• Ei tuloksia

Järki ja tunteet – Affektiivinen etnologia – Sense and Sensibility – Ethnology of Affect näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Järki ja tunteet – Affektiivinen etnologia – Sense and Sensibility – Ethnology of Affect näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Ajankohtaista

Järki ja tunteet – Affektiivinen etnologia – Sense and Sensibility – Ethnology of Affect

X Kansatieteen päivät 2018 – X Ethnology Days 2018 (Porin Yliopistokeskus 15.–16.3.2018)

Raportti

Maija Lundgren

S

uomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry järjestää joka toinen vuosi kaksipäiväiset Kansatieteen päivät maaliskuussa. Nykyisin ne pidetään aina yhteistyössä jonkun alan yli- opistollisen oppiaineen kanssa. Nykymuotoisina Kansatieteen päivillä on yleensä kaksi ulko- maista ja yksi kotimainen keynote-luennoitsija, CFP:n kautta valitut työryhmät sekä kielinä suomi, ruotsi ja englanti. X Kansatieteen päivät järjestettiin tänä vuonna Porin Yliopistokes- kuksessa teemalla Järki ja tunteet – Affektiivinen etnologia.

10. Kansatieteen päivillä keskityttiin pohtimaan kysymyksiä kehollisuudesta, tunteista ja emootioista, jotka ovat aina kiinnostaneet arkea tutkivia etnologeja, antropologeja ja lähi- tieteiden edustajia. Viime vuosina ”affektiivinen käänne” humanistisissa ja sosiaalitieteissä on tuonut uutta näkökulmaa yksilöiden kokemusmaailman tutkimiseen ja ymmärtämiseen sekä avannut mahdollisuuksia affektiivisuuden käsittelemiselle myös tulevassa tutkimuk- sessa. Affektit – kuten aistillisuus, keholliset tuntemukset, liikkuvuus ja asioiden tuntuma – tarjoavat kulttuurintutkijoille erittäin hedelmällisen tutkimuskentän.

Tämän vuoden maaliskuussa pidetyt Kansatieteen päivät loivat tilan affektikeskustelulle sekä teoreettiselle tutkimusmatkalle etnologian näkökulmasta. Kaksipäiväisen seminaarin keskustelujen aiheiksi nousivat kysymykset siitä, mitä on affektiivinen etnologia sekä kuinka affektiivista etnologiaa voi hyödyntää tutkimuksessa, laajemmassa yhteiskunnallisessa kes- kustelussa ja päätöksenteossa. Seminaariosallistujat pohtivat myös, onko affektin käsite hyö- dyllinen etnologisessa arjen tutkimuksessa. Kuinka käsitettä voidaan soveltaa museotyössä tai kulttuuriperinnön suojelussa? Mistä on kysymys, kun keskustellaan affekteista? Millaisia analyyttisiä työkaluja etnologeilla on näiden keskustelujen tulkitsemiseen ja laajemmalle yleisölle ymmärrettäväksi tekemiseen?

Dosentti ja yliopistonlehtori Taina Kinnunen (Itä-Suomen yliopisto, kulttuuriantropologia) käsitteli keynote-esitelmässään Touch and Affect: ´Touch biographies´ as a part of communal affective history in Finland affektien merkitystä rekrytointikonsulttien työssä sekä erityisesti

(2)

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

kosketuksessa, jota Kinnunen on tutkinut suomalaisessa kulttuurikontekstissa. Etnologian professori Maja Povrzanović Frykman (Institutionen för globala politiska studier, Malmö uni- versitet) tarkasteli seikkaperäisesti esitelmässään Following the senses: Affect in ethnological studies of war and migration tunteiden merkitystä ja vaikutusta sotaan ja muuttoliikkeeseen liittyvässä etnologisessa tutkimuksessa. Kolmannen ja hengästyttävän keynote-puheen- vuoron piti apulaisprofessori Sarah Holst Kjær (Institutionen för etnologi, religionshistoria och genusvetenskap, Stockholms universitet) aiheesta Relationships and Cultural Emotions – Contexts, Things and Performances.

Tunteisiin vetoavien, erittäin mielenkiintoisten ja monimuotoisia ajatuksia herättäneiden keynote-esitelmien rinnalla affektien, tunteiden ja emootioiden merkityksestä keskustel- tiin Kansatieteen päivillä vilkkaasti ja syvällisesti myös seitsemässä eri työryhmässä. Hannu Linkolan johtamassa työryhmässä Maisema, tunne, affekti kuultiin esityksiä, joissa pohdit- tiin affektiivisia maisemia, maaseutukuvaston ongelmallista todellisuutta, maiseman tun- tua sekä kysymystä digitaalisen maisemakuvaston tutkimusmenetelmistä. Jussi Lehtonen ja Helena Ruotsala johdattelivat toisessa työryhmässä osallistujia eläintutkimuksen pariin teemalla Controversial experiences and emotions? Human-animal relations in everyday life.

Eerika Koskinen-Koiviston ja Pilvi Hämeenahon workshop Tutkijan järki ja tunteet pureutui rohkeasti ja ennakkoluulottomasti vaikeisiin, osaltaan ahdistaviin ja työryhmäyleisöä kovasti liikuttaneisiin aiheisiin käsittelemällä affektiivisia kohtaamisia synkän kulttuuriperinnön kanssa, haastattelutilannetta inhimillisenä kohtaamisena, empatiaa, myötätuntoa ja ahdis- tusta sekä tunteita asiantuntijahaastattelussa ja tutkijan haastavina seuralaisina.

Neljäs työryhmä, Affektit, tunteet ja hiljainen tieto työssä, keskittyi Tytti Steelin johdolla käsit- telemään konferenssin teemaa työn ja työelämän kontekstissa. Aihealueet esityksissä liik- kuivat kulttuurituotannon yksityisen rahoituksen pohtimisesta virkkauksen herättämiin tun- teisiin. Osallistujille tarjottiin myös näkökulmia aistitietoon puutarhanhoidossa, tunteisiin elämäkertamuistelussa, työn vaikutuksiin ihmiskehossa sekä työttömyyteen liittyviin tuntei- siin. Blanka Henrikssonin ja Ann-Helen Sundin workshop pureutui kysymyksiin otsikolla The Affective City ja Kaisa Nissi vastaavasti sukelsi omassa työryhmässään teemaan Experiences through the body and movement: meanings and memories beyond words. Konferenssissa oli myös ruotsinkielinen työryhmä, jota veti Sofie Strandén-Backa herätellen osallistujien aja- tuksia aiheesta Att hantera intensiva känslor.

Intensiivisten työryhmäsessioiden jälkeen oli vuorossa Ethnos ry:n vuosikokous Porin yli- opistokeskuksessa. Vaihtoehtoisesti seminaarivierailla oli samaan aikaan oiva tilaisuus käydä tutustumassa Satakunnan Museon näyttelyyn opastetulla kierroksella. Torstaipäivä huipen- tui Satakunnan Museossa järjestettyyn iltajuhlaan, jonka ohjelmassa oli illallinen viinitarjoi- luineen sekä muun muassa Vuoden gradu -palkinnon jako. Perjantaina antoisa ja hedelmälli- nen keskustelu jatkui työryhmissä ja iltapäivällä oli vielä yhteenvetopuheenvuoroja kahden päivän aikana käydyistä keskusteluista, ajatuksista ja niistä syntyneistä päätelmistä. Kansa- tieteen päivät 2018 oli menestyksekäs seminaari, joka synnytti uusia visioita, näkökulmia ja varmasti myös uudenlaisia tutkimusaiheita osallistujavieraiden keskuudessa.

FM Maija Lundgren toimii väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kuten tunnetyöskentelyssä yleensä, myös ympäristötunteita käsitellessä on tärkeä tuoda esille, että kaikki tunteet ovat hyväksyttyjä ja tunteita ei ryhmässä

(2000, 303) toteaakin, että transformaatiossa ovat sekä affektiivinen oppiminen että kriittinen refl ektio olennaisia.. Affektiivinen oppiminen on sekä refl ektiivistä

Vuodesta 2004 lähtien järjestetyt Valtakunnalliset LUMA-päivät järjestettiin vuonna 2016 vuoden 2015 tapaan kolmipäiväisenä tapahtumana 6.-8.. Päivät järjestettiin

Keskustelua käytiin myös kulttuuriperinnön hyödyntämisestä ja tuotteistamisesta, kulttuuriperinnön välittä- misestä ja kulttuuristen representaatioiden tuottamisesta

Tunteiden voikin katsoa olevan kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukselle mielekäs tutkimuskohde juuri siksi, että valta toimii tun- teiden kautta (Harding & Pribram 2002;

Hän on kuvittanut muun muassa Tampereen luonnontieteellisessä museossa esillä olevia hyönteisiä ja toimii oivana esimerkkinä niistä monista affektiivisista tekniikoista, joilla

Taustalla on luonnollisesti myös latentti kysy- mys siitä, sopiiko järki samalle paikalle myös.. “oikeasti

Suorat ja peh- mentämättömät direktiivit kielivät nähdäkseni myös siitä, että live-tviittaajien solidaa- risuuden kohteena on tviitin yleisö, ei puhuteltu (ks. Se,