

Hankealueella tai sen lähituntumassa ei sijaitse virallisia merkittyjä virkistys- tai retkeilyreittejä.

Hankealueen itä-kaakkoisosassa sijaitsee perus- kartoillekin merkitty Jääkärinpolku, jonka reitti sivuaa yhtä suunniteltua voimalapaikkaa. Noin 4 km hankealueen luoteispuolella, Iijoen pohjois- rannalla sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan museoon kuuluva Kierikkikeskus. Kierikkikeskuksen alue sijaitsee keskellä laajaa kivikautista asuinaluetta ja sisältää arkeologisia näyttelyitä ja kaivauksia, Iijoen rantaan rakennetun kivikauden kylän sekä ravintola- ja hotellitiloja.

Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen koh- distuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Hai- talliset vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea tuulivoimapuiston läheisyydessä asuvien vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Asukaskysely

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tu- eksi toteutettiin keväällä 2016 asukaskysely, joka lähetettiin 500 kotitaloudelle, asuinraken- nusten ja loma-asuntojen omistajille. Kysely kohdennettiin tarkoituksenmukaisella tavalla yhteensä noin 500 kotitalouteen, asuinrakennus- ten ja loma-asuntojen omistajille, hankkeen keskeisellä vaikutusalueella alle 10 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta Iin kunnan sekä Ou- lun ja Pudasjärven kaupunkien alueella ja jaet- tiin näille postitse. Kyselyssä selvitettiin hankealueen nykyistä käyttöä, asukkaiden suhtautu- mista hankkeeseen sekä asukkaiden näkemyksiä hankkeen merkittävimmistä myönteisistä ja kiel- teisistä vaikutuksista ja vaikutuksista mm. vir- kistyskäyttöön, maisemaan ja asumisviihtyisyyteen. Kyselyssä käytettiin monivalintakysymys- ten lisäksi avoimia kysymyksiä, joihin asukkaat voivat vastata vapaamuotoisesti. Kyselyn muka- na asukkaille lähetettiin tiivis kuvaus hankkeesta.

Valtaosa asukkaista tuntee jo jossakin määrin tuulivoiman vaikutuksia. Enemmistöllä oli oma- kohtaista kokemusta tuulivoimaloista: lähes kolme neljäsosaa oli käynyt voimalan juurella tai nähnyt muuten voimaloita lähietäisyydeltä. Vas- taajissa oli melko paljon niitä, jotka ennakoivat voimakkaitakin häiritseviä vaikutuksia. Kuten monissa aiemmissakin kyselyissä, vapaa-ajan asukkaat ennakoivat Pahkakosken vaikutusalueella tuulivoimapuiston vaikutukset itselleen häi- ritsevämmiksi kuin vakituiset asukkaat. He ennakoivat laajennuksen vaikuttavan luonnon vir-

kistyskäyttöön kielteisemmin kuin vakituiset asukkaat. He näkivät esimerkiksi vaikutukset metsästykseen ja luonnon tarkkailuun erittäin kielteisinä useammin kuin vakituiset asukkaat.

Kysymys on odotuksista, joita ympäristöön koh- distetaan: lomalla ja vapaa-aikana toivotaan aivan erityistä luonnonrauhaa.

Selkein vaikutus käytön aikana tulee olemaan alueen virkistyskäyttöön. Vajaa viidennes kertoi liikkuvansa alueella viikoittain ja noin kolmannes vastaajista kuukausittain tai kausiluontoisesti.

Muiden metsätalousalueiden tavoin hankealuetta käytetään ulkoiluun, metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Alu- een arvo metsästäjille voi sitä koskevan arvion mukaan heiketä, kuitenkin enintään kohtalaisesti; rakentaminen saattaa heikentää mm. metson elinolosuhteita alueella. Tärkeimpiä virkistysreit- tejä on ulkoilureitti Jääkäripolku. Hankealueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei ole muita merkittyjä ulkoilureittejä. Voimaloiden rakentaminen vähentää jossakin määrin alueen virkis- tyskäytöllistä merkitystä ja sen koettua arvoa.

Alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin muita vastaavia ulkoiluun soveltuvia metsäaluei- ta. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä itse hankealueenkaan käyttöä virkistykseen. Siten vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin kaikkiaan jäävät vähäisiksi.

Vastaajat ennakoivat varsinkin melun vaikuttavan viihtyvyyteen kielteisesti. Kuitenkin vaikutukset jäävät lieviksi, kun etäisyys lähes kaikkiin asukkaisiin on yli kaksi kilometriä. Tuulivoimalat eivät aiheuta valtioneuvoston asetuksen mukaisen yöajan melutason 40 dB ylitystä missään vaihtoehdossa asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Samoin vastaajat arvioivat maiseman muutokset kielteisiksi, alue ei kuitenkaan ole maisemaltaan erityisen herkkää.

Vajaat 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että Pah- kakosken alue soveltuu tuulivoimaloiden rakentamiseen. Vakituisten asukkaiden herkkyyttä mahdollisille häiriöille lieventää osaltaan se, että heille on (osalle) myös hyötyä tuulipuistosta esimerkiksi maanvuokrien, verotulojen tai rakentamisen työllistävän vaikutuksen kautta.

Luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet esimerkiksi metsästykseen heikkenevät jonkin verran ja asukkaat ennakoivat varsinkin maisemavaikutukset selvästi kielteisiksi.

Tuulivoiman yleinen hyväksyntä energiamuotona oli tässä kyselyssä, kuten säännöllisesti aiemmissakin, melko korkealla tasolla. Tuulivoimaa pidettiin kestävänä ja luonnonvaroja säästävänä energiantuotantomuotona ja erityisesti riippu- mattomuus tuontienergiasta nähtiin tärkeänä arvona. Tuulivoima päästöttömänä, kotimaisena energiana sopii monien vastaajien arvostuksiin, tärkeimpänä pidettiin energiaomavaraisuuden paranemista. Tuulivoiman hyväksyttävyys on

(12)

TIIVISTELMÄ

luonnollisesti varsin merkittävä kysymys sijainti- paikkakunnalla. Paikallinen hyväksyttävyys ja- koikin mielipiteitä. Vajaat 40 % vastaajista koki alueen sinänsä sopivaksi tuulivoimalle. Toisaalta vahva enemmistö, 88 % kannatti nollavaihtoeh- toa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä.

Hankkeeseen liittyy monien mielessä epäoikeu- denmukaisuutta, sillä hyödyt ja haitat jakautu- vat eri tavoin kuntarajan eri puolille.

Melu- ja varjostusvaikutukset

Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kaikissa vaihtoehdoissa hankealueiden ja niiden lähiym- päristöjen äänimaisemaa.

Hankealueella vallitsevat tuulet puhaltavat lou- naasta kohti koillista, jolloin mallinnusten keski- äänitasot toteutuvat todennäköisimmin tuulivoimaloiden koillispuolella. Etelä- ja lounaispuolen mallinnetut keskiäänentasot toteutuvat epäto- dennäköisemmin ja harvemmin.

Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 toiminnan aikaiset meluvaikutukset levittäytyvät vähäisemmän voimalamäärän vuoksi suppeammalle alueelle kuin laajemman vaihtoehdon VE3 vaikutukset.

Pahkakosken tuulivoimalat eivät aiheuta valtioneuvoston asetuksen mukaisen yöajan melutason 40 dB ylitystä missään vaihtoehdossa asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Lähimmille Natu- ra-alueille tai luonnonsuojelualueille ei aiheudu meluvaikutuksia.

Pahkakosken tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset asuin- tai lomarakennuksille eivät ylitä 8 tunnin vuotuista varjostusaikaa missään vaihtoehdossa. Varjostusmallinnuksen mukaan lieviä varjostusvaikutuksia saattaa aiheutua Iso Oras- tinjärven pohjoisrannan kolmelle lomarakennuk- selle hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE3. Varjos- tusvaikutukset toteutuvat vain jos voimalat nä- kyvät asuin- tai lomarakennuksiin. Tällä hetkellä lomarakennusten ja tuulivoimaloiden välillä oleva puusto estää suorat näkymät tuulivoimaloille ja mikäli suojapuustoa ei kaadeta, varjostusvaikutuksia ei aiheudu.

Lähimmille Natura-alueille tai luonnonsuojelualueille ei aiheudu varjostusvaikutuksia.

Vaikutukset metsästykseen ja virkistyskäyttöön Tuulipuiston toteutusvaihtoehdoissa hankealueet sijoittuvat Iin riistanhoitoyhdistyksen toimialu- eelle. Pienriistaa alueella metsästävät Iin Met- sästysyhdistys ry sekä Etelä-Iin Erä ry, jotka ovat vuokranneet alueen yhteiseen käyttöön pienriistanmetsästykseen. Hirveä alueella met- sästää Ylisaran Hirvimiehet ry.

Tuulivoimapuiston ja sen sähkönsiirron voimajohdon rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa hankealueelta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkä- sittelytoimien kaltaisia.

Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Tuulivoimapuisto saattaa toiminta-aikana jonkin verran muuttaa hirvien kul- kureittejä ja viihtymistä alueella. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat rakentamisen aikana vähäisiä.

Hankkeen vaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää, mm. metson paikallispo- pulaatiota alueella. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu met- sästyspainetta.

Tuulivoimapuiston lähialueella asuville metsästä- jille alueiden virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä hankealueella liikkumista eikä hankealueiden virkistyskäyttöä. Virkistys- käyttömahdollisuudet poistuvat rakennettavilta tuulivoimaloiden ja huoltoteiden alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueiden kokonaispinta-alasta on pieni. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympä- ristöä ja maisemaa ja voimaloiden ääni, varjostus ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häi- ritsevänä. Toisaalta nykyisen tiestön paraneminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen parantavat alueiden saavutettavuutta ja helpottavat alueilla liikkumista.

Vaikutukset porotalouteen

Hankealue sijoittuu Kiimingin paliskunnan poronhoitoalueelle, suurelta osin porojen tärkeälle kevät- ja kesälaidunalueelle, jonka merkitys pa- liskunnalle rauhallisena laidunalueena on suuri.

Hankealueen osuus paliskunnan porojen kevät- ja kesälaidunalueista on tuulipuiston suurim- massa toteutusvaihtoehdossa VE3 noin 5-6 % laidunaluetyypin kokonaispinta-alasta. Hankkeen toteuttamisaikaan tuulipuiston rakentamistöiden aiheuttama häiriö todennäköisesti karkottaa po- roja hankealueen ulkopuolelle. Erityisesti vaati- met ovat herkkiä häiriötekijöille vasomisaikaan ja alueen merkitys vasomisalueena voi muuttua hankkeen toteutuessa. Häiriövaikutuksen aiheuttama porojen siirtyminen pois paliskunnan alueelta tai kulkeutuminen esimerkiksi valtatien varsille (vt20 Oulu-Kuusamo) on haittatekijä, joka aiheuttaa ylimääräistä työtä, lisää porotap- pioita ja heikentää elinkeinon kannattavuutta.

Porojen laidunkiertoreitit kulkevat hankealueen läpi/sivuitse. Alueen muuttuessa rauhattomammaksi ja pirstaleisemmaksi voivat porojen luon- taiset kulkureitit muuttua sekä erotusalueet siir- tyä, jolloin niiden selvittäminen aiheuttaa yli- määräistä työtä poronhoitajille. Hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia porojen käyttäytymiseen ja liikkumiseen tullaan

(13)

TIIVISTELMÄ

jatkossa seuraamaan pantaporojen avulla, mikä osaltaan helpottaa poronhoitajien reagointia ta- pahtuneisiin muutoksiin.

Sähkönsiirron rakentamisen aiheuttamat vaikutukset ilmenevät lähinnä metsäisten laidunmai- den pirstoutumisena ja porojen ravintokasvien muutoksina voimajohtoaukeilla, joten vaikutus arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi.

Vaikutukset muihin elinkeinoihin ja luonnonvaro- jen hyödyntämiseen

Tuulivoimapuistojen hankealueet ovat pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimahankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pää- osin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoima- loiden rakentaminen muuttaa metsätalouskäytös- sä olevan alueen osittain energiantuotantoalueeksi. Tuulivoimaloiden, rakennettavan tiestön ja voimajohtoalueen vaatima maa-ala poistuu met- sätalouden käytöstä ja metsätalouden harjoit- taminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu eniten tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdossa VE3 ja sähkönsiirtovaihtoeh- dossa VEB. Kaikissa vaihtoehdoissa käytöstä poistuvan maa-alan osuus hankealueiden kokonaispinta-alasta on pieni ja vaikutukset metsäta- louden harjoittamiseen vähäiset.

Hankealueella voi edelleen marjastaa ja metsäs- tää kuten aikaisemminkin, ainoastaan rakentamisen aikana saattaa olla rajoituksia alueella liikkumiselle.

Aluetalouden näkökulmasta tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuttaa monin tavoin vaikutus- alueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuuli- voimahankkeen merkittävimmät työllisyysvaiku- tukset syntyvät rakentamisen aikana. Tuulivoi- mahankkeen lähiseudulle kohdistuvat työllisyys- vaikutukset ovat karkeasti arvioituna vaihtoehdosta ja tuulivoimaloiden yksikkötehosta riippuen 65-312 henkilötyövuotta.

Vaikutukset liikenteeseen

Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen synty- vät hankkeen rakentamisaikana. Liikennettä aiheutuu kiviainesten, betonin ja voimaloiden ra- kenneosien kuljetuksista. Kiviainekset pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan saamaan hankealueelta, mikä vähentäisi merkittävästi hankealueen ympäristön maanteihin kohdistuvia liikennevaikutuksia. Hankevaihtoehdossa VE3 kuljetusten kokonaismäärä on suurin, koska vaihtoehto sisältää molemmat hankevaihtoehdot VE1 ja VE2. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 myös vuorokausikohtaiset kuljetusmäärät ovat hieman pienemmät. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE3 rakentamisajaksi on oletettu noin kaksi vuotta ja hankevaihtoehdossa VE2 noin yksi vuosi.

Liikenteen määrä kasvaa suhteellisesti eniten hankealueen yksityis-/metsäautoteillä. Todennä- köisesti kuljetusreitteinä käytettäviä maanteitä ovat yhdystie 8540, seututie 849 ja valtatie 20.

Mikäli näitä teitä käytetään kuljetuksiin, suhteellisesti liikenne lisääntyy eniten yhdystiellä 8540 ja vähiten valtatiellä 20. Kaikissa hankevaihtoehdoissa rakentamisesta aiheutuva liikenteen kasvu on hyvin maltillista suhteessa teiden ko- konaisliikennemääriin. Raskaan liikenteen lisään- tyminen on suhteessa suurempaa ja hankealueen kohdalla yhdystien 8540 raskaan liikenteen määrä voi noin kaksinkertaistua. Muilla tarkas- telluilla maanteillä suhteellinen raskaan liikenteen lisääntyminen on pienempää. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa kul- jetusreitin varrella. Rakentamisesta aiheutuva liikennehaitta on kuitenkin kestoltaan melko lyhytaikainen ja luonteeltaan tilapäinen. Erikois- kuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kulje- tusreitillä.

Yhdystielle 8540 kohdistuvan liikennevaikutuksen merkittävyys arvioidaan kohtalaiseksi kaikissa hankevaihtoehdoissa. Seututielle 849 ja val- tatielle 20 kohdistuvan liikennevaikutuksen mer- kittävyys arvioidaan vähäiseksi kaikissa hankevaihtoehdoissa. Kokonaisuudessaan hankkeen liikennevaikutuksen merkittävyys arvioidaan vä- häiseksi hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ja kohtalaiseksi hankevaihtoehdossa VE3.

Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat huoltokäynneistä ja ovat siten vähäiset.

Sähkönsiirtoreittivaihtoehdot eivät aiheuta eri- tyisiä vaikutuksia liikenteeseen kunhan voimajohdon risteämissä maanteiden kanssa otetaan huomioon erikoiskuljetusten vaatimat tilavaati- mukset erityisesti alikulkukorkeuden osalta.

Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen ja viestintäyh- teyksiin

Puolustusvoimilta on saatu hyväksyntä koko- naiskorkeudeltaan 250 metrin voimaloille.

Hankealue sijaitsee noin 50 kilometriä Oulun lentoasemalta koilliseen. Hankealueen sijoittuu suurimmalta osalta lentoaseman korkeusrajoi- tusalueelle, jossa suurin sallittu estekorkeus me- renpinnasta on 401 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat jäävät korkeusrajoituspinnan alle. Tuu- livoimalat varustetaan lentoestevaloilla.

Tuulivoimalat voivat vaikuttaa antenni-tv:n nä- kyvyyteen, mikäli tuulivoimalat sijoittuvat lähet- timen ja vastaanottimen väliin. Antenni-tv – vastaanotto hankealueen ympäristössä tapahtuu Kiimingin päälähetinasemalta. Tuulivoimapuiston pohjoispuolelle sijoittuville kiinteistöille voi aiheutua häiriöitä antenni-tv -vastaanotossa. Vies-

(14)

TIIVISTELMÄ

tintäyhteyksiin kohdistuvien häiriöiden poistami- sesta vastaa häiriön aiheuttaja.

Ilmatieteenlaitoksen lähin säätutka sijaitsee Uta- järvellä noin 60 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. Hankkeella ei ole vaikutusta säätutkien toimintaan.

Arvio turvallisuus- ja ympäristöriskeistä

Tuulivoimalat sijoittuvat etäälle yleisistä teistä, joten toiminnan aikaisia vaikutuksia liikenteelle ei synny. Rakentamisen aikana liikennöinti hankealueelle lisääntyy ja saattaa vaikuttaa hetkelli- sesti liikenteen sujuvuuteen hankealueen lähi- teillä.

Tuulivoimaloiden rakenteisiin saattaa muodostua talviaikaan jäätä. Irrotessaan jää yleensä putoaa suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista jää saattaa sinkoutua kauemmaskin.

Riskiä jään sinkoamisesta voidaan pienentää esimerkiksi jään kertymisestä ilmaisevalla tun- nistusjärjestelmällä, joka tarvittaessa pysäyttää voimalan. Tuulivoima-alueelle tulee jään irtoa- misesta varoittavia kylttejä.

Tuulivoimaloissa käytetään öljyä, jäähdytysnes- teitä ja voiteluaineita. Konehuoneen toimintaa tarkkaillaan automaatiojärjestelmän kautta. Jos öljynpaineet laskevat tai öljyn virtaus on alle minimiarvojen, voimala menee hälytystilaan ja sulkee itsensä välittömästi. Konehuone on osastoitu niin että mahdollisen vuodon sattuessa nesteitä ei pääse valumaan konehuoneen ulkopuolelle, vaan huoltohenkilökunta saa ne kerättyä sieltä talteen.

Tulipalon varalta tuulivoimalamalleissa voi olla esimerkiksi palonilmaisulaitteet, jotka sammut- tavat tuulivoimalan automaattisesti ja voivat näin ehkäistä varsinaisen tulipalon. Useimpiin voimalatyyppeihin on asennettavissa automaat- tinen sammutuslaitteisto, joka sammuttaa kone- huoneessa havaitut palonalut.

Tuulivoimalat on sijoitettu riittävän turvaetäi- syyden päähän yleisistä teistä ja turvetuotanto- alueista, jolloin mahdolliset tulipalot eivät pääse helposti leviämään ja aiheuttamaan vaaraa si- vullisille.

Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vai- kutukset

Tuulivoimapuiston tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, jonka jälkeen sen käyttöikää on kojeisto- ja uusimalla mahdollista jatkaa tai se voidaan poistaa käytöstä kokonaan. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen aiheuttaa samankaltaisia ympäristövaikutuksia kuin hankkeen rakentamisvaiheessa. Tällöin purkutöistä aiheutuu muun muassa lyhytaikaisia ja paikallisia melu- ja liikennevaikutuksia.

Käytöstä poistetuilla materiaaleilla on romuarvoa ja ne voidaan pääosin kierrättää.

Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön.

Tuulivoimapuiston sähkönsiirtoa varten rakennettu 110 kV voimajohtolinja voidaan joko pur- kaa tai jättää palvelemaan muuta käyttötarkoi- tusta.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa syntyy pääasiassa maisemavaikutuk- sissa. Hankealuetta lähimmät toiminnassa tai suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat lähes 30 kilometrin etäisyydellä Pahkakoskesta.

Välimatka on niin pitkä, että maisemallisia yh- teysvaikutuksia ei aiheudu.

Useiden hankkeiden aiheuttamat luonnon mo- nimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset il- menevät luonnonympäristön pirstoutumisena ja reunavaikutuksen lisääntymisenä tavanomaisella talousmetsäalueella. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat lähinnä voimakkaasti muuttuneille alueille kuten tehokkaasti ojitetuille metsä- ja suo- alueille. Suoluontoon ja soiden suojeluarvoihin kohdistuvia yhteisvaikutuksia turvetuotannon tai muiden tuulivoimahankkeiden kanssa ei tässä hankkeessa muodostu.

Lähimmät rakennetut, rakenteilla olevat tai suunnitellut tuulivoimahankkeet sijoittuvat niin etäälle, että niillä ei ole alueen pesimälinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia Pahkakosken suunnitellun tuulivoimapuiston kanssa. Hanke- alueen lähiympäristössä ei ole suunnitteilla mui- takaan sellaisia hankkeita, jotka voisivat yhdes- sä Pahkakosken tuulivoimahankkeen kanssa aiheuttaa yhteisvaikutuksia esimerkiksi suolintulajien elinolosuhteisiin tai suuriin petolintuihin.

Muut tuulivoimahankkeet sijoittuvat niin etäälle etteivät ne aiheuta todennäköisiä ja suoria yhteisvaikutuksia Pahkakosken tuulivoimahankkeen kanssa edes muuttolinnuston osalta. Alu- eella ei myöskään ole tiedossa muita sellaisia hankkeita tai suunnitelmia, jotka voisivat muo- dostaa linnuston kannalta yhteisvaikutuksia Pahkakosken tuulivoimahankkeen kanssa. Muita toimia, joilla on vaikutusta alueen linnustoon, ovat lähinnä metsätalous ja metsästys.

Kiimingin paliskunnan alueelle sijoittuvat Pahka- kosken ja Lavakorven tuulivoimapuistot, turve- tuotantoalueet ja metsätalous yhdessä muiden maankäytön muotojen kanssa vaikuttavat koko- naisvaltaisesti paliskunnan poronhoidon toi- mintaan, kustannuksiin ja kannattavuuteen mm.

pirstomalla laidunalueita, muuttamalla porojen luontaisia laidunkiertoreittejä, muuttamalla alueita rauhattomammaksi, lisäämällä porojen kul- keutumista viljelyksille ja siten korvaustarpeita.

Yhteisvaikutusten suuruuden kannalta erot han- kevaihtoehtojen välillä ovat vähäiset, mutta laa- jin hankevaihtoehto aiheuttaa rakentuessaan

(15)

TIIVISTELMÄ

enemmän myös häiriövaikutuksia seudun poron- hoidolle.

Useiden tuulivoimahankkeiden toteutuessa seudulle muodostuu kohtalaisesti – merkittävästi elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Tuulivoima- hankkeiden rakentamisvaiheessa työllistyvät mm. seudun kuljetus-, maanrakennus- ja asen- nuspalvelut ja tuulivoimapuistojen toiminnan aikana on tarvetta mm. tuulivoimapuiston ties- tön huoltopalveluille sekä tuulivoimaloiden huoltopalveluille. Rakentamisvaiheessa aiheutuu li- säksi välillisiä vaikutuksia seudun elinkeinoille eli muodostuu tarvetta majoitus- ja ravintolapalve- luille sekä polttoainejakelulle.

Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus

Hankkeen toteutusvaihtoehtojen välillä havaitut erot aiheutuvat lähinnä erilaisista voimalamää- ristä. Toisaalta suurempi voimalamäärä sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä on hyvin vähän asutusta ja loma-asutusta, jolloin vaihtoehtojen ero jää kohtalaiseksi. Suuremmalla voimalamää- rällä on laajempia vaikutuksia etenkin luontoon ja maisemaan.

Virkistyskäytön osalta laajempi rakennettava alue voidaan kokea merkittävämmin entistä metsäistä ja rauhallista aluetta muuttavana.

Vaihtoehdon VE 3 vaikutukset ovat suuremmat isoimman voimalamäärän vuoksi, mutta koko Pahkakosken hankealueella voi edelleen metsäs- tää ja marjastaa lähes entiseen tapaan, eikä hankevaihtoehdoilla ole tässä suhteessa merkit- täviä eroja.

Maisemakuvaan vähemmän vaikutusta on vaih- toehdolla VE2 pienemmästä voimalamäärästä johtuen. Vaihtoehdon VE2 voimalat sijoittuvat kauemmaksi Iijokivarren arvokkaista maisema- alueista. Myös vaihtoehdon VE1 maisemavaikutukset ovat vähäisemmät kuin vaihtoehdossa VE3 pienemmän voimalamäärän takia. Vaihto- ehdon VE1 voimalat sijoittuvat kuitenkin lä- hemmäksi Iijokivarren arvokkaita maisema- alueita, kuin vaihtoehdon VE2, jolloin arvoalueil- le kohdistuvat maisemavaikutukset ovat hieman suuremmat kuin vaihtoehdossa VE2. Iijoen poh- joisrannalla sijaitsevalle asutukselle eniten mai- semavaikutuksia aiheutuu vaihtoehdosta VE3 ja vähiten vaihtoehdosta VE2.

Hankkeen voimaloista ei aiheudu ohjearvoja ylit- tävää melua tai varjostusta lähialueen asuin- ja lomarakennuksille.

Kaikki suunnitellut hankevaihtoehdot ovat ympä- ristöllisesti toteuttamiskelpoisia.

Sähkönsiirtovaihtoehtojen väliset erot muodos- tuvat luontokohteista, asutuksesta ja muinais- jäännöskohteista. Vaihtoehtojen VEA ja VEB vä- lillä ei ole juuri muuta eroa kuin vaihtoehdon VEA läheisyyteen sijoittuvat lomarakennukset.

Reittivaihtoehdot sijoittuvat Natura-alueen ja

luonnonsuojelualueen väliseen kapeaan maasto- käytävään, joten luonnonsuojelun kannalta vaihtoehdot ovat huonommat kuin vaihtoehto VEC tai vaihtoehdot VED ja VEE. Reittivaihtoehto VEC on lyhin ja sijoittuu pääosin tavanomaiseen met- sämaastoon. Sen läheisyyteen ei sijoitu asutusta eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

Vaihtoehto VEC aiheuttaa reittivaihtoehdoista vähiten ympäristövaikutuksia. Reittivaihtoehdot VED ja VEE sijoittuvat nykyisten voimajohtojen rinnalle suurelta osin reittilinjausta. Reittivaih- toehtojen läheisyyteen sijoittuu kuitenkin runsaasti muinaisjäännöskohteita, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja muuta asutusta.

Reittivaihtoehdot aiheuttavat eniten ympäristö- vaikutuksia. Kaikki sähkönsiirtoreittivaihtoehdot ovat kuitenkin toteuttamiskelpoisia kun tarkem- massa jatkosuunnittelussa otetaan huomioon reitin erityispiirteet ja ratkaistaan esimerkiksi muinaisjäännöskohteiden tutkiminen ja suojaus sekä asutuksen läheisyys.

Tiedottaminen ja osallistuminen

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman ollessa vi- reillä kansalaiset ovat voineet esittää kantansa hankkeen aiheuttamien vaikutusten selvitystar- peista ja siitä, ovatko YVA-ohjelmassa esitetyt suunnitelmat riittäviä. Kansalaiset voivat myös tässä YVA-selostusvaiheessa esittää mielipiteen- sä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarvioin- tien kattavuudesta.

YVA-menettelyä varten on perustettu seuranta- ryhmä, johon kutsuttiin vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alueella toimivia järjes- töjä ja yhdistyksiä. Seurantaryhmä on kokoon- tunut kaksi kertaa YVA-menettelyn aikana.

Lisäksi hankkeesta informoidaan eri tahoja, joiden toimintaan hankkeella saattaa olla vaikutuksia; Finavia, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, Ukkoverkot Oy, Liikennevirasto (Alueen VTS-keskus).

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana on järjestetty yleisötilaisuus YVA- ohjelmavaiheessa ja yleisötilaisuus tullaan jär- jestämän myös YVA-selostusvaiheessa. Yleisöti- laisuuksissa on kaikilla mahdollisuus esittää mie- lipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydes- tä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA- menettelystä sekä keskustella hankkeesta vas- taavan, YVA-konsultin ja viranomaisten kanssa.

Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulutuksissa sa- nomalehdessä sekä internet-sivuilla.

Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös pai- kallislehtiin ja muihin medioihin.

(16)

TIIVISTELMÄ

YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulute- taan YVA-selostuksen kuulutuksen yhteydessä.

Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen internet-sivuilla. Yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen internet-sivuilla

http://ymparisto.fi > asiointi, luvat ja ympäris- tövaikutusten arviointi > ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > YVA-hankehaku Aikataulu

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käyn- nistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-

Pohjanmaan ELY-keskukselle marraskuussa 2015.

Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadit- tavat selvitykset on tehty maastokaudella 2015.

Myös aikaisempien lähiseudulle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden tausta-aineistot ovat olleet käytettävissä vaikutusten arviointiin.

YVA-selostus on jätetään yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle joulukuussa 2016. Hankkeen YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausun- tonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikatau- lun mukaan lausuntoa voidaan odottaa keväällä 2017.

Hankealueen sijainti.

(17)

SISÄLTÖ

Sisältö

HANKE JA YVA-MENETTELY

HANKE JA SEN PERUSTELUT ... 2

1 1.1 Hankkeen taustaa ... 2

1.2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet ... 3

1.2.1 Tuulivoimaa koskevat sopimukset ja päätökset ... 3

1.2.2 Suomen tavoitteet tuulivoimatuotannolle ... 3

1.2.3 Hankkeen tarkoitus ja alueellinen merkitys ... 4

1.2.4 Tuulisuus ... 5

1.3 Tuulivoimapuiston suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu ... 6

1.3.1 Pahkakosken tuulivoimapuiston suunnitteluvaiheet ... 6

1.3.2 Hankkeen toteutusaikataulu ... 6

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 7

2 2.1 Arviointimenettelyn tarve ja tavoitteet ... 7

2.2 YVA-menettelyn vaiheet ... 7

2.3 Arviointimenettelyn sisältö ... 8

2.3.1 Arviointiohjelma ... 8

2.4 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen ... 8

2.4.1 Arviointiselostus ... 17

2.4.2 Arviointimenettelyn päättyminen ... 18

2.5 Arviointimenettelyn osapuolet ... 18

2.5.1 Hankkeesta vastaava ... 18

2.5.2 Yhteysviranomainen ... 18

2.5.3 YVA -konsultti ... 18

2.5.4 Seurantaryhmä ... 18

2.6 Muu vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen YVA-menettelyssä ... 20

2.6.1 Kuulemismenettelyt... 20

2.7 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen ... 21

2.8 YVA -menettelyn aikataulu ... 22

ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 23

3 3.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen ... 23

3.2 Hankkeen vaihtoehdot ... 23

HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ... 29

4 4.1 Hankkeen maankäyttötarve ... 29

4.2 Tuulivoimapuiston rakenteet ... 29

(18)

SISÄLTÖ

4.2.1 Yleistä ... 29

4.2.2 Tuulivoimaloiden rakenne ... 29

4.2.3 Tuulivoimalan konehuone ... 31

4.2.4 Lentoestemerkinnät ... 31

4.2.5 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat ... 33

4.2.6 Huoltotieverkosto ... 34

4.3 Sähkönsiirron rakenteet ... 34

4.3.1 Tuulivoimapuiston muuntoasema, sisäiset johdot ja kaapelit ... 34

4.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto ... 34

4.4 Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentaminen ... 35

4.4.1 Hankkeen rakentamisen aiheuttama liikenne ... 38

4.5 Huolto ja ylläpito ... 39

4.5.1 Tuulivoimalat ... 39

4.5.2 Voimajohto... 40

4.6 Käytöstä poisto ... 40

4.6.1 Tuulivoimalat ... 40

4.6.2 Voimajohdot ... 41

4.7 Turvaetäisyydet ... 41

HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT ... 42

5

ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄSSÄ HANKKEESSA ... 44

6 6.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset ... 44

6.2 Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron tyypilliset vaikutukset ... 44

6.3 Tarkasteltava vaikutusalue... 45

6.4 Vaikutusten luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely ... 48

6.4.1 Vaikutuskohteen herkkyys... 49

6.4.2 Muutoksen suuruusluokka ... 49

6.4.3 Vaikutuksen merkittävyys ... 50

6.5 Vaihtoehtojen vertailumenetelmät ... 51

6.6 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen ... 51

6.7 Arvioinnin todennäköiset epävarmuustekijät ... 51

6.8 Vaikutusten seuranta ... 51

VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN ... 52

7 7.1 Vaikutusten tunnistaminen ... 52

7.2 Vaikutusalue ... 52

7.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ... 52

7.4 Nykytila ... 53

7.4.1 Alueen yleiskuvaus ... 53

7.4.2 Asutus ja väestö ... 53

7.4.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ... 56

(19)

SISÄLTÖ

7.4.4 Kaavoitus ... 57

7.5 Vaikutusten arviointi ja merkittävyys ... 69

7.5.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ... 69

7.5.2 Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 72

7.5.3 Sähkönsiirron rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 73

7.5.4 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset ... 74

7.5.5 Sähkönsiirron toiminnan aikaiset vaikutukset ... 77

7.5.6 Tuulivoimapuiston käytön jälkeiset vaikutukset ... 81

7.5.7 Sähkönsiirron käytön jälkeiset vaikutukset ... 82

7.6 Yhteenveto vaikutuksista ... 82

7.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ... 84

7.8 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 84

VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ... 85

8.4 Vaikutuskohteen herkkyys ja muutoksen suuruusluokka ... 87

8.5 Nykytila ... 88

8.5.1 Hankealueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet ... 88

8.5.2 Maisemamaakunta ja maisema-alueet ... 89

8.5.3 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ... 89

8.5.4 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ... 89

8.5.5 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ... 93

8.5.6 Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ... 96

8.5.7 Sähkönsiirtoreitit... 101

8.6 Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi ... 102

8.7 Laaditut havainnekuvat ... 105

8.8 Vaikutusten arviointi ja merkittävyys ... 106

8.8.1 Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin ... 106

8.8.2 Lentoestevalojen vaikutusten arviointi ja merkittävyys ... 128

8.8.3 Sähkönsiirron vaikutusten arviointi ja merkittävyys ... 128

8.8.4 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ... 134

8.9 Yhteenveto vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä ... 134

8.10 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ... 136

8.11 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 136

VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN ... 138

9.4 Nykytila ... 139