3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset
Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää han- kealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmi- en lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen Pohjois- Suomessa ja -Ruotsissa. Nämä laaja-alaiset, epäsuorat vaikutuk- set sisältävät kaupan, liikenteen, palvelujen, työvoiman sekä ih- misten liikkuvuuden alueelle ja sieltä pois, mikä taas johtuu lä- hinnä hankkeen työllistämisvaikutuksista.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tehty erillisenä selvi- tyksenä, joka on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 39) (Pöyry Finland Oy 2013). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on rajattu kolme maantieteelliseltä laajuudeltaan erilaista vai- kutusaluetta: paikalliset asukkaat, Muonion paliskunta ja moni- sektoriset sidosryhmät. Paikalliset asukkaat on edelleen jaettu kahteen alaryhmään: paikalliset asukkaat 0-3 km etäisyydellä hankealueesta ja paikalliset asukkaat 3–8 km:n etäisyydellä han- kealueesta. Nämä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa määritel- lyt aluerajaukset on esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa (Taulukko 3-2) ja kuvassa (Kuva 3-2).
Kuva 3-1. Ympäristövaikutusten arvioinnissa määritellyt vaikutusalueet.
Taulukko 3-2. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa määriteltyjen vaikutusalueiden rajaukset.
Paikalliset asukkaat 0-3 km etäisyydellä hankealueesta
Paikalliset asukkaat
3-8 km etäisyydellä hankealueesta
Muonion paliskunta Monisektoriset
sidosryhmät
Sosiaaliset vaikutukset
Hannukaisen kylän vakinaiseen ja vapaa-ajan käyttöön tarkoitettujen asuntojen (lomamökin omistajat) asukkaat 0-3 km:n etäisyydellä var- sinaisesta hankealueesta. Sisältää 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä ole- vat asukkaat.
Paikalliset asukkaat 3-8 km:n etäi-
syydellä hankealueesta. Poronomistajat, jotka kuuluvat Muo- nion paliskuntaan. Epäsuoria vaiku- tuksia voi koitua Kolarin paliskun- nalle sekä Muonion saamelaisky- lään Ruotsin puolelle.
Monisektoriset sidosryhmät Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan kuntien alueella, erityisesti painottuen mat- kailualalle. Yli 8 km:n etäisyydellä hankealueesta asuvien asukkaiden ei ole katsottu altistuvan hankkeen suorille vaikutuksille.
Suurin osa työmatkaliikenteestä ra- joittuu tälle alueelle.
Kuva 3-2. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa määritellyt vaikutusalueet. Kuvassa oikealla ylhäällä oleva alue tarkoit- taa monisektoristen sidosryhmien aluetta (Pöyry Finland Oy 2013).
3.2 Kaivostoiminnan rajautuminen
Kaivostoiminnot sijaitsevat seuraavilla alueilla riippuen siitä, mikä hankevaihtoehto on kyseessä:
• Hannukaisen alue
• Rautuvaaran alue
• Juvakaisenmaan alue
• Kuljetuskäytävä Hannukainen-Rautuvaara
• Rautatie välillä Rautuvaara-satama (Kuva 3-3).
Kuva 3-3. Kaivostoimintojen sijoittuminen hankealueelle (eri hankevaihtoehdot huomioitu).
Parhaan käytännön ja Suomen YVA-lainsäädännön mukai- sesti hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan sen koko elin- kaaren ajalta (Kuva 3-4).
3.2.4 Sulkemisvaihe
Kun kaivoksen tuotanto aikanaan loppuu, alkavat kaivoksen sulkemistoimenpiteet. Tällä varmistetaan, että kaivosalue saa- tetaan ympäristön kannalta turvalliseen ja stabiiliin tilaan.
Sulkemistoimenpiteiden tavoitteena on lieventää mahdollisia vaikutuksia jälkikäteen, palauttaa alue mahdollisimman lähel- le nykytilaansa, varmistaa alueen turvallisuus sekä kemiallisesti että fysikaalisesti ja varmistaa, ettei kaivosalue vaikuta negatiivi- sesti alueen imagoon. Sulkemisvaiheeseen liittyvät mm. seuraa- vat toiminnot:
• rakennusten ja infrastruktuurin purkaminen
• sivukivialueiden peittäminen ja maisemointi
• rikastushiekka-alueiden peittäminen ja maisemointi
• avolouhosten täyttäminen vedellä
• alueiden kasvittaminen
3.2.5 Sulkemisvaiheen jälkeinen vaihe
Sulkemisvaiheen jälkeinen vaihe käsittää toiminnot, joita tarvi- taan kaivosalueen hallintaan ja seurantaan, jotta varmistuttai- siin alueen turvallisesta ja stabiilista tilasta. Nämä toiminnot voi- vat olla esimerkiksi (passiivista) vesienkäsittelyä, näytteenottoa ja tarkkailua sekä muita toimenpiteitä.
Sulkemisvaiheen jälkeisen vaiheen on arvioitu kestävän noin 30 vuotta, jolloin saavutetaan alueen stabiili tila.
3.3 Muut rajaukset
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon myös kaivoshankkeen yhteisvaikutukset muiden alueen ole- massa olevien ja suunniteltujen hankkeiden kanssa.
Hankealue kuuluu Tornionjoen–Muonionjoen Natura- alueeseen. Koska hankkeella voi olla vaikutuksia Natura- alueeseen, tämä YVA-selostus sisältää erillisen luontodirektiivin mukaisen Natura-arvion.
Työympäristöön liittyviä näkökohtia ei ole suoranaises- ti käsitelty tässä YVA-selostuksessa, vaikka joitain työympä- ristöön ja ympäristöasioihin liittyviä suunnitelmia on selos- tuksessa kerrottu. Hankkeen riskejä ja turvallisuusnäkökohtia on käsitelty tässä selostuksessa vain lyhyesti, ks. luku 13 Riskit.
Turvallisuussuunnitelma ja vastaavat ohjeistukset kaivostoimin- taa varten laaditaan ennen rakentamisvaiheen alkua.
3.2.1 Esirakentamisvaihe
Esirakentamisvaiheessa aiheutuvat vaikutukset ovat lähinnä so- siaalisia vaikutuksia liittyen hankkeen ja tarvittavien lupien val- misteluun. Esimerkiksi maanhankintaa, suunnittelua, neuvotte- luja ja kenttätöitä tehdään tässä vaiheessa, mutta varsinaisia fy- sikaalisia muutoksia ympäristöön ei aiheudu.
Esirakentamisvaiheen kesto riippuu teknisestä suunnittelus- ta ja sen rajoitteista, luvituksesta, maankäytön suunnittelusta ja muista lainsäädännöllisistä velvoitteista kuten myös tarvittavan rahoituksen saatavuudesta.
Esirakentamisvaihe on parhaillaan käynnissä.
3.2.2 Rakentamisvaihe
Rakentaminen alkaa, kun kaikki tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu. Suurin osa ympäristövaikutuksista ja sosiaalisista vai- kutuksista, jotka liittyvät hankkeen vaatimiin maa-alueisiin, ta- pahtuvat tässä vaiheessa. Rakentamisvaiheeseen liittyvät mm.
seuraavat toiminnot:
• kasvillisuuden poistaminen
• pinta- ja irtomaan poistaminen
• poraukset ja räjäytykset, jotka liittyvät tarvittavien rakennus- materiaalien tuottamiseen
• rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen
• teiden ja liikenneinfrastruktuurin rakentaminen
• patojen ja vesienkäsittelyjärjestelmien rakentaminen Rakentamisvaiheen kesto on arviolta noin 2 vuotta, jonka jäl- keen kaivoksen toimintavaihe alkaa.
3.2.3 Toimintavaihe
Toimintavaihe alkaa, kun malmia aletaan rikastaa ja valmis ri- kaste kuljetetaan asiakkaille. Tämän vaiheen odotetaan kestä- vän noin 15–20 vuotta. Toimintavaiheeseen liittyvät mm. seu- raavat toiminnot.
• räjäytykset ja malmin louhinta
• malmin ja sivukiven kuljetukset
• sivukiven läjittäminen sivukivialueille
• malmin murskaus
• rikastamolaitoksen toiminta
• rikastushiekan läjittäminen rikastushiekka-altaaseen
• rautarikasteen ja kulta-kupari-rikasteen kuljettaminen
Kuva 3-4. Eri vaiheet hankkeen koko elinkaaren aikana.
4. YVA-MENETTELY, KAAVOITUS JA LUVAT
Yhteysviranomainen, Lapin ELY-keskus antaa lausunnon sekä YVA-ohjelmasta että -selostuksesta. Molemmissa vaiheissa yhte- ysviranomainen pyytää lausunnon keskeisiltä viranomaistahoil- ta ja sidosryhmiltä sekä tarvittaessa myös naapurimailta Espoon sopimuksen mukaisesti (ks. selostuksen luku 6.8). Kansalaiset ja erilaiset yhdistykset antavat ohjelmasta ja selostuksesta mieli- piteensä. ELY-keskuksen lausunto kokoaa yhteen kaikki saadut mielipiteet ja lausunnot.
Seuraavassa kuvassa (Kuva 4-1) on esitetty YVA-menettelyn eri vaiheet arviointiohjelman laadinnasta YVA-menettelyn päät- tymiseen.
4.1 Johdanto
YVA-menettely ei itsessään ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tie- toa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten.
YVA-menettelyssä ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, eikä YVA- menettelyn aikana tai YVA-lausunnon sisällöstä voi valittaa.
Laajan kuulemismenettelyn jälkeen arviointiohjelman ja arvi- ointiselostuksen riittävyyden arvioi yhteysviranomainen anta- essaan näistä lausunnot. Arviointiselostus ja siitä annettu lau- sunto liitetään kaivoksen perustamisen edellyttämiin lupaha- kemuksiin ja myöhemmin toiminnalle laadittavaan ympäristö- lupahakemukseen. Lupapäätöksessä viranomaisten tulee ker- toa miten YVA ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huo- mioon. Lupa- ja kaavoitusmenettelyissä kuulemiset toteutetaan ao. lakien mukaisesti.
Hannukaisen hankkeen YVA-selostuksesta saatavaa lausun- toa edellytetään seuraaviin:
• Osayleis- ja asemakaavojen laadinnassa
• Rakennus-, maisema- ja toimenpidelupahakemuksissa
• Ympäristö- ja vesilupahakemuksissa, mukaan lukien poik- keusluvat
• Kaivospiirihakemuksessa
YVA-menettelyssä on kaksi vaihetta: ympäristövaikutus- ten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) ja arviointiselostus (YVA- selostus). Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten ja millä laajuudella ympäristövaikutuksia arvioidaan. Ohjelmassa kuva- taan mm. hankkeen tarkoitus ja suunnittelutilanne, ympäristön nykytila sekä hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset.
Arviointiselostuksessa kuvataan nykytilan ja arviointiohjel- massa suunniteltujen vaikutusarvioiden lisäksi, miten eri ympä- ristövaikutuksia on arvioitu ja mitä epävarmuuksia arviointiin liit- tyy. Selostuksessa vertaillaan hankkeen toteuttamista ja toteut- tamatta jättämistä sekä eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä. Lisäksi selostuksessa suunnitellaan, miten haital- lisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää, sekä esitellään eh- dotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmasta.
Kuva 4-1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet. Vasemmalla hankevastaavan, oikealla kansalaisten ja viranomaisten tehtävät.
